Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 1
Benemilk on tutkitusti tehokas 2
Sisältö Benemilk-tutkimukset Benemilk-tilatulokset Lehmän työura ja eläkeikä Pitoisuusindeksi 3
Benemilk-tutkimukset 4
Tieteelliset tutkimukset 2012 2014 Tutkimukset tehtiin Suomen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa ja Ranskassa 5
Kuusi tieteellistä tutkimusta Suomi: MTT (kaksi tutkimusta), Helsingin yliopisto Ranska: INRA (Institut National de la Recherche Agronomique) Hollanti: Schothorst Feed Research Ruotsi: Ruotsin maatalousyliopisto (Sveriges Lantbruksuniversitet) 6
Tulokset keskimäärin +2,6 kg EKM +1,2 kg maitoa +0,3 %-yksikköä rasvaa +0,05 %-yksikköä valkuaista +9 % parempi rehuhyötysuhde 7
Ruotsin maatalousyliopisto: Tuotos ja pitoisuudet paranivat KONTROLLIREHU BENEMILK BLACK MUUTOS MAITO, kg 33,6 34,5 +0,9 kg ns. EKM, kg 31,4 34,8 +3,4 kg * RASVA, % 3,60 4,03 +0,43 %-yksikköä * PROTEIINI, % 3,32 3,53 +0,21 %-yksikköä * RASVA, g/päivä 1220 1370 +150 g * PROTEIINI, g/päivä 1110 1210 +100 g * REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta PROTEIININ HYVÄKSIKÄYTTÖ, maidon typpi/rehun typpi, % 1,32 1,54 26,8 31,5 +10,4 % * +17,5 % * Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,001 8
Hollanti: Pitoisuudet ylös, solut alas KONTROLLIREHU N=15 BENEMILK BLACK N=15 MUUTOS EKM-TUOTOS, kg 36,8 39,5 +2,7 kg * REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta 1,64 1,78 +9 % ** SOLULUKU (x 1000/ml) 87 35-60 % * Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,05; ** P<0,01 Soluluku kuvaa utareterveyttä. Kohonnut soluluku voi olla merkki utaretulehduksesta. 9
Benemilk-tilaseuranta 10
Pitkä tilaseuranta vahvistaa tieteelliset tulokset 1760 lehmää keskimäärin 45 lehmän tiloilla Rasvapitoisuus nousi 100 %:lla tiloista Valkuaispitoisuus nousi 90 %:lla tiloista Laaja aineisto osoittaa: ruokinnassa tärkeää käyttää Benemilk-rehua suositusten mukainen määrä EKM, kg/päivä +2,6 Maito, kg/päivä +1,1 Rasva-% +0,34 Valkuais-% +0,09 Pitkäaikaisseuranta 12 24 kk: Benemilk-seuranta 6 12 kk ja sitä edeltäneen ruokinnan seuranta 6 12 kk. Seuranta valmistui v. 2014. 11
Tutkimukset ja käytäntö todistavat Benemilkin tehon +2,6 kg EKM 12
Benemilk pidentää lehmän työuraa Pääosa poistoista liittyy Hedelmällisyyteen Utareisiin Jalkoihin Energiavaje poikimisen jälkeen lisää poistoja ja johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle. 13
Benemilk-ruokinnalla Varmistetaan energian saanti Viritetään vastustuskykyä Helpotetaan hapanpötsiä Säästetään sorkkia Tavoitellaan tiineyttä 14
Pitoisuusindeksi 15
Pitoisuusindeksi kertoo: energiamuodolla on väliä Mitä suurempi rehun pitoisuusindeksi, sitä paremmat maidon pitoisuudet Pitoisuusindeksi on Raisioagron kehittämä uusi mittari Se kertoo, kuinka tehokkaasti rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen Indeksin laskenta perustuu rehun rasvahappokoostumukseen Benemilk-rehuissa energianlähteenä on tehokkaita ja suojattuja rasvahappoja, jolloin niiden energia on tehokkaammassa muodossa ja pitoisuusindeksi korkea 16
Kaikki energia ei ole samanarvoista! Benemilk Black vs. Rehu C, Lövsta 2013 BENEMILK BLACK REHU C ERO REHUN ENERGIA, MJ/kg ka 13,2 13,2 0 PITOISUUSINDEKSI 65 25 +40 Kg EKM 34,8 31,4 +3,4 PROTEIINI, % 3,53 3,32 +0,21 RASVA, % 4,03 3,60 +0,43 Korkea indeksi, paremmat pitoisuudet 17
Benemilk osana ruokinnan suunnittelua TILAN HOITO KASVUN RUOKINNAN OPTIMOINTI Optimaalinen Benemilktäydennysrehu: pitoisuusindeksi TILA RUOKINTA RUOKINTA ANALYSOINTI Säilörehun D-arvo Tulos: parempi tuotos ja terveemmät lehmät 18
Yhteenveto Benemilk-ruokinta: kuusi tieteellistä tutkimusta sekä laaja tilaseuranta: Enemmän maitoa, enemmän rasvaa, enemmän valkuaista EKM +2,6 kg/pv/lehmä 9 % parempi rehun hyötysuhde Benemilk pidentää lehmän työuraa Pitoisuusindeksi kokonaan uusi mittari ruokinnan suunnittelussa 19
