Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 6.2.2014 6 Askolantie 28 07500 Askola ASIA VIRÉN-YHTIÖT KY; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / MYRSKYLÄN KUNNAN MYRSKYLÄN KYLÄ TILA MÄNTYLÄ RN:O 4:139 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (16 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 13.2.2014 LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Ottoalue VIRÉN-Yhtiöt Ky Syväjärventie 191 07600 MYRSKYLÄ puh. 044 5149100 504-405-4-139 Mäntylä om. VIRÉN-Yhtiöt Ky Kuullut naapuritilat 504-405-4-138 Harjurinne 504-405-4-140 Näkinkulma 504-405-17-146 Rapukoski 504-405-57-0 Paavola ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille 19.3.2013 saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET 1. Ottohakemuksen selostusosa 28.2.2013 2. Kiinteistötiedot 1
3. Tiedot pohjavesialueesta 4. Rajanaapureiden yhteystiedot 5. Ottosuunnitelmapiirustukset - Nykytilanne 1:1250 - Lopputilanne 1:1250 - Leikkauspiirustukset 1:1250 6. Polttoainesäiliön suojaus, suunnitelmapiirustus 7. Pohjaveden tarkkailusuunnitelma 19.3.2013 8. Tuhkauuninmäen luontoarvotarkistus 28.8.2013 9. Lämpökaivon porauskortti 2.9.2013 10. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 13.9.2013 11. Ottoalueen nykytilannekartan muutokset 13.9.2013 TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Alueella on aiemmin ollut voimassa maa-ainesten ottolupa 2.5.2010 asti (Myrskylän kunnanhallitus 2.5.2000 67). Ottoalue sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa (vahvistettu 15.2.2010) ottoalueella on merkintä pv (pohjavesialue). Muita merkintöjä alueella ei ole. Alue rajoittuu luoteissyrjältään maakuntakaavan MY-metsäalueeseen (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). MAA-AINESTEN OTTAMISALUE Suunnitelma koskee maa-ainesten ottoa VIRÉN-Yhtiöt Ky:n omistamalla tilalla Mäntylä RN:o 4:139. Kyseessä on vanhan ottoalueen oton jatkuminen. Ottamislupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi (hakemuksen muutos 5.2.2014) kokonaisottomäärän ollessa 375 000 m 3. Tuhkauuninmäen kiviainesten ottoalue sijaitsee noin neljä kilometriä Myrskylän keskustaajamasta luoteeseen. Käynti alueelle on Kylmäsuontien kautta. Kiinteistön pinta-ala on 4,675 hehtaaria, josta ottamisalueen pinta-ala on 4,4 hehtaaria. Alue on kiviainesten ottokäytössä. Lähimmät asuin- tai vapaa-ajan rakennukset ja alueen rajanaapurit; lähialueen muut kiviainesten ottoalueet Lähimpään asuttuun pihapiiriin on ottamisalueen rajalta noin 650 700 metriä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee ottamisalueen länsipuolella. Toiminnan vaikutusalueella ei ole erityisen herkkiä kohteita, kuten sairaaloita, kouluja, vanhainkoteja tai päiväkoteja. Pohja- ja pintavesi Alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (I-luokka, 0150402 B Tuhkauuninmäki), sen muodostumisalueella. Tuhkauuninmäki on luode-kaakkosuuntainen sivuhaara pitkittäisharjulle. Tuhkauuninmäellä sijaitsee kalliokohoumien muodostama vedenjakaja, mistä pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Rauhalan ottamoa. Harjun lounaispuoli rajoittuu savikoihin, koillispuolella tavataan hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjavesimuodostuman aines on lajittunutta hiekkaa, kerrospaksuudet ovat 15-30 metrin luokkaa. Suurin osa Tuhkauuninmäen pohjavesistä purkautuu kaakkoon, Lähdeojaan suuntaan Rauhalan ottamoalueelle, mutta osa pohjavesistä purkautuu Karsojaan. 2
