Hyvällä mielellä vai pahalla päällä! LAPSI JA TUNTEET Tiina Haapsalo
MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA SITÄ LUULET MINUSTA SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE MITEN NÄET MINUT USKO KUITENKIN ETTÄ MITÄ TEET MINULLE MITEN KUUNTELET MINUA SELLAINEN MINUSTA TULEE
LAPSI ON SYNTYMÄSTÄ ALKAEN TUNTEVA YKSILÖ! KOKO ELÄMÄNSÄ IHMINEN OPETTELEE YMMÄRTÄMÄÄN, MILTÄ HÄNESTÄ TUNTUU! LAPSEN TARVE ON HERÄTTÄÄ HÄNTÄ HOIVAAVASSA HENKILÖSSÄ RAKASTAMISEN JA VÄLITTÄMISEN TUNNE. SISÄINEN TURVALLISUUTEEN LAPSI TARVITSEE PITKÄAIKAISIA JA LÄHEISIÄ IHMISSUHTEITA. - ILMAN SISÄISTÄ TURVALLISUUDEN TUNNETTA EI USKALLA TUNTEA! LAPSI ON LUONNOSTAAN REHELLINEN EIKÄ HALUA PIILOTTAA TUNTEITAAN NIIN KUIN AIKUINEN!
Lapsi opettelee tunnetaitoja koko ajan Lapsen tavoitteena on saada sisällä myllertävät tunteet tunnistettavaan muotoon ja järjestykseen. Lapsi oppii ymmärtämään miltä hänestä tuntuu ja oivaltaa että muutkin tuntevat samalla tavalla. Tunteet synnyttävät tunteita! Tunteet siirtyvät erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Vain tunteilla voi opettaa tunteita!
Uudet haasteet kerhossa
Lapsuuteen liittyvät tulkinnat millainen on ammatillinen lapsikäsitys? 1. Lapsuus erillisenä elämänvaiheena 2. Elämän normin mukainen lapsi 3. Normaalin lapsen synty 4. Normaalista poikkeava lapsi 5. Leimattu lapsi 6. Myytti tavallisesta lapsesta
Tunteva vilkas lapsi kerhossa? Lapsi on monessa paikassa yhtä aikaa Häiritsee Käy3äytyy huonos5 Ei keskity Ei kuuntele Äkkipikainen Ei kavereita Päivät vaihtelevat käsi3ämä3ömäs5
Omat odotukset Voi kun tänään ei Lapsi muuttuu Perhe muuttuu? Tänään varmaan Lapsi on tällainen, arvostus Perhe on tällainen, arvostus Tilanne on tämä
Oma asenne Asenne Lapsen käyttäytymiselle on aina syy, lapsi ei ole tahallaan paha, ilkeä neurologia lapsen kokemukset perhe nyky-yhteiskunta??? SYY EI OLE OLEELLINEN!
Ongelmanratkaisu Ongelmat eivät ratkea tiukoilla perustelemattomilla kielloilla välinpitämättömyydellä, sormien läpi katsomisella Vaan aikuinen kohtaa lapsen tunnetilan - aikuinen toimii lapsen oppaana - aikuinen ajattelee lapsen puolesta - aikuinen osoittaa empatiaa aikuinen oppii jarruttamaan lukkiutumattomilla jarruilla, kehittyy ennakoinnissa ja oppii neuvottelemaan
Lähipiiri tärkein tunnekasvattaja Lapsi oppii omassa perheessään että jokaisella perheenjäsenellä on erilaisia tunteita. Lapsi siirtää aikuiselle tunteensa joita ei pysty tai saa käsitellä. Usein esim. oman lapsen vihan tunteet voivat herättää vanhemmissa ahdistusta > kieltävät lapselta ja lapsi oppii pitämään tunnettaan epänormaalina! Omien tunteiden hyväksyminen auttaa aikuista hyväksymään myös lapsen tunteet! Aina mahdollisuus oppia tunnistamaan tunteitaan ja hyväksymään itsensä tuntevana ihmisenä.
