JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN Hyväksytty hallituksessa H 74, 25.8.2005
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 1 (9) SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ...2 2 MAAKUNNALLISEN YHTEISTYÖN TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMISSA...2 3 KOKONAISUUS...3 3.1. Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus... 4 3.2. Näyttötutkintotoiminta... 4 4 MAAKUNNALLISEN YHTEISTYÖN JA KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU JA OHJAUS...5 4.1. Maakunnalliset kehittämisen päälinjat... 5 4.2. Arviointi... 7 5 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ- NÄ KESKI-SUOMESSA...7 5.1. Omistajakunnat... 7 5.2. Koulutuksen järjestämislupa... 7 5.3. Koulutustehtävä... 8
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 2 (9) KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän yhteinen opetussuunnitelma. Siinä määritellään strategiset linjaukset, joihin oppilaitosten muut opetussuunnitelmat perustuvat. 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä (L 630/98). Ammatillisen koulutuksen perustehtäviä ovat aluekehittäminen työelämän kehittäminen yksilöllisten opinpolkujen mahdollistaminen Ammatillinen koulutus ryhmitellään opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen näyttötutkintotoimintaan 2 MAAKUNNALLISEN YHTEISTYÖN TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMISSA Maakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteena on viitoittaa ammatillisen koulutuksen maakunnalliset kehittämisperiaatteet ja mahdollistaa maakunnan laajuinen, kattava ja laadultaan yhtenäinen koulutus- ja näyttötutkintotoiminta. Tavoitteena on luoda yhtenäinen maakunnallinen ammatillisen koulutuksen laatukuva. Maakunnallisilla toimintaperiaatteilla mahdollistetaan yhteisten voimavarojen hyödyntäminen ja suunnittelu osana maakunta- ja aluekehitystyötä. Opiskelijalle turvataan laajat mahdollisuudet valita hänelle tarkoituksenmukaisia opintoja kaikkien koulutuksen järjestäjien opintotarjonnasta ja mahdollistetaan kaikkien näyttötutkintojen suorittaminen koko maakunnan alueella.
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 3 (9) 3 KOKONAISUUS Opetussuunnitelmakokonaisuus (kuvio 1) sisältää koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opetussuunnitelman yhteisen osan ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat näyttötutkintostrategian sekä näyttötutkintojen näyttösuunnitelmat ja opetussuunnitelmat Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Yhteinen osa Näyttötutkintotoiminta Näyttötutkintostrategia Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat Näyttötutkintojen näyttösuunnitelmat ja opetussuunnitelmat Kuvio 1. Opetussuunnitelmakokonaisuus
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 4 (9) 3.1. Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Tehtävä Nuorille järjestetään opetussuunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta ensisijaisesti Keski-Suomen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeeseen. Opiskelijoita tuetaan myös itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Rakenne Yhteisesti sovitut opetussuunnitelmarakenteet ja koulutuksen toteutustavat mahdollistavat opiskelijoille yksilölliset opinpolut koko maakunnassa. Koulutuksen järjestäjät sopivat yhteisen osan sekä tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien sisällöstä. Ammatilliset opintokokonaisuudet muodostuvat työelämälähtöisistä opintojaksoista. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Yhteisessä osassa yhtenäistetään työssäoppimisen käytännöt, opintojen hyväksilukeminen, arviointi ja yrittäjyyskasvatus. Koulutuksen toteuttaminen perustuu toiminta- ja työsuunnitelmiin, jotka laaditaan yhteisesti sovittavilla periaatteilla. Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelu- ja urasuunnitelma (HOPS). Erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille laaditaan lisäksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 3.2. Näyttötutkintotoiminta Tehtävä Näyttötutkintoperusteisen toiminnan tehtävä on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, tukea opiskelijoiden kehittymistä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista.
