Deloitten asiakaslehti 01/2011 Katse etelään Afrikka tarjoaa merkittäviä bisnesmahdollisuuksia Googlen Petri Kokko: Avoimuus hyödyttää kaikkia Finanssiala on riippuvainen verkostoista niin hyvässä kuin pahassa Alf Rehn pohtii innovaatioiden ekosysteemiä Tekes terävöittää otettaan: Enemmän vähemmille
KUVA: Jyrki Vesa pääkirjoitus 2 The Point 01/2011 Uudenlaiset riippuvuussuhteet ratkaisevat Suomalaisten yritysten tulevaisuuden menestymisen ratkaisee se, löytävätkö ne oikeanlaisia ekosysteemejä, osaavatko ne liittyä niihin ja toimia niiden osana. Yritysten pitää pystyä toimimaan osana systeemiä, jossa yhteistyökumppanit toimivat. Hyvä esimerkki erinomaisesta ekosysteemistä on Kalifornian Piilaakso. Siellä luovat osaajat, rahoittajat ja bisneskonsultit saavat aikaan innovaatioita yhdessä. Toimivaan ekosysteemiin tarvitaan kaikenkokoisia yrityksiä ja niiden lisäksi yliopistoja, tutkimuslaitoksia, pääomasijoittajia sekä liikkeenjohdon palvelujen tarjoajia. Kullakin on yhteisössä oma roolinsa. Organisaatiot toimivat uudenlaisissa riippuvuussuhteissa, eikä kukaan voi määräillä toista. Niiden täytyy löytää toimintamalleja, joiden avulla voidaan toimia avoimesti aidossa joint venture -hengessä. Ekosysteemin osilla tulee olla aito halu ja kyky toimia yhdessä sekä luoda hyvää kaikille. Ekosysteemiin astuvan yrityksen on tarkasteltava toimintamallejaan ja organisaatiorakennettaan uusin silmin, mietittävä immateriaalioikeusasiat uudelleen ja pantava riskien hallinta kuntoon. Riskinä on, että yrityksissä ei ymmärretä ekosysteemien toiminnan logiikkaa. Silloin myös oman roolin näkeminen on vaikeaa. Yksi oleellinen kysymys on, voiko yritys olla samaan aikaan usean eri ekosysteemin jäsen. Kyllä se voi ja sen pitää. Ekosysteemit voidaan nähdä päällekkäisinä rakennelmina. Hyvät ekosysteemit luovat uutta. Myös Suomessa tuotekehitys muuttaa muotoaan. Esimerkiksi Symbianin kehittäjät voivat ryhtyä luomaan jotain muuta ja rakentaa Suomeen uuden pienten yritysten ekosysteemin. Uuden ajan palveluekosysteemiä tarvittaisiin myös Suomen terveydenhuoltoon. Julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien sekä teknologia- ja ohjelmistotoimittajien ja muiden terveydenhuollon toimijoiden tulisi luoda uudenlainen ekosysteemi. Siinä luotaisiin uusia tapoja tuottaa palveluja nykyistä laadukkaammin sekä tehokkaammin. Modernien ekosysteemien synnyttämille vastuullisille innovaatiolle olisi juuri nyt suuri tarve. Niillä pitäisi ratkaista kalliiksi tulevia yhteiskunnallisia ongelmia, esimerkiksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nuorten työllistämiseen tulisi kehittää kannustimia. Mikäli jokainen kynnelle kykenevä suomalaisyritys osallistuisi talkoisiin ja palkkaisi yhden nuoren, nuorisotyöttömyys voitaisiin kokonaan poistaa maastamme. Teppo Rantanen toimitusjohtaja, Deloitte
sisältö 01/2011 The Point 01/2011 3 Julkaisija: Deloitte & Touche Oy, Group of Companies, Puh. 020 755 500, www.deloitte.fi Päätoimittaja: Teppo Rantanen Toimitus: Cocomms Oy Ulkoasu: MCI Press oy Palaute ja osoitteenmuutokset: Emmi Autio, Puh. 020 755 5320, emmi.autio@deloitte.fi Lehti löytyy sähköisessä muodossa sivuiltamme www.deloitte.fi. 04 08 14 16 02 04 08 10 13 14 16 18 19 PÄÄKIRJOITUS Uudenlaiset riippuvuussuhteet ratkaisevat menestyksen Katse Afrikkaan Vassi Naidoo, Pekka Haavisto ja Martti Ahtisaari valottavat Afrikan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia Google: Avoimuus hyödyttää kaikkia Petri Kokon mukaan perinteinen arvoketjuajattelu on kuollut Finanssialalla vastuullisuus punnitaan verkostoissa Suomen Pankin, Fennian ja Ilmarisen johtajat pohtivat alan herkkää tasapainoa Ikkunat itään ovat auki Koheneva Venäjän talous houkuttelee yhä useampia monikansallisia yrityksiä Toimitusjohtajan lounaalla PowerKissin Maija Itkonen Uudenlaiset ekosysteemit ovat suomalaisille pk-yrityksille suuri mahdollisuus Tekes terävöittää otettaan: Enemmän vähemmille Veli-Pekka Saarnivaara taustoittaa merkittävää strategiamuutosta uutiset Organisaatiot hakevat kasvua ja kannattavuutta palvelukeskuksista Talousjohtajat uskovat tulevaisuuteen Suomalaisten tuotantoyritysten mietittävä toimitusketjunsa uudelleen Deloitte tekee aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Kolumni Alf Rehn: Sinisiä meriä vai pimeitä metsiä?
4 The Point 01/2011 TEKSTI: laura terho KUVAT: istockphoto ja deloitte Afrikka ei ole yksi maa vaan melkein miljardin ihmisen maanosa, jossa on hyvin erilaisia maita. Tämä on tärkein asia, joka Afrikkaan menevien kansainvälisten yritysten pitäisi muistaa, sanoo Vassi Naidoo, Iso-Britannian Deloitten partneri, joka on toiminut aiemmin Etelä-Afrikan Deloitten toimitusjohtajana. Toinen tärkeä näkökulma on tarkastella Afrikkaa tulevaisuuden markkinana sen sijaan, että yritykset yrittäisivät löytää pikavoittoja. Sijoitukset Afrikkaan ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti siksi, että raaka-aineiden kysyntä on kovaa ja hinnat sen vuoksi korkealla. Afrikassa tuotettujen raaka-aineiden kuten raudan, kuparin, hiilen, kullan ja platinan hinnat ovat nousseet valtavasti viime vuosina, kun kysyntä erityisesti Intiassa ja Kiinassa on kasvanut. Kaivannaisteollisuuden kasvu sekä Ghanan ja Nigerian viimeaikaiset öljy- ja kaasulöydökset ovat myös lisänneet investointeja. Finanssikriisillä on ollut vaikutuksensa myös Afrikkaan, mutta vaikutukset eivät olleet niin radikaaleja kuin länsimaailmassa. Raaka-aineiden hintojen nousu on lieventänyt bruttokansantuotteen kasvun hidastumista Afrikassa, Naidoo sanoo. Perehdy! Valitse! Kirjoituspöytätutkimus Afrikan mahdollisuuksista ja haasteista ei riitä. Naidoon mukaan yritysten pitäisi mennä mantereelle paikan päälle saadakseen kokonaiskuvan markkinasta ja sen mahdollisuuksista. Katse etelään Valitse huolella maat, joihin haluat mennä ja joissa haluat kilpailla! Afrikan mahdollisuudet Afrikka tarjoaa mittavia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Deloitten asiantuntija Vassi Naidoo, kansanedustaja Pekka Haavisto ja presidentti Martti Ahtisaari kertovat, mitä yritysten on otettava huomioon mantereen mahdollisuuksia pohtiessaan.