TUNTEIDEN OPPIMISELLA ON KESKEINEN MERKITYS LAPSEN TULEVALLE ELÄMÄLLE. UUSIEN ASIOIDEN TEHOKAS OPPIMINEN VAATII TOIMIVAA TUNNEPOHJAA. KIELEN KEHITTYESSÄ LAPSI SAA VÄLINEITÄ TUNTEIDENSA YMMÄRTÄMISEEN JA HALLITSEMISEEN. KIELEN JA AJATTELUN KEHITYS TUKEVAT TUNNE-ELÄMÄN KEHITTYMISTÄ JA PÄINVASTOIN. AIKUISEN VELVOLLISUUS ON SÄÄDELLÄ OMILLA TUNTEILLAAN SITÄ, MITÄ LAPSI TUNTEE; RAUHOITTAA, LOHDUTTAA, ILAHDUTTAA.
LAPSI TARVITSEE AINA TUEN SIIHEN, MITÄ HÄN TUNTEE. Lapsen on saatava kokea kaikenlaisia tunteita! Tunteiden jakaminen negatiivisiin ja positiivisiin sisältää vahvan arvolatauksen. POSITIIVISET = sallittuja, hyvää tekeviä tunteita. NEGATIIVISET = kielteisiä, vahingollisia. Jos lapsi hyväksyy vain hyvät tunteet, negatiivisina pidetyt aiheuttavat hänessä syyllisyyttä ja ahdistusta Lapselle selitettävä ettei esim. vihan tunne tee hänestä pahaa ihmistä eivätkä vihaiset ajatukset satuta ketään
LAPSI VOI AIKUISEN TAVOIN OPPIA YMMÄRTÄMÄÄN, MISTÄ TUNTEET TULEVAT JA MITEN NIITÄ VOI KÄSITELLÄ, JAKAA JA HALLITA. HOIVA, VÄLITTÄMINEN ANTAVAT POSITIIVISEN LÄHTÖKOHDAN LAPSEN TUNNETAIDOILLE. TUNTEIDEN MERKITYS ON YHTEYDESSÄ NIITÄ SYNNYTTÄNEISIIN TILANTEISIIN. TUNNEKASVATUS = OPITTUJA TUNNE- JA EMPATIATAITOJA. HÄPEÄN TAUSTALLA ON AINA KÄSITYS OMASTA ITSESTÄ, SIITÄ MITÄ MINÄ OLEN VUOROVAIKU- TUKSESSA. SYYLLISYYDEN TAUSTALLA ON KÄSITYS SIITÄ, MITÄ MINÄ OLEN TEHNYT.
TUNNEREHELLISYYS Väline jonka avulla ihmisten välinen vuorovaikutus paranee ja luottamus lisääntyy. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hänen kykynsä solmia tasa-arvoisia ihmissuhteita paranee. Lähtökohtana avoimuus > lapsi on luontaisesti rehellinen Ei välttämättä ole aina helppoa > toimintamallina kuitenkin palkitseva Asioiden piilottelu ja salailu vaivaa lasta > haluaa aina etsiä kätkettyä! Tunnerehellisyys vaatii harjoittelua.
TUNNEREHELLISYYS Lapselle kerrotaan asioista rehellisesti hänen ikätasonsa mukaisesti. Tunnerehellisyys = sanojen antamista lapselle. Tunnerehellisyyteen kasvanut lapsi omaa positiivisen käsityksen itsestään ja tuntee itsensä melko hyvin: tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa tietää mikä saa hänet vihaiseksi ja mistä tulee onnelliseksi tulee toimeen niidenkin ominaisuuksiensa kanssa jotka eivät ole kovin toivottuja!
Tunnetaitoja
LAPSEN SURU Anna lapselle tilaa surra Anna lapselle turvaa ja läheisyyttä, ole lapsen rinnalla hänen surussaan. Ota asia puheeksi lapsen kanssa hänen ikäänsä sopivalla tavalla. Anna lapsen ilmaista surua, puhua, piirtää, kysyä. Auta lasta löytämään lohdutusta. Lapsi valitsee joskus itse ajan, kun on valmis käsittelemään surua.
LAPSEN ILO Anna lapsen tietää ja tuntea, että hän tuottaa iloa toisille. Pidä hauskaa lapsen kanssa. Arvosta lasta. Ansaitse lapsen arvostus. Hyväksy epätäydellisyys. Kuuntele lasta. Näe lapsi. Kehu lasta vilpittömästi.