80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 1957, Sänkimäki-Juankoski osuus Siilinjärvi-Viinijärvi rataosuudesta valmistui 1957. Radan rakentaminen Siilinjärveltä Joensuun-Outokummun radalle hyväksyttiin eduskunnassa 1938. Perusteluna oli Juankosken tehtaiden kuljetustarpeet ja alueen metsävarojen käyttöön saaminen. Radan rakentaminen viivästyi sodan vuoksi, työt aloitettiin lopulta joulukuussa 1949. Rakentaminen rahoitettiin työttömyysvaroilla. Sänkimäen Juankosken rataosuus avattiin liikenteelle 1957. Asemarakennus on valmistunut 1960. Lähde: Valtionrautatiet 1937-1962. Valtionrautatiet, Helsinki 1962. Rakennus on satulakattoinen, kuisti pulpetti. Kateaineena punaruskea tiili. Keltainen vinovuorilaudoitus, listat ja puitteet valkoiset. Perusta betonia, ruskea. Ovet ruskeat. Sauna hirsirakenteinen pilariperustainen, punamulta. Puitteet valkeat, ovi keltainen. Punainen tiilikatto. Alue vesakoitunut. osa Suomen rautatiehistoriaa, historiallinen 21.5.2010 Tarja Itkonen 81 Vuotjärven sahan rakennus Pikonniemessä 174 401 4 277 tyhjillään Rakennuksessa on betoniperusta, punatiilirunko, vaaleankeltainen rappaus ja pulpettikatto. Rakennuksen kunto on huono, ikkunat on rikottu ja ovet repsottavat osin auki. Katto on rapautunut. Lähiympäristössä on uudempia (1980- ja 1990-l.) rivi- ja omakotitaloja. Rakennuksen ympäristössä on polkuja ja laavu. Alue on voimakkaasti vesakoitunut. Historiallinen, liittyy sahaan. 24.5.2010 Tarja Itkonen Kuva 78. Vuotjärven sahasta 1940 luvulta.
Kuva 79. Vuotjärven sahan jäänteistä 2012. 82 Sillankorva, asuinrakennus, entinen kauppa 174 401 2 42 Käytössä oleva asuinrakennus Rakennus on peruskorjattu, kuistit kokonaan uusia rakennelmia. Perusta on betonia, runko hirttä. Kaksi alinta hirsikertaa on kauttaaltaan korvattu harkkotiilillä. Kattomuoto mansardi, etufrontoni. Kuisteissa tasokatto. Kate peltiä, vuoraus pysty vaaka pysty. Ulkoväri keltainen, listat ja puitteet valkeat. Entinen kauppapuoli on isännän verstaana, uuni on purettu pois. Rakennuksessa on toiminut Kusti Hakkaraisen kauppa (omistajina Kusti ja Kerttu Hakkarainen), myöhemmin kauppaa piti Lappalainen. Kauppa on loppunut 1960-luvulla (1962 tai 1963). Sen jälkeen rakennus oli tilapäiskäytössä kesäasuntona. Räsäset ostivat rakennuksen 1994, remontti valmistui 1998. Rakennuksen lattioita on pudotettu 10 cm ja ikkunoita nostettu 5 cm. Kaupan oven kohdalla on nyt ikkuna. Sisätilat ja huonejärjestys on muutettu. Ruokasalista tehtiin isäntäväen makuuhuone. Keittiö on entisellä paikallaan. Yläkerrassa oli aiemmin läpikuljettavat huoneet. Nyt ylhäällä on eteinen, josta on käynti (makuu)huoneisiin (4). Uunit on pääosin purettu pois. Alakerrassa olohuoneessa on uuni, samoin yläkerran yhdessä huoneessa. Uunit ovat jugend-tyylisiä, ruskeasävyisiä, käpyaiheisia. Tontilla on navetan ja saunan perustukset. Saunan kohdalle on tarkoitus rakentaa uusi sauna. 24.5.2010 Tarja Itkonen 83 Mäntykumpu 1800 luvun loppu 1900 luvun alku Asemakaavassa sr-3 Yleiskaavassa sr-6 174 401 4 224 asuinrakennus Rakennuksen perusta on lohkokiveä, runko lienee hirttä, vuoraus pystyrima. Väriltään rakennus on lohenpunainen, puitteet valkeat, yksityiskohdat tummanpunaiset. Aumakatto. Jugendvaikutteinen.