The Point 01/2011 5 Samaan aikaan kun me lännessä epäröimme, kiinalaiset ja intialaiset toimivat mantereella aktiivisesti. aukeavat vain käymällä maassa ja tekemällä kunnollisen analyysin maasta. Liian usein kansainväliset yritykset pelkäävät kastaa varpaitaan kylmään veteen Afrikkaan menijät on palkittu runsaskätisesti, Naidoo jatkaa. Talouden kasvu Afrikassa on useimmissa maissa tällä hetkellä jossakin 9 ja 10 prosentin välillä. Nämä luvut ovat maailman korkeimpien lukujen joukossa. On toki totta, että lähtötaso on matala, mutta joka tapauksessa Afrikassa on valtavia mahdollisuuksia. Samaan aikaan kun me lännessä epäröimme, kiinalaiset ja intialaiset toimivat mantereella aktiivisesti. Kumppanit avainasemassa Naidoon mukaan sijoittajien täytyy ottaa huomattavasti aiempaa käytännönläheisempi ja pitkäkestoisempi näkökulma investointeihinsa Afrikkaan. Toimintatavat Afrikassa saattavat poiketa merkittävästi siitä, mihin olemme tottuneet lännessä. Näiden dynamiikkojen ymmärtäminen on avainhaaste, joka sijoittajan täytyy ottaa huomioon. Oikean paikallisen kumppanin valinnan tärkeyttä ei voi painottaa liikaa. Verkostoituminen ja poliittiset yhteydet ovat toki tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on solmia suhteita esimerkiksi kauppakamareihin ja muihin elimiin, jotka edistävät kaupankäyntiä ja sijoituksia. Naidoon mukaan Afrikassa vallitsee vahva toive paikallisten ihmisten osallistamisesta ja arvon luomisesta myös heille: Afrikassa syntyvästä arvosta pitää osan myös jäädä Afrikkaan. Sijoituksia tulisi käyttää koko yhteisön eikä vain muutamien harvojen rikastuttamiseen. Verotus- ja sääntelyasiat askarruttavat Afrikkaa pidetään usein korruptoituneena maanosana, mutta Naidoo muistuttaa, että kannattaa katsoa myös peiliin yleensä lahjoja on länsimainen. Paikallisten bisnestapojen tunteminen ja kulttuurin ymmärtäminen on välttämätöntä. Vassi Naidoo Siksi kannattaa etsiä apua Deloitten kaltaisilta asiantuntijayrityksiltä, joilla on toimistot näissä maissa ja jotka tuntevat maan, voivat auttaa etsimään paikallisia kumppaneita, antaa tietoja ja osaamista, auttaa yrityksen perustamisessa ja esimerkiksi verotus- ja sääntelyasioissa. Usein kansainvälisissä yrityksissä herättävät huolta myös esimerkiksi kysymykset oikeusvarmuudesta ja omistusoikeudesta. Voimme valittaa noista asioista ja vakuuttaa itsellemme, ettei Afrikkaan kannata mennä tekemään bisnestä. Mutta uskon, että työskentelemällä paikallisen hallinnon ja kumppanien kanssa kestävällä, vastuullisella tavalla pääsemme yli näistä haasteista. Afrikka janoaa resursseja Afrikka kutsuttiin viime vuoden lopulla BRICmaihin, joita nyt kutsutaan BRICS-maiksi Etelä-Afrikan mukaan. Pääsyllä BRICS-ryhmään on valtava henkinen ja taloudellinen merkitys mantereelle, sillä se rinnastaa sen maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin. Tämän lisäksi Etelä-Afrikka on nyt mukana myös G20-maiden joukossa edustamassa koko mannerta. Afrikka janoaa resursseja sijoituksia, osaamista, teknistä tietotaitoa muun muassa infrastruktuurin rakentamiseksi. Myös teknologia, media ja tietoliikenne -sektoreilla on suuria mahdollisuuksia. Toinen selvä mahdollisuus on Afrikan työvoiman hyödyntämisessä. Yritykset voisivat ottaa nykyistä laajemman, pidemmän aikavälin perspektiivin kouluttamalla paikallisia ihmisiä ja luomalla mahdollisuuksia heille kehittyä.
6 The Point 01/2011 TEKSTI: tarja virmala Voimavarana yhteisöllisyys Afrikkalaisen kulttuurin yhteisöllisyys on yritystoiminnan luomiselle suuri mahdollisuus, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto. Pekka Haavisto Monet suomalaiset yritykset ovat jo Afrikassa. Maanosassa tehdään suuria infrastruktuurihankkeita: tieverkostoa, rautateitä, kaupunkeja, lentokenttiä, hotelleja, asuinalueita ja ympäristöinvestointeja. Vaurastumisen myötä keskiluokka kasvaa. Merkki-, laatu- ja ympäristötietoinen afrikkalainen kuluttaja on syntynyt, Haavisto sanoo. Afrikassa törmää myös kehittymättömien markkinoiden ongelmiin: korruptioon tai viranomaisten mielivaltaan. Mutta esimerkiksi idänkaupassa kokemuksiaan kartuttaneella yrityksellä tuskin on Haaviston mukaan Afrikan markkinoilla ihmetyksen aiheita. Suhteet merkitsevät Monissa Afrikan maissa bisnes on perinteisten liikemiessukujen käsissä. Luotettava paikallinen kumppani on elinehto. Nuoria yritteliäitä ihmisiä on paljon, mutta normaalit varotoimenpiteet on aina tehtävä. Liikkeellä on myös pikavoittojen toivossa olevia ihmisiä. Nigerialaiskirjeisiin ei kannata vastata, Haavisto varoittaa. Toisaalta hän muistuttaa, että nigerialaiskirjeiden tekijät istuvat Lagosin nettikahviloissa. He puhuvat englantia, osaavat käyttää tietokonetta, etsiä nettiosoitteemme, kirjoittaa liikekirjeen ja tarvittaessa lainata pankinjohtajan huonetta ruokatunnin ajaksi tehdäkseen rikoksestaan täydellisen. Nuorilla, työttömillä ihmisillä on näin monia taitoja. Ehkä nuorten kyvyt Afrikassa olisi nyt aika valjastaa oikeaan työelämään ja tuotantoon, koska nuorisotyöttömyys on mantereen suurimpia vitsauksia. Valuuttariskit, inflaatio, lainojen korkeat korot ja vaikeus saada luottoja heikentävät paikallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia monissa Afrikan maissa. Suhteita on luotava, vaikkei olisi vielä valmiuksia hypätä bisnekseen mukaan. Omaisuutta, jota voisi käyttää lainojen vakuutena, ei aina ole. Mikroyrittäjyydestä eteenpäin pääseminen voi olla vaikeaa. Korruptoituneet viranomaiset tulevat helposti apajille, jos jonkun bisnes alkaa menestyä, Haavisto sanoo. Haavisto tarjoaa lääkkeiksi ongelmiin demokratiaa, oikeusvaltion kehittämistä ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Uusi media ja kan- salaisjournalismi ovat lisänneet kansalaisten mahdollisuuksia kontrolloida hallintoa ja raportoida väärinkäytöksistä. Afrikasta moderni talous Monissa Afrikan maissa kulttuuri on yhteisöllisempää kuin esimerkiksi meillä. Yrittäjyyttä arvostetaan silloin, kun se tuo koko perheelle, suvulle, kylälle hyvää. Tällaiseen yrittäjyyteen sopivia malleja voidaan Haaviston mukaan kehittää. Afrikkalaisen kulttuurin suuri vahvuus on sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, kyky ihmisen kohtaamiseen ja yhteisöllisten arvojen korostuminen. Ne eivät ole huonoja lähtökohtia modernin talouden kehittymiselle, Haavisto sanoo. Yhteisöllisyyden vuoksi Afrikassa kohtaamiset, naaman näyttäminen ja luottamus merkitsevät liikesuhteissa paljon. Suhteita on luotava, vaikkei olisi vielä suuria valmiuksia investoida tai hypätä bisnekseen mukaan. Tämä pitäisi suomalaistenkin huomioida. Tapaamiset, vieraiden kutsuminen Suomeen, puhelu silloin tällöin, sähköposti, pieni kirjelappu, jopa terveisten lähettäminen toisten kumppanien kautta synnyttää verkoston, joka on kullanarvoinen sinä hetkenä, kun toiminnan voi tosissaan käynnistää. Olen aina pitänyt sananlaskusta Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt, sanoo Haavisto.