On arvioitu, että Lähdeojaan purkautuu yhteensä noin 1000 m 3 /vrk niin Tuhkauuninmäen vedenjakajalta luoteesta kuin Kentänmäen vedenjakaja-alueelta kaakosta, osa-alueelta A. Osa-alueella B ei ole vedenottamoa. Lähin ottamo (Rauhala) sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä ottoalueesta kaakkoon. Hakijan alueelle asentama ensimmäinen pohjavesiputki oli kuiva. Putken alapää on kalliopinnassa tasolla +51.00. Uusi putki asennettiin 31.8.2013 ja ensimmäinen vesinäyte putkesta otettiin 25.9.2013. Vesipinnan syvyydeksi mitattiin +48,35, mutta 1 m osuus putkesta on porattu kallioon ja putken pohjalla mitattiin 30 cm vettä. Pohjaveden päälle jää mittausajankohtana olleen vedenpinnan tason mukaan n. 6,6 m:n suojakerros. Lähimmän naapurin (Syrjälä 4:163) kaivo oli syksyllä 2013 kuiva. Kaivon kansi on tasolla +47. Vesi kyseiselle kiinteistölle tulee Karsojan rannassa olevasta kaivosta, jonka korkeustaso on n. +40. Alueella ei kerry pintavettä, koska sade- ja sulamisvedet imeytyvät alueen maaperään. Etäisyys lähimpään vesistöön, Karsojaan, on noin 450 metriä ottoalueen rajalta. Suuri osa Karsojasta on luonnonsuojelualuetta. Maa- ja kallioperä Ottoalueen maaperä on pääasiassa soraa ja hiekkaa (hiekkamoreenia, HkM), mutta alueella on myös kalliota. Kalliopinta on noin tasolla +51.00. Hankealueen kiviaines soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin ja monipuolisesti erilaiseen rakentamiseen. Luonto- ja maisema-arvot Ottoalue ei sijaitse maiseman kannalta valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi arvioidulla alueella, eikä ottamisen voi katsoa turmelevan kaunista maisemakuvaa. Ottoalueella ei ole todettu harvinaisia tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä, eikä erityisiä kauneusarvoja. Alue maisemoidaan ottotoiminnan yhteydessä, jolloin alue palautuu metsätalouskäyttöön. Ottoalueesta on tehty luontoarvotarkistus 28.8.2013 (ympäristötutkimus Yrjölä). Alueelta ei löytynyt arvokkaita luontotyyppejä tai erityistä putkilokasvilajistoa. Alueella ei myöskään havaittu liito-oravalle soveltuvaa metsää eikä ilmakuvatarkastelun perusteella alueella ei myöskään ole erityistä arvoa mahdollisena yhteytenä liitooravalle. Alueella ei havaittu muille direktiivilajeille erityisesti soveltuvia elinympäristöjä. Luontoarvotarkastelussa ei alueelta ilmennyt suojeltavia lajeja tai lain mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joilla olisi vaikutusta alueen käyttöön. SUUNNITELTU OTTOTOIMINTA Suunnittelun lähtötietoina on käytetty maanmittauslaitoksen sähköistä karttaaineistoa ja aiempia ottosuunnitelmia. Hankkeen suunnittelussa käytetty koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N2000. Otettavan kiviaineksen käyttötarkoitus Alueen maaperä on hiekkaa ja soraa. Kiviaines tullaan hyödyntämään monipuolisesti rakentamisen raaka-aineena. Alueen vielä kuorimattomat pintamaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. 3
Ottoalueen pinta-ala ja otettava määrä Ottoalueen pinta-ala on noin 4,4 hehtaaria. Ottoalueen rajat on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmapiirustuksissa. Alueelta otettavien massojen kokonaismäärä on 375 000 m 3 ktr, josta pintamaita arvioidaan olevan noin 10 000 m 3 ktr ja soraa sekä hiekkaa 365 000 m 3 ktr. Pintamaat hyödynnetään alueen viimeistelyn yhteydessä kasvukerroksen luomisessa. Hiekka- sora- ja kalliomassat myydään ja ne hyödynnetään rakentamisen raaka-aineina. Toiminnassa ei synny sivukiveä. Ottamisen kesto ja vuosittainen otto Lupaa maa-ainesten ottamiseksi haetaan 10 vuodeksi lupapäätöksen täytäntöönpanosta. Vuosittain hyödynnetään keskimäärin 35 000. 