Psykoterapiatutkimuksen päivp ivät 14.-15.2.08 15.2.08 Jyväskyl skylä Johannes Lehtonen Professori emeritus Kuopion yliopisto Hoidon tuloksellisuus ja aivojen kuvantaminen psykoterapiassa 1
Psykoterapia perustuu ihmismielen psykologiselle autonomialle Psykologinen vuorovaikutus yksistää ään riittää tuottamaan muutoksia mielen(terveyden) ) tasapainossa 2
Mitä on mielen(terveyden) ) tasapaino? Mielen sisäll llöt t ja tehtävät t ovat toimivassa ja hallittavassa suhteessa tunteisiin ja tarpeisiin Tunteet ja tarpeet perustuvat fysiologisiin tapahtumiin aivoissa Mielen tasapaino on kuin orkesterin soittoa, jonka tarkoituksena on tuottaa nuotteihin kirjoitettu kuultavaksi ja joka vaatii monen erilaisen instrumentin osuutta 3
Väärin johdettu orkesteri epätahdistaa instrumentit ja oikein johdettu saa ilmoille iloa tuottavan ehjän lopputuloksen Kapellimestari ja orkesteri toimivat täysin t autonomisesti omilla ja yhteisesti sovituilla ehdoilla, mutta musiikki ei olisi mahdollista ilman instrumentteja Psykoterapialla on siis ontologinen autonomia,, mutta samalla se on fundamentaaliontologisessa riippuvuussuhteessa instrumentteihin, so. aivoihin ja kehoon 4
Ovatko aivotoimintojen muutokset kiinnostavia psykoterapian kannalta? Ei välttv lttämättä riippuu minkälaisista tekijöist istä todellisuuskuva on rakennettu ja minkälaisia painopisteitä todellisuuskuvassa on tunteet, kognitio, ruumiilliset tekijät, t, ulkoiset tekijät Hyvä tulos psykoterapiassa ei edellytä aivotoimintojen huomioon ottamista Aivotoimintojen muutos psykoterapiassa tuottaa näin n ollen odottamattoman lisäarvon 5
Mitä merkitystä psykoterapian biologisella lisäarvolla on? Psykoterapian todellisuuden takaa tulee esiin ilmiöit itä,, joista terapiapari ei ole lainkaan tietoinen Autonomisen hermoston toiminta syke, hengitys jne Keskushermoston toiminta Aivojen sähks hköiset ilmiöt Neuronien kemiallinen viestintä - välittäjäaineet Neuronien solubiologia, esim. kasvutekijät Geenien ilmeneminen ja vaimeneminen Fysiologinen homeostaasi Energia-aineenvaihdunta aineenvaihdunta Unen ja valveen sääs äätely Homeostaasin tunnetilat hyvin/pahoinvointi 6
Mielen evoluutio on kerroksinen ilmiö - Damasio Homeostaattinen biokemiallisen tasapainon ja refleksien taso Kipu- ja mielihyväkäytt yttäytymisen ytymisen taso kokemuksille ja alkeellisille tunnetiloille tulee jossain määm äärin itsenäinen, inen, so. toimintaa ohjaava merkitys Emootioiden taso, tarpeet ja suojamekanismit (vaistot ja vietit) alkaa kehittyä nisäkk kkäillä pariutuminen poikasten hoito reviirien hallinta saalistaminen kilpailu uteliaisuus leikki Varsinaiset tunteet eli emootioiden tunteminen/kokeminen feeling of emotions vain ihmisellä 7
Ihmiselle ominaisen tietoisuuden kolme tasoa Damasion mukaan 1. Ydintietoisuus/ydinmin ydinminä,, joka on ruumiillisen kokemisen taso Core consciousness background feeling Miten voit? 2. Perustunteiden taso primary emotions Yllätys, ilo, surumielisyys, raivo, pelko 3. Varsinaiset tunteet eli emootioiden kokeminen Feeling of emotions Homeostaasi Tunteet - Kognitio 8
3. Mitä ovat varsinaiset tunteet feeling of emotions? Varsinaiset tunteet/feeling of emotions ovat tietoisia tai tiedostamattomia mielikuvia emootioista Perustuvat sosiaaliseen ja muuhun vuorovaikutukseen ympärist ristön n kanssa Varsinaiset tunteet/feeling of emotions eivät t liity vain itseen, vaan kohdistuvat objekteihin kuten rakkaus, viha, kateus, ihailu ja edellyttävät alempien aivokerrosten lisäksi aivokuoren osuutta Sosiaalisiin siteisiin liittyy vahvoja (omanarvon) tunteita hyväksytty/ei ksytty/ei- hyväksytty sosiaalisesti Ryhmän n ja yhteisön n koheesion kehittyy jaettujen sosiaalisten tunteiden kautta esimerkiksi ryhmäkohtainen itsetunto, kouluiäst stä eteenpäin Elämänkaaren edetessä syntyy uusille elämänvaiheille ominaisten kehitystehtävien kautta uusia tunnekokonaisuuksia, erityisesti nuoruudessa 9