KUVAT: petri karvinen The Point 01/2011 7 Nuorissa on Afrikan mahdollisuus Kohdelkaa afrikkalaisia kuten toivoisitte itseänne kohdeltavan. Sillä opilla pääsee jo pitkälle, sanoo Afrikan asiantuntija ja ystävä, presidentti Martti Ahtisaari. Martti Ahtisaari on asunut Afrikassa viisi vuotta ja kertoo toisen samanpituisen rupeaman syntyneen hänen sinne tekemistään matkoista. Kymmenen vuoden kokemuksella hän tietää, että normaalit käyttäytymisen ja liiketoiminnan lainalaisuudet toimivat sielläkin. Kiinalaiset ovat jo onnistuneet liiketoiminnassaan Afrikassa, ja Ahtisaari uskoo muillekin olevan siellä samanlaiset mahdollisuudet. Suuri haaste maailmassa ja eritoten Afrikassa on köyhyyden poistaminen. Jukka Pahta Suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia Afrikassa cleantech-markkinoilla. Mantereella rakennetaan perusinfrastruktuuria, vesi-, jätevesi- ja energiajärjestelmiä. Suunnittelutyölle ja projektinjohdolle on kysyntää, uskoo Pöyryn talousjohtaja Jukka Pahta. Kiina on onnistunut vähentämään köyhyyttä ja nostamaan monta sataa miljoonaa ihmistä köyhyydestä. Myös Afrikan on luotava omaa vientiä, jolloin siitä saatavalla rahalla voidaan hankkia tuotteita, joita mantereella ei ole. Ei vaurastumiseen muuta tietä ole, Ahtisaari sanoo. Nuorten työttömyys on Afrikassa suuri ongelma. Ahtisaaren mukaan nuoret on saatava työhön ja mielellään yrittäjiksi. Yrittäjyys edistää yhteiskunnan kehittymistä ja elintason nousua. Jos nuorilla ei ole järkevää tekemistä, heidät on helppo rekrytoida terroritoimintaan ja se pitäisi kaikin keinoin estää, Ahtisaari sanoo. Perhe on suku Kulttuurieroja Afrikassa on, mutta ei niitä pidä liioitella. Yksi selkeä ero meihin verrattuna on perhekäsityksen laajuus. Afrikassa se tarkoittaa melkein koko sukua ja meillä vain ydinperhettä, sanoo Ahtisaari. Hän kertoo todisteeksi tarinan autonkuljettajastaan. Tämä oli hyvästä palkastaan huolimatta jatkuvasti rahapulassa, koska koko suku kävi nauttimassa hänen ansioistaan. Eräänä päivänä autonkuljettaja sanoi itsensä irti. Ahtisaaren ihmettelyyn hän vastasi: Lähden nyt vuorostani nauttimaan sukuni vieraanvaraisuudesta muutamaksi vuodeksi. Eeva-Liisa Virkkunen Afrikka on mielenkiintoinen mahdollisuus, ja sen rooli muutaman vuosikymmenen päästä on sama kuin Kiinan ja Intian nyt. Kotiläksyt on tehtävä hyvin, jotta eteen tulevat sudenkuopat pystytään kiertämään. Tietoa markkinoista ja toimintatavoista on kyllä saatavilla esimerkiksi Afrikassa jo pitkään toimineilta yrityksiltä. Ei siellä mitään erityisen kummallista ole. Johtamiseen pätevät samat pelisäännöt kuin muuallakin. Kulttuurieroja on, mutta niitä ei pidä liioitella, sanoo Metso Mining and Construction Technologyn talousjohtaja Eeva-Liisa Virkkunen. Martti Ahtisaari Deloitte kutsui asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan ARS- 11-näyttelyyn Kiasmaan tutustumaan Afrikkaan ja nykytaiteeseen. Illan pääpuhuja oli presidentti Martti Ahtisaari, joka viihdytti yleisöä muistelemalla ennen kuulemattomia kokemuksiaan Afrikasta. Crisis Management Initiative ja Kiasma ovat molemmat Deloitten yhteistyökumppaneita. Karri Kivi Wärtsilän yrityssuunnittelussa johtajana toimiva Karri Kivi uskoo, että Afrikan valloitus vaatii yrityksiltä sinnikkyyttä. Afrikan markkinoille voi olla vaikeaa mennä käden käänteessä. Hyvien suhteiden ja toimivan verkoston luominen vaatii oman aikansa. Yritysostot ovat orgaanista kasvua nopeampi tie kasvuun tosin Afrikassa voi toimialasta riippuen olla haastavaa löytää sopivia ostokohteita, Karri Kivi sanoo.
8 The Point 01/2011 Petri Kokko Google: Avoimuus hyödyttää kaikkia Yritysten välisessä kilpailussa voittajaksi nousee nykyisin todennäköisesti parhaan ekosysteemin rakentaja. Google on hyvä esimerkki yhtiöstä, joka on yhteistyössä hyvinkin erilaisten kumppaneiden kanssa luonut uutta innovaatioita, jotka vievät koko alaa eteenpäin.
TEKSTI: LAURA TERHO KUVA: GOOGLE The Point 01/2011 9 Ekosysteemin voima on sen moninaisuudessa siihen voi kuulua hyvinkin erilaisia, pieniä, yhden hengen yrityksiä sekä valtavia konserneja. Ekosysteemiin kuuluminen ei ole kiinni koosta eikä pääomista vaan ideoista. Tämä juuri on ekosysteemin vahvuus, Googlen kehitysjohtaja Petri Kokko sanoo. Ekosysteemillä on ratkaiseva merkitys myös Googlen innovaatioiden syntyyn. Jos katsoo vaikkapa Androidia, niin täysin meistä riippumattomat tahot kuten appsien kehittäjät vievät sitä voimakkaasti eteenpäin, Kokko kuvailee. Teknologia-, media- ja tietoliikennealalla yritykset joutuvat välillä myös tilanteisiin, joissa on pakko tehdä yhteistyötä kilpailijoiden kanssa, kun kilpailija voi olla toisella saralla kumppani. Kokko ei näe tässä asetelmassa ongelmaa. Jos yhteistyö hyödyttää käyttäjää, niin kaikki voittavat ajan mittaan. Googlen opit Google on yksi viime vuosien menestyneimmistä yrityksistä. Mikä on Googlen näkökulmasta ratkaisevaa hyvin toimiva ekosysteemin rakentamisessa? Googlella on neljä selkeää vahvuutta: mahtavat ihmiset, nopea päätöksenteko, innovointikyky ja kulttuuri, Kokko sanoo. Kokon mukaan Googlen kulttuuri tukee yrittäjyyttä ja innovaatioita ja yhtiön organisaatio on erittäin matala ja demokraattinen. Nämä luovat hyvän pohjan menestykselle. Ekosysteemin rakentamisen kannalta tärkeintä ovat kilpailulle avoimet rajapinnat sekä yhteinen menestys eli win-win-win-ajattelu. Olennaista on luoda yritysten raja-aidat ylittävää yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia osapuolia, Kokko sanoo. Arvoketju on kuollut Perinteiset kilpailuasetelmat ovat murtuneet nopeasti muuttuvassa teknologiamaailmassa. Kokon mukaan ekosysteemiajattelu haastaa perinteisen arvoketjuajattelun. Perinteinen arvoketjuajattelu on kuollut. Nopeasti innovoivat ja itsensä koko ajan kilpailulle altistavat yritykset voittavat. Suljettuja järjestelmiä ylläpitävät saattavat voittaa jonkin aikaa, mutta pitkällä aikavälillä ne häviävät innovaation nopeudessa, Kokko sanoo. Yritysten täytyy miettiä liiketoimintamallinsa uudelleen, kun ne eivät voi enää rahastaa monopoliasemallaan. Paras tapa menestyä on olla mukana kovassa kilpailussa, hän jatkaa. Kokon mukaan olennaista on ymmärtää, ettemme tiedä, mistä kilpailu seuraavaksi tulee. Siksi paras tapa pärjätä kilpailussa on jatkuva innovointi ja markkinoiden luominen itse. Hyvä esimerkki on, että mobiilimarkkinoita hallitsee tällä