Insinööri kohtaa ihmisen tekniikan koulutuksen haasteet Tapio Salakoski Turun yliopisto 8.5.2014
ENGINEERING EDUCATION 2.0 Engineer meets Human
Tekniikan koulutusta monialaisessa yliopistossa mitä ihmeiä? Ongelma vai ratkaisu? Pienten yksiköiden perustaminen tekniikan koulutuksen volyymin lisäämiseksi on huono idea Profiloituminen on päivän sana AlikriiOnen massa voi vaarantaa toiminnan tehokkuuden ja tason Perinteiden puute voi aiheuiaa ylilyöntejä Mahdollisuus vai mahdo5omuus? Tekniikan koulutus on murroksessa, ja sen pitää uudistua Tulevaisuus on Reteiden- välinen ja kansainvälinen Yhteistyön kehiiäminen on väliämätöntä YlikriiOnen massa ja pitkät perinteet voivat aiheuiaa globaalissa kilpailussa asenneriskin
Tekniikan koulutuksen yhteistyö Turussa Syvällinen yhteistyö Åbo Akademin kanssa ICT- ja bioaloilla Yhteinen syventävä opetus englannin kielellä 1990- luvulta Yhteiset erillislaitokset TUCS ja Biotekniikan keskus Yhteisiä alempia opintoja Turun AMK:n kanssa jo 1980- luvulta Kaikki kolme korkeakoulua yhteisessä ICT- talossa Valtakunnallises8 Tiiviit työnjako- ja yhteistyö- keskustelut 7 tekniikan alan yliopiston käynnistyivät jo muutama vuosi siien Avoin vuoropuhelu ja faktat profiloitumisen tukena Autonomiset yliopistot tekevät omat päätöksensä paremman informaaron varassa Vuoropuhelu OKM:n kanssa Opetusyhteistyön kehiiäminen
Tekniikan koulutus Turun yliopistossa: kova osaaminen kohtaa pehmeät arvot Tieteidenvälistä Korkean teknologian yhteis- kunnassa hyvinvoinr perustuu teknologiaan Terveys Terveysteknologia DiagnosRikka Päätöksenteko Tietojärjestelmät Turvallisuus Kyberturvallisuus Elintarviketurvallisuus Oppiminen ja vuorovaikutus Oppimisympäristöt Sosiaalinen vuorovaikutus ja hyvinvoinr Kansainvälistä GlobalisaaRo Avoimuus ja vuorovaikutus KulIuurinen kasvu Kansainvälinen yhteistyö Opiskelu ulkomailla KoRkansainvälistyminen Uramahdollisuudet Verkostoituminen YriIäjyys Työelämätaidot!
Osaamistarpeet ja koulutuksen profiili Tekniikka AmmaRllisesR profiloitunut Työelämävalmiudet isossa roolissa Teknillinen näkökulma, Reteidenväliset Rimit Polytekninen perusta vaari vahvan matemarikan Insinöörikieli ja - kuliuuri Luonnon8ede Räätälöitävissä oman kiinnostuksen mukaan TieteellisesR suuntautunut AidosR monireteistä, Reteidenvälisyys omalla vastuulla MatemaRikan rooli vaihtelee suuresr Alakohtaiset kuliuurit
Haasteena työllisyys palautekyselyjen kertomaa (TY 2007-2011) 85% tehnyt vähintään 6 kk oman alan töitä 64% tehnyt vähintään 12 kk oman alan töitä 80% on koulutustasoa vastaavissa tehtävissä ennen valmistumista 10% on työiömänä valmistumisen jälkeen Työllisyys 3 v kuluiua 100% UTU engineering students at Fudan University Campus, Shanghai, P.R. China
Haasteena työllisyys väärin sammuteiu? TyössäkäynR opintojen aikana parantaa työelämävalmiuksia ja työllistymistä yliopistojen ja elinkeinoelämän vuoropuhelua Insinööriprofession haaste on laillistamis- käytännön puute Pienempi insenrivi opintojen loppuun- saaiamiseen Vaikutus laatuun? TyössäkäynR opintojen aikana heikentää opintojen läpäisevyyiä pienentää tekniikan alan yliopistojen rahoitusta Esimerkki: ICT- ala Läpäisy keskimäärin 13% Vaihteluväli 7% - 25% Vrt. läpäisy kaikki alat 27% (lähde: OKM ICT 2015 - seminaari maaliskuu 2014)
Työllisyyden kasvot (TY 2007-2011) 60% vakituisessa työssä 25% määräaikaisessa työssä 5% projekteissa yliopistolla 2% yriiäjiä 8% muut 80 % työllistyy Varsinais- Suomeen 15% työllistyy pääkaupunkiseudulle 5% muualle
