NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS

OULUN LÄÄNINHALLITUS Sivistysosasto NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS Merja Haapakorva Satu Pinola Mia Penttilä 5.6.27 WellSentra-hanke OAMK, terveysalan Oulaisten yksikkö

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIMALLI...4 2.1 Hyvinvointi-indikaattorit...4 2.2 Hyvän elämän indikaattorimalli...5 3 HYVINVOINTIA KUVAAVA TILASTOTIETO...6 3.1 Taustatiedot seutukunnasta...6 3.1.1 Väestön kehitys...6 3.1.2 Koulutustaso...7 3.1.3 Taloudelliset resurssit...8 3.1.4 Palveluiden kustannukset...9 3.1.5 Palveluiden käyttö...12 3.2 Hyvinvointia ennakoivat tekijät...12 3.3 Toimintaympäristö ja elinolot hyvinvoinnin mahdollistajana...14 3.3.1 Koulutus ja työ...14 3.3.2 Perustarpeet...16 3.4 Hyvinvoinnin tila...17 3.4.1 Terveydentila...17 3.4.2. Sosiaalinen hyvinvointi...25 3.4.3 Turvallisuus...27 3.5 Hyvinvoinnin saldo...29 4 YHTEENVETO JA POHDINTA...31 5 HYVINVOINNIN PAINOPISTEET...33 LÄHTEET LIITE 1 Indikaattorilista 2

1 JOHDANTO Kunnan keskeinen tehtävä kuntalain mukaan on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja oman alueen kestävästä kehityksestä huolehtiminen. Tähän kuuluu hyvinvointipalveluista huolehtiminen käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Lisäksi Terveys 215 -ohjelmassa terveyspolitiikkaa linjataan terveyden edistämistä painottavaksi (STM, 21). Ohjelma korostaa kunnan kaikkien hallinnonalojen vastuuta ja laaja-alaista yhteistyötä terveyden edistämisessä. Miten näihin haasteisiin vastataan? Kunnissa avainasemassa kuntalaisten hyvinvointia koskevissa asioissa ovat kuntapäättäjät ja viranhaltijat. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveysalan Oulaisten yksikön hallinnoimassa WellSentra - hankkeessa on kerätty käytettävissä ollut, tilastotietoihin perustuva indikaattoritieto hyvinvointikertomuksen pohjaksi syksyllä 26. Koottu tieto on jäsennelty hyvinvointikertomukseen Hyvän elämän indikaattorimallia mukaillen. Hyvinvointikertomuksen pohjaksi on tehty indikaattorivalmistelua myös kunnissa. Kunnat ovat määritelleet ne indikaattorit, joita kunnan näkökulmasta olisi tarpeen seurata. Jatkossa on tarkoituksena ylläpitää ja päivittää indikaattoritietoa ammattikorkeakoulun resurssein. Indikaattoritiedon kokoamisen ja ylläpitämisen avuksi on syntymässä osana opiskelijoiden opintoja alueellinen indikaattoritietopankki. Tietopankki sisältää kerätyn hyvinvointitiedon ohella hyvinvointikertomukset, ja kuntien seurattavaksi valitsemat indikaattorit. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa seudun väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta virkamiesjohdolle ja kunnan luottamushenkilöille ja helpottaa näin kuntien hyvinvointiin liittyvää päätöksentekoa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on oleellinen ja merkittävä osa vuosittain tehtävää kuntasuunnitelmaa, talousarvioita ja edelleen valtuustokauden tai pidemmän aikavälin kuntastrategiaa. Kunnallisilla päätöksillä vaikutetaan väestön hyvinvointiin suoraan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kautta tai epäsuorasti muun muassa elinolojen, yhdyskuntasuunnittelun, turvallisuus- ja viihtyvyystekijöiden tai koulutus- ja harrastemahdollisuuksien kautta. Hyvinvointikertomus on tarkoitus tehdä jatkossa valtuustokausittain. (Perttilä ym. 24.) Tämän hyvinvointikertomuksen aineistona on käytetty tilastotietoa vuosilta 2-25. Tulokset esitetään pääasiassa muutoksina ajan suhteen kunnittain verrattuna seutukunnan, maakunnan ja koko maan keskiarvoihin. Tulosten tarkempi kuntakohtainen analysointi jää kuntien itsensä tehtäväksi. Tilastotietoja tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti. Tilastot ovat käyttökelpoisia kun halutaan havainnollistaa suurten joukkojen ilmiöitä ja hahmottaa kokonaisuuksia tarkasteltaessa useita eri asioita samassa yhteydessä. Tilastojen osoittamaa tietoa ei useinkaan voi sellaisenaan suoraan soveltaa pieniin ryhmiin tai yksittäisiin henkilöihin, jos määrää ilmaisevana suureena on jokin muu kuin absoluuttinen arvo. Terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavien mittareiden käyttö edellyttää myös tietoa siitä, mitä kukin indikaattori kuvaa ja mittaa. Osa mittareista kuvaa viranomaisten toimintaa, jolloin havaitut muutokset voivat johtua yhtälailla toimintapolitiikan kuin väestön keskuudessa tapahtuneista muutoksista. Se missä määrin eri vaikuttavat tekijät selittävät havaittua muutosta, jää mittareiden käyttäjän asiantuntemuksen ja tulkinnan varaan. (Ohtonen 24.) Numerotiedon lisäksi tarvitaan myös paikallista tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista, siitä miten palvelut on järjestetty, mitä näkyy katukuvassa, millaiseksi ihmiset itse kokevat hyvinvointinsa. Päätöksenteon tueksi tarvitaan myös sitä hiljaista tietoa mitä kertyy työntekijöille arkityössä ja päättäjille heidän luottamustehtävissään. (Kuhmonen 24.) 3

