JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (5) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN JA NEUVOLAN ASIAKASRAATI Aika ke 18.5.2011 klo 18.00 20.00 Paikka Kypärämäen päiväkoti, Erämiehenkatu 6 Läsnä Päivähoidon asiakasraati Taru Lampinen Päivi Polvi Tiina Rauhamäki Siina Suikki Annika Tyynysniemi Neuvolan asiakasraati Almqvist Reetta Salonranta-Hynynen Pia Suonperä Linda Muut Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Merja Halonen Pirjo Tuosa Marianne Kuorelahti 1. Kypärämäen päiväkodin esittely Kypärämäen päiväkodin peruskorjaus alkoi vuonna 2007, jolloin päiväkoti lähti evakkoon Keltinmäkeen. Kypärämäkeen palattiin 6.4.2009. Päiväkodissa toimii neljä lapsiryhmää ja kokonaisuuteen kuuluu myös kerhotoimintaa. Alueen perhepäivähoito on Kortepohjan päiväkodin johtajan alaisuudessa. Päivähoitopaikat ovat hyvin käytössä, lapsiryhmät ovat täynnä. Suunnitelmia hoitopaikkojen lisäämiseksi on meneillään. 2. Päivähoidon ja neuvolan asiakasraatien esittäytyminen ja odotukset yhteiselle tapaamiselle Todettiin, että asiakasraatien tarkoituksena on antaa näkökulmia siihen, miten palveluja voidaan kehittää paremmiksi yhteisen keskustelun ja asiakkaiden palautteiden pohjalta. Laajempaa asiakasnäkökulmaa on pyritty saamaan sillä, että raatien toiminnasta tiedotetaan. Esimerkiksi päivähoidon asiakasraatilaisten kuvat ovat raatilaisten asuinalueen päiväkotien ja puistojen ilmoitustauluilla sekä perhepäivähoidossa. Arvioitiin myös asiakasraatien toiminnan kehittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia jatkossa: - pohdittiin, saisiko asiakasraatien virallinen asema sitoutumaan paremmin toimintaan Olavintie 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Puh. 014 266 3100 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/paivahoito
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (5) - keskusteltiin esim. matkakorvausten maksamisesta tai miten voitaisiin palkita osallistumisesta - tuotiin esiin erilaisten kokoontumis- ja toimintamuotojen mahdollisuuksia, esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämistä, keskustelua ja kannan ottamista sähköpostin avulla - toivottiin erilaisten koulutusten järjestämistä Toiveena lisäksi esitettiin, että keskusteltaisiin imetyksestä sekä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Mikä on neuvolan rooli ja millaiset ovat perheen mahdollisuudet saada apua tilanteessa, johon tarvitaan nopeasti tukea. Kysyttiin, miten voidaan järjestää perheen isompien lasten akuutti päivähoidon tarve, kun äiti lähtee synnytykseen. Jos perheen isommat lapset ovat olleet päivähoidossa, hoitoasiasta voi sopia hoitopaikan henkilökunnan kanssa. Myös lapsiperheiden tilapäinen kotiapu voi olla ratkaisu akuuttiin hoidontarpeeseen. Lisätietoja lapsiperheiden tilapäisestä kotiavusta löytyy Jyväskylän kaupungin nettisivulta: www.jyvaskyla.fi/sote/perheet/kotipalvelu/tilapainen Raatilaiset kaipaavat puistotoimintaa eri asuinalueille. Puistossa järjestetty ohjattu toiminta ja puistojen kokoontumistilat on koettu hyviksi. 