Eläkeuudistus 2017 Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 17.2.2016 Jukka Rantala
Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon niin, että Riittävä eläketaso säilyy Meno- ja maksukehitys pysyy hallinnassa Ei synny yksilötason tai sukupolvien välisiä kohtuuttomuuksia Kansalaiset voivat luottaa eläketurvaan
Eläketurvakeskus 3
Eläkeuudistukselle 2009-2013 sovitut tavoitteet Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna nousee vähintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä. Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella vuodella, siten, että eläkeuudistuksen vaikutus on 1,5 vuotta ja muiden toimien (työurien aloittamisen aikaistaminen ja työurakatkosten vähentäminen) 0,5 vuotta. Eläkeuudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajeesta neljänneksen eli noin yhden prosenttiyksikön. Eläketurvakeskus 4
Miten eläkejärjestelmää uudistetaan? Eläketurvakeskus 5
Eläkeikärajojen nousu Eläketurvakeskus 6
Eläkeikä Eläkeajan ja työntekoajan suhteen säilyttäminen ennallaan eliniän pidentyessä on looginen ja elegantti ratkaisu Mikä on eläkeaika suhteessa työntekoaikaan nyt?
Työuran ja eläkeajan kultainen leikkaus? Eläkeaika suhteessa työntekoaikaan on eri maissa hämmästyttävän lähellä kultaista leikkausta, desimaalilukuna 0,61803
Eläkeiän muutoksen sitominen eliniän muutokseen, ratkaisu uudistuksessa Todellisen työntekoajan ja eläkeajan pituudet eivät ole riittävän täsmällisiä mittareita eläkeiän pohjaksi Työntekoajaksi otettiin aika 18 ikävuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään ja Eläkeajaksi odotettavissa oleva elinaika alimmassa vanhuuseläkeiässä
Eläkeiän kehitys verrattuna siihen, että alaikäraja olisi kytketty 18-vuotiaan elinajanodotteeseen 2/3 suhteessa 71 70 69 68 67 66 Vakiointi 2/3-kytkentä 65 64 63 62 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 Eläketurvakeskus 10
Miksi vielä elinaikakerroinkin? Kaksi keinoa reagoida eliniän pitenemiseen: odotettavissa olevaan elinaikaan sidottu eläkeikä tai eläkkeen määrää säätelevä elinaikakerroin
Jos eläkeikää ei nosteta eliniän pidentyessä, elinaikakerroin täysimääräinen
Jos eläkeaika pidetään ennallaan eliniän pidentyessä, elinaikakerrointa ei tarvita
Jos eläkeikää nostetaan niin, että eläkeaikakin pitenee, elinaikakerroin tarvitaan, mutta lievennettynä
Elinaikakertoimen lievennys 2027 jälkeen Eläketurvakeskus 15
Rakenteellisia muutoksia Alimman eläkeiän jälkeen saatava kannustinkarttuma 4,5 % nykypalkasta muuttuu lykkäyskorotukseksi 4,8 %/v karttuneesta eläkkeestä Palkitsee tarkemmin eläkkeen myöhentämisestä Työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta Parantaa eläkekarttumaa vuodesta 2017 eteenpäin, vaikuttaa siis v. 2000 ja sen jälkeen syntyneillä täysimääräisesti 1,9 %:n loppupalkkakorotus poistuu Vuoteen 2025 saakka siirtymäajan järjestely Osa-aikaeläkkeen tilalle osittainen vanhuuseläke Työuraeläke uusi eläkemuoto Eläketurvakeskus 16
Lisäksi Maksutasosta sovittiin 2019 saakka Eräitä rahoitustekniikkaan liittyviä muutoksia Eläketurvakeskus 17
Vaikutusarvioita Eläketurvakeskus 18
Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
Pomo ja Väisänen Talouselämä 3.10.2014.