2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIMALLI 2.1 Hyvinvointi-indikaattorit Perusteltujen hyvinvointipoliittisten valintojen tekeminen on mahdollista vain, jos päättäjillä on käytettävissä hyvinvointia kuvaavia luotettavia, vertailukelpoisia, sisällöltään kattavia ja kohdettaan hyvin mittaavia indikaattoreita. Indikaattori (osoitin, ilmaisin) on tilastollinen tunnusluku, jonka avulla tietoa voidaan tiivistää ja joka kuvaa tutkittavana olevan ilmiön tilaa ja muutoksia. (Knape 25). Indikaattoritieto voi olla määrällistä tilasto- / rekisteritietoa sekä laadullista ja kokemuksellista tietoa yhteisön ja yksilöiden elämästä. Indikaattoritieto muodostuu ihmisten elintavoista, asenteista ja arvoista sekä palvelujen saatavuuden arvioinnista, saavutettavuudesta, liikenne- ja viestintäyhteyksistä, harrastus- ja koulutusmahdollisuuksista jne. Useimmat tilastot kerätään palvelujärjestelmissä jolloin ne kuvaavat niitä tilanteita, joissa ihmiset hakeutuvat käyttämään palveluja. (Koponen 22.) Pääsääntöisesti indikaattoritieto ei ole reaaliaikaista vaan se kertoo jo tapahtuneista seikoista. Rekisteri- ja tilastotietoa on muun muassa palvelujen ja sosiaaliturvan käytöstä runsaasti saatavilla eri tietolähteistä myös kuntakohtaisesti. Hyvinvointia kuvaavat indikaattorit kertovat useimmiten puutteista, riskeistä ja poikkeavuuksista terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tietoja terveydestä tai hyvinvoinnista positiivisena ilmiönä, kuten terveyttä tukevista voimavaroista tai muista terveyttä edistävistä tekijöistä, on hyvin niukasti. Kokemukseen perustuva tieto, arviot omasta terveydentilasta ja hyvinvoinnista sekä erilaiset terveystarkastuksissa tehdyt mittaukset ovat tärkeitä osoittimia, joiden systemaattista keräämistä tietojärjestelmiin tulisi kehittää. (Koponen 22.) 4

2.2 Hyvän elämän indikaattorimalli Tämän hyvinvointikertomuksen laadinnassa on mukailtu Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan terveysalan laitoksen HYVOKE-hankkeessa kehittämää Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimallia (kuvio 1). -Haapajärven seutukunnan hyvinvointitiimin näkemyksen mukaisesti koottu indikaattorilista on liitteenä 1. Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimallin lähtökohtana on hyvinvoinnin ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti hyvän elämän näkökulmasta. Hyvän elämän määrittely on tehty terveyden edistämisen ja kestävän kehityksen näkökulmista. Hyvä elämä kunnassa mahdollistuu, kun ns. taustatekijät ovat kunnossa. Hyvinvointia ennakoivia tekijöitä on ryhmitelty fyysisen ympäristön hyvinvointiin, elämäntapoihin sekä toimintaympäristöön ja elinoloihin vaikuttaviksi tekijöiksi. Terveydentilaa, sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta on kuvattu Hyvinvoinnin tilan indikaattoreina. Hyvinvoinnin saldo sisältää menetettyjen elinvuosien indeksin (PYLL) sekä kuolleisuutta kuvaavan tilastotiedon. KUVIO 1. Hyvän elämän elinkaaren indikaattorimalli.(hyvoke-projekti.) 5

3 HYVINVOINTIA KUVAAVA TILASTOTIETO 3.1 Taustatiedot seutukunnasta 3.1.1 Väestön kehitys Vuoden 25 lopussa -Haapajärven seutukunnassa oli 31 173 asukasta. Vuosien 2-25 välisenä aikana kokonaisväestömäärä on vähentynyt 1357 hengellä eli 4,2 %: lla. Väestöennuste vuodelle 22 on 27 965 asukasta. Nettomuutto (1 / asukasta) vuosien 2-25 välisenä aikana on ollut keskimäärin -1,4 %. Muutto kohdistuu pääasiassa 16-24- vuotiasiin. Kuviossa 2 on kuvattuna seutukunnan väestö ikäryhmittäin vuosina 2 ja 25. Väestö ikäryhmittäin 6 5 % 4 3 2 1 2 25-6 v. 7-15 v. 16-24 v. 25-64 v. 65-74 v. yli 75 v. KUVIO 2. - Haapajärven seutukunnan väestö ikäryhmittäin. (SotkaNet). Yli 75-vuotiaiden osuus on suurentunut 1,2 %: lla ja - 15-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus laskenut,5 %: lla. Työikäisten eli 25-64-vuotiaiden osuus on pysynyt samana. Seutukunnan kuntien väestörakenteissa on eroja. Eniten lapsia ja nuoria on ssa ja Haapajärvellä, selkeästi vähiten Pyhäjärvellä. Pyhäjärvellä ikääntyneiden, yli 65-vuotta täyttäneiden osuus on huomattavasti korkeampi kuin muissa seutukunnan kunnissa. (kuvio 3). 6

Väestö ikärymittäin vuonna 25 6 5 4 3 2 1-6 7-15 16-24 25-64 65-74 yli 75 -Haapajärven seutukunta KUVIO 3. -Haapajärven seutukunnan väestö ikäryhmittäin vuonna 25. (SotkaNet). Kuviossa 4 on seutukunnan kuntien 75-vuotta täyttäneiden osuus vertailtuna Pohjois- Pohjanmaan ja koko maan tilanteeseen. 75-vuotta täyttäneet väestöstä 12 1 % 8 6 4 2 2 25 - Haapajärven seutukunta Pohjois- Pohjanmaa Koko maa KUVIO 4. 75-vuotta täyttäneet väestöstä %:na. (SotkaNet). 75-vuotta täyttäneiden osuus on viiden vuoden tarkastelujaksolla kasvanut jokaisessa - Haapajärven seutukunnan kunnassa kuin myös Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. - Haapajärven seutukunnassa iäkkäiden ihmisten osuus on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. 3.1.2 Koulutustaso Koulutustasoa kuvaava indikaattori kuvaa väestön koulutuksen pituutta. Esim. koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohden on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustason mittaukseen otetaan 2 vuotta täyttäneet. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä 7

näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. (SotkaNet). Koulutustaso -Haapajärven seutukunnassa vuosien 2-25 aikana kohonnut siten, että kaikkien tutkinnon suorittaneiden osuus on lisääntynyt 3,54 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on lisääntynyt 1,14 %. (SotkaNet). -Haapajärven seutukunnassa koulutustaso on pysynyt selvästi alempana koko tarkastelujakson ajan kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Koulutustaso oli vuonna 25 alhaisin Kärsämäellä (21) ja Reisjärvellä (211). Seutukunnan korkein koulutustaso oli ssa (252). Taulukossa yksi on kuvattu koulutustason kehittymistä -Haapajärven seutukunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. TAULUKKO 1. Koulutustaso. (SotkaNet.) 2 21 22 23 24 25-212 215 218 222 228 231 Pohjois- Pohjanmaa 282 287 293 298 34 31 Koko maa 279 284 289 294 3 35 3.1.3 Taloudelliset resurssit -Haapajärven seutukunnan vuosikate oli vuonna 24-58,6 / asukas. Vuonna 25 vuosikate oli 8 / asukas. Vuonna 25 korkein vuosikate oli Pyhäjärvellä, 11 / asukas ja alin Reisjärvellä, -125 / asukas. (Tilastokeskus.) Seutukunnan verotulot ovat vuodesta 2 vuoteen 25 nousseet 348 eurolla / asukas ja vuonna 25 olivat 1 898 / asukas. Verotulot vuodesta 2 vuoteen 25 ovat eniten kasvaneet Pyhäjärvellä, jossa kasvu on ollut 395 /asukas. Vähiten verotulojen kasvua on ollut ssa, missä kasvu oli 293 / asukas. Pohjois-Pohjanmaalla verotuloja vuonna 25 oli 2 437 / asukas ja koko maassa 2 712 / asukas. Pohjois-Pohjanmaahan verrattuna - Haapajärven verotulot / asukas vuonna 25 olivat 539 euroa pienemmät ja koko maahan verrattuna 814 euroa pienemmät. (Tilastokeskus.) Vuonna 25 seutukunnassa oli tilikauden alijäämää -1 471. Haapajärvellä oli ylijäämää 74 ja eniten alijäämää oli Reisjärvellä, -934. Pohjois-Pohjamaalla ylijäämää oli 6 66 ja koko maassa -19 271. (Tilastokeskus.) 8

3.1.4 Palveluiden kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat tasaisesti lisääntyneet tarkastelujakson 2-25 aikana. Kuviossa 5 on esitettynä -Haapajärven seutukunnan kustannukset verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tilanteeseen. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 - Pohjois-Pohjanmaa koko maa KUVIO 5. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2-25. (Kuntaliitto, SotkaNet). -Haapajärven sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat vuonna 2 olleet 1843 / asukas ja vuonna 25 ne ovat olleet 2569 / asukas. Lisäystä on ollut 726 / asukas. Seutukunnan nettokustannukset ovat tarkastelujakson loppuvuosina kasvaneet suhteessa enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa ollen kuitenkin lähes koko jakson ajan vertailualueita korkeammat. Kuviossa 6 on esitetty sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset -Haapajärven seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat nousseet viimeisimpinä vuosina muita kuntia reilummin. Kaikissa seutukunnan kunnissa nettokustannukset ovat olleet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskilukemia enemmän koko tarkastelujakson ajan. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa / asukas 3 25 2 15 1 5 Pohjois- Pohjanm. shp. 2 21 22 23 24 25 KUVIO 6. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset -Haapajärven seutukunnan kunnissa 2-25. (SotkaNet). 9

Perusterveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat seutukunnassa nousseet vuosien 23-25 välisenä aikana. Vuonna 23 nettokustannukset olivat 613, vuonna 24 671 ja vuonna 25 691. Kuviossa 7 on esitettynä -Haapajärven seutukunnan perusterveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 23-25 verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja Manner-Suomeen. Perusterveydenhuollon nettokustannukset euroa / asukas 8 6 4 2 - Pohjois-Pohjanmaa Manner-Suomi 23 24 25 KUVIO 7. Perusterveydenhuollon nettokustannukset 23-25. (Kuntaliitto, SotkaNet). -Haapajärven seutukunnassa perusterveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat olleet selvästi suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja Manner-Suomessa. Vuonna 25 seutukunnan suurimmat nettokustannukset olivat Pyhäjärvellä (786 / asukas) ja pienimmät ssa (592 / asukas) (kuvio 8). Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /asukas 1 8 6 4 2 23 24 25 - Haapajärven seutukunta KUVIO 8. Perusterveydenhuollon nettokustannukset -Haapajärven seutukunnan kunnissa 23-25. (SotkaNet). 1

Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokustannukset ovat seutukunnassa nousseet vuosien 23-25 välisenä aikana. Vuonna 23 nettokustannukset olivat 663, vuonna 24 753 ja vuonna 25 779. Kuviossa 9 on esitettynä -Haapajärven seutukunnan erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 23-25 verrattuna Pohjois- Pohjanmaahan ja Manner-Suomeen. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroa / asukas 1 8 6 4 2 23 24 25 - Pohjois-Pohjanmaa Manner-Suomi KUVIO 9. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset 23-25. (Kuntaliitto, SotkaNet). Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat olleet noususuuntaisia (kuvio 1). Seutukunnassa suurimmat nettokustannukset vuonna 25 olivat Reisjärvellä (867 / asukas) ja pienimmät Haapajärvellä (682 / asukas). Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /asukas 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 - Haapajärven seutukunta KUVIO 1. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset -Haapajärven seutukunnan kunnissa 23-25. (SotkaNet). 11