3. Asiakasraatien toiminnasta ja sen arvioinnista Päivähoidon asiakasraati: asiakasraati on päivähoidon asiakkaista koottu päivähoitopalveluiden kehittämisfoorumi, joka on perustettu maaliskuussa 2008 vuoden 2009 alusta asiakasraati sai virallistetumman aseman apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä 10.3.2009; sen mukaan raati voi toimia myös vanhempien edustuksellisena ryhmänä poliittisiin päättäjiin päin, mikäli tällainen toiminta katsotaan tarpeelliseksi ja kannanottoja heiltä pyydetään. raadissa keskustellaan päivähoidon laatuun ja sen kehittämiseen liittyvistä asioista ja kootaan yhdessä parannusehdotuksia kehittämistyön pohjaksi päivähoidon johtoryhmälle asiakasraadin tausta ja alkutaival on kuvattu tarkemmin Riitta Pylväsen opinnäytetyössä: Päivähoidon asiakasraati. Tilaaja-tuottaja-malliin soveltuvan arviointityökalun kehittäminen. Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2009 https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3747/pylvanen_riitta.pdf?sequence=1 asiakasraadin toimintaan on voinut ilmoittautua, kun uusia jäseniä on haettu julkisella haulla säännöllisesti noin kerran vuodessa; raadin jäsenien on toivottu edustavan laajasti koko kaupunkia, sen eri alueita ja lasten päivähoidon eri palveluita kuten avoimia varhaiskasvatuspalveluita (kerhot ja perhepuistot), päiväkoteja, perhepäivähoitoa sekä esiopetusta. Raadissa on ollut myös yksityisen päivähoidon edustus asiakasraadin kahden tunnin tapaamiset on järjestetty noin kerran kuussa iltaisin erikseen sovituissa paikoissa, esimerkiksi päiväkodeissa eri puolella kaupunkia tapaamisten rakenne on muodostunut raatilaisten toivomasta alustetusta teemasta ja sen virittämästä keskustelusta sekä raatilaisten itsensä ja muiden päivähoidon asiakkaiden raatilaisten tietoon tuomista ajankohtaisista asioista; kuntalaiset ovat voineet ottaa raatilaisiin yhteyttä suoraan tai lähettämällä sähköpostia asiakasraadin omaan sähköpostiosoitteeseen päivähoidon internetsivulla olevan asiakasraadin sivun kautta on löydettävissä kaikki raadin muistiot ja niihin mahdollisesti liittyvät liitteet jatkossa asiakasraadin muistiot lähetetään perusturvalautakunnan puheenjohtajalle sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaoston kaikille jäsenille ja varajäsenille Neuvolan asiakasraati:
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (5) aikaisemmin neuvoloissa on tehty kerran vuodessa tehty asiakaskysely, jonka pohjalta koettiin, että vanhemmat ovat tulleet kuulluksi; raatia lähdettiin perustamaan lehtijuttujen ja - ilmoitusten pohjalta raati kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2010, raadin perustamisen tarkoituksena on ollut asiakkaan osallisuuden parantaminen ja ajankohtaisten asioiden esille ottaminen; raadin jäsenillä on asiakkuus äitiys- tai lastenneuvolassa asiakasraati itse määritteli, mistä asioista halutaan keskustella sekä aikataulun, kuinka usein tavataan; raatilaiset ovat tavanneet kerran kuukaudessa lukuun ottamatta kesäaikaa raati on keskustellut laajoista teemoista, esim. palvelujen järjestämisestä alueilla ja neuvoloiden leikkivälineistä; asiat, joita on käsitelty, ovat olleet tärkeitä asiakkaiden kokemusten näkökulmasta vanhempien toiveiden mukaan on pyydetty eri asiantuntijoita paikalle keskustelemaan muistiot jaetaan kaikille äitiys- ja lastenneuvoloiden työntekijöille ja ne käsitellään kuukausikokouksissa, joissa ovat paikalla äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat; muistio lähetetään myös sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmälle tavoitteena on saada asiakasraadin toiminnasta pysyvä toimintatapa ja tuoda esiin palvelujen käyttäjien näkökulmia 4. Uuden sukupolven organisaation valmistelun