Eläketurvakeskuksen PTS-mallilla tehty arvio Kuva: Antti Karkiainen
Tärkeimmät pitkän aikavälin taustaoletukset Väestökehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Kokonaishedelmällisyys 1,82 Nettosiirtolaisuus 17 000 henkilöä/vuosi Kuolevuus: vuosien 1987-2011 alenemistrendiä jatkettu vuoteen 2060 ja sen jälkeen puolitettu Talouskehitys Ansiotason (tuottavuuden) reaalikasvu 1,6 %/v (inflaatio 1,7 %/v) Rahastojen reaalinen (inflaation ylittävä) tuotto 3,5 %/v Työllisten määrään vaikuttaa työttömyys ja eläkkeelle siirtyminen (pidemmällä aikavälillä 15-74-vuotiaiden työllisyysaste on noin 60 %, nousua nykytilaan noin 5 %- yksikköä, josta uudistuksen vaikutus noin 2 %-yksikköä) Eläketurvakeskus 22
Eläkkeelle siirrytään myöhemmin Eläkkeellesiirtymisiän odote, vuotta Eläketurvakeskus 23
Työllisyys paranee vanhemmissa ikäluokissa, esimerkkinä vuonna 1962 syntyneet 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 ikä Perus Vertailu Eläketurvakeskus 24
Eläkemenojen ja maksujen nousupaine pienenee % palkkasummasta 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Meno: Perus Vertailu Maksu: Perus Vertailu Eläkkeensaajia vuonna 2030: Nykylaki 1,70 milj. Uudistus 1,65 milj. Keskipitkällä aikavälillä eläkemenot ja maksut uudistuksen seurauksena nykylakia matalammat à Eläkkeelle siirtyminen lykkäytyy Työllisyys kasvaa Julkisen talouden kestävyys paranee Vuosisadan loppupuolella menot saavuttavat nykytason Etuustaso nousee Eläketurvakeskus 25
TyEL:n varat emupuskurit kuluvat ilman eri päätöksiäkin 280 260 Prosenttia palkkasummasta 240 220 200 180 160 140 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 2042 2044 2046 2048 2050 2052 2054 2056 2058 2060 2062 2064 2066 2068 2070 2072 2074 2076 2078 2080 Varat, nykylaki Varat, uudistus Lähde: Kautto ja Risku (toim.). Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. ETK:n raportteja 02/2015. Eläketurvakeskus 26
Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet (toimeentulon näkökulma) Elinkaarella yhteensä saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut (millaisen tuoton maksuilleen saa) Yksilötasolla vaikutukset lienee syytä arvioida ensisijaisesti kuukausieläkkeitä tarkastelemalla Eläketurvakeskus 27
Kuukausieläkkeet kasvavat Pidemmät työurat Pidemmät laskennalliset työurat työkyvyttömille ja työttömille Elinaikakerroin lievenee 2030 jälkeen Työntekijän työeläkemaksu sisällytetään eläkkeen perusteena olevaan palkkaan Eläketurvakeskus 28
Kuva: Kai Widell Eläketurvakeskuksen ELSI-malli
ELSI Laskenta tehdään yksilötasolla Voidaan mm. arvioida erilaisia jakaumatietoja (esim. eläkkeiden mediaani, alakvartiili, yläkvartiili) Lähtötilanteena nykyväestöä vastaava populaatio Kullekin mallin yksilölle arvotaan vuosittain kohtalo Jatkuuko työ, nouseeko palkka, tuleeko työkyvyttömäksi, onko vanhempainvapaalla jne. Tulokset esitetään sukupuolittain ja kahdella koulutustasolla Korkeintaan keskiasteen (ammattikoulu, lukio) tutkinnon suorittaneet Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Tähän ryhmään kuuluvat mm. vanhat opistoasteen tutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä kaikki yliopistotutkinnot. Eläketurvakeskus 30
Muutokset mediaanieläkkeissä koulutustasoittain Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Eläketurvakeskus 31
Muutokset eläketason mukaan Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Eläketurvakeskus 32
Johtopäätöksiä Kaikkien tarkasteltujen ryhmien kuukausieläkkeet ovat korkeammat uudistuksen mukaisessa laskelmassa kuin nykylakilaskelmassa Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja Eläketasot nousevat sitä enemmän, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse Uudistus kasvattaa matalammin koulutettujen eläkkeitä hieman enemmän kuin korkeakoulutettujen Kokonaisuudessaan uudistuksella on pitkällä aikavälillä eläke-eroja lievästi tasaava vaikutus Eläketurvakeskus 33
Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet Elinkaarella saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut Yksilötason vaikutukset on syytä arvioida ensisijaisesti vaikutuksilla kuukausieläkkeisiin Eri ryhmiä verrattaessa myös elinkaarella saatujen eläke-etuuksien ja maksettujen eläkemaksujen suhteella on merkitystä Perussääntö: mitä pidempi eläkeaika, sitä parempi tuotto eläkemaksuille Eläketurvakeskus 34
Nuoret ikäluokat hyötyvät uudistuksesta 1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden elinkaaren eläketulot alenevat uudistuksen seurauksena. 1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet ikäluokat sen sijaan hyötyvät uudistuksesta. Eläketurvakeskus 35
Naiset hyötyvät suhteellisesti enemmän Naiset ovat keskimäärin pidempään eläkkeellä, joten eläkeikien nosto lyhentää heidän eläkeaikaansa vähemmän suhteessa kuin miehillä. Eläketurvakeskus 36
Herkkysanalyysejä Eläketurvakeskus 37
Hitaan talouskasvun vaihtoehto Eläketurvakeskus 38
Kolme muutosta laskentaoletuksiin Laskelma 1: Työllisten lukumäärä peruslaskelmaa pienempi: 1 % v. 2015, 2 % v. 2016, 3 % v. 2017 eteenpäin Laskelma 2: edellisen lisäksi reaalipalkkojen nousu (tuottavuuden kasvu) on 1 % (peruslaskelmassa 1,6 %) Laskelma 3: edellisten lisäksi eläkevarojen reaalituotto 3 % (peruslaskelmassa 3,5 %) Eläketurvakeskus 39
Em. oletusten kumuloituvat vaikutukset Laskelma on rakennettu välivaiheittain, jotta eri tekijöiden vaikutus tulisi näkyviin. Ensin pienennetään työllisten lukumäärää (laskelma 1) sitten ansiotason kasvuvauhtia (laskelma 2) ja lopuksi huomioidaan matalampi sijoitustuotto-oletus (laskelma 3) Eläketurvakeskus 40
Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % BKT:sta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 41
Keskieläke suhteessa keskiansioon (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % keskipalkasta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 42
TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % palkkasummasta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 43
Heikomman taloussuhdanteen vaihtoehto Eläketurvakeskus 44
Vaihtoehtolaskelma: heikompi taloussuhdanne Työllisten lukumäärä on vaihtoehtolaskelmassa prosentin peruslaskelmaa pienempi vuonna 2016, kaksi prosenttia pienempi vuonna 2017 ja kolme prosenttia pienempi vuosina 2018 2020. Tämän jälkeen palataan perusuralle kolmen vuoden aikana. Työllisten määrä supistuu kaikkien työeläkelakien piirissä ja kaikissa ikäja sukupuoliryhmissä samassa suhteessa. Ansiotason nimelliskasvu on nolla vuosina 2016 2018. Ansiotason reaalikasvu on noin -1,5 prosenttia vuosina 2016 2018 kun inflaatio huomioidaan. Eläkevarojen nimellistuotto on nolla vuosina 2016 ja 2017. Laskelma välivaiheittain kuten edellä (ensin pienennetään työllisten lukumäärää ja sitten ansiotason kasvuvauhtia, lopuksi huomioidaan sijoitustuottooletus.) Eläketurvakeskus 45
16 Kokonaismeno % BKT:sta 15.5 15 14.5 14 13.5 13 12.5 12 11.5 11 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 Uudistus Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 46
31 30 29 28 27 % palkkasummasta32 26 TyEL-maksu % palkkasummasta 25 24 23 22 21 20 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 Uudistus Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 47
Yhteenvetoa herkkyysanalyyseistä Eläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä automaattisesti kohtalaisen hyvin väestöllisiin ja taloudellisiin muutoksiin, mutta Sijoitustuottojen pysyvä muutos heijastuu suoraan maksutasoon Uudistuksessa sovittu maksutaso 24,4 % joutuu koetukselle noin 2020 luvun alkupuolella Merkittäviä menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä 20-30 vuoteen m merkittäviä menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä 20-30 vuoteen menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä 20-30 vuoteen Eläketurvakeskus 48
Vaikutusarvioiden pääviestit Eläketaso paranee Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksutaso vakiintuu aiempaa alemmalle tasolle Eläkkeellä oloaika pitenee nykyiseen aikaan verrattuna Siis WIN-WIN-WIN?
