PALVELUSUUNNITTELU JA ERITYISHUOLTO Kouvola 10.3.2009 Sirkka Sivula vammaisasiamies, varatuomari
IHMISOIKEUDET JA PERUSOIKEUDET Suomen vammaispolitiikka ja lainsäädäntö pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja Suomen perustuslakiin 10.3.2009 2
YHDENVERTAISUUS IHMISOIKEUTENA Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan ihmisille erityisen tärkeitä tai perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ihmisille ja ovat siten sekä yleisiä että luovuttamattomia. 10.3.2009 3
YK:N VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSIA KOSKEVA SOPIMUS Sopimus velvoittaa valtiota takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on jo aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kuuluvan kaikille ihmisille. 10.3.2009 4
YK:N VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSIA KOSKEVA SOPIMUS Sopimuksen keskeiset periaatteet ja lähtökohdat: Ihmisoikeusnäkökulma ja vammaisuuden sosiaalinen määrittely Syrjinnän kielto vammaisuuden perusteella. Inkluusio Esteettömyys ja saavutettavuus (accessibility) Tehokas valvonta on välttämätöntä, siitä muodostuu valtioille hyvät käytännöt ja menettelytavat. 10.3.2009 5
VAMMAISUUDEN KÄSITE Suhtautuminen vammaisuuteen elää yhteiskunnan kehityksen myötä. Lääketieteellinen ja hoidollinen kysymys Sosiaalinen ilmiö Ihmisoikeuskysymys 10.3.2009 6
IHMISOIKEUDET JA PERUSOIKEUDET Suomen sisäiseen lainsäädäntöön on sisällytetty Suomen ratifioimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sisältämät määräykset. Määräyksiä sisältyy sekä Suomen Perustuslakiin että alemmanasteisiin säädöksiin. 10.3.2009 7
OIKEUS SOSIAALITURVAAN JULKISEN VALLAN (valtio ja kunnat) on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä; tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu; edistettävä asumisen omatoimista järjestämistä. 10.3.2009 8
OIKEUS SOSIAALITURVAAN Palvelujen riittävyys Lähtökohtana taso, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. (HE 309/1993 vp) Terveyden edistämisvelvoite korostaa ennakoivan työn merkitystä eri aloilla. 10.3.2009 9
PERUSOIKEUKSIEN TURVAAMINEN Julkisen vallan (valtio ja kunnat) on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Edellyttää oikeuksien tosiasiallista toteutumista ja perusoikeusmyönteistä laintulkintaa. 10.3.2009 10
Asiakaslähtöisyys SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI (1 ) Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. 10.3.2009 11
Laadukas sosiaalihuolto (4 ) Asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. 10.3.2009 12
Neuvontavelvollisuus (5 ) Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan Aasiakkaan ymmärrettävä sisältö ja merkitys. Huolehdittava tulkitsemisesta. 10.3.2009 13
Palvelusuunnitelma (7 ) Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Laaditaan yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa laillisen edustajan, omaisen tai läheisen kanssa. 10.3.2009 14
Itsemääräämisoikeus (8 ) Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. 10.3.2009 15
Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa (9 ) Jos asiakas ei pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tai ymmärtämään vaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, asiakkaan tahtoa on selvitettävä yhteistyössä laillisen edustajan tai omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. 10.3.2009 16
Kirjallinen päätös (24 ) Sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Asiakkaalla aina oikeus saada perusteltu päätös. 10.3.2009 17