tilannekatsaus, selvityshenkilö Pirjo Tuosa Kunnallisten palvelujen muutokseen on tarvetta yhteiskunnallisen muutoksen ja palvelujen tarpeiden muutoksen myötä. Myös tuottavuuden lisäämiseksi on kehitettävä uusia toimintatapoja ja palvelujen järjestämistapoja. Tällä hetkellä lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan noin 30 erilaista palvelumuotoa, minkä lisäksi ovat järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palvelut ja toiminta. Uuden sukupolven organisaation valmisteluvaiheessa on kerätty kaupunkilaisten odotuksia muun muassa asiakasraadeilta sekä nuorisohallitukselta ja -valtuustolta Muistion liitteenä on kuvaus uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen vaiheista ja koonti siihen liittyvistä odotuksista ja muista asioista. Kuntalaiset voivat halutessaan ottaa yhteyttä Pirjo Tuosaan pirjo.tuosa@jkl.fi Kaupunkilaisten odotuksia - vanhemmuuden tukeminen ajoissa, konkreettista kotiapua, kiireelliseen tarpeeseen ei lastensuojelun leimaa - miten nopeasti apua voi saada? Miten nopeasti palvelusetelin voi saada? Onko palvelujen tuottajilla mahdollisuus - toivottiin parempaa tiedotusta palveluista, esim. neuvolassa pitäisi olla tietoa kaupungin lapsiperheiden palveluista, toivottiin laajempaa asiakaspalvelua, yksilöllisiin tilanteisiin palvelunohjausta ja keskustelumahdollisuutta - tiloja pitäisi saada asukkaiden käyttöön ja alueen asiakkaiden kohtaamispaikoiksi - tarvittaisiin erilaisia liikuntamahdollisuuksia, myös erilaisten kaveriporukoiden käyttöön - palvelut järjestettäisiin saman katon alla, esim. työntekijät liikkuisivat siinne, missä palveluja tarvitaan, lähipalveluja - kokopäiväinen kerhotoiminta vapauttaisi päivähoitopaikkoja - nuorten mielenterveyspulmiin lisää resursseja, ennaltaehkäisevien palvelujen tarve Mitä tavoitteita uuden sukupolven organisaatiolla on? - lasten, nuorten ja perheiden voimavarojen, omatoimisuuden lisääminen ja tukeminen, asuinalueelle kohtaamispaikkoja
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (5) - sekä varhaiskasvatus että perusopetus muodostavat kokonaisuuden ja vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin ja edellytyksiin rakentaa tulevaisuuden menestyvää yhteiskuntaa - lapsista kasvaa ja kehittyy osallistuvia ja yhteisistä asioista kiinnostuneita - pyritään tarjoamaan apua ajoissa, ettei tarvita raskaita, korjaavia palveluita, esim. nuorten mielenterveyspulmat, synnytyksen jälkeinen masennus - asiakkaita ei saa pompotella - yksilöllisen palveluohjauksen kehittäminen - organisaatiorakenteen on tarkoitus tukea eri ammattilaisten yhteistä työn tekemistä, yhdessä tekemistä, jossa myös vanhemmat ovat mukana ja osallisena Organisaatiouudistuksen kärkihankkeita - raatilaiset voisivat olla vaikuttamassa - perhekeskustoiminta, mitä se voisi olla uudessa Jyväskylässä? Perheiden kohtaamispaikkoja, perhekahviloita, tilojen yhteiskäyttöä - palveluohjauksen kehittäminen, palvelukeskus, monikanavainen tiedotus, sähköisen viestinnän mahdollisuudet ja mahdollisuudet myös henkilökohtaiseen keskusteluun ja ohjaukseen - neuvolan ja varhaisen tuen uudenlainen toimintamalli - koulujen toiminnan avaaminen, nuorten viihtyvyyden lisääminen, nuorisotyön ja nuorten palvelujen tuominen kouluihin, sinne missä nuoria on - Sihti -hankkeessa tavoitteellaan nuoren ongelman hoitamista tarkoituksenmukaisimmalla ja matalimmalla mahdollisella organisaation