hetkellä kaksi yritystä, Apple ja Google, jotka viisi vuotta sitten eivät olleet näillä markkinoilla mukana ollenkaan, hän sanoo. Verkko kaataa suljettuja yhteisöjä Teknologia-, media- ja tietoliikenneala on jatkuvassa murroksessa. Kokko listaa kolme muutosvoimaa, joiden hän näkee olevan ylitse muiden. Ensimmäinen näistä on laajakaistan yleistyminen, sen hintojen alastulo sekä kuukausihinnoittelun yleistyminen. Toisena tekijänä Kokko näkee muistikapasiteetin merkittävän kasvun samalla kun hinta suhteessa kapasiteettiin on romahtanut. Tämä on mahdollistanut pilvipalveluiden kehittämisen, joissa Googlekin on mukana. Kolmas muutosvoima on mielestäni tuotannon puolen digitalisoituminen digikamerat, älypuhelimet ja muut kuluttajilla käytössään olevat laitteet mahdollistavat materiaalin jakamisen. Ylipäätään verkolla on Kokon mukaan suuri demokratisoiva vaikutus, joka kaataa suljettuja yhteisöjä. Tiedon leviämisellä voi olla myös vielä tunnistamattomia vaikutuksia. Kuka tahansa pystyy rakentamaan oman verkkosivun ja pystyttämään oman palvelun. Verkon demokratisoiva vaikutus näkyy juuri tässä. Tablettien ja älypuhelinten läpimurto tänä vuonna Deloitte ennustaa taulutietokoneiden ja älypuhelinten lyövän kunnolla läpi kuluvana vuonna. Laitteiden ja alustojen maailmanmarkkinat muotoutuvat kuitenkin monitahoisiksi, eikä mikään yksittäinen toimija nouse hallitsevaan asemaan. Maailmassa tänä vuonna myytävästä yli 800 miljoonasta päätelaitteesta yli puolet on muita kuin perinteisiä standarditeknologioihin perustuvia PC-laitteita. Tämä käy ilmi Deloitten kansainvälisestä teknologia-, media- ja tietoliikennealaa luotaavasta TMT Predictions 2011 -selvityksestä. Alkanut vuosi on käännekohta, jolloin maailmalla siirrytään monenlaisiin laite- ja teknologiaratkaisuihin pois yhdestä ja tutusta PC-ympäristöstä, ennustaa Suomen Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Kilpailu ajaa monimuotoisuuteen Deloitte uskoo, että taulutietokone- ja älypuhelinmarkkinat säilyvät jatkossakin monitahoisina. Minkään yksittäisen käyttöjärjestelmän tai alustan ei uskota nousevan hallitsevaan asemaan markkinakohinasta huolimatta. Nouseminen de facto tablet- tai älypuhelinalustaksi olisi mille tahansa toimijalle liiketoiminnallinen lottovoitto. Tämä mahdollisuus ajaa kovaan keskinäiseen kilpailuun, jonka seurauksena markkinat ja laitteet kehittyvät hyvin monimuotoisiksi, Rantanen uskoo. Deloitte ennustaa markkinoilla olevan ainakin kaksi, toisistaan ratkaisevasti eroavaa suoritinarkkitehtuuria sekä vähintään viisi eri käyttöjärjestelmää, joiden markkinaosuus nousee kullakin yli viiteen prosenttiin.
10 The Point 01/2011 TEKSTI: Antti j. lagus KUVAT: Jyrki vesa, Tomi Parkkonen Verkostoissa vastuullisuus punnitaan Finanssiala on riippuvainen verkostoista niin hyvässä kuin pahassa. Herkkää tasapainoa voivat järkyttää pienetkin uutiset, jotka rahoitusmaailman mielikuvamyllyssä jauhaantuvat oman totuutensa mukaisiksi liikkeiksi. Keskinäisen Vakuutusyhtiön Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka tunnistaa hyvin pk-sektoria edustavien asiakkaidensa ongelman: kuka haluaa luotottaa pk-sektoria olkoonkin, että finanssikriisistä johtunut luottolama on suurelta osin ohi? Tästä seuraa jatkokysymys: johtuuko haluttomuus pankkien tiukoista vakavaraisuusvaatimuksista? Kuljukka pohtii. Vakavaraisuuden sääntely tiettyyn tasoon asti on hyvä asia, mutta Kuljukka toivoo, että vastaavanlaiset säännökset otettaisiin käyttöön myös muualla kuin EU:ssa. Muuten ainoastaan eurooppalaisten rahoituslaitosten kustannukset nousevat ja laskun maksavat viime kädessä aina asiakkaat. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ei usko, että minkäänlaisella sääntelyllä voidaan välttää uuden finanssikriisin syntymistä. Ihmiset ovat niin kekseliäitä, että määräyksiä kierretään aina uusin instrumentein. Finanssialan maailmanlaajuinen verkottuminen puolestaan johtaa helposti siihen, että kriisit leviävät. Ritakallio ei myöskään usko, että ratkaisu olisi Ruotsissa väläytelty tiukempi sääntely kuin pankkeja koskeva Basel III ja vakuutusyhtiöitä koskeva Solvenssi II. Ruotsi vain vaikeuttaisi omaa markkina-asemaansa, kun verkottunut talous etsiytyisi toisille markkinoille. Sääntelyn pitää hänestä olla vähintään Euroopan laajuista. Markkinoilla vallitsevat aina pelko ja ahneus, jotka pitävät toisensa aisoissa. Kun ahneus alkaa voittaa pelon, lähestytään kriisiä, Ritakallio sanoo. Omavastuu avainasia Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen on sitä mieltä, että kriiseistä aina opitaan ja nyt tehdään toimia, joilla finanssikriisin vaikutuksia pyritään pienentämään. Tässä on tullut kahtalaista oppia. Vaikka yksittäisiä toimijoita on valvottu, kokonaisuus ei ole ollut yhtä hyvin hallussa. Puhutaan järjestelmäriskistä. Toinen perustavaa laatua oleva puute on ollut se, että toimijat ovat toimineet yli rajojen sekä kansallisten että toimialarajojen eikä valvonta ole aina pysynyt perässä. Tämän vuoden alusta sekä järjestelmäriskin hallintaan että kansalliset rajat ylittävään valvontaan on Euroopassa tehty korjaus. Euroopan järjestelmäriskikomitea toimii Euroopan
The Point 01/2011 11 Pentti Hakkarainen Antti Kuljukka Timo Ritakallio keskuspankin yhteydessä. Lisäksi pankki-, vakuutus- ja arvopaperialalle tuli omat Euroopan unionin valvontaviranomaiset. Hakkarainen tietää, että vaikka sääntely lisääntyy, avainasemassa on toimintakulttuuri. Hän painottaa finanssisektorin oman hallinnon merkitystä. Johdon pitäisi aina kantaa vastuu siitä, että asiat ovat hyvin hoidettu ja riskit hallinnassa, sekä siitä, että riskien valvonnalla on riittävä ammattitaito ja resursointi, Hakkarainen sanoo. Hakkarainen muistuttaa, että valvonta tulee aina ajallisesti hieman jäljessä ja että tuotteet ovat monimutkaisia. Finanssisektori on dynaaminen ja kehittyvä. Vastuu toimii kuitenkin parhaiten kun vastuu on yrityksissä. Toimijan omavastuu on avainasia. Fennia kehittää kansainvälistä verkostoa Fennia haluaa kehittää kansainvälistä verkostoa, sillä meidän kokoisen yhtiön ei olisi järkevää eikä kannattavaa lähteä laajentamaan liiketoimintaa ympäri maailmaa. Liittoutumalla löydetään saman arvopohjan omaavia toimijoita ja voidaan palvella suo- Kun ahneus alkaa voittaa pelon, lähestytään kriisiä. malaisia asiakkaita luotettavalla vakuutusyhtiökumppanilla. Näin