3.1.5 Palveluiden käyttö Tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan menoja asukasta kohden suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Tarvevakioinnilla menoista poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden kuten sairastavuuden vaikutus (Hujanen ym. 26). Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa indeksiluvulla kuvattuun tarpeeseen nähden. Maan keskiarvo kuvataan luvulla 1. Perusterveydenhuollon tarvevakioidut menot ovat kaikissa -Haapajärven seutukunnan kunnissa yli koko maan indeksin. Erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot ovat puolestaan seutukunnan kaikissa kunnissa alle koko maan indeksin. Vanhustenhuollon (sisältävät vanhainkodit, kotihoidon ja omaishoidon tuen) tarvevakioidut menot ovat myös kaikissa kunnissa alle koko maan indeksin. Vanhustenhuollon tarvevakioidut menot ovat erityisen paljon alle koko maan indeksin Kärsämäellä (18) ja Pyhäjärvellä (39). (Stakes.) Kunnissa, joissa väestö on keskimääräistä iäkkäämpää ja sairaampaa, tarvevakioidut menot ovat usein alle maan keskiarvon ja palvelutarjontaa saattaa olla liian vähän suhteessa tarpeeseen (Hujanen ym. 26). Päihdehoidon laitoksissa hoidossa olleiden 25-64-vuotiaiden asiakkaiden määrä / 1 vastaavan ikäistä on vuonna 2 ollut 1,6 asiakasta ja vuonna 25 2,1 asiakasta. Vuonna 24 päihdehoidon laitoksissa olleita on ollut 2,3 asiakasta. (SotkaNet.) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen - 17-vuotiaiden lasten määrä on tarkastelujakson aikana pysynyt kutakuinkin samana. Vuonna 25 kodin ulkopuolelle sijoitettujen - 17-vuotiaiden lasten määrä oli,6 % vastaavan ikäisestä väestöstä. (SotkaNet.) 3.2 Hyvinvointia ennakoivat tekijät Hyvinvointiin liittyvät keskeisesti yksilön elämäntavat ja omat valinnat. Lapsuus- ja nuoruusvaiheessa luodaan pohja terveydelle ja toimintakyvylle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Kouluterveyskysely, jossa kartoitetaan nuorten elämäntapoihin ja terveyteen liittyviä asioita, tehdään peruskoulujen 8. ja 9. luokilla. Parillisina vuosina kyselyyn osallistuvat eri koulut kuin parittomina vuosina. Kaikki kunnat eivät osallistu kyselyn toteuttamiseen. Kyselyn tulokset ovat SotkaNet-tietokannassa niiltä vuosilta, jolloin kunta on osallistunut kyselyyn, siinä tapauksessa että kunnasta on osallistunut kyselyyn vähintään 7 oppilasta ja vastausprosentti on ollut vähintään 67 % (Stakes). Tupakointi seutukunnan 8.-9.-luokkalaisten keskuudessa oli vuodesta 21 vuoteen 25 vähentynyt 23,76 %: sta 21,38 %: iin. Tupakointi on vähentynyt tarkastelujakson aikana kaikissa muissa seutukunnan kunnissa paitsi Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä, joissa päivittäin tupakoivien 8.-9.-luokkalaisten määrä on ollut kasvussa. Vuonna 25 eniten päivittäin tupakoivia 8.-9.-luokkalaisia oli Kärsämäellä (24,97 %) ja vähiten Reisjärvellä (13,96 %). (kuvio 11). Nuorten tupakoimattomuuden tukemiseen on tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä mutta myös koko seutukunnassa. 12

