PÄIHDEONGELMA LÄHEISEN TYÖSSÄJAKSAMISEN NÄKÖKULMASTA Päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Jaana Vastamäki
Alkoholiongelmaisen muille aiheuttamat haitat - Kuinka laajalle ne ulottuvat? (THL) 53 % 15 69-vuotiaista naisista ja 38 % samanikäisistä miehistä kertoo joko heidän vanhempansa, nykyisen tai entisen kumppanin, tai jonkin muun läheisen kärsivän alkoholiongelmasta, Henkilömääräksi muunnettuna tämä merkitsee, että 15 69-vuotiaiden ikäryhmässä lähes miljoonalla suomalaisnaisella ja yli 700 000 suomalaismiehellä on vähintään yksi alkoholiongelmainen omaistensa tai läheistensä keskuudessa. 2
Kuinka paljon läheisen päihdeongelma kuormittaa? (THL) Kysytty, kuinka paljon läheisen päihdeongelma vaikuttanut omaan elämään (skaala 0-10) (Suomi juo - tutkimus) Naisista 12 % ja miehistä noin 4 % ilmoitti, että omaisten tai läheisten alkoholiongelma oli vaikuttanut elämään todella vakavalla tavalla vastaten vähintään viittä pistettä skaalalla. Henkilöluvuiksi muutettuna 15 69-vuotiaiden joukossa yli 200 000 suomalaisnaista ja noin 80 000 suomalaismiestä on viimeksi kuluneen vuoden aikana elänyt tilanteessa, jossa omaisen tai läheisen alkoholiongelma on vakavasti vaikuttanut tavallisen arjen menoon. 3
Mitä psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan? (TTL, Työsuojeluhallinto) Henkisellä työkuormituksella tarkoitetaan ihmisen psyykkisten (henkisten) ja sosiaalisten voimavarojen käyttöä työssä ja työprosessissa. Työn tekeminen aiheuttaa aina jonkinlaista kuormitusta; nollakuormitus ei ole mahdollista. Psykososiaaliset tekijät työssä voivat olla kielteisiä, haitallista kuormittumista aiheuttavia (esim. jatkuva kiire) tai myönteisiä, voimavaroja tukevia ja lisääviä tekijöitä (esim. hyvät vaikutusmahdollisuudet). Myönteinen, sopiva työkuormitus on hyväksi ja luo hyvinvointia. Pitkään jatkuessaan, riittävän palautumisen puuttuessa tai esiintyessään hyvin voimakkaana tai usein toistuvana työkuormitus muodostuu terveydelle haitalliseksi. Negatiiviset seuraukset sekä yksilölle että organisaatiolle. 4
Työkuormitus ja muuhun elämään liittyvä kuormitus - Kokonaiskuormitus (Työsuojeluhallinto) Tekijöitä, jotka liittyvät työn ja työtehtävien suunnitteluun, jakamiseen ja työn tekemisen edellytyksistä huolehtimiseen. Esim.: liiallinen/liian vähäinen työn määrä kohtuuton aikapaine työajoista johtuvat haittatekijät puutteet työvälineissä tai työskentelyolosuhteissa epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut, epäselvä työnjako Tekijöitä, joilla tarkoitetaan työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyviä tekijöitä. Esim.: yksitoikkoinen työ työn sirpaleisuus jatkuva valppaana olo liiallinen tietomäärä jatkuvat keskeytykset kohtuuton vastuu toistuvat vaikeat asiakastilanteet työn laatu ja vaativuus Työn sisältöön liittyvät kuormituste kijät Työn järjestelyihin liittyvät kuormituste kijät Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormituste kijät Tekijöitä, jotka liittyvät työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Esim.: työskentely yksin sosiaalinen tai fyysinen eristäminen toimimaton yhteistyö tai vuorovaikutus huono tiedonkulku esimiehen tai työtovereiden puutteellinen tuki häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu tasapuolisen kohtelun vastainen tai syrjivä kohtelu Muuhun elämään liittyvät kuormitustekijät, esim. Hoivavastuut Elämän kriisit, kuten avioero, läheisen kuolema Terveydentilaan liittyvät huolet 5
Työntekijän työssä kuormittumiseen vaikuttavat tekijät (Työsuojeluhallinto, 2013) Työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset - Yleiset edellytykset, mm. ikä, ammattitaito - Yksilölliset erot ja voimavarat Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Haitallinen psykososiaalinen työkuormitus Terveyttä vaarantava kuormittuminen työssä Kuormitustekijöiden haitallista vaikutusta vähentävät työpaikan toimintakäytännöt ja työn voimavaratekijät Työnantajan toimenpiteet psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran tai haitan välttämiseksi tai vähentämiseksi 6
Kuuluvatko yksityiselämän huolet työnantajalle? (Työturvallisuuslaki 738/2002) 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. 25 Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Kotiongelmat vaikuttavat työntekoon välillisesti. Niistäkin työnantajan olisi hyvä tietää edes jotain voidakseen tukea työntekijää. 7