asiakkaan ei tarvitse itse lähteä hakemaan kumppania ulkomailta, Kuljukka sanoo. Fennia sai viime vuonna kansainvälisen International Network of Insurance -verkoston palkinnon parhaana paikallisena vakuutusyhtiönä. Verkoston antama palkinto perustuu siihen, kuinka hyvin Fennia on pystynyt auttamaan ulkomailta tänne tulevia yrityksiä. Kuljukka pitää verkottumista ensiarvoisen tärkeänä, sillä Fennian asiakkaista entistä suurempi osa on siirtynyt harjoittamaan liiketoimintaa ulkomaille. Kuva siitä, että yrityksen koko määräisi kansainvälistymisasteen, on muuttumassa. Monet Fennian asiakkaista ovat pieniä niche-toimijoita, jotka ovat kansainvälistyneet nimenomaan hitech-osaamisensa kautta. Sijoituspäätökset monen lähteen perusteella Ilmarinen on Euroopan 16. suurin eläkevakuutusyhtiö 28 miljardin euron sijoitussalkullaan. Tämä merkitsee, että yritys saa paljon tietoja eri analyytikoilta ja rating-laitoksilta sijoituspäätöstensä tueksi. Ritakallio korostaa, että sijoituspäätöksiä ei tehdä yksittäisen informaation perusteella, vaan päätökseen kuullaan monia lähteitä, joiden perusteella muodostetaan oma kuva tilanteesta. Finanssikriisissä eivät ainoastaan niin sanotut subprime-lainat lamaantuneet, vaan kaikkien riski-instrumenttien kautta halvaantuivat koko finanssimarkkinat. Yritykset eivät enää saaneet rahoitusta investointeihinsa eivätkä pankitkaan saaneet lainaa toisiltaan. Kriisistä on opittu ainakin se, että globaalitaloudessa kaikki tapahtuu nopeasti ja että
12 The Point 01/2011 kaikki markkinatoimijat tarvitsevat lisää läpinäkyvyyttä. Myös se nähtiin, että hajauttamisesta ei ole hyötyä, kun tulee globaali kriisi, Ritakallio pohtii. Yksi oppi on Ritakallion mukaan myös se, että kannattaa ennemminkin sijoittaa yksinkertaisiin kuin monimutkaisiin instrumentteihin, jotta ymmärtää sijoituksen syy-seuraussuhteet. Tämä pätee hänen mielestään niin yksityis- kuin ammattisijoittajaan kunkin oman toiminnan tasolla. Ilmarisessa onkin kiinnitetty yhä enemmän huomiota riskien hallintaan. Euroopan unionin elinten lisäksi Suomen Pankki toimii Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Kolmas elin on kansainvälinen järjestelypankki BIS, jossa maailman tärkeimmät keskuspankit ovat mukana. Lisäksi Hakkarainen pitää hyvinä kahdenvälisiä yhteistyösuhteita muun muassa Englannin ja Yhdysvaltain keskuspankkien kanssa. Suomen Pankin ekonomistit saavat Hakkaraisen mukaan todella kattavan tiedon talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä, jonka pohjalta he tekevät omat analyysinsa. Pankki tekee myös yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa talouden kehityksen arvioinnissa. Siitä on ollut erittäin suuri apu, että on toiminut suuryrityksen rahoitusjohdossa ja kahden pankin johdossa. Toisista tehtävistä on saanut seurata parikymmentä vuotta rahoitusmarkkinoita. Lisäksi on oppinut tuntemaan alan ihmiset ja toimintatavat. Tiedon analysointi ja ymmärtäminen on paljon helpompaa, Hakkarainen sanoo. Uusi normaali ei ole paluuta vanhaan Näyttää siltä, että maailman talouden kasvu on tänä vuonna ripeää 4 4,5 prosentin luokkaa. Kun kasvu on tätä luokkaa, viennistä riippuvaiset maat, kuten Suomi, saavat menestysmahdollisuuksia. Suomen Pankin kasvuennuste Suomelle on 3,9 prosenttia. Tämän jälkeen kasvu hidastuisi seuraavaksi pariksi vuodeksi vähän alle kolmeen prosenttiin. Nousevissa talouksissa, kuten Kiinassa, talous on kasvanut. Niiden osuus maailmantaloudessa on suurentunut. Kasvu ja saavutettu asema näyttävät varsin pysyviltä. Hakkarainen siteeraa maailman suurimman korkorahaston Pimcon johtajaa Mohamed El-Eriania, joka puhuu uudesta normaalista, jossa nousevat taloudet, kuten Kiina, näkyvät eri tavalla kuin aiemmin. El-Erian on todennut, että emme palaa takaisin vanhaan tasoon. Sen sijaan tulee uusi normaali. Tällä hän kuvaa erityisesti sitä, kun nousevien talouksien asema on muuttunut, myös pääomavirrat muuttuvat entistä enemmän nousevien talouksien suuntaan. Finanssialalla tapahtuu rakenteissa suuria muutoksia ja myös riskien hinnoittelu tiukkenee. Euroajan verkostot ovat erilaisia Hakkaraisen mielestä on tavattoman tärkeä olla mukana erilaisissa talouden verkostoissa. Ennen euroaikaa suomalaisten verkostot olivat hänestä erityyppisiä. Nyt ollaan kansainvälisen talouden ja analyysin ytimessä. Tietoa jaetaan enemmän ja sitä voidaan käyttää paremmin hyväksi. Luottamus syntyy verkostoissa Finanssikriisin on katsottu alkaneen yhdysvaltalaisista asuntorahoitustuotteista. Näitä oli ympäri maailman sijoitusrahastoissa. Kun muutamat rahastot eivät kyenneet määrittämään sijoituksiensa arvoa ja kieltäytyivät lunastuksista elokuussa 2007, tulivat ne sysänneeksi liikkeeseen maailmanlaajuisen epäluottamuksen kierteen. Rahoitusmarkkinat tarvitsevat toimiakseen luottamusta, mutta kuten Suomen Pankin Pentti Hakkarainen huomauttaa, sen puutteessa kaupankäynti ja likviditeetti jäätyivät samantien. Vaikutukset tuntuivat myös meillä Pohjoismaissa, vaikka täällä eri toimijoiden välillä ei ollutkaan minkäänlaisia epäilyksiä. Kun ei oltu varmoja siitä, että raha liikkuu silloin kun sitä tarvitaan, rahoitusmarkkina jäätyi. Luottamuksen puutteesta kertoo vakuudettoman Euribor-koron ja vakuudellisen Eurepo-koron välinen ero, joka leveni lähes kahteen prosenttiin pankkien välisillä markkinoilla. Samankaltainen kehitys oli myös muilla valuutta-alueilla. Korkea ero on nyt kaventunut, mutta vielä ei ole päästy samoihin lukuihin kuin vuonna 2007. Läpinäkymättömyys on luottamuksen kääntöpuoli Globaali talous vaikuttaa kaikkeen, myös luottamuksen syntymiseen verkostoissa. Fennian Antti Kuljukka mainitsee eritoten Etelä-Euroopan maat, jotka ovat koetelleet muiden luottamusta. Jos jossakin on epäluottamusta, se johtaa helposti siihen, että sääntelyä aletaan kiristää. Tämä heijastuu puolestaan koko verkostoon. Maailmanlaajuisella finanssialalla luottamus on kaiken ytimessä. Sen kääntöpuolena on läpinäkymättömyys, joka edesauttaa sitä, ettei luoteta toisiin toimijoihin. Läpinäkyvyyttä ja luottamusta pyritään parantamaan sääntelyä lisäämällä. Ilmarisen Timo Ritakallion mukaan sääntelyn lisäämisessä on kuitenkin vaarana se, että varjopankkitoiminta voi samalla lisääntyä. Näin kävi edellisessä kriisissä, kun niin sanotut hedge-rahastot yleistyivät. Niillä ei ollut samanlaisia raportointivelvollisuuksia kuin muilla.