Rakennushistoriallinen, maisemallinen 24.5.2010 Tarja Itkonen 84 Juankosken ensimmäinen hautausmaa (nykyisin puistona) 174 401 14 181 Yleiskaavassa sr-9? (vai tarkoittaako Taivaanpankkoa?) puisto, vanha hautausmaa 24.5.2010 Tarja Itkonen 85 Patruunanmäki, puisto, alueinventointi 174 401 14 126 Rakentaminen aloitettu v. 1820 luvulla (Päärakennus valmistui 1826) Puisto liittyy ruukin kartanoon. Alueella on nurmikenttiä, kukkaistutuksia, puita (koivuja, vaahteroita, serbiankuusta ja -mäntyä. Kartanolle johtaa kaksi kuusikujaa. Portinpylväät ovat paikoillaan. Toinen tenniskentistä on edelleen olemassa. Tenniskentät perustettiin 1900-luvun alkupuolella. Puisto on peräisin 1800-luvulta. Tuolloin päärakennuksen ympärille muodostettiin 6 ha:n alueelle leveälle harjulle yksityinen metsäpuisto. 26.5.2010 Tarja Itkonen 86 Apteekin talo 174 401 4 22 1929 tehtaan konttoritiloja (onko vielä?), entinen apteekki Sisätiloihin on tehty muutoksia, väliseinillä on eristetty konttoritiloja. Kadulle (Juankoskentie) päin ollut pääsisäänkäynti on poistettu käytöstä, portaat on purettu pois. Ikkunat on uusittu kokonaan. Kerroksia 1 + 2 + 1. Perusta betonia, runko tiiltä. Kattomuoto harja, kate peltiä (musta), Ulkoväri keltaisenruskea, puitteet ruskeat. Rakennus sijaitsee kadun ja tehdasalueen välissä kalliolla. Juankoskentien ja kanavan takana on Hussolanmäki. Rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen 26.5.2010 Tarja Itkonen
Kuva 80. Apteekkarin talosta (JR 2009) 87 Talo A Kalliopytinki Asemakaavassa sr-4 Yleiskaavassa sr-2 174 401 14 268 1800-l. loppu tyhjillään, entinen työläisten asuinrakennus, viimeksi hoitolaitoksena ja terveyskeskuksen väliaikaistiloina Korjauksia 1950-luvulla (Kymi Oy) ja 2003, perusparannus (kaupunki) 1991. Kiinteistö oli asuinkäytössä (viisi huoneistoa) vuoteen 1996. 1996-2005 Juankosken Kuntoutuskoti, 2005-2007 tyhjillään, 2007-2008 terveyskeskuksen poliklinikka. 26.5.2010 Tarja Itkonen Rakennuksessa on tuulettuva alapohja. Rakennuksen katto on alumiinipeltiä. Kate on ehjä. Rakennuksen alapohjan heikko kunto todettiin v. 2008 suoritetulla kuntotutkimuksella. Alapohjasta purettiin noin 1/6 lattian pinta-alasta, tuolloin todettiin lattia kunnostuksen maksavan liikaa ja työ keskeytettiin. Rakennus on ollut kylmillään 2008 lähtien. Ongelman rakennuksen alapohjaan aiheuttaa pohjoispuolen rakennusta kohti viettävä kallion pinta. Sadevedet pääsevät valumaan talon alle ja näin alapohja on päässyt lahoamaan kehnoon kuntoon rakennuksen pohjoispuolella. Tuuletusluukut ovat suurimmalta osin jääneet kohonneen maanpinnan alle. Rakennus on perusparannettu vuonna 1991, tuolloin alapohja jäi huomioimatta. 5.1.2012 Juha Rajahalme