IHMIS- JA PERUSOIKEUDET KÄYTÄNNÖSSÄ Perustuslain säädökset velvoittavat lainsäätäjää, tuomioistuimia, valtakunnallisia ja paikallisia päättäjiä, käytännön toimijoita, Sinua ja minua. 10.3.2009 18
IHMIS- JA PERUSOIKEUDET KÄYTÄNNÖSSÄ Jokainen ratkaisu on tehtävä pitäen mielessä perustuslain asettamat velvoitteet. Säädöksiä on tulkittava ja käytännön ratkaisut on tehtävä noudattaen perustuslakimyönteistä tulkintaa. 10.3.2009 19
VAMMAISPOLITIIKKA Kehitysvammaisten ihmisten asemaa on tarkasteltava oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tarvitaan riittäviä, yksilöllisiä tukitoimia ja palveluita turvaamaan elämän arkiset perustarpeet ja yhdenvertaisuuden toteutuminen. Kehitysvamma ei poista tarpeita, tunteita ja toiveita. Oikeus hyvään elämään tulee turvata myös ihmisille, jotka eivät välttämättä osaa vaatia oikeuksiaan. 10.3.2009 20
IHMISARVO JA YKSILÖLLISYYS Kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden turvaaminen edellyttää vastuullista vallankäyttöä. Suomen perustuslain 1.2 : Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 10.3.2009 21
VAMMAISPOLIITTINEN SELONTEKO Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta (VNS 5/2006 vp) Hyväksytty Eduskunnassa 22.9.2006 Lausuma: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti valmistelemaan laaja-alaista kaikkien tahojen toimintaa ohjaavaa vammaispoliittista ohjelmaa. 10.3.2009 22
VAMMAISPOLIITTINEN SELONTEKO Suomalaisen vammaispolitiikan kolme keskeistä periaatetta: Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen osallisuuteen tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin 10.3.2009 23
VAMMAISPOLIITTINEN SELONTEKO Vammaispolitiikan kehittämistoimenpiteet Vammaispolitiikalla taataan ihmisoikeudet ja syrjimättömyys; Laaditaan Suomen vammaispoliittinen ohjelma; Edistetään työnsaantia; Turvataan toimeentulo; Toteutetaan koulutuksellinen yhdenvertaisuus;... 10.3.2009 24
VAMMAISPOLIITTINEN SELONTEKO Turvataan kulttuuriset oikeudet ja edistetään kulttuurin saavutettavuutta; Tuetaan mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen; Parannetaan oman elämän hallintaa vammaispalveluilla; Lisätään osallisuutta ja saavutettavuutta tietoteknisin ratkaisuin; Vammaisia henkilöitä koskevaa tiedonhankintaa lisätään ja vammaistutkimusta vahvistetaan. 10.3.2009 25
Asiakaslähtöisen palvelusuunnittelun keskeiset kysymykset Millaista tukea Sinä tarvitset? Miten haluaisit tuen järjestettävän? 10.3.2009 26
Palvelusuunnittelun erityinen tarve Tuen tarpeen laaja-alaisuus Tarvitaan monen eri tahon panosta ja yhteistyötä asiakkaan siirtymävaiheet muuttuvat elämäntilanteet henkilön oikeusturva yhdenvertaisuus 10.3.2009 27
Miksi palvelusuunnittelua ja - ohjausta tarvitaan? Eriytynyt palvelujärjestelmä Palveluntuottajat eivät tiedä toistensa toiminnasta Vastuiden määritys vaikeaa Tuen joustamattomuus asiakkaan tarpeeseen nähden Palvelutarpeiden muutoksia ei seurata riittävästi Ideologia korostaa itseohjautuvuutta Henkilö kaiken tuen ulkopuolella Yhteyshenkilön ja asiakkaan asianajon tarve 10.3.2009 28
Mitä palvelusuunnitelma sisältää? Henkilön esittämät palvelujen ja tuen tarpeet Nykyisen tuen tarkoituksenmukaisuus/tyytyväisyys tukeen Yhteenveto/toimintasuunnitelma Tarkasti, mitä haetaan, kuka on vastuuhenkilö Mihin lakiin tuki perustuu, mitkä ovat mahdolliset asiakasmaksut Yhteyshenkilö/palveluohjaaja Tarkistusajankohta Suunnitelman jakelu 10.3.2009 29