TEKSTI: KATRI KÄÄRIÄ KUVA: Jukka Lehtinen The Point 01/2011 13 Ikkunat itään ovat auki Artem Vasyutin Koheneva Venäjän talous vetää puoleensa yhä useampia suomalaisia ja monikansallisia yrityksiä. Menestys Venäjän markkinoilla vaatii kuitenkin itseluottamusta, yrittäjähenkeä sekä liiketoiminnan tuntemusta unohtamatta oikeita paikallisia kumppaneita. Makrotalouden näkökulmasta Venäjän markkina on selvästi toipumassa vuosien 2008 2009 taantumasta, vaikkei tilanne olekaan vielä täysin tasapainottunut. Talouden elpyminen on saanut monet kansainväliset yritykset kiinnostumaan liiketoimintansa laajentamisesta Venäjälle. Voimme odottaa fuusioiden ja muiden yrityskauppojen vilkastuvan lähitulevaisuudessa, ennustaa verotuksesta vastaava partneri Artem Vasyutin Venäjän Deloittelta. Venäjän kuluttajamarkkinat ovat perinteisesti olleet varsin vetovoimaiset, ja toimiala on edelleen yksi houkuttelevimmista Venäjälle aikovien yritysten keskuudessa. Vahvassa kasvussa ovat kuitenkin kaivosteollisuus, energiasektori sekä teollinen tuotanto. Suurimmat mahdollisuudet saattavat piillä yhteisyrityksissä paikallisten toimijoiden kanssa. Menestyksen avaimina huolellinen suunnittelu ja nopea reagointi Artem Vasyutin korostaa Venäjän markkinoiden olevan hyvin erilaiset toisaalta eurooppa- laisiin ja amerikkalaisiin mutta toisaalta myös kaikkiin Aasian markkinoihin verrattuna. Menestyminen Venäjällä edellyttää nopeaa reagointia ja itsevarmaa, tarvittaessa jopa aggressiivista toimintaa sekä todellista yrittäjähenkeä. Samaan aikaan pitää olla selvillä pelin säännöistä; siitä, mitä voi tehdä ja mitä tulee välttää. Suomalaisyritysten olisi syytä paneutua nykyistä huolellisemmin etenkin markkinaymmärryksen hankkimiseen. Joskus voi olla tarpeen käyttää vuodenkin verran aikaa sen arviointiin, miten avata peli Venäjän markkinoilla. Huolellinen perehtyminen takaa kattavan kokonaiskuvan ja auttaa valitsemaan sekä strategian että oikeat työvälineet sen toteuttamiseksi. Jotkut yritykset ottavat proaktiivisen lähestymistavan esimerkiksi verosuunnitteluun. He pohtivat, mitä tehdään oikein jo nyt ja millä alueilla verotehokkuutta voitaisiin parantaa paikallisen lainsäädännön asettamissa puitteissa, Vasyutin sanoo. Monet ongelmat voidaan välttää huolellisella suunnittelulla, joka tulisi tehdä jo punnittaessa markkinoilletulostrategioita, hän muistuttaa. Venäjän verokeskustelussa ovat tällä hetkellä pinnalla odotetut supistukset arvonlisävero- ja tuloverohelpotuksiin sekä mahdollisesti ensi vuonna voimaan tuleva uusi siirtohinnoittelulaki. Toteutuessaan nämä muutokset koskevat myös kaikkia kansainvälisiä Venäjällä toimivia yrityksiä. Nyt on aika toimia Artem Vasyutin pitää Stockmannia hyvänä esimerkkinä suomalaisyrityksen onnistumisesta Venäjän markkinoilla. Pietariin marraskuussa avattu tavaratalo oli merkittävä hanke, ja kauppa kukoistaa. Vastaavia menestystarinoita mahtuisi itänaapuriin enemmänkin, mutta Vasyutin varoittaa, etteivät mahdollisuudet pysy ikuisesti näin otollisina. Mikäli suomalaisyritykset mielivät laajentaa liiketoimintaansa Venäjälle, niiden on toimittava nopeasti, koska taloustilanteen kohentuessa läpimurto näillä markkinoilla muuttuu haastavammaksi tai ainakin sen hintalappu kasvaa kaiken aikaa, hän summaa.
TEKSTI: Tarja virmala KUVAt: SUSA JUNNOLA 14 The Point 01/2011 Kuninkuuksien aika on ohi Hyvä ekosysteemi synnyttää happea, jonka avulla voi luoda uutta. Kukaan ei voi olla yhteisössä niin kuningas, että hänellä olisi valta määrittää hengittämisjärjestystä tai hengenvetojen määrää. Yhtäkkiä kaikkialla on ryhdytty kohisemaan ekosysteemeistä. Ei niistä, joista biologian tunneilla puhuttiin, vaan niistä, joissa organisaatiot luovat uudenlaisessa yhteisössä uutta. Ekosysteemi on enemmän kuin verkosto. Siihen tarvitaan suuria ja pieniä toimijoita, jotka kaikki ovat riippuvaisia toisistaan eikä määräävää asemaa ole kellään. Mutta mistä oikein on kysymys? Termi kuvaa toimintaa hienosti, koska se kertoo uuden syntymisestä, kasvusta. Tarvitaan siemeniä, voimakkaita ituja, hyvä maaperä, vettä, mikrobeja ja valoa. Tästä ymmärtää heti, että puhutaan paljon isommasta asiasta kuin verkosto, sanoo Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Tärkeintä on osata hakeutua oikeaan ekosysteemiin ja löytää paikka siinä. Ekosysteemit ovat päällekkäisiä rakennelmia, ja yrityksen tulee kuulua niistä useaan. Rooli voi olla ja usein tietysti on eri. Hyvä ekosysteemi syntyy parhaimmillaan ratkaisemaan käyttäjän ongelmaa. Tietotekniikan käyttö on suoltanut ihmisen arkeen niin paljon johtoja, että niiden vähentämiselle alkoi olla huutava kysyntä. Syntyi ajatus puhelimia lataavasta pöydästä. Edelleen törmäämme vanhanmalliseen ajatukseen, että osaamisemme suojattaisiin immateriaalioikeuksilla ja että pelkästään PowerKiss tuottaisi maailmaan langattoman lataamisen ratkaisuja. Ajatuksen lähtökohta on väärä, koska ratkaisu ei synny yksittäisten toimijoiden varassa, Itkonen kuvaa. Pitää ajatella, millaiseksi langaton kommunikointi kehittyy. Missä sitä on tulevaisuudessa tarjolla, kuka sitä tarjoaa ja millä Avoimuus on haaste perinteisille bisnesmalleille. Ekosysteemissä kaikki ovat tärkeitä ja jokaisella on oma roolinsa. Ketään ei ole varaa menettää. Systeemi ei voi olla suljettu, vaan sen on oltava avoin. Tämä on haaste perinteisille bisnesmalleille. Pahimpien kilpailijoiden kanssa pitääkin toimia yhdessä ja synnyttää koko yhteisöä hyödyttävää hyvää. Sen vuoksi ansaintamalli on mietittävä uudelleen, jatkaa PowerKissin toimitusjohtaja Maija Itkonen. PowerKiss on yritys, joka tunnetaan parhaiten matkapuhelimia lataavasta pöydästään. Yritys integroi mobiililaitteiden langattoman lataamisen järjestelmiä erilaisiin pintoihin julkisiin tiloihin, toimistoihin ja koteihin. Rantanen uskoo, että uudenlaiset yhteisöt ovat suomalaisille pienille yrityksille suuri mahdollisuus. Langaton lataus on erittäin hyvä esimerkki, koska sen ekosysteemiä ei vielä ole. Wireless Power Consortium on pari vuotta vanha standardointikomitea, mutta se on myös hengen paloa nostava yhteisö, jossa on erilaisia firmoja: sirujen myyjiä, matkapuhelimien, autojen ja akkujen valmistajia, pieniä mikroyrityksiä sekä suuria konserneja, Itkonen kuvaa. Johto- ja valtasuhteet muuttuvat Myös iso yritys on riippuvainen ekosysteemistä ja sen toimivuudesta. Suuri kuolee systeemin mukana. Leijonakaan ei selviä, jos viidakko sen ympäriltä näivettyy, Rantanen sanoo. ehdoilla? Tänä keväänä langaton latausmahdollisuus tulee jo kolmellekymmenelle lentokentälle. Tulevina vuosina sitä voi olla vaikka minkälaisissa pinnoissa, Itkonen jatkaa. Ekosysteemiajattelu muuttaa myös Deloitten tapaa toimia. Asiakkuuksia ei kehitetä enää kuvaamalla asiakkaalle Deloitten omia palveluja. On suunnattava yhteisön sisäpuolelle katsomaan, mitä siellä tarvitaan. Nyt menemme ekosysteemiin ja katsomme, mitä tarpeita siellä on. Jos meidän osaamisemme ei täysin riitä, etsimme sopivan
The Point 01/2011 15 Teppo Rantanen Maija Itkonen kumppanin. Viimeksi kehitimme mobiilityön tekemiseen tarkoitettua älytoimistoa asiakkaillemme ja teimme yhteistyötä sisustussuunnittelijoiden kanssa, Rantanen sanoo. OIKEA löytyy etsimällä Menestyäkseen yrityksen olisi siis löydettävä itselleen oikea ekosysteemi, josta löytää oikea rooli. Mutta kuinka se sitten onnistuu? Riskejäkin on Toimiminen ekosysteemissä voi kuulostaa riskialttiilta, jos ajattelee totuttuja bisneksen toimintamalleja. Uudessa ympäristössä jaat osaamistasi, olet avoin, kerrot kaiken ja toimit kilpailijoiden kanssa. toimijat, jotka voivat tahrata koko yhteisön maineen, Itkonen sanoo. Tärkeää on ajatella, että ekosysteemi ei rajoitu maan tai maanosan rajoihin. Lähtökohtaisesti se on maailmanlaajuinen. Oma mottoni on, että ainoa tapa epäonnistua on kieltäytyä avusta. Ihmiset haluavat auttaa toisiaan. Ei se loppujen lopuksi paljon vaadi puhumista, kuuntelemista ja miettimistä vain. Sosiaalinen media on uusi ja vielä melko hyödyntämätön kanava löytää ekosysteemi, Itkonen sanoo. Ainoa tapa epäonnistua on kieltäytyä avusta. Kyllähän riskejä aina on. Ensimmäisenä tulee mieleen tilanne, jossa toiset pelaavat vain omaan pussiin eivätkä yhteisön hyväksi. Jos yhteisöön tulee vahvoja painopisteitä, joista on kovin riippuvainen, ovat ne tietysti riskejä. Kolmas mahdollinen riski ovat epäeettiset Rantanen lisää riskeihin myös avoimuuden. Alihankintaketjua pystyy hallitsemaan paremmin kuin ekosysteemiä, jossa avoimuuttasi voidaan käyttää epäreilulla tavalla hyödyksi. Mutta riski kuuluu yritystoiminnan luonteeseen. Ekosysteemissä sen hallinta ja siihen varautuminen on vain pohdittava uudella tavalla.