Kuva 81. Kalliopytingistä (JR 2008) 88 Hussolanmäki, asuinalue, alueinventointi 1800-l. > Työväen asuinalue. Vanhimmat rakennukset alueella ovat 1800-luvulta, uudemmat 1990-luvulta. Erikseen inventoidut rakennukset: Luokkiaho (43), Kalliopytinki (87), Kellolahdentie 2 (89), Kellolahdentie 4 (90), Rasintie 2A 2B (91), Rasintie 4A 4B (92), Rasintie 6A (93), Terveystie 7 (94), Terveystie 5 (95). 26.5.2010 Tarja Itkonen 89 Kellolahdentie 2, asuinrakennus Asemakaavassa sr-4 Yleiskaavassa sr-2 174 401 14 270 1800-l. Korjattu 1950-luvulla. Rakennuksessa on kellari ja ullakko. Perusta on luonnonkiveä, runko lienee hirttä. Kattomuoto satula, katteena pelti, väriltään vihreä. Ulkoseinät ovat vaaleankeltavihreät, vinovuorilaudoitus, puitteet ja vuorilaudat valkeat. Kunto kohtalainen. Kanavan puoleinen piha pusikoitunut. Kuusi huoneistoa. Kaksi päädyissä ja neljä keskellä. Kaksi ulkorakennusta, joista toinen uudempi. Vanhemmassa ulkorakennuksessa on liiteri, päädyssä kellari. Kalliopytinki sijaitsee vastapäätä. 27.5.2010 Tarja Itkonen
90 Kellolahdentie 4, asuinrakennus Asemakaavassa sr-4 Yleiskaavassa sr-2 174 401 14 271 1800-l. Korjattu 1950-luvulla. Rakennuksessa on kellari ja ullakko. Perusta on luonnonkiveä, runko lienee hirttä. Kattomuoto satula, katteena pelti, väriltään vihreä. Ulkoseinät ovat vaaleankeltaiset, puitteet ja vuorilaudat valkeat. Kunto hyvä. Sisäänkäynnit molemmissa päädyissä ja keskellä (yhteinen ulkoeteinen). Ulkorakennuksessa on liiteri, päädyssä kellari. 27.5.2010 Tarja Itkonen 91 Rasintie 2A, 2B, asuinrakennus 174 401 14 50 1946 Toinen rakennuksista paloi vuonna 2010 (merkki osayleiskaavaluonnoksessa 91a). (JR 2011) Korjattu 1990-luvulla. Rakennuksessa on neljä huoneistoa. Päätyasunnoissa on huonetiloja sekä ylhäällä että alhaalla. Keskellä yksiöt. Rakennuksissa on kellarikerros. Perusta betonipäällysteinen (ruskea), alla kivi? Kattomuoto satula, katteena pelti, väriltään ruskea. Ulkovuoraus pystyrima, väri keltainen. Kunto hyvä. Talot on rakennettu Kymi-yhtiön työläisasunnoiksi. Historiallinen 27.5.2010 Tarja Itkonen 92 Rasintie 4A, 4B, asuinrakennus 174 401 14 50 1946 Korjattu 1990-luvulla. Rakennuksessa on neljä huoneistoa. Päätyasunnoissa on huonetiloja sekä ylhäällä että alhaalla. Keskellä yksiöt. Rakennuksissa on kellarikerros. Perusta betonipäällysteinen (ruskea), alla kivi? Kattomuoto satula, katteena pelti, väriltään ruskea. Ulkovuoraus pystyrima, väri keltainen. Kunto hyvä. Talot on rakennettu Kymi-yhtiön työläisasunnoiksi. Historiallinen 27.5.2010 Tarja Itkonen
93 Rasintie 6A, asuinrakennus 174 401 14 50 1946 Korjattu 1990-luvulla. Rakennuksessa on neljä huoneistoa. Päätyasunnoissa on huonetiloja sekä ylhäällä että alhaalla. Keskellä yksiöt. Rakennuksissa on kellarikerros. Perusta betonipäällysteinen (ruskea), alla kivi? Kattomuoto satula, katteena pelti, väriltään ruskea. Ulkovuoraus pystyrima, väri keltainen. Kunto hyvä. Talot on rakennettu Kymi-yhtiön työläisasunnoiksi. Sijaitsee Rasintien päässä. Historiallinen 27.5.2010 Tarja Itkonen 94 Terveystie 7 174 401 2 417 1800-l.? Rakennuksessa on kolme huoneistoa, sisäänkäynnit ovat rakennuksen keskeltä ja päädyistä. Perusta kivi, runko hirttä, katto satula, katteena huopa (punainen), ulkoväri vaaleankeltainen. Ulkorakennuksessa liiteri ja kellari. Katteena pelti (vihreä), ulkovuoraus pystyrima, väri punainen, puitteet ja vuorilaudat valkeat. Kunto kohtalainen, ikkunoita rikki. Niskakosken varrella terveyskeskuksen naapurissa. 