Sairaan Terve Elämä- hankkeen koulutus ja tiedotus LIITE 7

Sairaan Terve Elämä- hankkeen koulutus ja tiedotus LIITE 7

2 SISÄLTÖ A. SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN ETILOGIA, TUTKIMUKSET JA HOITO...3 Sydänpotilaan hoidon kehittäminen yhdessä alueen kanssa 15.11.2006...3 Kohti yhä parempia tuloksia sepelvaltimotauti- ja sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidossa 24.10.2007...3 Akuutin sepelvaltimotautipotilaan hoito kolmen potilastapauksen kautta...3 Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoito ja ohjaus...3 Tietoisku Sydänkeskuksesta 5.11.2008...3 Lääkehoidon titraus, ohjaus ja seuranta...3 Potilasohjaus...4 Käyrät ja käytännöt 10.11.2009...4 B. SYDÄNPOTILAAN ELÄMÄNLAATU, ELINTAVAT JA KUNTOUTUS...4 Sydänkuntoutujat liikkeelle: Kuinka sydänkuntoutuja voi liikkua? Kuka ohjaa? 12.12.2006...4 Työvälineitä liikunnanohjaukseen...4 Tietopäivä valtimotaudeista Valtimotautipotilaan hyvän elämän tukeminen 20.2.2007...5 Sydänpotilaan lausuntoviidakon ABC - sosiaaliturva ja etuudet 18.4.2007...5 Tupakoinnin lopettaminen sydämen asiaksi 25.3.2009...5 C. OMAHOIDON TUKEMINEN... 6 Tulppa-ohjaaja koulutukset avoryhmäkuntoutustoiminnan käynnistämiseksi Pirkanmaan alueen terveyskeskuksissa 2007-2009...6 Pirkanmaan sydänyhdistysten liikunnanohjaajat ja vertaistukihenkilöt 22.1.2007...6 D. SYDÄNPOTILAAN HOIDON JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN...7 Sydän- ja verisuonisairaudet. Näkökulmia valtimotautipotilaan sekundaaripreventioon ja kuntoutukseen 25.10.2006...7 Katoavatko potilas ja tieto järjestelmään? Kuinka sydänpotilaan hoitoa koskevat tiedot kulkevat ja löytyvät hoitoketjun eri vaiheissa? 4.3.2008...7 Seminaari: Valtimotautien ehkäisy ja hoito yhteisenä haasteena 22.4.2008...7 Moniammatilliset luento- ja keskustelutilaisuudet Pirkanmaan alueen terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa 2006-2007...8 Yleisötilaisuudet yhdessä sydänyhdistyksen ja terveyskeskuksen kanssa 2007-2008...8 Alueelliset sydänsairastuneen hoitoketjukoulutustilaisuudet 2008...8 Hoitoketjumalli talon omaksi toimintatavaksi workshopit terveyskeskuksissa 2009...8

3 A. SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN ETILOGIA, TUTKIMUKSET JA HOITO Sydänpotilaan hoidon kehittäminen yhdessä alueen kanssa 15.11.2006 Kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoito, Vesa Virtanen, TAYS Sepelvaltimotautikohtauspotilaan jatkohoito, Jyrki Taurio, TAYS ST-nousuinfarktipotilaan hoito Ensihoidon näkökulma, Marko Pieniaho, Tampereen aluepelastuslaitos Sydänkeskuksen näkökulma, Markku Eskola, TAYS Sydänkuntoutuksen vaikuttavuus, Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Sydänpotilaan kuntoutumisprojektin nykytila, Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Eteisvärinäpotilaan hoidosta paikallinen hoidon porrastus, Virpi Nieminen, VALS Kohti yhä parempia tuloksia sepelvaltimotauti- ja sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidossa 24.10.2007 Akuutin sepelvaltimotautipotilaan hoito kolmen potilastapauksen kautta Case I Miksi päädytään leikkaukseen? Tero Sisto, Sydänkeskus Miten leikatun potilaan jatkohoito järjestyy, Kimmo Verho, Vammalan aluesairaala Case II Miksi tehdään pallolaajennus? Markku Eskola, Sydänkeskus Miten toimenpiteissä olleiden seuranta ja hoidon ohjaus toteutuvat? Jussi Saarnisto, Oriveden terveyskeskus Case III Päätös konservatiivisesta hoidosta, Pasi Lehto, Sydänkeskus Onnistuneen ohjauksen ja kuntoutuksen merkitys kaikille sydänpotilaille, Jyrki Taurio, Tays Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoito ja ohjaus Moniammatillisen hoitoketjun merkitys ja vaikuttavuus sydämen vajaatoimintapotilaan hoidossa,petteri Kosonen, Sydänkeskus Kuinka sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketju / pkl toimii käytännössä, Outi Surakka, Keski- Suomen keskussairaala Tavoitteena sydämen vajaatoimintapoliklinikkatoiminnan käynnistäminen TAYS:ssa, Maarit Salmelainen, Sydänkeskus Tietoisku Sydänkeskuksesta 5.11.2008 Uutta toimintaa Sydänkeskuksessa Aorttaläpän korjaus laajennettavalla ompeleettomalla proteesilla Kardiologinen transfemoraalinen toimenpide, El Petteri Kosonen Kirurginen transapikaalinen toimenpide, El Mika Kohonen Eteisvärinän ablaatiohoito, Kardiologinen ablaatio, El Heikki Mäkynen

