Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta

Elohopea ja POP-yhdisteet ympäristössä - mitä tiedämme jo nyt?

EU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.

Orgaaniset haitta-aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti Hannu Kiviranta

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Orgaaniset haitta-aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

Itämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina ja mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset hyödyt

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Orgaaniset haitta-aineet puhdistamolietteissä

Tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelma. TP2: Kalojen vierasainepitoisuudet seurantaa ja tiedottamista. Panu Rantakokko

KOMISSION ASETUS (EU)

Riskinarviointiseminaari Ajankohtaista riskinarvioinnista - Raskasmetallit ympäristössä ja elintarvikkeissa Vierasainevalvonta Suomessa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus

Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko

Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Lastenruokien vierasaineet

kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen skylän yliopisto ristötieteidentieteiden laitos

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

Ympäristötieteen aineistokoe 2010

Meren myrkyt kalan silmin

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Lapin doping-testi mitä me tarvitsemme jatkossa? Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla LAPCON. -toteutus IL:ssä

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Liite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri

jalkapalloilijan ravitsemusasiaa Eerikkilä joulukuu 2007 Leif Bäck LT

Biovirta- ja Biosafe-hankkeiden ajankohtaiset kuulumiset

Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira Tampere

MUTKU-PÄIVÄT KYMIJOEN SEDIMENTTIEN RISKINARVIO. Hämeenlinna Esko Rossi

Tieteelliset lehdet ja takautuva digitointi. Digitointirahaa onko sitä? -seminaari Jyrki Ilva

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Tehokkuutta istutukseen! M-Planter Oy

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Kansallisten hygienia-asetusten uudistaminen

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

Jussi Eerikäinen, 2014

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Suomen jäsenmaksut EU:lle vuonna 2007 ennakoitua pienemmät

Lääkejäämät kaloissa ja ruokaketjussa

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin

Verkkokaupan perustaminen - CASE NANSO GROUP OY. Thea Forstén

Haitallisten aineiden hallinta kiertotaloudessa

HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen

CWD Chronic wasting disease Hirvieläinten näivetystauti. Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Vierasainevalvonta OSA: 3 Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma (96/23/EY) raportointi 2013

Koulutusasiainvaliokunta

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Miten Suomi pärjää EU:n sääntöviidakossa? Case verkkokoodit

Luomupihvikarjaa alkaen.

Jousen jaksonaikaan vaikuttavat tekijät

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Lihantarkastuksen ja valvonnan toimivuus Suomen suurissa teurastamoissa

Ilmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys

Rehuseosten valvonta

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Testisarja Materiaali- ja valaistusparametrit

FORSSAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYTYÖ

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari

HE 244/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

JÄTTEIDEN POLTTO ERI KUNTIEN ALUEELLA / JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

KARTOITUS FINANSSIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ - TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN TULOKSISTA

Mittarilistoista strategian jalkauttamiseen

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

SIIVOUSTYÖN FYYSINEN KUORMITTAVUUS. Auli Kaita Pro gradu -tutkielma Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2012

Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus

Matematiikan tukikurssi 3.4.

Mpemban ilmiö. Topi Siro

Haitallisten aineiden näytteenotto ja esiintyminen jätevedenpuhdistamoilla

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Maatalouden rakennetuet

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Lähtökohtia tulevaisuuden hoivaan

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Tulisijojen testaaminen

Transkriptio:

Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet RISKin seminaari, Evira Päivi Ruokojärvi, THL 15.4.2013

Projektiryhmä, Evira Anniina Holma-Suutari, väitöskirjan tekijä, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Matti Viluksela, THL Mauri Nieminen, RKTL Sauli Laaksonen, Helsingin yliopisto Hannu Kiviranta, THL

Esityksen sisältö Tutkimuksen taustaa POP-yhdisteiden tutkimustuloksia ja vertailua poron ja hirven välillä Johtopäätöksiä

Tutkimuksen taustaa Eviran vuotuiset monitoroinnit osoittivat, että dioksiinien ja PCB:iden toksisuusekvivalenttien summan keskiarvopitoisuus oli 6,8 pg/g rasvaa. Se ylitti siten EU:n enimmäispitoisuusrajan lihalla, 4,5 pg/g rasvaa 75% teurastetuista poroista on vasikoita Lisää tutkimustulosta kaivattiin dioksiinien ja PCB:iden ja muiden POP-yhdisteiden kerääntymisestä poroon ja kulkeutumisesta elimiin, sikiöön ja vasaan. Myös hirven POP-yhdisteiden pitoisuudet kiinnostivat.

Tutkitut POP-yhdisteet - polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja dibentsofuraanit (PCDD/Fs), - polyklooratut biphenyylit (PCBs) - polybromatut diphenyylieetterit (PBDEs)

POP-yhdisteiden monitorointitulokset Evirassa 2003-2005 Concentrations

Tarhattu poro ja hirvi Poro Suomessa on 270 000-300 000 Aikuisen poron keskimääräinen ruumiin paino on 60-180 kg Kolmasosa poroista teurastetaan syksyisin Erityisesti Lapissa poron lihan kulutus on suuri, vaikka keskimäärin sitä syödään vain 0,5 kg vuodessa Porot syövät ruohoa, lehtiä, jäkälää ja rehua Hirvi Noin 100 000 hirveä metsästetään Suomessa joka vuosi Suomalainen syö keskimäärin 2,5 kg hirven lihaa vuodessa Hirvet syövät puiden oksia ja lehtiä, jäkälää ja ruohoa

Poronäytteet Aikuisen liha Aikuisen maksa Vasikan liha Vasikan maksa # 1 #2 #3 #4 #5 #1 #2 #3 #4 #5 #1 #2 #1 #2 Sikiön liha #3 #4 #5 Sikiön maksa Aikuisen veri #3 #4 #3 #4 Istukka #3 #4 #5 Maito #1 #2

Hirvinäytteet 2003: puulatut (n=3)aikuisen hirven lihasnäytteet etelä-suomesta 2006: yksilölliset lihasnäytteet hirven vasoista (n=6) ja aikuisista (n=6) Lapista 2007: puulatut (n=3) lihasnäytteet aikuisesta hirvestä keski-suomesta 2012: hirven puulatut maksanäytteet (n=6)

PCDD/F- PCB-TEQ pitoisuudet poroemän lihaksessa ja maksassa 15.4.2013

PCDD/F- PCB-TEQ- pitoisuudet poron vasan ja sikiön lihaksessa ja maksassa Poron vasa ja sikiö, lihas Poron vasa ja sikiö, maksa 15.4.2013

Johtopäätökset Dioksiini- ja PCB-pitoisuudet olivat huomattavasti suuremmat sekä aikuisen poron että vasan maksassa kuin lihaksessa Dioksiini- ja PCB-pitoisuudet olivat suuremmat sekä vasikan lihassa että maksassa kuin aikuisella porolla Dioksiini- ja PCB-pitoisuudet olivat pieniä sekä poron sikiön lihassa että maksassa

jatkuu Dioksiinien ja PCB:iden siirtyminen poron emän maidosta vasikkaan on tärkeämpi kuin istukan kautta siirtyminen Poron sikiön maksan alhainen kyky sitoa dioksiinin kaltaisia yhdisteitä voi liittyä pieniin pitoisuuksiin P450 (CYP) 1A2

PBDE-pitoisuudet poroemän lihaksessa ja maksassa Poroemän lihas 15.4.2013

PBDEs-pitoisuudet poron vasan ja sikiön lihaksessa ja maksassa 15.4.2013

Päinvastaisesti PBDE-pitoisuudet poron vasan lihassa ja maksassa olivat pienemmät kuin vastaavasti aikuisella porolla Sikiön lihaksessa PBDE-pitoisuudet olivat suuremmat kuin istukassa Sikiön maksassa oli pienemmät PBDE-pitoisuudet kuin lihaksessa Käytännössä edellä oleva tarkoittaa ko yhdisteiden tehokasta siirtymistä poron istukasta sikiöön Tulokset osoittavat, että PBDE kerääntyy ja metaboloituu tavalla, jota toistaiseksi ei tunneta

Hirvi ja poro vertailussa; lihas ja maksa 15.4.2013

POP-yhdisteet hirven maksassa, 2012 15.4.2013

Johtopäätökset jatkuvat Dioksiini- ja PCB-pitoisuudet hirven maksassa ovat huomattavasti pienemmät kuin poron maksassa PBDE-pitoisuudet ovat hirven lihaksessa huomattavasti suuremmat kuin porolla BDE209:n osuus hirven lihaksessa on huomattava muihin kongeneereihin verrattuna PBDE-pitoisuudet hirven maksassa ovat pienemmät kuin lihaksessa tai poron maksassa tai lihaksessa

Ympäristöindikaattoreina Dioksiini- ja PCB- sekä PBDE-pitoisuudet kertovat ympäristön tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista Yhtä korkeita dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia kuin 2000- luvun alussa ei ole enää poron vasikasta analysoitu BDE 209:n esiintyminen suurissa pitoisuuksia on aihe, jota pitäisi lisää selvittää PBDE:n metaboloitumisen selvittäminen maksassa toisi lisävalaistusta asiaan

Thank you!