40 000 m 3 ktr. Viikoittaiset ja vuosittaiset toiminta-ajat Alueella toimitaan jaksoittain ympäri vuoden. Toiminta keskittyy rakentamisen tarpeista johtuen pääasiassa aikajaksolle keväästä syksyyn, mutta alueelle toimitaan myös ajoittain talvisin. Alueella ei toimita kansallisina juhlapäivinä, eikä arkipyhinä. Toiminta-aika on arkisin maanantaista lauantaihin kello 6:00 22:00. Toimintojen sijoittuminen ja vaiheistus Alueella on vanha sorakuoppa, jolta pintamaat on poistettu ja jolta on toimitettu kiviainesta jo aiemmin. Ottotoiminnan edetessä koneiden ja toimintojen sijainnit alueella vaihtelevat. Ottamista ei ole vaiheistettu alueen pienialaisuudesta ja tilan muodosta johtuen. Otto aloitetaan ottoalueen jo avatulta osasta, Kylmäsuontien puolelta ja otto etenee kohti alueen rajoja. Ottoalueen viimeistely ja jälkikäyttö Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelman mukaisesti. Ottaminen rajataan alimmillaan tasoon +55.00. Ottotoiminnan päätyttyä alueelta toimitetaan kiviainesta hyödynnettäväksi niin kauan kuin sitä varastokasoissa riittää. Muutoin alue tyhjennetään ottotoiminnassa käytetystä kalustosta ja laitteistosta toiminnan päätyttyä. Ottoalueen reunat luiskataan loiviksi noin kaltevuuteen 1:2.5, jolloin ottoalueen viimeistely kasvukerroksella onnistuu vielä hyvin. Viimeistelytoimenpiteinä pintamaat siirretään luiskiin kaivinkonetta käyttäen kiviaineksen oton edistyessä. Kasvualustaksi pohjatasolle ja luiskiin levitetään vähintään 30 cm vahvuinen kerros pintamaata ja alueen karkeampaa kiviainesta. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Alue annetaan metsittyä luonnollisesti. Alueen jälkikäyttö on metsätalous. Alue katselmoidaan ottotoiminnan päätyttyä ja viimeistelytoimenpiteiden valmistuttua yhdessä valvontaviranomaisen kanssa. 4
KUVAUS KIVIAINESTEN OTOSTA JA JALOSTUKSESTA Vielä kaatamaton puusto kaadetaan ja loput pintamaat siirretään pyöräkuormaajilla ja kaivinkoneilla ottoalueen reunoille. Ylijäämämaat hyödynnetään ottoalueen viimeistelyssä. Sora ja hiekka irrotetaan muodostumasta kaivamalla ja se lastataan maansiirtoautoihin tai siirretään alueella jatkojalostettavaksi. Osa sorasta ja hiekasta (n. 90 %) seulotaan hiekka- tai soraseulalla tai käytetään sellaisenaan rakentamisen raaka-aineina. Osa (n. 10 %) sorasta murskataan. Kiviaines sijoitetaan lajitteittain varastokasoihin, joista murske toimitetaan asiakkaille. Kiviaines kuljetetaan pois alueelta maansiirtoon tarkoitetuilla täysperävaunullisilla kuorma- ja vetoautoilla. Kuljetuksessa käytettävien maansiirtoautojen vuorokautinen lukumäärä vaihtelee muun muassa kuljetettavan kiviaineksen määrästä ja hyödyntämiskohteiden etäisyydestä johtuen. Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Työkoneiden käyttöenergia tuotetaan koneiden turboahdetuilla dieselmoottoreilla, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden polttoöljysäiliöiden tilavuus on 500 750 litraa. Kuljetuskalustona käytettävät maansiirtoautot toimivat dieselöljyllä. Alueelle ei ole tarkoitus viedä polttoainesäiliöitä, mutta jos niitä jossain vaiheessa ottoa sinne viedään, tehdään suojaustoimenpiteet hakemuksen liitteenä olevan suunnitelmapiirustuksen mukaisesti. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SEKÄ TOIMINTATAVAN SOVELTAMINEN Alue on jo avattu soranottoalue, joten vaikutukset alueen luontoarvoihin ovat merkityksettömät. Ottamisella ei ole vaikutusta ottoalueen ja sen lähialueen pohjaveden antoisuudelle tai laadulle. Hankkeelle ei ole maa-aineslain 3 :n mukaisia esteitä, joten maa-aineslain mukainen lupa kiviaineksen ottamiselle voidaan myöntää. Melu- ja pölyhaitat ja keinot niiden vähentämiseksi Toiminnan ympäristövaikutuksista tärkeimpiä ovat melu ja leijuva pöly. Kiviainesten aiheuttamien haittojen leviämisen pienentämiseksi ja estämiseksi on vakiintuneita keinoja, muun muassa 1. Kiviaineskasoista voidaan rakentaa meluesteitä ja tuulisuojia. 2. Kiviainesta, prosesseja ja aluetta voidaan kastella. Melu- ja pölysuojauksia voidaan teknisesti ja rakenteellisesti parantaa, jos siihen toiminnan aikana katsotaan olevan tarvetta. Toiminta ei ennakolta aiheuta lähimmissä pihapiireissä ohjearvoja ylittäviä melu- tai hiukkaspäästöjä keskinäisten etäisyyksien perusteella (valtioneuvoston asetus 800/2010). Toiminnalla ei ole lähialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia vähentävää vaikutusta. Työmaa-alueelle on ulkopuolisilta pääsy kielletty työn ollessa käynnissä. 5