27.5.2010 Tarja Itkonen 95 Terveystie 5, asuinrakennus 174 401 14 78 1800-l.? Rakennuksessa on kaksi huoneistoa. Sisäänkäynnit päädyistä. Perusta kiveä, betonia. Kattomuoto satula, katteena pelti. Ulkovuoraus vinovuorilaudoitus, väri sinivihreä. Kunto kohtalainen. Sisäänkäyntien kate tiiltä, sammaloitunut. Historiallinen 27.5.2010 Tarja Itkonen
96 Juantehtaan koulu? 174 401 2 502 1960 Suunnittelija arkkitehti Juhani Nylund. Rakennus on keskikäytävätyyppinen, siinä oli kymmenen luokkaa, veisto- ja käsityösalit, voimistelusali, keittola ja vahtimestarin asunto. Peruskorjaus 2010. Kolmikerroksinen, satulakattoinen rapattu tiilirakennus. 28.5.2010 Tarja Itkonen Kuva 82. Juantehtaan koulu. Kuva 83. Juantehtaan koulu
97 Juantehtaan koulun opettajien asuintalo, asuintalo 174 401 2 502 1956 Kuva 84. Opettajan asuintalo. Rakennuksessa on 11 asuntoa. Rakennuksessa on kolme asuinkerrosta sekä kellari- ja ullakkokerrokset. Perusta lienee betonia, päällä ruskeat laatat. Runko tiiltä, rapattu pinta (ruskeanharmaa, vaalea). Satulakatto, katteena maalaamaton pelti. 28.5.2010 Tarja Itkonen 98 ruukin navetta, entinen navetta, nykyisin liiketiloina, Asemakaavassa sr-3 Yleiskaavassa sr-3 174 401 4 306 1926 Rakennus on kaksikerroksinen. Perusta betonia (kiveä?), yläosa lautarakenteinen, runko punatiiltä, harjakatto (maalaamaton). Rakennus on liiketiloina, mm. kirpputori, ravintola ym. Ruukin navetta sijaitsi alun perin Alakyökkiä vastapäätä. Se purettiin vuonna 1925. 28.5.2010 Tarja Itkonen
Nykyiset vuokratalot rak. 1800-l. lopussa Kameramuseo 1870 -luku Käräjätupa 1876 Kuva 85. Punaiset rakennukset ovat 1800 luvun lopun rakennuksia, kirjatut vuosiluvut ovat kunnan rekisteristä, jossa on esim. ensimmäisen rakennusluvan vuosiluku. 99 Laivarannantien alue, asuinalue Yleiskaavassa sr-1 merkintä (asemakaavassa ei ole sr merkintää) 1800-l. > Alue liittyy ruukin ja Juantehtaan historiaan. Työväestön asuinalue. 1800-luvun rakennusten lisäksi alueella uudempia 1980- ja 1990-luvun pientaloja. Erikseen inventoidut kohteet: Laivarannantie 7 (76), Laivarannantie 9 (77), Laivarannantie 13 (78), Laivarannantie 10 (79), Virtalantie 3 (80), Laivarannantie 19 (81). Alue sisältyy Museoviraston listaamaan Juantehtaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Rakennushistoriallinen, historiallinen, maisemallinen 28.5.2010 Tarja Itkonen 100 Kamera (Käräjätupa) asuinrakennus Laivarannantie 7 Asemakaavassa sr merkintä Yleiskaavassa sr-1 174 401 4 240 1876
