Kurssi 3. essee Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Elina Särkilahti Päivi Hynynen TUTUSTA SADUSTA OMAAN SATUUN - opetuskokeilu R2L -menetelmää soveltaen Olimme kuuntelemassa Katriina Rapatin luentoa (9.-10.10.2015) genrepedagogiikasta ja reading to learn-menetelmästä (R2L). Jo tuolloin luennolla virisi ajatus siitä, että asiaan pitäisi perehtyä tarkemmin erityisesti kirjoittamisen opettamisen osalta. Menetelmän mukaan kirjoittamisprosessi pohjaa vahvasti mallitekstiin, joka on huolella valittu. Opettaja valitsee tekstin siitä tekstilajista, jonka kirjoittamista harjoitellaan. Oli kyse sitten sadusta, uutisesta tai vaikkapa mielipidekirjoituksesta, harjoittelu alkaa siitä, että teksti luetaan huolellisesti. Tekstin sanastoa, vaiheita ja rakennetta tarkastellaan välillä jopa pitkäpiimäiseltä tuntuvalla tavalla. Kun tämä huolellinen tarkasteluvaihe on tehty, siirrytään yhteisen kirjoittamisen vaiheeseen. Sosiaalinen tekstin tarkastelu/tuottaminen ovat R2L-menetelmässä olennaisia vaiheita. Yhteinen teksti tuotetaan mallitekstiä apuna käyttäen ja oppilaiden ehdotusten pohjalta. Kirjoitusprosessi on yhteinen ja jaettu. Tämän jälkeen jokaiselle on toivon mukaan rakentunut ajatus siitä, miten kirjoittamisprosessi tehdään. Menetelmässä on paljon sellaista, joka kuulostaa järkeenkäyvältä ja oikeastaan juuri siltä, millaista opetusta ajattelemme lasten tarvitsevan nykypäivänä. Jotkin vaiheet taas tuntuvat kysymyksiä herättävältä. Oli niin tai näin, tarvetta tämänkaltaiselle opetukselle tai ajattelulle on varmasti. Lapset törmäävät erilaisiin teksteihin eri medioiden kautta ja tällöin tekstitaidot ja kielitietoisuus nousevat yhä merkittävämpään asemaan. Tätä näkökulmaa korostaa myös uusi opetussuunnitelma (OPS 2014), ja asia koskettanee S2-oppijoiden lisäksi kaikki muitakin oppijoita. Suomi toisena kielena ja kirjallisuus -oppimaä ra n opetuksen laḧto kohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkaÿttoẗilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksia ja kaÿttoä tutkitaan ja opitaan analysoimaan (OPS 2014, s. 314). Tämän esseen lähtökohtana oli, että haluaisimme kokeilla R2L-menetelmää ja sen pohjalta kehittää
tehtävää, joka sopisi luovan kirjoittamisen harjoitteluun erityisesti pienille oppijoille. Toisaalta halusimme soveltaa menetelmää sellaiseksi, että se tuntuisi itselle mahdolliselta toteuttaa. Olemme perehtyneet Tekstilajitaidot -Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa - teokseen (Shore & Rapatti 2014) tehtävää tehdessämme ja huomasimme, että useat käytännön sovellusesimerkit R2L-menetelmästä erityisesti suomalaisessa kontekstissa ovat vanhemmille oppilaille suunnattuja kokeiluja. Erityisesti jo luennolla käytetty Roald Dahlin Kekseliäs Kettu esimerkki tuntuu innoittaneen monia R2L-menetelmän testaajia. Dahl on toki loistava lastenkirjailija, jonka kuvaileva tyyli on inhottavuudessaan, hauskuudessaan ja kekseliäisyydessään omaa luokkaansa. Kieli tuntuu välillä jopa niin rikkaalta ja leikittelevältä, että omissa pohdinnoissamme soveltuu paremmin vanhemmille oppilaille. Kuitenkin tuntuu siltä, että samankaltaista harjoittelua kaivataan myös pienemmille oppilaille. Pienet oppilaat ovat otollinen kohde satujen kirjoittamisen harjoitteluun. Jaettu kokemuksemme kuitenkin on, että useille oppilaille on ongelmallista saada kirjoittaminen alkuun. Aloittaminen on vaikeaa ja todella monen tarinan lopputulos on monotoninen tapahtumien ketju, josta puuttuu kielen rikkaus, vivahteet ja kuvailu. Osa oppilaista ei myöskään hahmota sadun tai tarinan rakennetta. Hypoteesimme on, että useasti ne lapset, joille on kotona luettu ääneen tarinoita ja kirjoja, pystyvät luomaan niitä myös helpommin. Heille on ikään kuin rakentunut valmiiksi ajatus päähän sadun elementeistä ja niitä lähdetään myös omassa tekstissä toistamaan. Tällainen mallintaminenhan vaikuttaisi olevan myös R2Lmenetelmän ajatus. Toisaalta, jos lapsella ei ole rikasta kirjallisuus- tai kielitaustaa, on hänen vaikeaa luoda myöskään omia satuja tai tarinoita. Tämä näkökulma koskettaa oletettavasti vähän satuja kuulleita lapsia, olivat he sitten S2-oppijoita tai suomea äidinkielenä puhuvia. Uusi OPS edellyttää, että jo 1-2-luokilla oppilas tutustuu monipuolisesti teksteihin ja tuottaa niitä eri tavoin. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympa ristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympa risto ksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja laḧipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. (OPS 2014, s. 104.)