16 The Point 01/2011 Veli-Pekka Saarnivaara Tekes terävöittää otettaan: Enemmän vähemmille Tekes tekee jatkossa nykyistä rankempia valintoja. Rahoitusta suunnataan edelläkävijöille ja potentiaalisille menestyjille. Teknologian ja innovaatioiden kehittämistä rahoittava Tekes on pistänyt strategiansa uusiksi. Rahoitamme jatkossa etupäässä edelläkävijäyrityksiä entistä suuremmilla panoksilla. Siirrämme myös painopistettä aloittaviin yrityksiin eli potentiaalisiin tulevaisuuden menestyjiin, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara kiteyttää. Riski kasvaa, mutta onnistuneet sijoitukset kantavat myös suurempaa hedelmää. Nykyisin Tekesin rahoittamista kehityshankkeista epäonnistuu yksi kolmesta. Aloittavissa yrityksissä tilanne on heikompi, Saarnivaara toteaa. Kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten mukaan niistä ajautuu konkurssiin yksi kymmenestä vuosittain. Viiden vuoden kuluttua pystyssä on siis enää joka toinen. Aloittavan yrityksen liikeideasta ei kukaan osaa sanoa, onko sillä menestyksen edellytyksiä vai ei. Riskin hallitsemiseksi rahoituspanoksemme ovat aluksi melko pieniä. Liiketoimintaidean ja markkinamahdollisuuksien kiteydyttyä seulomme joukosta ne, joilla katsomme olevan parhaat onnistumisen edellytykset. Niitä sitten rahoitamme isommalla kädellä, yleensä yhdessä yksityisten pääomasijoittajien kanssa, Saarnivaara sanoo.
TEKSTI: MARJO KOSONEN KUVA: VALTTERI KANTANEN The Point 01/2011 17 Suomen harmaantuminen kurittaa taloutta jo lähitulevaisuudessa. Iso reivaus Saarnivaara on luonnehtinut strategiamuutosta merkittävimmäksi sinä aikana, kun hän itse on ollut Tekesissä töissä. Tekes perustettiin vuonna 1983, ja pääjohtaja aloitti talossa neljä vuotta myöhemmin. Tekesissä on ollut tapana tarkistaa strategiaa joka kevät. Lisäksi joka kolmas vuosi tarkastellaan erikseen sisällöllisiä painopisteitä eli muun muassa osaamisalueita, joihin erityisesti halutaan panostaa. Nyt nämä prosessit yhdistettiin. Mutta miksi iso reivaus tehtiin juuri nyt? pääoman, työvoiman tai tuottavuuden kasvusta, Veli-Pekka Saarnivaara sanoo. Työvoiman määrä ei juurikaan kasva työurien pidentämisestä tai maahanmuuton lisäämisestä huolimatta ja pääomankin lisäys riippuu osittain tuottavuuden kasvusta, joten tärkein keinomme on tuottavuuden parantaminen. Saarnivaara arvioi, että jatkossa yli puolet talouskasvusta tulee kokonaistuottavuudesta. Jotta tähän päästään, tarvitaan lisää aineettomia investointeja. Yrityksiä on toisin sanoen kannustettava innovoimaan. Maailma on muuttunut voimakkaasti. Saimme uudistukseen selviä eväitä kolmestakin eri lähteestä: toissa vuonna tehdystä kansainvälisestä innovaatiojärjestelmän arvioinnista, vuodenvaihteessa tehdystä tutkimus- ja innovaationeuvoston uudesta linjauksesta ja omasta analyysistamme, Saarnivaara sanoo. Iso muutos on siirtyminen klustereihin ja maantieteellisiin alueisiin perustuvasta ajattelusta globaaleihin arvoverkkoihin. Pelikenttää on muuttanut myös kehittyvien maiden, ympäristö- ja energiakysymysten sekä kaupungistumisen nousu. Entäpä Suomi? Näiden globaalien muutosten kourissa meitä suomalaisia huolettaa luonnollisesti oma kilpailukykymme. Väestön ikärakenteen muutos ja siitä aiheutuva valtiontalouden kestävyysvaje kurittavat maamme taloutta jo lähitulevaisuudessa. Tarvitsemme jatkossakin kansantuotteen kasvua, ja sitä voimme saada ainoastaan Tekes onkin ollut ajamassa niin sanottua verokannustinta eli veroporkkanaa tutkimukseen ja kehittämiseen investoiville yrityksille. Jos verottajakin saa itselleen kannustajan roolin, eikö Tekes silloin rajaa itsensä tiettyjen innovaatiotukien ulkopuolelle? Verotuki ei tosiaan ole niin tehokas kuin suora rahoitus. Yritykset kuitenkin alkavat vähitellen pitää suoraa rahoitusta eräänlaisena automaattina. Yleistä innovaatiokannustinta tarvitaan, mutta se kannattaa hoitaa yleiskannustimella eikä antamalla kaikille tutkimus- ja kehitystyötä tekeville yksittäisiä rahoituspäätöksiä. Tällöin Tekes voi keskittyä edelläkävijäyritysten kaikkein haasteellisimpiin hankkeisiin. Tekes on tähän asti toiminut ristiriitojen paineessa. Tekes on halunnut keskittyä edelläkävijöihin etsimiseen ja kannustamiseen, mutta poliitikot ovat halunneet sen kohdistavan rahoituksen mahdollisimman suureen joukkoon yrityksiä. Jos tuleva hallitus siunaa verokannustimen, tehtävänkuva kirkastuu. Deloitte sparrasi Tekes toteutti vuoteen 2015 luotaavan strategiaprosessinsa Deloitten tuella. Deloitte sekä konsultoi että toimi mittavan hankkeen projektipäällikkönä. Olimme mukana aina prosessin suunnittelusta skenaarioanalyysin ja megatrendien tunnistamisen kautta strategisiin valintoihin. Vuoden kestänyt prosessi koostui useista eri vaiheista, ja työhön osallistui paljon sidosryhmiä sekä Tekesistä että sen ulkopuolelta, kertoo Tekes-asiakkuudesta vastaava partner Lauri Byckling.