tasolla - nivelvaiheen kehittämisessä paneudutaan esiopetuksesta kouluun siirtymiseen (5-8-v.), esiopetuksen ja yksilöllisen, joustavan koulunaloituksen malleihin ja toimintatapoihin. Perusopetuksen jälkeisessä vaiheessa paneudutaan nuorten koulutukseen, työelämää ja niihin orientoivan toimintaan Raatilaisten ehdotuksia sekä muita kokouksessa esiin nousseita asioita: - ehdotettiin, että toimintaa voisi olla myös ilta-aikaan julkisissa tiloissa, esim. neuvoloissa ja päiväkodeissa; päiväkotien liikuntasaleihin voisi kokoontua, vanhemmat voisivat itse verkostoitua ja kokoontua - kerrottiin esimerkki yhden asuinalueen vanhempien kokoontumisista; säännölliset kokoontumiset vaativat muutaman aktiivisen vanhemman panostusta, tiedottamis- ja järjestelyvastuun ottamista - toivottiin, että laaditaan yhteiset pelisäännöt päiväkotien tilojen käyttöön, näin asukkaat ovat samanvertaisessa asemassa eri asuinalueilla - toivottiin, että raatilaisten kannanottoja voitaisiin pyytää myös esim. sähköpostin avulla - pohdittava, miksi järjestää uudenlaista palveluohjausta, jos palveluja ei oikeasti ole saatavilla ja käytettävissä, esimerkiksi työntekijöitä puuttuu tai palveluohjaaja ei ole tavoitettavissa - palveluohjaajalta odotetaan, että hän olisi se, joka kartoittaisi nuoren tai perheen kokonaistilanteen ja myös seuraisi, miten palvelut toteutuvat, yksi ihminen vastaisi nuoren tai perheen kokonaistilanteesta - organisaatiorajat ovat tällä hetkellä liian tiukat, ammattilaiset eivät toimi yhdessä yli hallintorajojen; miten voitaisiin tukea eri ammattilaisten yhteistä työtä, onko lainsäädännöllisesti mahdotonta siirtää tietoa työntekijöiden välillä - toivottiin koulujen tilojen käyttömahdollisuutta iltapäivisin ja iltaisin - keskusteltiin turvattomuudesta isoissa kouluissa - toivotaan asuinalueiden puistoihin ohjattua toimintaa ja tasavertaisuutta eri perhepuistojen toimintaan
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (5) 5. Asiakasraatilaisten ajankohtaisia asioita ja yhteistä keskustelua Keskusteltiin yksityisen perhepäivähoitajan mahdollisuuksista ilmoittaa vapaista hoitopaikoista ja saada asiakkaita. Yksityisten päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien ja joidenkin perhepäivähoitajien tiedot löytyvät netistä Klemmari-rekisteristä. Klemmarissa voi vertailla palveluntarjoajien toimintaa ja hintoja. Tietoihin pääsee Klemmarissa hakusanalla päivähoito. Vanhemmat voivat tiedustella yksityisiä perhepäivähoitajia ja hoitajat voivat ilmoittaa vapaita hoitopaikkoja myös Jyväskylän kaupungin päivähoidon palvelukeskukseen: - perhepäivähoidon ohjaaja Maarit Moijanen, puh. 014 266 3095 - perhepäivähoidon ohjaaja Kirsti Polas, puh. 014 266 7591 - perhepäivähoidon ohjaaja Maija-Liisa Syrjänen, puh. 014 266 3103 (tavoitettavissa parillisilla viikoilla) - asiakaspalvelupuhelin 014 266 3100 arkisin klo 8.00-16.00 Kysyttiin, keskustelevatko päivähoidon lapsen vasun ja neuvolan tiedot keskenään. Miten päivähoidon työntekijöiden ja neuvolan terveydenhoitajan tekemät havainnot lapsesta hyödynnetään? Raatilaisten mielestä yhteinen keskustelu päivähoidon ja neuvolan työntekijöiden välillä on tärkeää. Lainsäädäntö määrittelee, mitä tietoja voidaan vaihtaa. Oleellisinta on, että vanhemmat ovat tietoisia ja antaneet luvan tietojen vaihtamiseen lapsesta. Ehdotettiin, että neuvolan ja päivähoidon raati tapaa toisenkin kerran ensi syksynä.