T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A
Lukio OPS:n perusteet vuodelta 2003, kohta 4.4 sanoo lukion erityisestä tuesta seuraavaa: Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään.
Oppimisvaikeudet erityisen tuen perusteena Aivojen toimintaan liittyviä neurologisia vaikeuksia tai poikkeavuuksia, jotka saattavat vaikeuttaa oppimista ja opiskelua Eivät liity älykkyyteen Jos iänmukaista heikomman oppimistason selityksenä ei ole puutteellinen opetus, heikompi älykkyys tai mikään muu ulkoinen tekijä, on kyse oppimisvaikeudesta.
Tyypillisiä oppimisvaikeuksia ovat lukivaikeus eli dyslexia sekä tarkkaavaisuuden ongelmat kuten ADD ja ADHD. Oppimisvaikeuksien kirjo pitää sisällään myös (visuaalisen)hahmottamisen vaikeudet, jotka saattavat vaikeuttaa yllättävienkin oppiaineiden opiskelua ja oppimista. Harvinaisempia ovat esim. matematiikan kapeaalainen oppimisvaikeus dyskalkylia, laajempi kielenkehityksen häiriö dysfasia sekä erilaiset neurologiset oireyhtymät kuten Aspergerin ja Touretten syndroomat, NLD, SI-häiriö jne
Arviointi Tukea tarvitsevan opiskelijan arviointikin voidaan toteuttaa niin, että "opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelija kurssiarvosanaa". (opetussuunnitelman perusteet, OPH 2003).
Arvioinnissa olennaista on se, että annetaan reilu mahdollisuus osoittaa osaaminen. Se voi tarkoittaa myös sitä, että kielissä ja äidinkielessä tunnistetaan lukivirheet ja jätetään rankaisematta niistä (tai rankaistaan kerran). Arvioinnin käytänteet olisi hyvä sopia ja kirjata erityisen tuen suunnitelmaan. Tietty ero voidaan tehdä YO-aineiden ja muiden aineiden välille. Tärkeää on tehdä tapauskohtainen, mahdollisesti moniammatillinen, johdonmukainen ratkaisu
Erityisen tuen suunnitelma (ETS) Erityisen tuen suunnitelmaan (ETS) kirjataan ylös ne erityisjärjestelyt, joista opiskelijan kanssa on sovittu. Siihen kirjataan myös se, millä tavoin eri asioita voidaan ottaa huomioon arvioinnissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi jatkuvan tai suullisen näytön painottamista arvosanaa annettaessa, ei arvosanojen automaattista korottamista vaikkapa lukivaikeuden vuoksi. Erityisen tuen suunnitelman voi tehdä kuka tahansa koulussa, mutta sen perusteena tulee aina olla jokin todistus tai diagnoosi, kuten lukitodistus, lääkärintodistus tai vastaava. Opiskelijahuoltoryhmä käsittelee erityisen tuen suunnitelmat.