uutiset 18 The Point 01/2011 Organisaatiot hakevat kasvua ja kannattavuutta palvelukeskuksista Deloitten tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan palvelukeskusten määrä jatkaa kasvuaan. Palvelukeskuksia perustavat nyt erityisesti keskisuuret yritykset. Tämä näkyy myös Suomen markkinassa, jossa suurimmat yritykset ovat jo pääosin perustaneet omat palvelukeskuksensa. Palvelukeskukset ovat Suomessa yleistyneet myös julkisella sektorilla. Myös vakiintuneet palvelukeskukset kasvavat edelleen ja kattavat entistä useampia funktioita. Uusina funktioina ovat tilahallinto, myynti ja markkinointi sekä lakitoiminnot jo vakiintuneiden talous-, henkilöstö-, it- ja ostotoimintojen palvelukeskusten rinnalla. Palvelukeskukset ovat entistä globaalimpia ja yritykset arvioivat jatkuvasti toimintamalliaan ja keskusten sijaintia. Sen sijaan yritykset eivät ole toistaiseksi arvioineet kattavasti palvelukeskusmallinsa veroseuraamuksia ja mahdollisten veroetujen hyödyntämistä. Arviointi on ajankohtaista myös globaaleja toimintamallejaan uudistaville suomalaisille yrityksille. Tiedot selvisivät Deloitten tekemästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin yli 270 yritysjohtajaa. Lisätietoja: Markus Kaihoniemi markus.kaihoniemi@deloitte.fi puh. 020 755 5370 Talousjohtajat uskovat tulevaisuuteen Deloitten tekemän kyselyn mukaan syksyllä 2010 alkanut talousoptimisti jatkuu edelleen. Valtaosa suomalaisista talousjohtajista pitää yritystensä talousnäkymiä parempina kuin kuusi kuukautta sitten. Tämä vastaa myös Suomen talouden näkymiä. Haasteena on kuitenkin ennustetarkkuuden saaminen taloushallintoon. Suomalaisten tuotantoyritysten mietittävä toimitusketjunsa uudelleen Suomalaisten tuotantoyritysten on tehtävä päätöksiä toimitusketjujensa suhteen. Yritysten riskinä on jäädä kilpailijoiden jyräämäksi olemalla hitaita ja kaukana asiakkaista. Tämä käy ilmi Deloitten ja Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten valmistuslaitosten strategista roolia osana kansainvälisiä tuotantoverkkoja. Useat suomalaiset yritykset ovat laajentuneet viime vuosina ulkomaille kasvaville markkinoille. Aluksi yritykset ovat toimittaneet tuotteitaan Suomessa sijaitsevasta tehtaasta käsin, mutta myöhemmin ne ovat perustaneet tehtaita maailmalle lähelle kasvavia markkinoita. Tämä kehitys tulee jatkumaan, joten yritysten täytyy tulevaisuudessa määrittää aiempaa tarkemmin tehtaiden ja tuotekehityskeskusten roolit sekä sijainnit globaalissa ympäristössä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan 31.5. järjestettävän Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus -seminaarin yhteydessä, josta löytyy lisää tietoa Deloitten internetsivuilta. Tutkimukseen osallistui lähes 80 suomalaista valmistavan teollisuuden yritystä. Lisätietoja: Sami Laine sami.laine@deloitte.fi puh. 020 755 5457 Optimismi on nyt selvä trendi: suomalaisista talousjohtajista 53 prosenttia pitää yrityksensä talousnäkymiä parempina kuin kolme kuukautta sitten. Miltei kaksi kolmasosaa (64 prosenttia) odottaa myös yrityksen nettokassavirran kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana, reilu kolmannes (36 prosenttia) yli 10 prosentin verran. Vain 8 prosenttia arvioi nettokassavirtansa laskevan. Deloitten 15 maassa tekemä kysely on ainoa selvitys, joka mittaa suurten yritysten pääoman käyttäjien käsityksiä arvostuksista, riskeistä ja rahoituksesta. Lisätietoja: Kristiina Simola kristiina.simola@deloitte.fi puh. 020 755 55 30 Deloitte tekee aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Yritysvastuu on tärkeä osa Deloitten toimintaa. Käytännössä tämä näkyy aktiivisena yhteistyönä useiden kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa. Deloitte on kevään 2011 aikana virallistanut yhteistyönsä muun muassa Suomen UNICEFin, Crisis Management Initiativen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Deloitte tarjoaa asiantuntijoidensa osaamista kumppanijärjestöjen toiminnan kehittämiseksi. Näin pyritään luomaan pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa hyödynnetään kaikkien osapuolten vahvuuksia. Järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi tapahtumia ja tapauskohtaisesti räätälöityjä projekteja liikkeenjohdon asiantuntijapalveluiden eri alueilta. Lisätietoja: Mia Liimo mia.liimo@deloitte.fi puh. 020 755 5350
kolumni KUVA: SINI PENNANEN 19 Alf Rehn Sinisiä meriä vai pimeitä metsiä? Juuri nyt moni yritys etsii vimmatusti vapahtajaa, sitä yhtä ja ainoaa. Ei, en tarkoita uutta toimitusjohtajaa, vaan sitä yhtä ihanaa innovaatiota, joka pystyisi pelastamaan yrityksen pinteestä tai muuten vain nostamaan pörssikurssia, liikevaihtoa ja muita talouslukemia ja sitä paitsi valamaan paljon toivottua uskoa yrityksen toimintaan. Tule innovaatio kultainen! Tässä etsinnässä toivotaan myös usein innovaatiolle tukea, ekosysteemiä ja järjestelmää ympärille, jonka kautta tätä ihmettä voitaisiin toteuttaa ja näin rauhallisin mielin astua tulevaisuuteen. Jokin tässä ideassa on niin puoleensa vetävää, niin toivoa herättävää, että olemme rakentaneet kokonaisen mytologian sen ympärille sankareineen (Pyhä Steve), utopioineen (Oi Stanford!) ja mörköineen (ilkeät virkamiehet, jotka eivät kerta kaikkiaan ymmärrä). Toiveita ja unelmia, satuja ja sinisiä meriä. ta idea sinisen meren strategioista. Vaikka kirja oli ihan jees, sen luoma käsitemaailma on harhaanjohtava. Kirjassa asetettu kysymys on hieman (mutta vain hieman) kärjistettynä: Uitko mieluummin meressä, joka on täynnä haikaloja ja joka on verestä punainen, vai etsitkö mieluummin sinisen meren, jossa voit itse määritellä markkinat? On vaikea kuvitella, että kukaan vastaisi Kyllä se punainen meri kuulostaa aika jännältä.... Monien mielestä tämä lienee aika harmiton tarina. Silti se sisältää varsin vaarallisen olettamuksen, nimittäin sen, että uusien innovaatioiden kenttä näyttäytyy meille ihastuttavana paikkana, paratiisisaarena sinisessä meressä. Ja tämä on vale. Olisi rehellisempää sanoa, että innovaatioiden markkinat ovat kuin pimeä metsä, uhkaava ja tuntematon kenttä, jonne ei mielellään mennä, koska ei tiedetä mitä sieltä löytyy markkinoita vai monstereita. Löydämme jotain samantapaista keskustelussa innovaatioiden ekosysteemistä. Näitä kuvaillaan mukavina paikkoina, verkostoina, jotka iloisesti tukevat ja auttavat innovaatioita eteenpäin. Hauskoina paikkoina, joissa innovaatioiden on hyvä olla. Mutta pitääkö tämä paikkansa? Tulisiko sen pitää paikkansa? On sanomattakin selvää, että innovaatiot ansaitsevat tukea. Mutta minkälaista? Päähäntaputuksia? Valtion tukiaisia? Iloisia kannustushuutoja? Tällaiset ovat varmasti kivoja, mutta ne eivät iske innovaation itse ongelmaan. Kyllä yrityksillä on resursseja toteuttaa projekteja, joihin uskotaan ja joihin uskalletaan mennä, mutta mikä usein puuttuu, on juuri uskallus. Ekosysteemi, joka rakentuu pelkkään tukemiseen, tulee houkuttelemaan niitä, jotka haluavat tukiaisia. Mutta mitä tarvitsemme, on järjestelmä, joka ajaisi yrityksiä niihin pimeisiin metsiin, niille apajille, joille ei niin vain mennä. Emme tarvitse huutosakkia, joka jakaa karkkeja, tarvitsemme eräkävijöitä, niitä, jotka uskaltautuvat vaarallisillekin vesille. Jokin tässä hiertää minua. Kyllä minäkin pidän innovaatiosta, mutta tästä kertomamme tarinat ärsyttävät minua suunnattomasti. Pahin esimerkki tästä tarinankerronnasta on minus- Alf Rehn Professori, Åbo Akademi alfrehn@me.com
Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member firms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see www.deloitte.com/about for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member firms. 2011 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies