LOVIISAN KAUPUNKI SOSIAALITOIMEN PANDEMIASUUNNITELMA 2009

LOVIISAN KAUPUNKI SOSIAALITOIMEN PANDEMIASUUNNITELMA 2009

1. Suunnitelman perusteet Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Kansallisen varautumissuunnitelman influenssapandemiaa varten (STM:n selvityksiä 2006:11), jossa annetaan Suomen oloihin soveltuva kuva pandemian kehittymisestä, terveydellisistä, yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista, torjuntaan käytettävissä olevista keinoista, eettisistä erityiskysymyksistä, terveydenhuollon organisaatioiden vastuualueista ja erityisjärjestelyistä, varautumisen materiaalisista tarpeista, eri hallinnon alojen välisen yhteistyön tarpeista ja pandemian aikaisen organisaation erityispiirteistä, sekä viestinnästä ja tiedottamisesta. Varautumissuunnitelma tarkastelee pandemiaa laaja-alaisesti ja luo pohjan kaikkien hallinnon alojen yksityiskohtaisille suunnitelmille. Kansallisessa varautumissuunnitelmassa esitetty sairastuvien osuus ja palvelujen tarve lähtee oletuksesta, että pandemian ensimmäisen aallon aikana kahden kuukauden kuluessa 35 % Suomen väestöstä sairastuu influenssaan. Taulukko 1. Sairastuneet, sairaalahoitoa tarvitsevat ja kuolemantapaukset kahdeksan viikon pandemian aikana. Pandemiaviikko Mittari 1 2 3 4 5 6 7 8 Sairastuneet, % väestöstä 1 2 5 10 9 5 2 1 Sairastuneet Loviisassa, lkm 74 148 370 739 665 370 148 74 Sairaalahoitoa tarvitsevat * 1 2 6 11 10 6 2 1 Kuolemantapaukset * 0 1 2 4 3 2 1 0 Sairastuneet uudessa Loviisassa, 157 314 785 1570 1413 785 314 157 lkm Sairaalahoitoa tarvitsevat * 2 5 12 24 21 12 5 2 Kuolemantapaukset * 1 2 4 8 7 4 2 1 * Oletuksena on, että sairastuneista 1,51 % tarvitsee sairaalahoitoa ja että tapauskuolevuus on 0,5 % kaikista kliinisesti sairastuneista potilaista. Loviisan kaupungin sosiaalitoimen varautumissuunnitelma on tehty influenssapandemiaa varten, mutta se on muunneltavissa uhkakuvan, toimintaympäristön ja ennustamis- ja torjuntakeinojen muuttuessa. 2. Sosiaalitoimen pandemiatyöryhmä Ilse Forssell Helena Tikander Anja-Riitta Blomster Ritva Erämaja Margareta Lepänaho Kitty Siren Minna Savolainen Kirsi Korttila Jaana Iivonen Agneta Alm

3. Yleistä Suojautuminen Hengitystieinfektiot kuten influenssa, RS-virus (respiratory syncytial virus), hinkuyskä ja SARS (severe acute respiratory syndrome) tarttuvat: yskiessä ja aivastaessa hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Influenssatartunnalta suojautumisessa on tärkeintä muistaa hygieniakäyttäyminen. Suu ja nenä suojataan kertakäyttönenäliinalla yskiessä ja aivastaessa; jos ei ole nenäliinaa, tulee yskiä tai aivastaa puseron hihan yläosaan, EI KÄSIIN. Käytetty nenäliina laitetaan välittömästi roskiin. Kädet tulee puhdistaa heti yskimisen tai aivastamisen jälkeen; kädet pestään vedellä ja saippualla tai puhdistetaan desinfioivilla käsipyyhkeillä. Muutoinkin käsihygieniaa tulee tehostaa. Perusturvakeskuksen asiakasodotustiloista poistetaan lasten lelut ja lehdet sekä otetaan käyttöön kättelemättömyys. Kättelemättömyydestä tiedotetaan asiakkaille mm. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta saatavalla materiaalilla, mikä on suunniteltu julkisiin tiloihin (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tiedote?id=17978). Pandemian aikana toimitaan Sosiaali- ja terveysministeriöltä, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta, sairaanhoitopiiriltä ja terveyskeskukselta saatujen tarkempien ohjeiden mukaan koskien tartunnalta suojautumista, rokotuksia ja viruslääkitystä. Liitteenä on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeistus Influenssa A(H1N1) infektion (sikainfluenssa) hoitamiseksi kotona ja hoitoon hakeutumisesta (liite 1). Varautuminen Henkilökuntaa tiedotetaan ja koulutetaan pandemian varalta sekä laaditaan toimintaohjeet. Pandemia-settejä (maski, suojavarusteet, desinfiointiaineet ym) hankitaan toimintayksiköihin tarveharkinnan mukaisesti. Patjoja, tyynyjä, vuodevaatteita ja kertakäyttöastioita hankitaan mm. päiväkotitoiminnan sekä kotihoidon muuttuviin tarpeisiin pandemian aikana harkinnan mukaan. Henkilökunta ja varahenkilöstö Henkilökunnasta oletetaan sairastuvan noin 30 %. Henkilökunta tekee pidennettyjä työvuoroja, vuosilomia ei myönnetä ja myönnetyt perutaan. Perusturvan toiminnoista vain aivan välttämätöntä ylläpidetään (kts. seuraavat luvut), muu toiminta keskeytyy ja tervettä henkilökuntaa käytetään pandemiasta selviytymisen kannalta olennaisiin tehtäviin. Kotihoidon varahenkilötarve on noin 15 henkilöä, kun huomioidaan henkilökunnan sairastavuus, lisääntynyt asiakasmäärä ja ympärivuorokautisen hoidon ja avun tarve kotona. Hambergin kodin henkilökunnan lisätarpeeksi arvioidaan 4 henkilöä. Päivähoitoon tarvittava lisätyövoima on noin 15 henkilöä. Päiväkodin työntekijöiden, joilla on sairastapauksia kotona, toivotaan mahdollisuuksien mukaan jättäytyvän kotiin. Tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti terveyskeskusta konsultoiden. Välttämättömiin perusturvan toimintoihin rekrytoidaan lisähenkilöstöä perusturvan muiden toimintojen terveistä työntekijöistä, koulutoimesta (mm. opettajat, koulunkäyntiavustajat) ja muiden hallinnonalojen sellaisten toimintojen työntekijöistä, joiden työpanos ei poikkeustilassa ole

välttämätöntä. Myös omaisten, opiskelijoiden ja vapaaehtoisten mahdollisuudet osallistua välttämättömien perusturvan toimintojen ylläpitoon kartoitetaan. Loviisassa sijaitsevien ostopalvelukumppaneiden (mm. Esperi, Loviisanseudun Palvelutalosäätiö) kanssa yhdistetään henkilöstöresurssit ja mitoitetaan resurssit yhteisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Myös lähivuosina eläkkeelle jääneet työntekijät ja kotona tai muissa töissä olevat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattikoulutuksen omaavat rekrytoidaan tarvittaessa. 4. Sosiaalityö Sosiaalityön palveluista pandemian aikana tiedotetaan kaupungin internet-sivuilla ja mahdollisesti ilmoituksilla paikallislehdissä. Puhelinneuvonta, tiedotus palveluista ja niiden saatavuudesta sekä ilmoitusten ja ajanvarausten vastaanotto ovat keskeisellä sijalla ja siihen pyritään varaamaan yksi sosiaalityöntekijä. Tämä koskee koko sosiaalityötä. Mikäli Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys ei selviä pandemian aikana tulevasta lisätyöstä, sosiaalityöntekijät ovat kukin vuorollaan varalla takapäivystäjänä virka-ajan ulkopuolella koskien Loviisan aluetta. Lastensuojelu Hoidetaan vain akuutit tapaukset, muu normaalitoiminta (esim. huoltosuunnitelmaneuvottelut yms. asiakas- ja yhteistyötapaamiset) perutaan. Keskitytään kiireellisen lastensuojelutyön lisäksi ainoastaan pandemian aiheuttaman lastensuojelutarpeen hoitamiseen. Ainoastaan välttämättömissä tapauksissa tehdään kotikäyntejä. Mikäli kotikäynti tapahtuu sairastuneiden/altistuneiden luo, tulee huolehtia henkilökunnan suojaamisesta tartunnalta. Molempien vanhempien sairastuessa siten, etteivät kykene hoitamaan lapsia eikä lapsille järjesty muuta hoitoa (esim. sukulaiset, naapurit jne). voidaan tilapäinen hoito järjestää ympärivuorokautisesti Määrlahden päiväkodissa. Pandemian edetessä lastensuojelun tarve lisääntyy perheiden huoltajien, etenkin yksinhuoltajaperheet, joutuessa sairaalahoitoon tai huoltajien kuollessa. Huoltajan joutuessa sairaalahoitoon/kuollessa selvitetään onko lapsella toista huoltajaa ja hänen mahdollisuutensa ottaa lapsi/lapset luokseen. Lastenvalvoja selvittää lasten huoltoon liittyvät asiat ja ottaa yhteyttä lapsesta erillään asuvaan huoltajaan. Mikäli toista huoltajaa/vanhempaa ei ole tai hänellä ei ole mahdollisuutta ottaa lasta/lapsia luokseen lapset pyritään sijoittamaan ensi sijassa sekä sairaalassaolo- että kuolemantapauksissa ainakin aluksi sukulaisten tai lapselle/lapsille muutoin läheisten aikuisten luo. Muussa tapauksessa sijoitusta tarvitsevat lapset sijoitetaan alueella oleviin yksityisiin perhekoteihin tai lastensuojelulaitoksiin. Huoltajaa vaille jääneiden lasten osalta käräjäoikeudelle toimitetaan selvitykset huoltajan määräämistä varten. Loviisan kaupungilla ei ole omana toimintana lastensuojelulaitoksia. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön voimavarat keskitetään pandemian aikana kiireellisen toimeentulon turvaamiseen sekä psykososiaaliseen kriisityöhön. Sairastuneiden toimeentulo tulee turvatuksi työssä olevien osalta sairausajan palkan kautta ja muiden aikuisten osalta sairausvakuutuksen päivärahalla. Sv päivärahahakemuksien käsittely kansaneläkelaitoksessa saattaa viivästyä, mikä lisää lyhytaikaisesti toimeentulotuen tarvetta. Myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin tulevasta etuudesta. Pienituloisille pande-

mian hoitoon tarvittavien lääkkeiden hankkiminen sekä matkat lääkäriin tai esim. lasten hoitojärjestelyt saattavat aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotuki myönnetään kirjallisten hakemusten perusteella. Kiireellisissä tapauksissa tarvittavien lääkkeiden saantia varten yksi sosiaalityöntekijä/ toimeentulotukikäsittelijä keskitetään päivittäin klo 9-14 puhelimitse käsittelemään maksusitoumusten myöntämistä apteekkiin. Myönnetyt maksusitoumukset lähetetään päivittäin faksilla listana apteekkiin. Vammaispalvelu Loviisan kaupungilla ei ole omana toimintanaan vammaisten palveluasumista eikä laitostai kuntoutuspalveluja. Muu yleinen sosiaalityö Normaali toiminta keskeytetään ja henkilöstöresurssit siirretään tarpeen mukaan siihen toimintaan (lastensuojelu, toimeentulon turvaaminen tai psykososiaalinen tuki) missä resursseja eniten tarvitaan. A-klinikan ja perheneuvolan normaali toiminta keskeytetään ja henkilökunta siirtyy muihin tehtäviin. Psykososiaalinen tuki Perheklinikka, terveyskeskuspsykologi sekä terveyskeskuksen psykiatriset sairaanhoitajat, koulupsykologit ja koulukuraattorit (sekä vuodesta 2010 alkaen 2 aikuissosiaalityöntekijää) keskittyvät tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan psykososiaaliseen työhön sairastuneiden ja kuolleiden omaisten sekä työntekijöiden tueksi. Lisäksi apuna ovat seurakuntien työntekijät. Perheklinikka koordinoi psykososiaalisen työn. Psykososiaaliseen työhön kuuluu myös paikallinen, asukkaiden henkisen hyvinvoinnin tueksi järjestetty kriisipuhelin. 5. Kotihoito Toimintaympäristö Asiakkaat, lkm n. 120 joista kaupungin 80 Esperin ostopalvelu 40 Kaupungin henkilökunta, lkm 20 Esperin henkilökunta, lkm 10 Omaishoidettavat, lkm 30 Toiminta Vaikka pandemian aikana kotihoidossa vastataan vain välttämättömään avuntarpeeseen, kotihoidon asiakkaiden määrän oletetaan lisääntyvän pandemian aikana. Osa kotihoidon asiakkaista sairastuu ja sairaalasta kotiutetaan nopeammin ei sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat kotihoitoon. Omaishoidettavia oletetaan tulevan kotihoidon hoidettavaksi n. 10-15, joista puolet tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Useita käyntejä päivässä tarvitsevat / muistisairaat asiakkaat siirretään tilapäisesti hoidettavaksi (kotihoidon henkilökunnan toimesta) joukkomajoitukseen Valkoon Kulta-ajankotiin (n. 10 hlöä), Palvelutalo Esplanadiin (n. 10 hlöä), Ulrika-kotiin (n. 10 hlöä) ja Antinkylän eläkeläistaloon (n. 5 hlöä). Myös sivistystoimen tiloja (liikuntasalit yms) voidaan tarvittaessa hyödyntää joukkomajoituksen järjestämisessä.

Esplanadin päivätoimintaan voidaan tilapäisesti sijoittaa enemmän ei influenssaan sairastuneita muistisairaita. 6. Asumispalvelu Hambergin koti Toimintaympäristö ja toiminta Asukkaita max, lkm Henkilökuntaa, lkm Vastaanottaa muita, lkm* 15 9,5 5-6 *pitkäaikaispotilaita, joita siirretään pois sairaalasta ja terveyskeskuksesta Hambergin kodin keittiössä voidaan tarvittaessa valmistaa ruokaa mm. joukkomajoituksessa oleville. Yksityinen palvelutuotanto Asiakkaita max, lkm Henkilökuntaa, lkm Vastaanottaa muita, lkm Esplanadin ryhmäkoti 10 6,5 * Esplanadin palveluasunnot 36 - * Esplanadin päiväkeskus ja kokoustilat 10 1 101 Ulrika-Eleonora 32 18 * Rantakartano 20 16 10 1 Kulta-ajankoti 68 29 10 1 Rauhalankaari 18 14 * 1 kotihoidon ja omaishoidon ympärivuorokautisen hoidon asiakkaita *pitkäaikaispotilaita, joita siirretään pois sairaalasta ja terveyskeskuksesta 7. Päiväkodit Tiedottaminen Heti ensimmäisen tautitapauksen tultua julki oviin laitetaan tilanteen mukaiset yhtenevät tiedotteet kaikille päivähoidon piirissä oleville asiakkaille. Pandemiasuunnitelman liitteenä on terveydenhuollosta annettu ohjeistus päiväkotien henkilökunnalle ja lasten vanhemmille erityisesti sikainfluenssan varalta (liite 2). Toimintaympäristö Lapset, lkm Henkilökunta, lkm Rauhalan pk ja perhepäivähoito 52 12 Villekulla daghem 90 22 Ryhmis 20 6 Valkon pk ja perhepäivähoito 42 10 Määrlahden pk 35 9

Toiminta Vain ehdottoman välttämättömästi päivähoitoa tarvitsevat lapset otetaan päiväkotiin. Osapäivähoito suljetaan ja esikoulu suljetaan niiden lasten osalta, jotka eivät tarvitse päivähoitoa (vanhempi/ muu omainen pystyy hoitamaan). Perhepäivähoitoon sijoitetaan tarvittaessa ylimääräisiä lapsia. Ympärivuorokautinen hoito sitä tarvitseville (esim. molemmat vanhemmat sairastuneet) järjestetään Määrlahden päiväkodissa, jossa parhaat tilat ja mahdollisuus eristykseen. Ympärivuorokautisen päivähoidon järjestämiseen osallistuu henkilökunta kaikista päiväkodeista mahdollisuuksien mukaan. Päiväkotiryhmät ovat omissa osastoissaan, yhteisiä laulutuokioita tms. ei järjestetä, ei myöskään vanhempainiltoja. Noudatetaan hygieniaohjeistusta tarkasti ja siivousta lisätään. Kaikki ylimääräinen tavara, pelit, lelut yms. varastoidaan ja käytössä olevia pestään ahkerasti. Keittiössä asiointi siirtyy keittiövastaaville. 8. Lähteet a. Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten; Kansallisen pandemiavarautumisen työryhmän ehdotus. STM 2006; Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:11. b. Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas. STM 2008; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:12. c. Varautuminen mahdollisen sikainfluenssaepidemian varalle. Sosiaali- ja terveysministeriön kirje, 28.4.2009. d. Varautuminen uuden influenssa A(H1N1) epidemian varalle. Sosiaali- ja terveysministeriön tilannekirje 2, 6.5.2009. e. Alueellisen pandemiavarautumisen toimivuuden varmistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön kirje, 6.5.2009. 9. Linkkejä a. http://www.stm.fi/influenssa b. http://www.ktl.fi/portal/suomi/aihe/a_h1n1v/tietoa_influenssa_a_h1n1_v_-vir uksesta

Liite 1. Influenssa A(H1N1)v -infektion kotihoito-ohjeet ja hoitoon hakeutuminen Influenssa A (H1N1)v -taudin vakavuus muistuttaa yhä enemmän tavallista kausi-influenssaa eikä valtaosa sairastuneista tarvitse lääke- tai sairaalahoitoa. Kausi-influenssasta poiketen influenssa A (H1N1) -infektioon sairastunee kuitenkin normaalia suurempi osa väestöstä. Tartuntavaaraa voi vähentää seuraavilla toimilla: Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla kun yskit tai aivastat. Heitä käytetty nenäliina roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä alkoholipitoisia käsien desinfiointiaineita, erityisesti yskittyäsi tai aivastettuasi. Vältä koskemasta silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Influenssa A(H1N1)v -virus aiheuttaa samanlaisia oireita kuin muutkin influenssavirukset. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume (38 C tai yli, alle 3-vuotiailla yli 38,5 C), kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Oksentelu ja ripuli eivät ole tavallisia influenssassa, mutta näitäkin oireita voi esiintyä. Lapsilla voi esiintyä vatsakipua. Influenssan hoito kotona Kun sairastut Jos oireesi ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin (ks. alempana), lääkärin tekemää taudinmääritystä tai viruslääkehoitoa ei pääsääntöisesti tarvita, vaan taudin voi sairastaa kotona. Vältä läheistä kontaktia muihin ja pysyttele kotona oireiden keston ajan. Sairaana ollessa lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää. Kuumetta ja särkyä voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Influenssa paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Älä mene sairaana töihin tai kouluun. Älä myöskään hoida pieniä lapsia sairaana ollessasi. Jos mahdollista, pyydä jotakuta toista käymään kaupassa tai hoitamaan muita asioita puolestasi. Tarkkaile vointiasi ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen. Jos joudut lähtemään lääkäriin, peitä suu ja nenä kertakäyttönenäliinalla tai käytä suu-nenäsuojainta, jos sellainen on saatavilla. Kun hoidat sairastunutta Kun influenssaan sairastunutta henkilöä hoidetaan kotona, samassa taloudessa asuvat ja hoitoa antavat henkilöt voivat pienentää influenssan leviämisen riskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa. Tämä on erityisen tärkeää riskiryhmiin (ks. alempana) kuuluville. Pidä huoli siitä, että kaikki samassa taloudessa olevat huolehtivat hyvästä käsihygieniasta. Erityisesti lapsia kannattaa muistuttaa pesemään kätensä riittävän usein. Käsienpesu on tärkeää etenkin silloin, kun on ollut kosketuksessa sairastuneeseen, oleskellut sairastuneen kanssa samassa tilassa tai käsitellyt nenäliinoja tai pyykkiä.

Kun kotona on influenssaan sairastunut henkilö, muut samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä edellä mainittujen keinojen lisäksi mm. seuraavin tavoin: Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja. Jos kuulut riskiryhmään mutta et voi välttää lähikosketusta sairastuneeseen, harkitse suu-nenäsuojaimen käyttämistä, jos sellainen on saatavilla. Älä kutsu vierailijoita kotiin sairastamisen aikana. Käyttäkää käsien kuivaamiseen paperipyyhkeitä. Vaihtoehtoisesti jokaiselle talossa oleskelevalle voi antaa oman, erivärisen pyyhkeen. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta yhteisissä tiloissa (esim. avaamalla ikkunat wc-tiloissa, keittiössä ja kylpyhuoneessa). Jos mahdollista, sairastuneen henkilön tulisi pysytellä eri huoneessa kuin muut samassa taloudessa olevat henkilöt. Tarkkaile sairastuneen vointia ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen. Sairaan lapsen hoitaminen Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja. Influenssaa sairastavan lapsen hoitoon pätevät samat ohjeet kuin edellä. Huolehdi, että lapsi saa riittävästi nestettä. Jos ruoka ei maistu esim. kurkkukivun vuoksi, energiaa saa sokeripitoisesta juomasta. Kun pidät sairastunutta lasta sylissäsi, aseta hänen leukansa olkapäällesi niin, että hän ei yski sinua päin. Lapsilla (erityisesti pienillä lapsilla) influenssan tartuttavuus voi kestää kauemmin oireiden jo hävittyä, joten toipilasvaiheessa olevia lapsia ei pidä viedä esim. päivähoitoon 7 vuorokauteen oireiden alusta lähtien. Myös muita kontakteja perheen ulkopuolelle tulee välttää viikon ajan. Tarkkaile lapsen vointia ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen. Siivoaminen, pyykinpesu ja puhtaanapito Heitä käytetyt nenäliinat ja muut kertakäyttöiset tuotteet roskiin. Muista pestä kätesi, jos kosket käytettyihin nenäliinoihin yms. Pyyhi kosketus- ja pöytäpinnat päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella. Sairastuneiden henkilöiden käyttämiä liinavaatteita, aterimia ja astioita ei tarvitse pestä erikseen, mutta ne tulisi pestä tai puhdistaa huolellisesti ennen kuin muut koskevat niihin. Pese liinavaatteet tavanomaiseen tapaan. Tartunnan välttämiseksi älä pidä pyykkejä sylissäsi, kun lastaat niitä koneeseen. Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai desinfioivalla aineella. Hoitoon hakeutuminen Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla: Jos lapsi sairastuu ja hänellä ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista,

hakeudu mahdollisimman pian lääkärin hoitoon: hengitysvaikeuksia iho on sinertävä tai harmaa lapsi ei juo tarpeeksi lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti lapsi ei herää tai reagoi mihinkään lapsi on niin ärtyisä, ettei hän halua olla sylissä influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera Välitöntä hoitoa vaativat oireet aikuisilla: Jos sairastut, ja sinulla ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista, hakeudu mahdollisimman pian lääkärin hoitoon: hengitysvaikeuksia kipu tai paine rinnassa äkillinen huimaus tai sekavuus voimakas tai jatkuva oksentelu influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera Riskiryhmään kuuluvat ottavat yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin herkemmin Jos sinulle/lapsellesi nousee äkillinen kuume (38 C tai yli, alle 3-vuotiaalla yli 38,5 C) ja tautiin liittyy kurkkukipua, yskää tai nuhaa, ja kuulut johonkin alla olevista riskiryhmistä: lapsi on alle 3-vuotias olet raskaana sairastat jotain seuraavista pitkäaikaissairauksista: säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti) tai keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saava astmapotilas) tai diabetes krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solunsalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk 2 4 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito) krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) Ota puhelimitse yhteys lähimpään terveyskeskukseen tai hakeudu lääkärin vastaanotolle, jotta saat tietää tarvitsetko/ tarvitseeko lapsesi hoitoa influenssaan.

TÄRKEÄ INFORMAATIO Liite 2. LASTEN PÄIVÄHOITO JA SIKAINFLUENSSA Henkilö voi sairastaa influenssa A(H1N1) -tautia eli sikainfluenssaa, jos hänellä on äkillisesti noussut kuume, kurkkukipua, yskää tai nuha sekä usein päänsärkyä, jäsenten särkyä, väsymystä ja vilunväreitä. Tartunta on voitu saada myös kotimaassa. Tauti tarttuu erittäin helposti kosketuksen kautta ja pisaratartuntana. Tartunnan saaneet henkilöt voivat tartuttaa virusta noin vuorokausi ennen oireiden ilmaantumista ja edelleen jopa 7 päivän ajan sairastumisen jälkeen, lapset ja henkilöt, joilla on muita perussairauksia, pidempäänkin. Tartuttavuus on suurin muutaman ensimmäisten vuorokauden aikana. Ensitoimet ja eristys: Kotonaan oireileva lapsi tai päivähoidon työntekijä ei saa tulla päivähoitoon. Päivähoidon työntekijän tulee seurata hoidossa olevien lasten terveydentilaa. Mikäli lapselle kehittyy influenssaan sopivia oireita, sijoitetaan sairastunut erilleen muista lapsista ja hänet haetaan viipymättä kotiin. Vain oireiset henkilöt eristetään sairastamaan kotiin, heidän terveet läheisensä jatkavat elämäänsä normaalisti. Vanhemmille on syytä korostaa, että lapsen on oltava poissa kuumeilun ajan + 1 kuumeeton päivä. Päivähoidon työntekijän sairastuessa, tulee hänen välittömästi jäädä pois työstä kunnes hän on ollut kuumeeton ja oireeton vähintään vuorokauden. Infektio kestää keskimäärin noin viikon. Sairauspoissaolotodistusten vaatimista pikkulasten vanhemmilta ja päivähoidon työntekijöiltä on epidemian aikana vältettävä. Hoito: Hoitona on lepo kotona. Lääkkeitä ei tule pääsääntöisesti sairauteen käyttää. Käsikaupasta saatavia kuumetta alentavia lääkkeitä voidaan kuitenkin käyttää. Tauti ei ole erityisen vaarallinen riskiryhmiin kuulumattomille, joita päivähoidossa olevista on valtaosa. Diabeetikot, jatkuvaa lääkitystä käyttävät oireilevat astmaatikot sekä erilaiset immuniteettia laskevaa lääkitystä käyttävät henkilöt kuuluvat riskiryhmään ja heidän on sairastuessaan syytä olla puhelinyhteydessä heitä hoitavaan tahoon tai terveyskeskukseen, puhelin 019-5051300. Riskiryhmiin kuuluville sairastuneille saatetaan joutua aloittamaan influenssan hoitoon tarkoitettu lääke. Sairastuneen on syytä välttää kaikkia julkisia tiloja mukaan lukien terveysasemien ja sairaaloiden ensiapu- ja vastaanottotilat ja apteekit. Välttämätön asiointi suositellaan tapahtuvaksi puhelimitse tai terveiden läheisten avustuksella. Ennalta ehkäisy: Ensimmäiset rokote-erät saapunevat Suomeen syys-lokakuun vaihteessa. Aluksi rokotetaan pelkät riskiryhmiin kuuluvat, joihin lasketaan mm terveydenhoitohenkilökunta ja alle 3 v lapset. Paras tapa rajata epidemiaa on huolehtia hyvästä käsihygieniasta, opettaa lapsille hygieeninen yskimis-aivastelutapa sekä lähettää sairastunut lapsi/työntekijä välittömästi kotiin. Päivähoidossa on erityisesti kiinnitettävä huomiota toistuvaan käsienpesuun, esim. yhteisten lelujen ja kirjojen käsittelyn jälkeen ja ennen tätä. Jos vähintään 3 lasta/työntekijää viikon sisällä sairastuu influenssan kaltaiseen tautiin, pyydetään asiasta ilmoittamaan terveyskeskukseen hygieniahoitajalle/tartuntataudeista vastaavalle lääkärille, puh 019 5051300. Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön ohje 5.8.09 Loviisassa 14.8.09 Katariina Borup, ylilääkäri, infektiovastuulääkäri Tero Taipale, vastaava ylilääkäri