Palvelusuunnitelman juridinen merkitys Sosiaalihuollon asiakkaalla/asiakkuutta hakevalla subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelmaan Palvelusuunnitelmasta ei voi tehdä oikaisupyyntöä, vaan vasta päätöksestä Palvelusuunnitelman allekirjoituksella vahvistetaan, että laadittu suunnitelma vastaa neuvottelussa esille tuotuja asioita 10.3.2009 30
Palvelusuunnitelma ja muut suunnitelmat Palvelusuunnitelma koordinoi ja ohjaa hakemaan palveluja ja tukea eikä poista muiden suunnitelmien tai erityishuolto-ohjelman laatimisen tarvetta Erityishuolto-ohjelma voidaan nähdä osana henkilöiden palvelujen suunnittelua. Siinä määritellään, mitkä palvelut henkilö saa erityishuoltona 10.3.2009 31
Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammalaki voimaan vuoden 1978 alusta Kehitysvammalain 2 :ään sisältyy esimerkinomainen luettelo erityishuoltopalveluista Erityishuollon palvelut tulee yksilöidä pakolliseksi säädetyssä ja oikeudellisesti sitovassa erityishuollon yksilöllistä toteuttamista varten hyväksyttävässä erityishuolto-ohjelmassa 10.3.2009 32
Soveltamisala (1 ) Erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia 10.3.2009 33
Mitä erityishuolto on? Erityishuollon tarkoituksena on edistää saajan suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, omintakeista toimeentuloa ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvata saajan tarvitsema hoito ja muu huolenpito. 10.3.2009 34
Erityishuollon palvelut (Kvl 2 ) terveydenhuolto tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen tutkimus, joka sisältää huollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet 10.3.2009 35
Erityishuollon palvelut jatkuu yksilöllinen hoito ja muu huolenpito (esim. tilapäishoito, koululaisten iltapäivähoito, päivähoito) läheisten ohjaus ja neuvonta tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuolto-palveluksista kehityshäiriöiden ehkäisy muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta (esim. tukihenkilö) 10.3.2009 36
Yksilöllinen erityishuolto-ohjelma Erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi erityishuollon johtoryhmän tai sen määräämissä rajoissa toimintayksikön vastaavan johtajan tulee hyväksyä erityishuolto-ohjelma jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten. Ohjelma, joka on tarpeen mukaan tarkistettava, on mahdollisuuksien mukaan, laadittava yhteistyössä asianomaisen henkilön itsensä ja hänen holhooojansa tai muun huoltajansa sekä sosiaalilautakunnan kanssa 10.3.2009 37
Kunta erityishuollon järjestäjänä Kehitysvammalain 14 :n mukaan myös kunta voi järjestää erityishuoltoa Kunnan erityishuoltoviranomaisena toimii sosiaalilautakunta Moniammatillinen osaaminen tulee turvata myös kunnan erityishuolto-ohjelmia koskevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Päätöksenteko ei saa olla liiaksi irrallaan asian valmistelusta 10.3.2009 38
Kunta erityishuollon järjestäjänä... Kehitysvammalain mukaiset palvelut menettävät merkityksensä eikä lakien tavoite toteudu, mikäli kunta järjestää kehitysvammaisille kuuluvat palvelut yleislainsäädännön nojalla Toissijaisuussäännöstä ei tule soveltaa siten, että vammainen henkilö joutuu yleislain nojalla palveluja järjestettäessä epäedullisempaan asemaan kuin, jos hänelle myönnettäisiin samat palvelut toissijaisen lain nojalla (ESLH-2004-10396/So-16) 10.3.2009 39