Juha Anttila Maidontuottaja RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 20
Timo Huhtamäki Markkinointijohtaja, Raisioagro RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 21
Benemilk -innovaation merkitys kuluttajille ja kansantaloudelle 22
Maidon arvoketju TUORE- TUOTTEET KARKEAREHU 50 % JUUSTO (n. 30 % rasvaa) TILAN OMA VILJA MAITOTILA Maidon hinta sidottu laatuun MEIJERI VOI (>80 % rasvaa) TEOLLINEN REHU MAITOJAUHE (n. 30 % valkuaista) 23
Benemilk kasvutekijänä maitotilan prosessissa TILAN HOITO KASVUN RUOKINNAN OPTIMOINTI Optimaalinen Benemilktäydennysrehu: pitoisuusindeksi TILA RUOKINTA RUOKINTA ANALYSOINTI Säilörehun D-arvo 24
Taloudellinen lisäarvo tuottajalle MEUR 1050 50 14 19 1000 950 900 850 800 750 965 1048 700 650 600 MAITO- TILIT VOLYYMI- VAIKUTUS VALKUAIS- LISÄ RASVA- LISÄ TUOTANNON ARVO Lähde: TIKE 25
Benemilkin arvonlisä maitoketjuun Jos kaikki Suomen 285 000 lehmää saisivat Benemilk-rehua ja keskimääräinen EKM-tuotos/lehmä/pv +2,6 kg Rasva/lehmä/pv +150 g = 39 miljoonaa pakettia enemmän voita Valkuainen/lehmä/pv +60 g = 2,5 miljoonaa purkkia enemmän rahkaa 26
Pitoisuusindeksi mittaa arvonlisää REHU C Pitoisuusindeksi 25 MAITOTILA MEIJERI +150 g RASVAA lehmä/pv +39 MILJ. VOIPAKETTIA BENEMILK Pitoisuusindeksi 65 MAITOTILA MEIJERI +2,5 MILJ. RAHKAPURKKIA +100 g VALKUAISTA lehmä/pv 27
Yhteenveto Ratkaisemme osaltamme globaalin ruoantuotannon haasteita Maidon tuotannolla on kansantaloudellista merkitystä Innovaatiot ruokaketjun alkupäässä vaikuttavat koko ketjuun Uusi pitoisuusindeksi auttaa myös mittaamaan Benemilk-innovaation arvonlisää 28
Jarmo Puputti Toimitusjohtaja, Raisioagro RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS 7.10.2014 29
Suomen maatalous mahdollisuuksien tienhaarassa 30
Perfect Storm Sir John Rex Beddington, 2009 31
Maidontuotanto on kasvuala Vuotuinen maidonkulutus/hlö (kg/vuosi) Maailman maidontuotanto (tonneissa) 700 000 000 400 350 300 250 200 Intia Kiina Suomi USA Norja 600 000 000 500 000 000 400 000 000 VUOTUINEN KASVU 1,3 % 150 300 000 000 100 50 200 000 000 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 100 000 000 BRUTTOKANSANTUOTE/ASUKAS (USD OSTOVOIMAPARITEETTI) 0 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: FAO ja Maailmanpankki, 2009 Lähde: FAO, 2009 32
Maatilojen kehitysnäkymät 2020: 221100244 TNS 2014 Maatalouden rakennemuutos edellyttää uutta ajattelua Maidontuotantoennuste Maitotilat, kpl Keskilehmäluku, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä, 1000 kpl 22220 52 361 15840 10920 9590 8550 7415 5450 +1 LEHMÄÄ/VUOSI 16 +3 LEHMÄÄ/VUOSI 39 20 26 30 33 317 287 283 284 290 286 2000 2005 2010 2012 2014 2017 2020 2000 2005 2010 2012 2014 2017 2020 2000 2005 2010 2012 2014 2017 2020 33
Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK 700 Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain 680 660 640 620 600 580 560 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 540 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Lähde: TIKE 34
Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK 700 Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain 680 660 640 620 600 580 560 Lisäarvo +14 M 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 540 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Lähde: TIKE 35
Tietointensiivisyys TIETO JA OPPIMINEN RAAKA-AINEET TUOTANTO TUOTEKEHITYS MYYNTI JA MARKKINOINTI LOGISTIIKKA TUOTTEET MITTARIT KOULUTUS SEURANTA JA ANALYYSIT 36
Suomesta globaalin ruokaketjun innovaatioveturi 37
Ratkaisemme globaalin ruoantuotannon haasteita Energian hyväksikäytön tehostaminen: rehuhyötysuhde +9 % Täsmäruokinta: Ruokinnan 360 Typen hyväksikäytön parantaminen: vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä 38
Kiitos! 39