Rakennettu vuonna 1876. Rakennus on Juantehtaan rakennuttama asuinrakennus. Rakennuksessa on toiminut vuodesta 1879 lähtien myös käräjätupana (minne asti?), samaan aikaan ilmeisesti myös asuntona. Rakennuksessa on jossain vaiheessa toiminut myös kahvila. Rakennukseen on rakennettu kellari 1952, sitä ennen rakennuksessa on ollut tuulettuva-alapohja. (3.1.2012 Juha Rajahalme) Rakennuksessa on lisäksi kellari ja ullakko. Perusta on luonnonkiveä, päällä betoni. Hirsirunko, vuoraus pystyrima. Punamullattu. Puitteet ja vuorilaudat valkeat, ovet vihreät. Satulakatto, katteena pelti. Päädyistä on kaksi sisäänkäyntiä. Pihassa lisäksi autotalli ja leikkimökki. () 101 Kamera (Kameramuseo) tyhjillään, asuinrakennus Laivarannantie 9 Asemakaavassa sr merkintä Yleiskaavassa sr-1 174 401 4 240 1800-l. Rakennettu tiettävästi 1870 luvulla. Rakennus on Juantehtaan rakennuttama asuinrakennus. Rakennuksessa on toiminut myös kameramuseo. Rakennuksessa on rossipohja. (3.1.2012 Juha Rajahalme) Rakennuksessa on myös vintti. Perusta on luonnonkiveä, päällä betoni. Hirsirunko, vuoraus pystyrima. Punamullattu. Puitteet ja vuorilaudat valkeat, ovet vihreät. Satulakatto, katteena tiili (punainen). Päädyistä on kaksi sisäänkäyntiä. Pihassa lisäksi sauna/liiterirakennus. () 102 Laivaranta, asuinrakennus Laivarannantie 13 = Laivarannantie 15 Yleiskaavassa sr-1 merkintä (Asemakaavassa ei ole sr merkintää) 174 401 4 307 1800-l.? Rakennuksessa on myös vintti. Perusta on lohkokiveä, päätysisäänkäynneissä betoni. Hirsirunko, vuoraus vinovuorilaudoitus. Ulkoväri vedenvihreä, puitteet ja vuorilaudat valkeat. Satulakatto, katteena pelti (punainen). Päätysisäänkäyntien lisäksi keskellä kolme sisäänkäyntiä. Pihassa kaksi ulkorakennusta, joista toinen vanhempi (1950-l.) ja toinen uudempi.
103 Virtalanpuisto, tyhjillään, asuinrakennus Laivarannantie 10 174 401 4 254 1800-l. Rakennuksessa on lisäksi kellari ja ullakko. Perusta on kiveä, päällä betoni. Hirsirunko, vuoraus vaaka (puolipontti?). Ulkoväri vaaleankeltainen, puitteet ja vuorilaudat valkeat, ovet vihreät. Satulakatto, katteena tiili, sammaloitunut. Sisäänkäynnit päädyistä. Pihassa on lisäksi pulpettikattoinen ulkorakennus ja jalassauna. Ikkunanpuitteet eroavat toisistaan päädyittäin. Pihapiiri on pahoin pusikoitunut. 104 Virtalantie 3, asuinrakennus Yleiskaavassa sr-1 174 401 4 307 1800-l.? Rakennuksessa on lisäksi vintti. Perusta on luonnonkiveä, päällä betoni. Hirsirunko, vuoraus vinovuorilaudoitus. Ulkoväri ruskeanpunertava, puitteet ja vuorilaudat vaaleanruskeat. Satulakatto, katteena pelti (vihreä). Päätysisäänkäyntien lisäksi keskellä kolme sisäänkäyntiä. Ulkorakennus pitkä punamultainen lautarakenteinen aumakattoinen kokonaisuus, jonka kunto on osin heikko. Räystäät ovat osin tippuneet ja huopakatto on irronnut. Rakennuksessa lienee ollut liiteri, ulkohuussi ja sauna. Historiallinen 105 Laivaranta, asuinrakennus Laivarannantie 19 Yleiskaavassa sr-1 (Asemakaavassa ei ole sr merkintää) 174 401 4 308 1800-l.? Rakennuksessa on lisäksi vintti. Perusta on luonnonkiveä, päällä betoni. Hirsirunko, vuoraus vinovuorilaudoitus. Ulkoväri keltainen, puitteet ja vuorilaudat ruskeat. Satulakatto, katteena pelti (vihreä). Päätysisäänkäyntien lisäksi keskellä kolme sisäänkäyntiä. Ulkorakennus, jossa liiterit.