Maaperä ja pohja- sekä pintavesi Toiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai määrään etäisyyksistä ja alueen pohjavesioloista johtuen. Ottoalueen alimman ottotason ja alueen kalliopinnan tason väliin jätetään noin neljän metrin koskematon kiviaineskerros, minkä voidaan katsoa olevan riittävä turvaamaan pohjaveden määrä ja laatu toiminnan aikana ja sen päätyttyä. Ottotoiminnalla ei ole vaikutusta alueen valumaan, koska alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää soraa ja hiekkaa. Alueella ei ole vedenjakajina toimivia kalliokynnyksiä. Alueen normaalista toiminnasta ei aiheudu maaperävahinkoja. Koneiden rikkoutumisja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi alueella käytetään ainoastaan hyväkuntoisia ja huollettuja koneita ja laitteita. Lisäksi koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan jatkuvasti. Ottamissuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota pohjaveden suojeluun ja ainestenoton maisemallisiin vaikutuksiin käyttämällä riittäviä suojakerroksia ja vyöhykkeitä, suunnittelemalla lopulliset muodot loivapiirteisiksi ja maisemoimalla alue metsätalouskäyttöä ajatellen. Jätehuolto Toiminnanharjoittaja huolehtii alueen siisteydestä, eikä alueella säilytetä romua tai muuta asiaankuulumatonta tavaraa. Jätteet kuljetetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti käsittelyyn. Alueella ei synny kaivannaisjätettä tai sivukiveä, koska kuorittavat pintamaat hyödynnetään suunnitelmallisesti alueen viimeistelyssä. Liikenne Toiminta aiheuttaa raskasta liikennettä arviolta enintään 20 30 käyntiä vuorokaudessa silloin, kun kiviainesta ajetaan pois alueelta. Kiviaines käytetään pääasiassa lähiseudulla. Toiminnan liikennemäärät ja liikenteen ohjautumisen suunta ovat arvioita ja ne vaihtelevat toiminnan aikana. Ajokertojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ajokertoja suunnittelemalla ja käyttämällä ajoissa perävaunukalustoa. Kiviainesten kuljetuksista ei aiheudu tavanomaisesta, yleisen tien käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä suurempaa haittaa tai vaaraa. Kuljetukset ja kuljetuksiin käytettävä kalusto täyttävät alan säädösten vaatimukset. Toimivaltainen viranomainen liikennevalvonnassa on poliisi. Turvallisuus Alue merkitään asianmukaisin suojamerkinnöin ja varoitustauluin. Työmaa-alue pidetään lukittuna työajan ja toimintakauden ulkopuolella. Polttoainetta säilytetään alueella ainoastaan silloin, kun alueella työskennellään. Alue varustetaan valvontakameroilla. Työkoneet tarkastetaan päivittäin ennen töiden aloittamista ja töiden päätyttyä. Lisäksi koneiden toimintaa tarkkaillaan työn aikana. Kiviaines otetaan ja jalostetaan noudattaen alan työsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä. 6