4 Kirurginen ablaatio, El Pasi Maaranen Lääkehoidon titraus, ohjaus ja seuranta Vajaatoiminta-pkl:n toiminta, lääkitysohjaus sekä seuranta Lääkärin näkökulma - El Petri Haataja Hoitajan näkökulma Sh Maarit Salmelainen Iäkkään potilaan sepelvaltimotautikohtauksen hoito auttaako kajoava hoito vanhusta? El Pasi Lehto Sydänpotilaan diabeteksen hoito - diabeteslääkkeet voivat olla Haitallisia sydämelle. El Jorma Lahtela Potilasohjaus Sydänpotilaan ohjaus ja neuvonta ennen ja jälkeen erilaisten tutkimusten ja toimenpiteiden, Angio, Pci - Sh Lotta Järventaus Sydänleikkaus Sh Anne Ahola, ft Päivi Tiilikainen Vuorovaikutteinen sessio vastauksia ennalta esitettyihin kysymyksiin liittyen valtimotautipotilaiden lääkehoitoon. El. Maire Rantala Käyrät ja käytännöt 10.11.2009 Kuinka tulkita EKG:tä? apulaisosastonhoitaja Jari Piitulainen, Sydänkeskus, PSHP EKG-tulkinta palveluna, johtava lääkäri Kjell Nikus, TeleKardio Oy Sydäninfarktin diagnostiikan uusi Käypä hoito suositus, apulaisylilääkäri Markku Eskola, Sydänkeskus, PSHP Tahdistin hoitomuotona (laitteet, tahdistusmuodot, seuranta), kardiologian vastuualuejohtaja, ylilääkäri Vesa Virtanen, Sydänkeskus, PSHP Tahdistin arjessa - ohjaus ja neuvonta, sairaanhoitaja Päivi Sikkilä, Sydänkeskus, PSHP Epikriisi ja hoitopalaute - kuinka tarvittava tieto kulkee hoitopaikasta toiseen, osastonylilääkäri Tero Sisto, Sydänkeskus, PSHP B. SYDÄNPOTILAAN ELÄMÄNLAATU, ELINTAVAT JA KUNTOUTUS Sydänkuntoutujat liikkeelle: Kuinka sydänkuntoutuja voi liikkua? Kuka ohjaa? 12.12.2006 Kuinka sydänkuntoutuja voi liikkua? Sydänpotilaan toimintakyky testaustulos kuntoutuksen suunnittelun apuna, LT Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Sydänpotilaan uudet liikuntasuositukset ja TAYS:n toimintakäytännöt, Ft Marja Jouppila, TAYS Työvälineitä liikunnanohjaukseen Liikkumisresepti, Minna Aittasalo, UKK-instituutti Sopiiko liikuntalisä sydänkuntoutujalle? Maija-Riitta Vapaaoksa, Helena Ivari ja Taru Poukka, D2Dhanke Kävelyklubi-toiminta, Jaana Ojala, Tampereen työterveys ry