Suunnittelemamme opetuskokonaisuus pyrkii luovan sadun kirjoittamisen harjoittamiseen. Lähtökohtana on käyttää R2L-menetelmän vaiheita. Halusimme suunnitelmaa tehdessämme ottaa huomioon sen, että mikään työvaihe ei vaatisi opettajalta kohtuutonta ennakkovalmistelua tai menetelmään perehtymistä. Alkuun tarkoituksena on R2Lmenetelmän mukainen mallitekstin eli sadun lukeminen ja huolellinen tarkastelu. Seuraavaksi kirjoitetaan luokan yhteinen satu ja lopuksi jokainen oppilas kirjoittaa oman sadun. Päädyimme käyttämään tekstin rakenteen tarkastelussa apuna draaman kaarta, joka niin monissa oppikirjoissa opetetaan oppilaille. Mallisaduksi päätimme valita sadun Kolme karhua ja Kultakutri. Kyseisessä sadussa on perinteisen sadun elementtejä kuten toistoa. Toisaalta halusimme valita sadun, jonka käsitteleminen tuntui itsestäkin motivoivalta. Huolenaiheemme kokeiltavaan satuun liittyen oli se, onko satu liian pitkä ja tuleeko kirjoittamisprosessista pienille oppilaille liian raskas. Päätavoitteemme kirjoitusjaksoa suunnitellessa oli, että oppilaat saisivat kirjoitettua sadun muotoon jotakuinkin eheän tekstin, joka sisältäisi kuvailua. Päätimme siis, että tehtävän painopiste on luovassa kirjoittamisessa ja kieliopillisiin asioihin ei kirjoittamisprosessissa ole tarpeen keskittyä. Toisaalta luovan kirjoittamisen lisäksi prosessissa harjoitellaan myös mekaanista lukemista ja tietysti kirjoittamista. Kolme karhua -opetusjakso Valitsimme opetusjakson saduksi Kolme karhua -sadun. Sadusta löytyy perinteiselle sadulle tyypillisiä ominaisuuksia sekä mukavalla tavalla henkilöiden, tapahtumien ja paikkojen kuvailua. Satu sopii mielestämme hyvin myös S2-oppilaille, koska siinä on paljon toistoa, jolloin sanasto tulee helposti tutuksi. Tämän opetusjakson tuntisuunnitelmat ja käytetyt tuntimäärät ovat viitteellisiä. Esimerkiksi ensimmäisen tunti voi hyvin olla kaksoistunti. Oppilaiden ikä ja taidot vaikuttavat paljon siihen, kuinka kauan mihinkin vaiheeseen kannattaa käyttää aikaa. Pääasia on, että oppilaiden oppimismotivaatio pysyisi mahdollisimman hyvänä opetusjakson aikana. Seuraavaksi käymme läpi oppitunti kerrallaan, miten R2L- menetelmän pohjalta suunnittelemamme Kolme karhua -opetusjakso etenee.
