Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut? Terveysosasto, kuntoutusryhmä, suunnittelija Leena Penttinen ja Tutkimusosasto, johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä 30.9.2014 TK2-hankkeen päätösseminaari
ASLAK- ja TYK-kuntoutuksen historiaa lyhyesti 1980-luku ASLAK -kuntoutus on lähtöisin varhaiskuntoutuksesta ja sen juuret ovat 1960-luvulta, jolloin toteutettiin muutama työpaikkakohtainen kokeilu ja laadittiin selvityksiä varhaiskuntoutuksen tarpeesta. Muutamia varhaiskuntoutuskokeiluja. 1990-luku Kuntoutuslainsäädäntö vuonna 1991 Tyk-kuntoutus alkoi ammatillisena kuntoutuksena 1990-luvulla varhaiskuntoutuksen tarpeesta keskusteltiin laajemmin. Kuntoutus muuttui korjaavasta toiminnasta ehkäisevään toimintaan, joka perustui asioiden varhaiseen puuttumiseen (varhaiskuntoutus). Tavoitteena on pitkäaikainen työkyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä työssä jaksamisen, työnhallinnan, oikeiden työmenetelmien ja terveiden liikunta- ja elämäntapojen omaksuminen. ASLAK- toiminta vakiintui ja laajeni Suomessa. ASLAK-kuntoutuksen 1. standardi kirjoitettiin 1997 ja rekisteröintiin myös. Voimassa vuoteen 2005 saakka. Yksittäisiä palveluntuottajan toteuttamia kehittämishankkeita 2000-luku ASLAK- ja TYK-kuntoutuksesta useita tutkimuksia ja selvityksiä. Vuonna 2004 STM:n kanssa Kela linjasi yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi työikäisten kuntoutuksen. Kelan työhön kuntoutuksen kehittämishankkeen tavoitteena on saada uusia kuntoutusmuotoja vastaamaan entistä paremmin työntekijän, työn, työyhteisöjen ja työelämän tarpeisiin. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet: TK1-hanke 2007-2012 ja TK2-hanke 2012-2014 2
TK1-haasteena oli kuntoutuksen sovittaminen työn ja työelämän tarpeisiin sekä kuntoutusprosessiin osallistuvien yhteistyötahojen verkostoitumisen ja erityisosaamisen hyödyntäminen Miten onnistuttiin? Mitä standardiin 2012-2015? Uudenlainen työlähtöisyys Verkkokuntoutus Moniammatillisuus Työyhteisötapaamisia lisättiin Eri-ikäisten johtaminen, esimiesvalmenn us Kuntoutuksen rakenne ja sisältö 4 viikon laitos - kuntoutus -> lyhytjaksoisuus ja prosessinomaisuu s Kuntoutuja Esimiesten osallistaminen ja osallistuminen Selkeä roolijako Kuntoutujan tavoitteet Tekniikan mahdollisuudet kuntoutuksen tukena Kuntoutuksen ammatillinen teema korostuu koko kuntoutus prosessin Yhteistyötä työterveyshuoltoon vahvistettiin 3
Hankkeen toisen vaiheen (TK2-hanke) tavoitteena oli kehittää mallia entistä enemmän lähemmäksi työhön liittyvää kuntoutusta Tavoitteena oli kehittää kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista ja työnantajaorganisaation tarpeista lähtevä oikea-aikainen ja joustava kuntoutusmalli sekä kokeilla ja arvioida sen toimivuutta käytännössä. Mitä uuteen palvelumalliin 2016? Yksi työikäisten kuntoutus Suunnittelukokous Menetelmät ja -välineet Teoriat ja viitekehys Ammatillisesti tavoitteet keskiössä Yksilöllinen ja joustava malli ryhmässä Sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä Oikeaaikainen kuntoutus Kuntoutuja Jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa työhön, työorganisaation toimintaan sekä omaan ammatilliseen kehitykseen Asiakaslähtöinen Kuntoutus jalkautuu työpaikalle ja lähelle työtä Jatkuva haku Työnantajan roolia vahvistettu (lähiesimies) Tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollo n kanssa ja roolia vahvistettu 4
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus Laaja-alainen, monimenetelmällinen ote Sisältää kaikki kuntoutujat (N=238) käsittävän kokonaistutkimuksen sekä 11 kuntoutujaa koskevan tapaustutkimuksen
TK 2 arviointitutkimus pähkinänkuoressa Kuntoutujan Kuntoutuksen toteuttajan Valinta, hakeminen, oikeaaikaisuus Tarpeenmukaisuus, yksilöllisyys Palvelun toteutus, toimivuus Työkytkentä ja ammatillisuus Roolit ja tehtävät Tiedonkulku, viestintä ja yhteistoiminta Hyöty ja vaikutukset Työnantajan Työterveyden 6