Miten yksityiselämän asiat otetaan puheeksi työpaikalla? Työntekijät: Mitä ja miten yksityiselämän ongelmista kannattaa kertoa työpaikalla? Esimiehet: Mitä ja miten he voivat kysyä yksityiselämän ongelmista sellaiselta alaiseltaan, joka selvästi oireilee käyttäytymisellään? Yksityiselämästä kumpuavat, työkykyyn vaikuttavat kuormitustekijät kannattaa ottaa puheeksi työpaikalla. Ei tarvitse jakaa koko elämäntilannettaan. Riittää, kun kertoo, miten yksityisasiat vaikuttavat työhön ja omiin voimavaroihin. Yhdessä esimiehen kanssa ja tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa selvitetään, millaisia joustoja tai muuta tukea työnantaja voi tarjota. Työnantaja voi vähentää työkuormaa esim. työaika- ja lomajärjestelyillä, määräaikaisella etä- tai osa-aikatyöllä tai työtehtävien järjestelyllä. Sosiaalinen pääoma Luottamus 8
Keskustelunavauksia työpaikalle (Työ ja perhe-elämä -ohjelma, TTL) 1. Onko työpaikan strategiassa tai suunnitelmissa huomioitu henkilöstön yksilölliset elämäntilanteet? Esimerkiksi onko työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyviä tavoitteita kirjattu tasa-arvosuunnitelmaan? Perheystävällisyyttä kehitetään arjen pienillä uudistuksilla ja myös laajoilla, koko yrityksen tai organisaation rakennetta tai toimintaa koskevilla muutoksilla. 2. Tukevatko työpaikan henkilöstöprosessit työn ja muun elämän yhteensovittamista? Esimerkiksi onko työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä kirjattu kehityskeskusteluohjeisiin? Onko perhevapaiden pitämiseen tai omaishoitoon liittyviä hyviä käytäntöjä koottu? 3. Mitä ovat työpaikan keinot tukea työn ja muun elämän yhteensovittamista? Esimerkiksi millaisia työaikajärjestelyjä on käytössä? 4. Onko esimiehille annettu riittävästi tietoa ja koulutusta työpaikan keinoista työn ja muun elämän yhteensovittamisen tukemiseksi? Onko yksilöllisten elämäntilanteiden puheeksi ottaminen osa esimiesten osaamista? 5. Suhtaudutaanko työpaikalla myönteisesti työntekijöiden perhe-elämään ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen tarpeisiin? Yksilöllisten järjestelyjen tarpeet vaihtelevat koko työuran ajan. Lisätietoa: www.tyojaperhe.fi 9
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen - Hyödyt työntekijälle ja työnantajalle (TTL) Työn ja perheen onnistunut yhteensovittaminen vähentää stressiä ja lisää siten työntekijöiden terveyttä Lisää työtyytyväisyyttä, työmotivaatiota ja työhön sitoutumista Parantaa tuottavuutta Yhteiset pelisäännöt helpottavat lähiesimiesten ja henkilöstöhallinnon työtä Vahvistavat työnantajan mainetta ja tukevat myönteistä mielikuvaa työpaikasta Perheystävälliset toimintatavat ovat työnantajalle rekrytointietu Lisätietoja: www.tyojaperhe.fi, www.parassyy.fi 10
Työkirja auttaa selvittämään, miten työpaikan yhteinen työkykyä tukeva toimintamalli tulisi rakentaa Miten työkykyasiat tulisi ottaa puheeksi työpaikalla, jotta se tukisi työssä jatkamista Milloin tarvitaan työterveyshuollon ja kuntoutuksen asiantuntijoita työpaikalla Auttaa rakentamaan toimintamallin, jonka avulla mm. työpaikan esimiehet ottavat työkykyasiat puheeksi sovittujen rajojen mukaisesti työkyvyn tukitoimet tulee suunniteltua yhteistyössä ja ajoissa tehtyjen suunnitelmien ja toteutettujen tukitoiminen seuranta helpottuu ja asioihin palaaminen tarvittaessa helpottuu yhteistyö työpaikan edustajien, erityisesti lähiesimiesten ja työterveyshuollon ammattilaisten välillä arkipäiväistyy ja konkretisoituu Lähde: Kuntoutussäätiö ja Tampereen yliopisto, Jamit-hanke 11 Etunimi Sukunimi
Lopuksi Työ on työntekijälle myös voimavara. Työ voi tukea terveyttä ja jaksamista vaikeassa elämäntilanteessa. Kun työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu, toimivat työ ja muu elämä toistensa voimavaroina, toisiaan täydentäen. Jokaisella työpaikalla voidaan tehdä jotain STM: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - kärkihanke; Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja www.stm.fi TTL: Työ- ja perhe-elämä -ohjelma www.työjaperhe.fi Väestöliitto: Perheystävällisesti töissä -hanke www.parassyy.fi 12 Etunimi Sukunimi
Kiitos! 13