1. oppitunti Kuunteleminen ja lukeminen Opettaja lukee ääneen oppilaille sadun Kolme karhua. Ensimmäisellä lukukerralla opettaja lukee sadun kokonaan ääneen ilman sanojen selittelytaukoja tai muita taukoja. Tarkoituksena on, että kaikki oppilaat suomen kielen taitotasosta riippumatta saavat eheän kuuntelukokemuksen. Tämän jälkeen jutellaan sadusta hieman esimerkiksi kysyen oliko satu tuttu oppilaille jo entuudestaan. Toisen lukukerran hoitavat oppilaat. Oppilaille jaetaan satu monisteena. Satu luetaan toisen kerran siten, että oppilaat lukevat satua vuorotellen ääneen, muiden kuunnellessa ja seuratessa tekstiä. Toisen lukukerran aikana opettaja tekee tarkentavia kysymyksiä sadussa käytetyistä sanoista ja sadun kulusta tarkistaen, että jokainen ymmärtää sadun juonen ja tekstin. Jos luokassa on paljon S2 oppilaita, käytetään tähän vaiheeseen riittävästi aikaa. Henkilöiden ja paikkojen kuvailu Toisen lukukerran jälkeen jatketaan sadun käsittelyä pohtimalla ketkä ovat sadun päähenkilöt. Kun oppilaat löytävät sadun päähenkilöt: suuren suuren karhun, suuren karhun, pienen karhun ja Kultakutrin jakaa opettaja heille kuvamonisteen päähenkilöistä. Samat henkilökuvat ovat oppilaiden nähtävillä luokan edessä taululla tai valkokankaalla. Seuraavaksi tarkastellaan, että minkälaisia nämä henkilöt ovat tekstin mukaan. Oppilaat etsivät sadusta henkilö kerrallaan henkilöitä kuvailevat sanat. Nämä kuvailusanat kirjoitetaan monisteeseen oikean henkilön viereen ajatuskartan tavoin. Lisäksi kuvailevat sanat selitetään omin sanoin. Lopuksi voidaan keksiä lisää henkilöitä kuvailevia sanoja monisteeseen. Tässä kohtaa voidaan tehdä myös draamaharjoituksia karhujen ja Kultakutrin liikkumatavoista, äänistä, tunteista ja ilmeistä. Kuvailuharjoituksen avulla pyritään luomaan pohjaa kuvailevan tekstin kirjoittamiseen. Myös sadun tapahtumapaikan suhteen voi tehdä samat harjoitukset. 2. oppitunti Draaman kaari Kolmas lukukerta tehdään pienryhmissä. Opettaja jakaa oppilaat pienryhmiin ja antaa ohjeistuksen. Pienryhmässä päätetään, ketkä lukevat kenenkin sadun henkilön
vuorosanat, muuten luetaan lause kerrallaan satu ääneen. Tämän jälkeen oppilaat etsivät ja kertovat omin sanoin pienryhmissä, mistä satu alkaa, mihin loppuu ja mitkä ovat sadun päätapahtumat. Etsitään myös sadun mahdollinen huippukohta. Käydään yhdessä läpi sadun juoni ja puhutaan draaman kaaresta. Draamaan kaaren löytämiseksi opettaja jakaa oppilaille draamakaavion, johon alku, tapahtumat ja loppu sijoitetaan. Tämän jälkeen käydään vielä yhdessä läpi sadun kulku ja draaman kaari. Draaman kaaren tarkasteluun voi myös liittää ilmaisuharjoituksia kuten tapahtumien esittäminen pienryhmissä. t6 t4 t5 t1 t2 t3 alku kub loppu Esimerkki 1. Kolme karhua -sadun draaman kaari (t1-t6 ovat sadun tapahtumat) 3. oppitunti Luokan yhteisen sadun kirjoittaminen Nyt Kolme karhua satu on kaikille tuttu ja sitä on käyty yhdessä läpi monin eri tavoin. Tällä oppitunnilla on tarkoitus aloittaa koko luokan yhteisen sadun kirjoittaminen. Pohdimme tätä opetusjaksoa tehdessämme, mikä olisi helpoin tapa kirjoittaa luokan yhteistä satua ja päädyimme siihen, että ainakin pienillä oppilailla opettaja toimii tietokoneella kirjurina. Samalla opettaja ohjaa oppilaita keksimään satua mallisadun eli tässä tapauksessa Kolme karhua -sadun pohjalta. Opettajan toimiminen oppilaiden