5 Kuka ohjaa ja kuntouttaa? Yleisön ja alustajien yhteinen paneelikeskustelu: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako ja tehtävät sydänkuntoutujan liikuntaohjauksessa Tietopäivä valtimotaudeista Valtimotautipotilaan hyvän elämän tukeminen 20.2.2007 Miten valtimotauti vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin? Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Vaskulaaripotilaan viestintäkykyyn vaikuttavat tekijät Tarja Kukkonen, TAYS, TaY Miten tuen valtimotautipotilasta löytämään seksuaalisuutensa uudelleen sairastumisen jälkeen? Päivi Liippola, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto Sydänpotilaan lausuntoviidakon ABC - sosiaaliturva ja etuudet 18.4.2007 Lausuntoviidakon raivaustalkoot - sydänpotilaan lääkärinlausunnot A:sta C:hen Raili Pirttimäki, Kela, eläke- ja toimeentuloturvaosasto Sydänpotilaan lääkekorvattavuuksien ryteikkö, Matti Rekiaro, Kela, Länsi-Suomen aluekeskus Kuntoutuksen suunnittelu - kaikki selkiytyy kuntoutussuunnitelmassa, Aarne Ylinen, TAYS, kuntoutustutkimuspoliklinikka Sydänkuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä potilaan tukena ja etuisuuksien valvojana sairaalassa ja avoterveydenhuollossa, Marketta Salonen ja Paula Louko, TAYS LYHYT ALUSTUS JA PANEELI: Sydänpotilaan toiminta- ja työkyvyn arvio - kenen ja miten tehtävä? Alustus: Esko Matikainen, Kuntien Eläkevakuutus, Paneelissa mukana: Kardiologi, sisätautilääkäri, terveyskeskuslääkäri, työterveyslääkäri, fysioterapeutti Tupakoinnin lopettaminen sydämen asiaksi 25.3.2009 Tupakka ja nikotiiniriippuvuus. Mekanismit ja motiivit, Kristiina Patja Harjoitus: Otatko puheeksi? Kehu ja kannusta, Tupakasta vieroituksen lääkehoito nyt, Kirsi Laasonen, TAYS Tupakoiva sydänsairastunut - Missä ja miten tupakoiva sydänpotilas hoituu Pirkanmaalla? Jyrki Taurio, TAYS Tupakoiva diabeetikko Missä ja miten tupakoiva diabeetikko hoituu Pirkanmaalla? Jorma Lahtela, TAYS Tupakoiva AVH- potilas Missä ja miten tupakoiva AVH potilas hoituu Pirkanmaalla? Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Harjoitukset: Tupakoiva asiakkaana, miten toimit: 1. Diabeetikon jalka ja tupakka 2. Infarkti ja sikarit 3. TIA-potilasta ahdistaa lopettaminen Harjoituksen purku Paluu hoitoketjuun: yhteinen toimintatapa, mikä on minimi ja kenelle ohjataan hankalat halukkaat? Kristiina Patja

6 C. OMAHOIDON TUKEMINEN Tulppa-ohjaaja koulutukset avoryhmäkuntoutustoiminnan käynnistämiseksi Pirkanmaan alueen terveyskeskuksissa 2007-2009 Koulutusohjelmakokonaisuus, yhteensä 4 koulutuspäivää TULPPA-ohjelma mikä se on ja mikä on sen rooli hoitoketjussa TULPPA-ohjelman tavoitteet TULPPA-ohjelman ominaispiirteet, potilaiden ohjautuminen, vetäjien roolit, työnjako- ja vastuukysymykset, Projektipäällikkö Anne Mäkinen, Suomen Sydänliitto TULPPA-ohjelman läpivienti käytännössä ja materiaalin käyttö, Projektipäällikkö Anne Mäkinen, Suomen Sydänliitto Ryhmädynamiikka ja muutosvaihemalli, Psykologi Riikka Turku Syvennettyä ryhmänohjausta - muutosvalmiuden arviointi ryhmässä, Psykologi Riikka Turku Sydänpotilaan ravitsemusohjaus - sydänystävällinen kokonaisruokavalio, Laillistettu ravitsemusterapeutti Ulla Siljamäki-Ojansuu, PSHP Valtimotaudit ja niiden nykyhoito, Erikoislääkäri Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Sydänpotilaan liikunta:liikunnan sydänvaikutukset, kuormituksen määrittely, kävelytestit, liikunnan periaatteet, lääkkeiden vaikutus, turvallisuus, Kouluttaja Riitta Liisa Hasu Tilannekatsaus kunnittain: Missä mennään TULPPA -avokuntoutusryhmien suhteen Projektisuunnittelija Anna Leimumäki ja ryhmien vetäjät Syvennettyä ryhmänohjausta työkaluja haasteellisiin ryhmätilanteisiin ja terveystottumusten muutoksiin sekä vinkkejä ohjaajan jaksamiseen, Psykologi Riikka Turku Valtimotautipotilaan mieliala ja psyykkinen toipuminen, Psykiatrinen sairaanhoitaja Varpu Rahikka- Näsi Sydänpotilaan sosiaaliturva, Sosiaali- ja kuntoutussihteeri Marja-Liisa Nuotio, Suomen Sydänliitto Valtimotautipotilas, parisuhde ja seksuaalisuus, Seksuaaliterapeutti Leila Salo Pirkanmaan sydänyhdistysten liikunnanohjaajat ja vertaistukihenkilöt 22.1.2007 Mitä sydänkuntoutuminen on? Mikä on Sydänkuntoutuksen kehittämisprojekti? projektipäällikkö Maire Rantala ja projektisuunnittelija Anna Leimumäki Fyysisen harjoittelun turvallisuus sydänpotilailla sekä päivitetyt ensiapuohjeet, Maire Rantala Yhteinen keskustelu sydänkuntoutuksesta ja koulutustarpeista