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 5 (9) Näyttötutkintojen järjestämissopimukset Koulutuksen järjestäjät huolehtivat yhteisesti, että maakunnassa ovat käytössä tarvittavat näyttötutkintojen järjestämissopimukset. Järjestämissopimuksia haetaan yhteisten näyttösuunnitelmien pohjalta. Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen Näyttötutkinnon järjestäjä vastaa näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä tutkinnon suorittajan, tutkinnon hankkijan, työpaikan edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistaminen sisältyy tutkinnon suorittamisen tai ammattitaidon hankkimisen kaikkiin vaiheisiin: tutkinnon suorittamisen suunnitteluun, näyttötutkinnon suorittamiseen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Yhteinen näyttötutkintostrategia Koulutuksen järjestäjillä on yhteinen näyttötutkintostrategia. 4 MAAKUNNALLISEN YHTEISTYÖN JA KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU JA OHJAUS Yhteistyö perustuu kuntayhtymien valtuustojen vuonna 1998 hyväksymiin maakunnallisiin koulutuspoliittisiin teeseihin sekä niiden pohjalta solmittuihin yhteistyösopimuksiin. Yhteistyön kehittämistä ohjaa kuntayhtymien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdosta koostuva yhteistyövaltuuskunta. Yhteistyön toteutuksesta vastaavat kuntayhtymien johtajat, jotka sopivat yhteistyön käytännön johtamisesta ja toimintatavoista. Opetussuunnitelmat hyväksytään kunkin koulutuksenjärjestäjän omien menettelyjen mukaisesti. 4.1. Maakunnalliset kehittämisen päälinjat Aluekehittäminen Maakunnan kehittäminen pohjautuu maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat yhteisvastuullisesti vahvistamassa Keski-Suomea oppivana ja verkostoituneena alueena maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 6 (9) Ennakointi Koulutuksen määrällinen mitoitus perustuu seudullisesti ja maakunnallisesti ennakoituun työvoiman tarpeeseen. Laadullinen kehittäminen ennakoi työelämän osaamis- ja muutostarpeita. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen suuntaviivat, osaamistarpeiden määrittely ja toimintasuunnitelmat sovitaan yhteisesti. Henkilöstön kehittämiseksi järjestetään yhteisiä koulutuskokonaisuuksia. Toiminnan kehittäminen Opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ja näyttötutkintotoimintaa kehitetään tasapainoisesti työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Ammatillista koulutusta kehitetään Taitava Keski-Suomi -strategian mukaisesti. Kehittämisen suunnasta ja painopistealueista sovitaan yhteisesti. Maakunnalliselle kehittämiselle asetetaan määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja sovitaan toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Ne hyväksytään vuosittain kuntayhtymien toimintasuunnitelmien yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan maakunnallisena kokonaisuutena. Kehittämisen tavoitteena on avoin oppimisjärjestelmä, joka mahdollistaa yhteistyön työelämän kanssa sekä opiskelijoiden liikkuvuuden toisen asteen oppilaitosten kesken. Vertikaalinen liikkuvuus mahdollistuu korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Kansainvälistyminen Kansainvälistymistoimet määräytyvät maakunnan kansainvälistymisstrategian pohjalta. Tavoitteena on tukea maakunnan elinkeino- ja työelämän kansainvälistymistarpeita ja tuottaa työelämälle kansainvälisiin työtehtäviin kykeneviä ammattilaisia. Kansainväliset toimintaohjelmat sekä opiskelijoiden ja opettajien kansainväliset opiskelu- ja työssäoppimisohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan yhteisesti sovittavalla tavalla. Tukipalvelut Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatukuvan muodostumista. Maakunnallista yhteistyötä edistetään yhteensopivilla ja yhtenäisillä tietoteknisillä ratkaisuilla.
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 7 (9) 4.2. Arviointi Opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluja kehitetään maakunnallisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvan arvioinnin avulla. Arviointisuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän laatujärjestelmää ja toimintasuunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjä osallistuu myös ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. 5 JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ KESKI-SUOMESSA 5.1. Omistajakunnat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat maakunnan 13 kuntaa: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Keuruu, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. 5.2. Koulutuksen järjestämislupa Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä on koulutuksen järjestämislupa (Opetusministeriön päätös132/430/2004): Opetusministeriö on päättänyt 13.8.2004 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvasta ja siihen sisältyvästä koulutustehtävästä 1.1.2005 lukien. Koulutuksen järjestämislupa perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998). Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on osakkaana Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:ssä ja Teollisuuden Oppimispaikka Oy:ssä.
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 8 (9) 5.3. Koulutustehtävä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävää koulutusta kaikissa jäsenkunnissaan. Muuta koulutusta voidaan järjestää laajemmallakin alueella. Opetuskieli Oppilaitosten opetuskieli on suomi. Koulutusalat, -asteet ja tutkinnot Jyväskylän koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla alla mainituin rajoituksin: 1. Kulttuuriala Ei tanssialan perustutkinnon koulutusta 2. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 3. Luonnontieteiden ala 4. Tekniikan ja liikenteen ala Ei lennonjohdon perustutkinnon koulutusta Ei lentokoneasennuksen perustutkinnon koulutusta Ei turvallisuusalan perustutkinnon koulutusta Ei merenkulkualan perustutkinnon koulutusta 5. Sosiaali- ja terveysala Ei hammastekniikan perustutkinnon koulutusta Ei lääkealan perustutkinnon koulutusta Ei liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta 6. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Jyväskylän koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon tai niiden osiin valmistavaa oppisopimuskoulutusta ja muuna ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävää oppisopimuskoulutusta.
JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN 9 (9) Jyväskylän koulutuskuntayhtymän erityisenä tehtävänä on järjestää maahanmuuttajille suunnattua ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on englanninkielisen lähihoitajakoulutuksen järjestäminen. Koulutuksessa suoritettava tutkinto on Vocational Qualification in Social and Health care, Practical Nurse. Koulutuksen rahoitusmuodot Koulutusta järjestetään eri rahoitusmuodoilla, joista merkittävimmät ovat valtion rahoittamana ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, ostorahoitteinen koulutus sekä oppisopimuskoulutus. Opiskelijamäärä Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on opetusministeriön järjestämisluvan (132/430/2004) mukaan enintään 4440 opiskelijaa, josta näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen enimmäismäärä on 550 opiskelijaa. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa vuosittain aloituspaikat koulutusaloittain ja tutkinnoittain. Koulutuksen määrällinen mitoitus perustuu alueelliseen ja maakunnalliseen työ- ja elinkeinoelämän ennustettuun tarpeeseen.