Kunta erityishuollon järjestäjänä... Normaalisuuden periaatetta ei tule soveltaa siten, että se olisi omiaan johtamaan kehitysvammaisten henkilöiden lain mukaisen oikeusaseman heikentämiseen (ESLH-2004-10396/So-16) 10.3.2009 40
Tulkinnanvaraiset tilanteet Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee ratkaista siten, että lain mahdollistamista vaihtoehdoista valitaan etuun tai palveluun oikeutetulle edullisin vaihtoehto (ns. perusoikeusmyönteisen tulkinnan vaatimus) Kunta ei voi kiertää lain mukaista velvollisuuttaan erityishuollon järjestämiseen vastaavilla maksullisilla palveluilla muun lain perusteella taikka jättämällä kirjaamatta erityishuollon piiriin lain mukaan kuuluvia palveluja yksilölliseen erityishuolto-ohjelmaan 10.3.2009 41
Yleislaki - erityislaki Palvelu voidaan antaa erityishuoltona riippumatta siitä, minkä säädösten tai tuottamistapojen perusteella palvelu järjestetään Yleislait ovat ensisijaisia, mutta jos ne eivät pysty tarjoamaan riittävää turvaa ja tukea vammaiselle henkilölle tai jos ne eivät ole hänelle edullisimpia vaihtoehtoja, käytetään erityislakeja. Esim. päivähoitolain tai perusopetuslain nojalla järjestettävät ensisijaiset palvelut eivät riitä kehitysvammaisten lasten tarpeisiin vastaamiseen, jolloin palvelu on annettava erityishuoltona. 10.3.2009 42
Oikeuskäytäntö hoidon luonteesta Valtaosassa hallinto-oikeuksien ratkaisuissa kehitysvammaisen henkilön hoito on katsottu kehitysvammalain nojalla järjestettäväksi erityishuolloksi 10.3.2009 43
Kehitysvammapalvelujen järjestämisvelvollisuus Kehitysvammaisten erityishuoltopalveluilla on subjektiivisten oikeuksien status (Toivo Haataja 2005 ESLH) Ainakin paljon tukea tarvitsevien kehitysvammaisten palveluilla on hallinto-oikeuksien oikeuskäytännön mukaan subjektiivinen status (Raimo Pantti, Lapin LH, 2004) Erityishuolto-ohjelma ja erityishuollon saamiseksi välttämättömät kuljetukset ovat subjektiivisia oikeuksia 10.3.2009 44
Erityishuolto-ohjelman laadintavelvoite Kehitysvammalain 34 :ssä säädetään erityishuolto- ohjelmasta Erityishuolto-ohjelma tulee erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi hyväksyä jokaista tällaisen huollon tarpeessa olevaa henkilöä varten Sen tulee sisältää suunnitelma annettavasta erityishuollosta, sen toteuttamistavasta sekä siitä, milloin ohjelma viimeistään on otettava tarkastettavaksi (asetus4 ) 10.3.2009 45
Palvelusuunnittelun erityinen tarve Tuen tarpeen laaja-alaisuus Tarvitaan monen eri tahon panosta ja yhteistyötä Asiakkaan siirtymävaiheet Muuttuvat elämäntilanteet Henkilön oikeusturva Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 10.3.2009 46
Mitä palvelusuunnitelma sisältää? Henkilön esittämät palvelujen ja tuen tarpeet Nykyisen tuen tarkoituksenmukaisuus/tyytyväisyys Yhteenveto/toimintasuunnitelma Tarkasti, mitä haetaan, kuka on vastuuhenkilö Mihin lakiin tuki perustuu, mitkä ovat mahdolliset asiakasmaksut Yhteyshenkilö/palveluohjaaja Tarkistusajankohta Suunnitelman jakelu 10.3.2009 47
Mitä hyötyä asiakkaalle on palvelusuunnittelusta? osallistaa tuen ja palvelun suunnitteluun asiakas saa tietoa palvelu- ja tukimuodoista ohjaa hakemaan palveluita yhteyshenkilön nimeäminen muuttaa tukea siirtymä/elämän muutosvaiheessa voi esittää tyytymättömyytensä nykyiseen tukeen 10.3.2009 48
Mitä hyötyä palvelusuunnittelusta on kunnalle? yhteiset resurssit jakautuvat tasa-arvoisesti palveluiden käyttäjien kesken toimii budjettisuunnittelun välineenä taloudellisuus, koska tuotetaan sitä, mitä asiakas tarvitsee, ei sitä, mitä luullaan hänen tarvitsevan siirtymävaiheet hallittuja kuntatalouden näkökulmasta lakisääteinen velvollisuus 10.3.2009 49