AkRivinen oppiminen, projekrmuotoinen opetus ja AHOT Työelämätaidot, Reteidenvälisyys ja kansainvälisyys on opiiava itse tekemällä, ei lukemalla Integroitu oppiminen on tehokasta Myös opeiajilta vaaditaan Rimityötä Tekniikka on muuiunut ajan saatossa kansanperinteestä Reteeksi Korkea teknologia edellyiää aiempaa korkeatasoisempaa RedeIä Vanhan koulun insinööriosaamista ei saa heiiää pois pesuveden mukana Monipuoliset oppimisympäristöt ja opetusteknologia vapauiavat osin ajasta ja paikasta PalauIeen valossa on realismia pyrkiä helpoiamaan opiskelua töiden ohella Oppiminen on määriteltävä oppimistavoiieina, ei suoriieina Tämä tukee myös liikkuvuuia Osaamisperusteiset tutkintorakenteet ja akriviset, yksilölliset opetusmuodot helpoiavat merkiiäväsr AHOToinRa Tunnustaminen helpoiuu helpoksi Tunnistaminen jää haasteeksi, muia projekrmuotoisuus auiaa tässäkin Myös opeiajilta vaaditaan uuia osaamista
CDIO.org Conceive Design Implement Operate Kansainvälinen uuden ajan insinöörikoulutuksen verkosto PerusteIu v. 2000 (MIT, KTH, Chalmers, Linköping) Tänään 110 jäsentä, Suomessa TY sekä 7 AMK:ia Rethinking engineering educa<on: insinööriosaamisen paluu Akateemisen koulutuksen tavoiieet ja työantajien odotukset ovat eriytyneet Monimutkaistuvat systeemit vaarvat monialaista Rimityötä Fokus akriviseen tekemällä oppimiseen ja työelämävalmiuksiin Jatkuva koulutuksen parantaminen Avoin, alasta riippumaton tekniikan koulutuksen arkkitehtuuri 12 standardin työkalupakki oman toiminnan kehiiämiseksi Ei akkreditoinr, muia ABET- yhteensopiva
CDIO poimintoja Introduc<on to Engineering ProjekRmuotoinen opintojen aloituskurssi TavoiIeena omaksua insinöörityön idea Turussa yhteinen kaikille tekniikan opiskelijoille Capstone project Laaja, isohkossa heterogeenisessa ryhmässä tehtävä projekr (TY: 15 + 15 op) Ulkoinen asiakas, elävä vuorovaikutus, mielellään budjeo Opiskelijat valitaan hakemusten perusteella (TY: teekkareita + muita 50/50) Tehtävän laajuus ja avoimuus sekä ryhmän koko edellyiävät aitoa Rimityötä ja organisoitumista, opiskelijat rooliutuvat (mm. johto, viesrntä, budjetoinr) Turussa kokonaisuuteen liiiyy muita HOPSaIuja opintoja, soveltuu mainiosr AHOToinRin Jatkuva parantaminen Koulutuksen kehiiämisen jatkuva arvioinr ja toiminnan parantaminen Uuden oppiminen on haaste myös opeiajille Myös palautejärjestelmiä on kehiteiävä
UTU Capstone students at Fudan University Campus, Shanghai, P.R. China
OpiskelijapauteIa lähde: opiskelijajärjestölehden juiu: Asteriski Amerikassa
Kasvu insinööriksi, ja ihmiseksi PalauIeen mukaan tekniikan opiskelijat saavat opinnoissaan heikot työelämä- taidot, muia työllistyvät hyvin liiankin hyvin Kansainvälisyys ja Reteidenvälisyys eivät ole pelkkää fraseologiaa, vaan tässä ja nyt (Suomalaisten) opiskelijoiden ylläiävän konservarivinen näkemys maailmasta ja insinöörin ammarsta ei vastaa tänä päivänä työnantajien odotuksia KurssipalauIeen mukaan uudet opetusmuodot toimivat Opintosuoritukset paranevat perinteisilläkin miiareilla ItseluoIamus, kommunikoinrtaidot, luovuus ja yriieliäisyys kohentuvat Työlämävalmiuksien parantumista on liian aikaista kvanrfioida, muia näppituntuma on vahvasr posirivinen Opiskelijan kasvu osaavaksi insinööriksi on monisäikeinen kysymys Yksilö eli opiskelija voiiaa unelmaduuni Friscossa Globaali yhteiskunta voiiaa Yliopisto voi saada nenilleen tutkinto jää kesken ja läpäisy romahtaa Mikä on kansakunnan etu?
Engineer meets Human Teachers like it and students love it, too!