7 D. SYDÄNPOTILAAN HOIDON JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN Sydän- ja verisuonisairaudet. Näkökulmia valtimotautipotilaan sekundaaripreventioon ja kuntoutukseen 25.10.2006 Ongelmat diabeetikon kuntoutuksessa, Vuokko Kallioniemi, Diabetesliitto, Tampere Ongelmat sydänpotilaan kuntoutuksessa, Helena Hämäläinen, Kela / Petrea, Turku Ongelmat sydänpotilaan sekundaariprevention toteutumisessa, Antero Kesäniemi, Oulun yliopisto Sydänpotilaan psyykkinen selviytyminen, Juhani Julkunen, Kuntoutussäätiö, Helsinki Sydänpotilas ja kognitio, Maire Rantala, Pirkanmaan sydänpiiri Puolesta ja vastaan, Kuntoutuksen ja sekundaariprevention kehittäminen perusterveydenhuollolle, Sari Mäkinen, Oriveden terveyskeskus Kuntoutuksen ja sekundaariprevention kehittäminen erikoissairaanhoitoon, Jyrki Taurio, TAYS Katoavatko potilas ja tieto järjestelmään? Kuinka sydänpotilaan hoitoa koskevat tiedot kulkevat ja löytyvät hoitoketjun eri vaiheissa? 4.3.2008 Katoavatko potilas ja tieto erilaisiin sähköisiin järjestelmiin? Vastauksena valtakunnallinen sairauskertomusjärjestelmä, Pirkko Nykänen, TaY Tiedonkulku ja sen kehittäminen PSHP:n alueella, Jari Forsström, PSHP Läsnä-äly ei korvaa läsnäoloa, Riikka Turku Sydänpotilaan moniammatillisen tiedonkulun haasteet ja ratkaisut, Vesa Virtanen, Sydänkeskus, PSHP Seuranta- ja palautejärjestelmä sekä asiakkaan että ammattilaisen välineenä, Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Seminaari: Valtimotautien ehkäisy ja hoito yhteisenä haasteena 22.4.2008 Dehkon 2D -hanke, diabeteksen ehkäisyprojekti, Auli Pölönen, PSHP Sairaan terve elämä sydänkuntoutusprojekti, Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri ry Yhteistyön arvo terveyden edistämisessä Onko diabetes valtimoiden syöpä?, Timo Strandberg, Oulun yliopisto Rakenteet kuntoon vai pientä pintaremonttia? Terveyden edistäminen terveyskeskuksessa, Ulla Mattelmäki, Sastamalan perusturvakuntayhtymä Mikä on sairaanhoitopiirin rooli terveyden edistämisessä? Pirjo Aalto, PSHP Välineitä arkipäivän työhön Miten toimin valtimotautihoitajana? Sydänhoitaja Sirpa Ahlfors, Epthky, Toijalan terveysasema

8 Diabeteshoitaja Kirsti Niemelä, Epth ky, Urjalan terveysasema Kansanterveyslaitoksen riskilaskuri, Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri Tuli tulppa! Ryhmästä tietoa ja tukea valtimosairastuneelle, Anna Leimumäki, Pirkanmaan Sydänpiiri LiikuntaLisää Tampereella, Helena Ivari, Tampereen kaupunki, D2D -jatkohanke Liikettä yli rajojen, Paula Eljaala, Pirkanmaan Sydänpiiri Yhteistä puhetta ruoasta, Ulla Siljamäki-Ojansuu, TAYS Ohjausta non-stoppina, Kia Mäntylaakso, Lempäälän terveyskeskus Täällä potilas kuuleeko päättäjä? Marjatta Stenius-Kaukonen, Tampereen Diabetesyhdistys ry Moniammatilliset luento- ja keskustelutilaisuudet Pirkanmaan alueen terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa 2006-2007 Sydänsairastuneen jatkohoito ja kuntoutus, Maire Rantala Jatkohoitoa ja kuntoutusta tukevat palvelut, Anna Leimumäki Yleisötilaisuudet yhdessä sydänyhdistyksen ja terveyskeskuksen kanssa 2007-2008 Sydänkuntoutus tietoa ja tukea terveempään elämään sydänsairauden kanssa Sydänkuntoutuksen kehittämisprojekti tavoitteena yksilöllinen ja suunnitelmallinen sydänkuntoutus sitä tarvitseville, Projektipäällikkö Maire Rantala Sydänpotilaan kokemat käytännön ongelmat kuntoutumisessa, Potilaspuheenvuoro Terveyskeskus ammattilaiset kuntoutujan tukena, Terveyskeskuksen ylilääkäri Sydänyhdistykset vertaistukea ja toimintaa arkielämään, Sydänyhdistyksen edustaja Alueelliset sydänsairastuneen hoitoketjukoulutustilaisuudet 2008 Projektiryhmä ja YLVA Hoitoketjumalli talon omaksi toimintatavaksi workshopit terveyskeskuksissa 2009 Maire Rantala ja Anna Leimumäki