Kemikaaliturvallisuus otetaan hakemuksen mukaisesti toiminnassa huomioon, eikä polttoaineiden säilytyksestä ja käytöstä aiheudu erityistä vaaraa terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle. Menettely kemikaalivahinkotilanteessa Öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta. Henkilökunta ohjeistetaan mahdollisten vuotojen tai ylitäyttöjen varalta toimimaan välittömästi ja oikein vahingon laajenemisen estämiseksi. Alueella on kaivureita ja maansiirtoautoja, joita voidaan käyttää maaperän kunnostamiseen ja vahinkojen laajenemisen torjumiseen. Maahan päässeet poltto-, hydrauliikka- tai moottoriöljyt tai jäähdytysnesteet ensisijaisesti kaivetaan ylös tai toissijaisesti imeytetään imeytysturpeeseen, kunnes maaperä on aistinvaraisesti arvioiden puhdas. Pilaantunutta maata ei varastoida alueella, vaan se toimitetaan maansiirtoautoilla välittömästi asianomaisen luvan saaneeseen pilaantuneen maan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vahinkopaikka merkitään selvästi ja vahinkoalueen puhtaus tarkastetaan kenttäanalyysein, esimerkiksi polttoainevahingon valvontaan ja näytteidenottoon perehtyneen alan konsultin toimesta. Toimenpiteiden onnistuminen voidaan todeta myös laboratoriokokeilla. Poikkeustilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä pidetään kirjaa. Polttoainevahingosta ilmoitetaan välittömästi alueelliselle pelastuslaitokselle, joka toimii asiassa viranomaisena. Lisäksi ilmoitus tehdään lupaviranomaiselle, jolle asia raportoidaan myös vuosiraportoinnin yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla ajalla 19.2. - 21.3.2013, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, 07500 Askola sekä Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, 07600 Myrskylä. Kiinteistön naapuritilojen omistajille lupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto kirjeenä (8 kpl). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen useasti alueen aiemman valvonnan yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksen johdosta on 25.3.2013 pyydetty maa-aineslain 7.2 :n kohdan 2) nojalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu alustavista lupamääräyksistä puhelimitse 5.2.2014 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 9.7.2013 lausunnon Dnro UUDELY/202/07.01/2013 7
Hakemus VIREN-Yhtiöt Ky hakee maa-aineslain mukaista ottolupaa asiakohdassa mainitulle alueelle. Hakemuksen mukaan on tarkoitus viidentoista (15) vuoden aikana ottaa hiekkaa ja soraa noin 375 000 m 3 ktr noin 4,4 ha:n suuruiselta alueelta. Alimmaksi ottotasoksi on suunniteltu + 55 m. Pohjavedenpinnan korkeudesta ei ole tietoa, mutta alueelle asennetun pohjavesiputken alapää on kalliossa, tasolla +51,00 m. Hakemukseen on liitetty ehdotus pohjaveden tarkkailusuunnitelmaksi, Insinööritoimisto Matti Jokinen 19.3.2013. Pohjaveden tarkkailua varten tullaan asentamaan noin 200 metrin etäisyydelle ottamisalueesta etelään. Hakemukseen on myös liitetty suunnitelmapiirustus polttoainesäiliön suojauksesta. Hakemukseen ei ole liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Alueelle on kulkuyhteys olemassa olevan liittymän kautta Kylmäsuontielle josta edelleen maantielle nro 167. Alueen jälkikäyttö on maa- ja metsätalous. Reunaluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2,5. Pintamaat siirretään takaisin kasvualustaksi ja alueelle kylvetään kasvilajeja tai nurmikkoa. Alue annetaan metsittyä luontaisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) lausunto Lupatilanne alueella ja annetut lausunnot Hakemuksen kohteena olevalla alueella on maa-aineslain mukainen lupa voimassa 8.5.2010 asti. Lupa on myönnetty noin 120 000 m 3 ktr:lle ottotasoon +57 m kymmeneksi vuodeksi, noin 2,37 ha:n suuruiselle alueelle (Myrskylän kunnanhallitus 2.5.2000 67). Lupamääräysten mukaan kaivua ei ole saanut ulottaa neljää (4) metriä lähemmäksi ylintä pohjavedenpintaa. Kaivuu ei kuitenkaan ole saanut alittaa suunnitelman mukaisia kaivuutasoja. Soranottoalueella olevasta havaintoputkesta on tullut suorittaa pohjaveden pinnan tarkkailua neljä kertaa vuodessa eri vuodenaikoina ja tulokset on tullut ilmoittaa kerran vuodessa Myrskylän kunnan tekniselle toimistolle. Jälkihoito- ja maisemointityöt on tullut tehdä siten, että vuosittain kunnostetaan kaikki loppuun kaivetut osat. Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. Uudenmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa em. hakemuksesta 25.2.2000 Dnro 0195Y0193-173. Lausunnossaan ympäristökeskus on edellyttänyt ennen luvan myöntämistä pohjaveden ylimmän korkeuden selvittämistä. Kaivulla ei saa rikkoa mahdollisesti esiintyviä tiiviitä, vettä pidättäviä kerroksia. Luiskankaltevuuksien tulee olla vähintään 1:3:een. Alueen pohjaveden korkeutta tulee tarkkailla neljä kertaa vuodessa ja veden laatua vuosittain ympäristöministeriön oppaan 1 1994 mukaisesti. Lisäksi lausunnossa on edellytetty, että mikäli työkoneita säilytetään alueella, tulee säilytyspaikan olla katettu ja lattialtaan polttoainetta läpäisemätön. Polttoaineiden ja tankkauspaikan alustan tulee olla polttoainetta läpäisemätön. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. 2 momentissa säädetään, että suunnitelmaa laadittaessa on mm. selvitettävä vallitsevat luonnonolosuhteet. 8
Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 23.6.2005/468, joka on astunut voimaan 1.12.2005. Asetuksen 2 :n 5 momentin mukaan suunnitelmasta on käytävä ilmi, mihin selvitykseen tai aineistoon taikka arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat. Maa-aineslakiin on 23.5.2008/347 tehty muutos koskien kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ( 5a). Valtioneuvoston asetusta 24.11.2005/468 on muutettu 5.6.2008/382 ( 2a, Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma). ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemusasiakirjat eivät ole lain ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset ja niitä tulee täydentää ennen luvan myöntämistä seuraavilta osin: 1) lain 5 :n 2 momentin mukaisesti luontoselvityksellä; aiempi lupa oli myönnetty paljon pienemmälle alueelle. Aiemman luvan mukaisesti pintamaita on kuorittu ainoastaan luvan tarkoittamalta alueelta. Nyt hakemuksen tarkoittamalla alueella on myös luonnontilaista aluetta, jonka luonnonolosuhteita ei ole selvitetty. 2) asetuksen 1 3 momentin 5) kohta; pohjaveden pinnan ylin korkeustaso; hakemukseen ei ole liitetty tietoa pohjaveden pinnan korkeudesta. Alueelle 16.5.2013 suoritetun maastotarkastuksen yhteydessä todettiin, että alueella olevassa pohjavesiputkessa on vettä. 3) asetuksen 2 3 momentin 2) kohta; selvitys ottamisalueen ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista. Hakemuksessa esitetään, että alueella oleva pohjavesiputki on asennettu kaivinkoneella kallioon asti, eikä siinä ole vettä. Alueelle 16.5.2013 suoritetun maastotarkastuksen yhteydessä todettiin, että alueella olevassa pohjavesiputkessa on vettä. Hakemusasiakirjat tulee täydentää pohjavedenpinnan korkeuden tasolla sekä ko. putkesta otetulla vesinäytetuloksilla. Lisäksi tulee havaintoputken tiedot (X,Y,Z, putken laatu, syvyys, siiviläosan osuus) ns. putkikortilla. ELY-keskus katsoo, että hakemukseen ei ole liitetty luotettavaa selvitystä alueen pohjavesiolosuhteista. 4) asetuksen 2 4 momentti; nykytilannekartta ei ole ympäristöministeriön ohjeiden mukainen. Nykytilannekartasta puuttuu kiinteistötiedot (myys naapurikiinteistöjen), ottamisalueen raja, otto(kaivu)alueen raja. Nykytilannekartassa on esitetty tilanne korkeuskäyrin, joka tarkoittaa, että alue on jälkihoidettu. Näinhän asian laita ei ole, vaan jälkihoitamattomat luiskat tulee merkitä luiskamerkinnöin ja korkeussuhteet korkeuslukuina. Nykytilannekarttaan tulee myös merkitä alueella olevan pohjavesiputken sijainti, alueelle varastoitujen pintamaiden sijainti, jo pintamaista kuoritun alueen osa sekä luonnontilainen osa ja polttoaineiden varastointipaikka. Myös leikkauspiirustuksiin tulee lisätä otto(kaivu)alueen sekä ottamisalueen kohdat. Suunnitelmakartat on tehtävä Ympäristöministeriön ympäristöoppaan (Maa-ainesten kestävä käyttö) mukaisesti. 5) asetuksen 2 a - kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma puuttuu ja se on liitettävä hakemukseen, ainakin tulee arvioida syntyvän kaivannaisjätteen määrää sekä varastointi alueella ja merkitä karttaan varastointipaikat. 9