Mikä on palvelusuunnitelman juridinen arvo? Suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma asiakkaalle annettavasta tuesta Suunnitelmasta ei voi tehdä oikaisupyyntöä asianomaiselle lautakunnalle Suunnitelma ohjaa hakemaan tukea, josta saadusta päätöksestä on mahdollisuus laatia oikaisupyyntö Suunnitelman allekirjoituksella asiakas vahvistaa, että se vastaa käytyjä neuvotteluja 10.3.2009 50
Palvelusuunnittelun nykykäytännön kritiikkiä Tuki järjestelmän ehdoilla, vähemmän asiakkaan esitysten mukaisesti (palvelu ensin - asiakas sitten) Suunnitelmien ja myönnetyn tuen välinen kuilu Suunnitelmat toimivat huonosti b- suunnittelun välineenä Palvelusuunnitelmia laaditaan itseohjautuville asiakkaille, ei niille, joilla ei ole tietoa ja voimavaroja Asiakkaiden asioiden ajaminen (palveluohjaus) jää liian vähälle, tuki saattaa jäädä toteutumatta, vaikka siitä olisi hyötyä kaikille osapuolille Asiakas on ongelmana- minä olen ratkaisu - mentaliteetti 10.3.2009 51
Palvelusuunnitelma palveluohjausprosessissa Palveluohjaus on prosessi, joka lähtee liikkeelle: Asiakkaan yksilöllisen elämäntilanteen ja siihen liittyvän tuen tunnistamisesta ja kartoittamisesta Kootaan yhdessä hänen tarpeita vastaava tukikokonaisuus (palvelusuunnitelma) Ohjataan ja tuetaan henkilöä saamaan tarvitsemansa tuki Seurataan, että tuki toimii Sovitaan yhteydenpidosta 10.3.2009 52
Tarvitaanko muita suunnitelmia? Palvelusuunnitelma koordinoi ja ohjaa eikä poista pääsääntöisesti muiden suunnitelmien laatimisen tarvetta (esim. kuntoutussuunnitelmat, erityishuoltoohjelmat, hojks) Erikseen voi olla vielä ns. lähityön suunnitelmat, jotka ohjaavat esim. palveluyksikön päivittäisiä käytäntöjä 10.3.2009 53
Palveluohjaus pähkinänkuoressa on työote, jossa asiakas saa tarpeitaan vastaavan tuen on työote, joka huomioi asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti on työote, jonka perustana ovat asiakkaan voimavarat on työote, jonka tavoitteena on asiakkaan itsensä näköinen arki on työote, joka perustuu yhteistyöhön poikki sektorirajojen on työote, joka perustuu asiakkaan osallistumisen ja itsemääräämisen kunnioittamiselle on työote, jossa asiakasta ei nähdä ongelmana vaan osa ratkaisua 10.3.2009 54
Palveluohjauksen eteneminen 1. Asiakkaaksi ohjautuminen 2. Asiakkaan elämäntilanne tutuksi 3. Tuen ja palvelujen suunnittelu 4. Tuen ja palvelujen järjestäminen 5. Tuen ja palvelujen toteutumisen seuranta 6. Arviointi ja korjaaminen 10.3.2009 55
Palveluohjaus menetelmänä Asiakkaalle nimetään henkilökohtainen vastuuhenkilö Vastuuhenkilö seuraa asiakkaan tilannetta ja muuttaa tukipakettia asiakkaan tilanteen niin vaatiessa Asiakkaan ohjaus - tuen koordinointi - asianajo 10.3.2009 56
Palveluohjauksen keskeiset periaatteet Osallisuus, luottamuksellisuus, vastuullisuus, jatkuvuus, koordinointi, joustavuus, tuki ja neuvonta, asianajo ja asiakaslähtöisyys 10.3.2009 57
Palveluohjaaja toimii asiakkaan yhdyshenkilönä ja vastuullisena asioiden hoitajana voi olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö tai muuten soveltuva henkilö antamaan palveluohjausta juuri tälle henkilölle tuntee palvelujärjestelmän kokonaisuuden pystyy toimimaan yli palvelusektorirajojen hänelle on delegoitu riittävästi päätösvaltaa 10.3.2009 58