Lisäksi Uudistus vakauttaa eläkejärjestelmää, koska se vähentää eliniän pitenemiseen liittyvää epävarmuutta Myös julkisen talouden tasapaino paranee Eläketurvakeskus 50
WIN-WIN-WIN tilanteen hinta Työtä tehdään pidempään ja eläkkeellä ollaan lyhyempi aika kuin ilman uudistusta. Eläketurvakeskus 51
Kansalaisaloite ansiotasoindeksiin siirtymisestä Eläketurvakeskus 52
Kansalaisaloite ansiotasoindeksiin siirtymisestä Kansalaisaloitteella on noin 67 000 allekirjoittajaa > kansalaisaloite menee eduskunnan käsiteltäväksi Etk.fissä on mm. muistio indeksoinnin vaikutuksesta eläketasoon ja -menoon, eläkkeiden rahoitukseen ja eri sukupolviin Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella (pdf, 3.2.2016) Arvioita eläkeuudistuksen vaikutuksista eläkkeisiin, eläkemenoihin ja rahoitukseen: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Hallituksen esitykseen perustuvat arviot (ETK:n raportteja 05/2015) Eri sukupolvien maksamien eläkemaksujen ja saamien eläke-etujen erittely: Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden ja sukupuolen mukaan (ETK:n raportteja 09/2015) Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000 2010 (ETK:n raportteja 04/2011). Viiden vuoden välein ilmestyvä kokonaiskatsaus. Seuraava ilmestyy syksyllä 2016. Työeläkkeiden indeksijärjestelmää arvioineen työryhmän loppuraportti. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:32) Eläkkeiden indeksointi muissa maissa ETK/VA Matti Ruotanen 53
Eläkemeno koko työeläkejärjestelmässä eri indeksivaihtoehdoilla Työeläkemeno suhteessa työtulosummaan Eläketurvakeskus 54
Yksityisen sektorin työläkemaksu eri indeksivaihtoehdoilla TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan Eläketurvakeskus 55
Yksityisen sektorin eläkevarat eri indeksivaihtoehdoilla TyEL-varat suhteessa TyEL-palkkasummaan Peruslaskelmassa varojen pitäminen vakaana suhteessa palkkasummaan mahdollistaa maksun pitämisen vakaana. Eläketurvakeskus 56
TyEL-varat suhteessa eläkemenoihin 1200% 1000% 800% 600% Peruslaskelmassa varojen pitäminen vakaana suhteessa eläkemenoihin mahdollistaa maksun pitämisen vakaana. 400% 200% Peruslaskelma Vaihtoehtolaskelma 0% -200% 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037 2040 2043 2046 2049 2052 2055 2058 2061 2064 2067 2070 2073 2076 2079-400% -600% Vaihtoehtolaskelmassa eläkkeet indeksoidaan ansiotasoindeksillä vuodesta 2017 alkaen ja maksu pidetään 24,4 prosentissa. 57
Eläkevarojen suhde bruttokansantuotteeseen vuosina 1962 2015 * 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Yksit. Julk. Yhteensä Lähde: Tela, ETK * Vuoden 2015 varat on arvio. Eläketurvakeskus 58
TEL/TyEL-maksu 1962-2016 ja työntekijämaksu 1993 lähtien (%) 30 25 20 15 10 TEL/TyEL-maksu Työntekijämaksu 5 0 Eläketurvakeskus 59