- Ilmoitusmenettelyn nopeuttamiseksi ja suunnitelmien laatimisen yhtenäistämiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma esitetään tätä varten laaditulla lomakkeella. Lomake on saatavissa Internet-osoitteessa: - www.ymparisto.fi/lomakkeet tai www.kunnat.net/yty>ympäristönsuojelu>maaainesasiat. Ennen luvan myöntämistä on asiakirjat korjattava siten, että asetuksen vaatimukset täyttyvät. Kiinteistörekisterin mukaan kiinteistöillä Harjurinne 504-405-4-138 ja Näkinkaula 504-405-4-140 on oikeus soran ottamiseen nyt hakemuksen kohteena olevalta kiinteistöltä Mäntylä 504-405-4-139. Ennen luvan myöntämistä tulee em. soranottooikeudet selvittää ja tarvittaessa pyytää em. kiinteistöiltä suostumukset. Hakemuksen selostusosan kohdassa 5.1, kappaleet 3 ja 4 kerrotaan mm. räjäytysmelusta ja kiinteistökatselmuksista. ELY-keskus katsoo, että kyseisten kappaleiden sisällyttämistä selostusosaan pitää tarkistaa. MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Valtakunnallisen harjututkimusohjelman 1985 Tuhkauuninmäki-Koskelanmäki-alueella nro 2.5.5. Alue on maaseudun kulttuurimaisemaan ja osin seudullisen maantien maisema-alueeseen selvästi erottuvana, lähes hallitsevana elementtinä liittyvä, geologisesti jokseenkin merkittävä, maisemallisesti merkittävä ja monikäytön kannalta jokseenkin merkittävä harjualue. Harjujaksoon kuluva alue käsittää kumpuilevia, osin laajentuneita selänteitä, harjulaajentuman johon liittyy sivuharju, sivukumpuja ja harjanteita, muinaisrantoja joissa on huuhtoutuneita kivikoita ja paikoin pienehkö terassi. Alue edustaa kaunista maisemakuvaa ja luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja sillä on erikoisia luonnonesiintymiä. Arvoluokka III-IV, MaL-luokka 3, toimenpideluokka 3. Hoidetaan maisemansuojelualueena lievähköin, luoteiskärjestään tiukahkoin määräyksin. Hakemuksen kohteena oleva alue rajoittuu Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä alueeseen, joka on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Hakemus käsittää toiminnan jatkamista osittain jo käytössä olevalla maa-ainesten ottoalueella, josta puusto on suuremmalta osin poistettu ja pintamaat osin jo kuorittu pois. Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan hanke ei hakemuksessa esitetyllä tavalla toteutettuna ole mainittujen rajoitteiden vastainen. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Tuhkauuninmäen I-luokan tärkeällä pohjavesialueella nro 0150402 B. Alueen määrällinen (EU) ja kemiallinen (EU) tila on hyvä. Rauhalan vedenottamo sijaitsee etelässä noin 700 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Hakemuksen mukaan pohjavettä tarkkaillaan kiinteistön 504-405-57-0 alueelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta. ELY-keskus katsoo, että edellisen luvan lupamääräyksiä on laiminlyöty taikka jätetty noudattamatta. Ottamisalueelle ei ole asennettu vaadittua havaintoputkea eikä tarkkailua ole tehty luvan mukaisesti. 10