Mitä merkitystä on psykoterapiaan liittyvillä fysiologisilla toiminnoilla? Psykoterapiassa tarkastellaan ruumiin toimintaa sen saamien psykologisten merkitysten kautta Ruumiin toiminnalla on kuitenkin (myös) täysin t itsenäinen, inen, autonominen merkitys vrt. orkesterin instrumentit Psykoterapian mahdollisesti aikaansaamat muutokset ruumiin toiminnoissa ovat siksi merkittävi viä Ne tarkoittavat sitä,, että on tapahtunut hyppäys mielen todellisuudesta ruumiin todellisuuteen Psykologinen vuorovaikutus on ulottanut vaikutuksensa itsensä ulkopuolelle sellaiselle todellisuuden alueelle, joka ei ole lainkaan kuvattavissa psykologisin keinoin 10
Ruumiin toimintojen tutkimus psykoterapiassa laajentaa siis psykoterapian merkityksen ja vaikutuksen kenttää aiemmin tuntemattomalla tavalla Samalla se muuttaa käsitystk sitystä ruumiin toiminnoista luomalla yhteyksiä niiden ja psykologisten toimintojen välille Psykoterapian biologinen tutkimus laajentaa psykoterapialle relevanttia todellisuutta olennaisella tavalla 11
12
13
14
15
Miten ruumiillisten tunteiden aktivoituminen vaikuttaa aivojen neurobiologiaan? Aivosolujen toimintaa ohjaavat geenit aktivoituvat spesifisesti erilaisten ympärist ristöärsykkeiden ja myös s aivojen sisäisten isten kemiallisten ärsykkeiden vaikutuksesta Myös s psykoterapia voi vaikuttaa geeniekspressioon Eric Kandelin mukaan Affektiiviset kokemukset luovat mielikuvia ja niiden tavoitteluun liittyy aktiivinen motorinen tavoitteellinen käyttk yttäytyminen, ytyminen, jotka molemmat ovat osa ruumiillisen minän n matriisia Ruumiillinen minuus ei ole näin n ollen vain passiivinen sensorinen vastaanottava rakenne, vaan aktiivinen toimeenpaneva rakenne alkaen vauvan imemistoiminnasta ja johtaen vähitellen v sensomotoriseen koordinaatioon ja tahdonalaiseen käyttk yttäytymiseen ytymiseen 16
Vitaalien tunnekokemusten aktivoitumisen todentaminen Perustuen affektiivisten kokemusten vaikutuksiin aivoihin niiden ilmenemistä psykoterapian aikana voidaan tutkia nykyaikaisilla aivojen kuvantamistekniikoilla Eric Kandelin mukaan psykoterapian vaikutuksia voidaan tulevaisuudessa selvittää myös s aivojen kuvantamisen avulla Tällä hetkellä on olemassa runsaat puoli tusinaa tutkimusraporttia, jossa on kuvattu psykoterapian aikaansaamia aivojen toiminnan muutoksia 17
Studies on psychotherapy outcome using brain imaging Article Disorder N of patients Response of treatment Baxter LR et al OCD 18 Cognitive exposure therapy 1992 compared to Fluoxetine; what predicts a good outcome Dube S et al. Depression 12 Cognitive-behavioural therapy 1993 compared to Imipramine Viinamäki H et al. Depression and 1 Case-control, psychodynamic 1998 borderline personality therapy disorder Brody AL et al. Depression 14 Interpersonal therapy compared 2001 to Paroxetine Martin SD et al. Depression 13 Interpersonal therapy compared 2001 to Venlafaxine Furmark T et al. Social phobia 18 Cognitive-behavioural therapy compared to Citalopram Paquette V et al. Spider phobia 12 Gognitive-behavioral therapy 2003 Tolmunen T et al. Mixed mania 1 Psychodynamic therapy 2004 Lehto S et al. 2008 Atypical and major depression 22 Psychodynamic therapy 18
Aivojen kuvantamisen menetelmät Toiminnalliset menetelmät fmri paikallinen happisaturaatio ja verenvirtaus Xenon- TT paikallinen verenvirtaus merkkiaineella Aivosähk hkötoiminta EEG, MEG, ERP Molekulaariset isotooppimenetelmät t kemiallisilla merkkiaineilla Molekulaariset PET, SPET mittaavat neuronien kemiallisen viestinnän muutoksia eli molekulaarisia tapahtumia ja geeniohjausta 19
SINGLE PHOTON EMISSION TOMOGRAPHY 20
Psykoterapian aiheuttamia muutoksia eri diagnooseissa Pakko-oireinen oireinen häirih iriö Orbitofrontaalisen aivokuoren ja tyvitumakkeiden (caudatus( caudatus) lisää ääntynyt toiminta tasaantuu ja aivokuoren takaosien kuvallinen toiminta lisää ääntyy CBT, lääl ääkehoito Paniikkihäiri iriö Frontaalisen ja temporaalisen aivokuoren toiminnan korjaantuminen CBT, lääl ääkehoito Sosiaalinen fobia Amygdalan, periamygdala-alueen alueen, hippokampuksen, parahippokam- paalisen ja rinaalisen alueen ylitoiminta tasoittuu CBT, lääl ääkehoito Määräkohteinen hämähäkkipelko Prefrontaalinen dorsolateraalinen aivokuori, insula, cingulum yliaktiivisuus vähenee, v CBT 21
Kohti molekulaarista psykoterapiaa? 22
Serotoniini on osa hyvin monimutkaista mekanismia joka toimii molekyylien, synapsien, hermosoluverkkojen ja systeemien tasolla ja johon sosiokulturaaliset tekijät t niin menneet kuin nykyisetkin vaikuttavat voimakkaasti Antonio Damasio: Descartesin erehdys 23
Masennus Verenvirtaus kasvaa tyvitumakkeissa, oikealla cingulumin takaosassa, hippokampuksessa,, temporaalialueella ja vähenee v dorsaalisella, ventraalisella ja mediaalisella prefrontaalialueella sekä insulassa IPT, CBT, lääl ääkehoito Alentunut serotoniintransportteritiheys voi nousta dynaamisessa terapiassa, kuitenkin ehkä vain atyyppisessa depressiossa (Lehto ym 2007) Sen sijaan tavallisessa major depressiossa yhden vuoden dynaaminen terapia ei muuttanut SERT-tasoja tasoja,, vaikka kliinisesti tapahtui merkitsevää toipumista Toisaalta jos SERT nousee, masennusoireet eivät t välttv lttämättä helpotu ainakaan heti, mutta ehkä myöhemmin (tapausselostus, Saarinen ym. 2005) 24
Lehto, Tolmunen,, Joensuu, Saarinen, Valkonen-Korhonen, Vanninen, Ahola, Tiihonen, Kuikka, Lehtonen: Changes in midbrain serotonin transporter availability in atypically depressed subjects after oneyear of psychotherapy. Prog Neuropsychopharmacology Biol Psychiatry 2008:32:229-237 237 25
Lehto, Tolmunen,, Joensuu, Saarinen, Valkonen-Korhonen, Vanninen, Ahola, Tiihonen, Kuikka, Lehtonen: Changes in midbrain serotonin transporter availability in atypically depressed subjects after oneyear of psychotherapy. Prog Neuropsychopharmacology Biol Psychiatry 2008:32:229-237 237 26
Lehto, Tolmunen,, Joensuu, Saarinen, Valkonen-Korhonen, Vanninen, Ahola, Tiihonen, Kuikka, Lehtonen: Changes in midbrain serotonin transporter availability in atypically depressed subjects after oneyear of psychotherapy. Prog Neuropsychopharmacology Biol Psychiatry 2008:32:229-237 237 27
N=18 Laasonen-Balk T et al. 123 ß-CIT - binding and recovery from depression: A six-month follow-up study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci. 254:152-155.2004. 28
Kiitokset KY ja KYS psykoterapian kuvantamisen tutkimusryhmä Pirjo Saarinen, KYS, Psykiatrian klinikka Tommi Tolmunen,, KYS, Psykiatrian klinikka Soili Lehto, KYS, Psykiatrian klinikka Mikko Joensuu, KYS, Psykiatrian klinikka Pasi Ahola, KYS, Psykiatrian klinikka Minna Valkonen-Korhonen, KYS, Psykiatrian klinikka Jari Tiihonen, Niuvanniemen sairaala, KY Jyrki Kuikka, KYS, Kliininen fysiologia Hanna Mussalo,, KYS, Kliininen fysiologia Ritva Vanninen, KYS, Kliininen radiologia Erityiskiitos: LK Wenla Hurskainen, syventävä opinnäyte 29