ideoiden kirjurina muistuttaa hieman sadutusta, mutta tässä opetusjaksossa mallisadun seuraaminen, jäljittely ja hyödyntäminen ovat olennaisia. Kolmas oppitunti aloitetaan muistelemalla Kolme karhua -satua. Sen jälkeen opettaja johdattelee oppilaat miettimään uusia satuhahmoja ja tapahtumapaikkoja. Tarkoitus on keksiä yhtä monta henkilöä ja paikkaa kuin mallisadussa. Lopulliset henkilöt voidaan päättää luokkaäänestyksen avulla. Tämän jälkeen henkilöistä tehdään ajatuskartan tavoin kuvailuharjoitus yhdessä taululle. Jokainen voi lisäksi piirtää henkilöt ja tapahtumapaikan omaan vihkoonsa kuvailujen perusteella. 4. oppitunti Mallisadun päälle kirjoittaminen Jatketaan luokan yhteisen sadun kirjoittamista. Aikaisemmalla oppitunnilla on päätetty sadun henkilöt ja paikka. Seuraavaksi opettaja ottaa tietokoneelta esille mallisadun. Olennaista on, että mallisatu on koko ajan kaikkien nähtävillä. Mallisatuun aletaan muokata oppilaiden ideoiden pohjalta uutta satua. Ennen yhteisen sadun kirjoittamista oppilaat voivat toki keksiä pareittain yhtä monta sadun tapahtumaa kuin mallisadussa oli. Opettajan tehtävä on johdattaa oppilaat seuraamaan mallisatua samalla kun oppilaat keksivät uutta. Yhteisen sadun kirjoittaminen vaatii opettajalta tarkkaavaisuutta, jotta jokainen pääsee osallistumaan sadun kirjoittamiseen. Sadun loppuhuipennus voi toki olla vaikka päinvastainen kuin mallisadussa. Opettaja voi itse päättää kuinka tarkasti mallisatua jäljitellään luokan yhteistä satua kirjoittaessa, mutta periaatteessa tehtävän ideana on juuri, että uusi satu pohjautuu vahvasti mallisatuun. Näin muun muassa sadun rakenne ja ominaispiirteet tulevat oppilaille tutuiksi ja oman sadun kirjoittamisen kynnys madaltuu. Lopuksi luetaan luokan yhteinen satu ääneen ja keskustellaan millainen sadusta tuli. 5. ja 6. oppitunti Oman sadun kirjoittaminen Takana on nyt mallisatuun perehtyminen ja sen pohjalta on kirjoitettu luokan yhteinen satu. Tällä tunnilla tai kahdella on tarkoitus, että jokainen oppilas kirjoittaa itse oman
sadun mallisadun ja luokan yhteisen sadun oppien mukaisesti. Tehtävä etenee kuten aikaisempinakin tunteina. Ensin jokainen keksii sadun henkilöt ja paikan ja kuvailee niitä hieman. Tämän jälkeen alkaa kirjoittaminen, jossa voi olla määrätty määrä tapahtumia. Opettaja muistuttaa ennen kirjoittamista ja kirjoittamisen aikana draamaan kaaresta. Oppilaat voivat tehdä siitä itselleen kaavion, jos se auttaa heitä kirjoittamisprosessissa. Tärkeää sadun kirjoittamisessa on, että henkilöt ja paikka kuvaillaan. Lisäksi tärkeää on kiinnittää huomiota sadun rakenteeseen eli, että sadusta löytyy selkeä alku, huippukohta/loppuhuipennus ja loppu. Opettaja ohjaa jokaisen oppilaan sadun kirjoittamisprosessia mallisatuja hyödyntäen. Omat sadut voidaan kuvittaa ja kirjoittaa puhtaaksi. Luokan saduista voidaan tehdä myös satukirja. Lähteet OPS 2014, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus. http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ perusopetus Rapatti, Katriina, luento 9.-10.10.2015: Reading to Learn. Shore, Susanna & Katriina Rapatti (toim.) (2014): Tekstilajitaidot -Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa. Äidinkielen opettajain liitto ry.