ELY-keskus viittaa edelliseen lupaan ja antamaansa lausuntoon sekä katsoo, että pohjaveden tarkkailu on suoritettava varsinaisella ottamisalueella sijaitsevasta havaintoputkesta. Pohjavettä on tarkkailtava ennen luvan myöntämistä ja ensimmäiset tarkkailutulokset pyydetään välittömästi toimittamaan tiedoksi ELYkeskukselle kerran vuodessa. Ennen luvan myöntämistä tulee myös mineraaliöljyt analysoida jakeisiin eroteltuina. Hyväksytty pohjaveden tarkkailuohjelma pyydetään myös lähettämään tiedoksi ELY-keskukselle. Tarkkailuohjelmaan on myös liitettävä uuden havaintoputken putkikortti sekä kartta, josta putken sijainti ilmenee. ELYkeskus ei pidä tärkeänä pohjavesiputken asentamista hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Ottamistoiminnassa on varmistuttava siitä, ettei mahdollisia pohjavettä pidättäviä kerroksia (orsivesi) rikota. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa. Ottoaika ja jälkihoito Hakemuksessa ei myöskään ole esitetty mitään erityistä syytä haetulle 15 vuoden ottamisajalle. ELY-keskus katsoo, että esitetty ottamisaika alueella olevan massamäärän suhteen on liian pitkä. Alueelle ei saa tuoda ulkopuolelta materiaalia ilman asianmukaista lupaa. Maisemoinnissa pyrittävä luiskakaltevuuteen 1:3. Alueen istuttamisesta tulee luvassa antaa määräykset. Nyt esitetty lopputilanne ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole metsänhoidollisesti paras mahdollinen vaihtoehto. Perustelut ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke, huomioonotettuna edellä mainittu, ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia. Koska ei ole olemassa muutakaan, huomioon otettuna edellä mainittu, maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettua estettä ottamishankkeen toteuttamiselle, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen mahdollisen MAL 16 :n mukaisen harkinnan suorittamiseksi. Tarkkailua suunniteltaessa on otettava huomioon se, että ottamisalue sijaitsee I-luokan tärkeällä pohjavesialueella. Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 :n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat, jota MAL 20 :n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Myös ELY-keskuksella on valitusoikeus. Lupapäätösasiakirjojen lisäksi ELY-keskus muistuttaa lupaviranomaista lähettämään MAL 23 b :n mukaisesti ottamislupaa koskevat tiedot (Ympäristöministeriön kirje 10.3.2008 Dnro YM2/501/2008) sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy Suomi.fi/asiointi-ympäristöstä osoitteesta: www.suomi.fi/suomifi/suomi/index.html ja kirjaamalla hakukenttään YM011 ELY-keskus painottaa lomakkeen huolellista täyttämistä. Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan sekä antamaan vastineen Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta. 11
Hakija on toimittanut täydennyksiä hakemukseen 17.9., 26.11. ja 27.11.2013 sekä suullisesti 5.2.2014. Hakija ei antanut vastinetta Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää VIRÉN-Yhtiöt Ky:lle maa-ainesten ottoluvan Myrskylän kunnan Myrskylän kylän kiinteistöille Mäntylä RN:o 4:139 alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä ja ottamissuunnitelma sekä se, että kohteesta on otettu aiemminkin maa-aineksia voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa (MAL 3.2 ). Lupa voidaan myöntää hakemuksesta huolimatta vain 10 vuodeksi, sillä pidempään ottoon ei ole maa-aineslain 10.2 :n mukaisia erityisiä syitä. OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA EHTOJA: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ainesten ottamista ei saa ulottaa tason +55.0 m alapuolelle. Tarkkailussa havaitun ylimmän pohjavedenpinnan päälle on jätettävä vähintään kuuden (6,0) metrin koskematon suojamaakerros. 2. Kallion esiintymisalueilla kalliopinnan päälle on jätettävä vähintään 1 m:n koskematon maakerros. 3. Ennen ottamisen aloittamista kaivualue sekä ottamisalue on merkittävä maastoon. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. (Maa-aineslaki 11, asetus maaainesten ottamisesta 7.1) 4. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot mukaan lukien 12