110 Mäntylä 1800 luvun loppu 83Mäntykumpu 1920? vanhempi? Kuva 86. Kartta Pikontiestä. Vuosiluvut ovat kunnan rakennustilastoista, useat rakennukset ovat rekisterissä ilmoitettua vanhempia. Karttaote liitteenä. 107 Kulmala 1800 l. loppu 106 Pikontien ja Pikonniementien alue, asuinalue, alueinventointi 1800-l. > Osittain Alue liittyy Vuotjärven sahaan. Saha valmistui Pikonniemeen 1905. Yrittäjänä toimi englantilainen toiminimi Wintringham & Son Juantehtaan kanssa tekemänsä 10-vuotisen sopimuksen pohjalta. Sahatut laudat kuljetettiin tehtaan rautatietä myöten Karjalankosken lastauspaikalle. Vuonna 1915 saha kokonaisuutena palautui Juantehtaan omistukseen. Uusi saharakennus valmistui 1951. Saha toimi kausittain, 1950-luvun lopulta lähtien ympärivuotisesti. Vuonna 1967 saha vuokrattiin yksityiselle yritykselle, joka toimi ilmeisesti vuoteen 1976. Alueella on sahan (työn)johdon, työläisten ja sahan rakennuksia. 1800-luvun rakennusten lisäksi alueella on uudempia 1980- ja 1990-luvun pienja rivitaloja. Erikseen inventoidut kohteet: saharakennus Pikonniemessä (81), Mäntykumpu (83), Sillankorva (82), Pikontie 1 (107), Pikontie 2 (108), Pikontie 8 (109), Pikonniementie 8 (110). 107 Kulmala, asuinrakennus Pikontie 1 Yleiskaavassa sr-3 174 401 4 213
1800-l. Kymi Oy:n piirimetsänhoitajan, myöhemmin konttorikirjurin asuintalo. Nykyinen omistaja on hankkinut talon 1970-luvulla. Pihapiirissä ei ole ollut saunaa, Niskakoskella oli yleinen sauna. Rakennuksessa on myös kellari ja vintti. Perusta vanhemmassa osassa luonnonkiveä, uudemmassa betoni. Runko hirttä, vuoraus pystyrima. Katto tiiltä (punainen), sammaloitunut. Vuorilaudat valkeat, puitteet ruskeat ja valkeat. Ikkunanpuitteet koristeelliset. 108 Koivula, asuinrakennus Pikontie 2 174 401 4 214 1906 Rakennuksessa on tehty peruskorjaus 1954, tuolloin yläkertaan rakennettiin asuinhuoneita, tehtiin uusi sisäänkäynti ja madallettiin sisäkattoa, Ulkorakennus on tehty tuolloin, rakennuksessa on kellari. Kaivo ei enää ole käytössä. Rakennuksessa on kaksi huoneistoa, joissa alakerrassa on 2 h + keittiö ja sauna ja yläkerrassa kaksi huonetta. Räisäset tulivat vuokralle 1970-luvun alussa, omistukseen 1980-luvun alussa, Pihapiirissä uusi saunarakennus. 109 Koivula, asuinrakennus Pikontie 8 174 401 14 255 1898 Rakennuksessa on myös vintti. Perusta on luonnonkiveä, päällä betoni. Hirsirunko, vuoraus peiterima. Punamullattu. Puitteet ja vuorilaudat valkeat. Satulakatto, katteena tiili (punainen), sammaloitunut. Pihassa lisäksi sauna/liiterirakennus. Remontti meneillään. Rakennusta on laajennettu 1950- luvulla. Tila on lohkottu Ruukki-nimisestä tilasta. Perimätiedon mukaan 1900- luvun alkupuolella rakennuksessa on toiminut räätälin/turkkuri-vaatturin tehdas. Kymi Oy:lle 1930-luvun lopulla. Ollut kahden perheen vuokra-asunto. Historiallinen 110 Mäntylä, asuinrakennus Pikonniementie 8? 174 401 4 260
1800-l. Rakennuksen ulkoasu on 1960-luvulta. Rantasauna 1972, autotalli 1980-luvun lopulta. Aiempi piharakennus ja kellari ovat jääneet naapuritalojen tonteille. Rakennukseen on ollut sisäänkäynnit päädyistä, useamman perheen asuintalo. Rakennuksessa on yläkerta. Perusta kiveä ja betonia. Runko hirttä, vaalea vinovuorilaudoitus. Puitteet ja vuorilaudat ruskeat. Katto satula, katteena pelti. 111 Marjorannantie, asuinalue, alueinventointi Alue rajautuu rautatiehen, Pikonniementiehen ja puroon. Alueella on eri-ikäisiä rakennuksia: asuinrakennuksia, entinen liikerakennus ja seuratalo(?). Historiallinen 2.6.2010 Tarja Itkonen Kuva 87. Kartta Marjorannantieltä. Vuosiluvut ovat kunnan rakennustilastoista, useat rakennukset ovat rekisterissä ilmoitettua vanhempia. Karttaote liitteenä.