Tupakoi päivittäin 8. ja 9. luokan oppilaista 3 25 2 21 % 15 1 5 23 25 - Haapajärven seutukunta KUVIO 11. Tupakoi päivittäin 8.-9.-luokkalaisista. (SotkaNet). Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa seutukunnan 8.-9.-luokkalaisista vuonna 21 oli 26,41 %. Vuonna 25 humalassa olijoita oli 21,37 % (kuvio 12). Vuonna 23 tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa oli 18,95 %. Vähintään kerran kuukaudessa tosi humalaisia 8.-9.- luokkalaisia oli vuonna 25 eniten Kärsämäellä (28,3 %) ja ssa (23,38 %). Seutukunnan tasolla on tapahtunut myönteistä kehitystä mutta humalahakuisesti juovien osuus on edelleen korkea. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8. ja 9. lk. oppilaista, % 4 3 2 1 21 23 25 - Haapajärven seutukunta KUVIO 12. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 8.-9.-luokkalaisista. (SotkaNet). Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 1 %: n alkoholina on tarkastelujakson aikana noin prosentin verran lisääntynyt. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti, puhtaana alkoholina laskettuna vaihteli vuonna 25 Haapajärven 7,6 litrasta Reisjärven 2,6 litraan/asukas. Luvut sisältävät Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 1 %:na alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohti. (SotkaNet.) 13

Laittomia huumeita 8.-9.-luokkalaisista ainakin kerran oli kokeillut 5,78 % vuonna 21 ja 3,74 % vuonna 25. Huumeiden kokeilu näissä ikäluokissa ei ole seutukunnassa yleistynyt vuosituhannen alusta. Vuonna 25 huumeita oli kokeiltu vähiten Kärsämäellä (2,5 %) ja eniten Haapajärvellä (6,59 %) 8.-9.-luokkalaisista. (SotkaNet.) Liikuntaa harrasti harvemmin kuin kerran viikossa seutukunnan 8.-9.-luokkalaisista 9,81 % vuonna 21 ja 8,4 % vuonna 25. Liikunnan harrastus on siis hieman yleistynyt. Liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa harrastavia oli vuonna 25 eniten ssa (12,6 %) ja vähiten Reisjärvellä (5,4 %). (SotkaNet.) 3.3 Toimintaympäristö ja elinolot hyvinvoinnin mahdollistajana 3.3.1 Koulutus ja työ Opiskelumahdollisuuksia kuvaavana indikaattorina voidaan pitää koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden määrää / 1 vastaavan ikäistä. Vuosittaiset vaihtelut vuoden 2 lukumäärästä 118,3 / 1 vuoden 24 lukumäärään 122,1 / 1. Vuonna 21 lukumäärä oli tarkastelujakson alhaisin eli 115 / 1. Indikaattori on tärkeä kuvaaja syrjäytymisuhan alla olevista nuorista. (SotkaNet). Kuviossa 13 tarkastellaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 - Pohjois-Pohjanmaa koko maa KUVIO 13. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v. / 1 vastaavan ikäistä. (SotkaNet). -Haapajärven seutukunnan tilanne koulutuksen ulkopuolelle jääneissä on melko samansuuntainen kuin koko maassa keskimäärin. Seutukunnassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on ollut viime vuosina kuitenkin hieman kasvussa. Pohjois-Pohjanmaalla koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on keskimäärin vähemmän. Koko tarkastelujakson aikana eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24-vuotiaita on ollut Reisjävellä (kuvio14). 14

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat kunnittain 16 14 12 1 8 6 4 2 Ni-Ha sk. 2 21 22 23 24 KUVIO 14. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v. / 1 vastaavan ikäistä kunnittain. (SotkaNet). Työttömyyttä tarkasteltiin kokonaisprosenttina, nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden tilastojen perusteella. Seutukunnan kokonaistyöttömien määrä on tarkastelujakson aikana pienentynyt. Vuonna 2 työttömien määrä oli 14,5 % ja vuonna 25 se oli 11,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vaihdellut 18,1 %:sta 22,4 %:iin. Vuonna 25 pitkäaikaistyöttömiä oli 18,4 %. Nuorisotyöttömien osuus 15-24-vuotiaasta työvoimasta on tarkastelujakson aikana pienentynyt. Vuonna 2 nuorisotyöttömiä on ollut 17,4 % ja vuonna 25 heitä oli 11,8 %. (kuvio 15). Työttömyys 25 2 % 15 1 5 Kokonaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät 2 21 22 23 24 25 KUVIO 15. Työttömien määrä -Haapajärven seutukunnassa. (SotkaNet). 15

3.3.2 Perustarpeet Perustarpeiden osalta tarkasteltiin huoltosuhdetta, toimeentulotuen asiakkaita, kotihoidontukea, yksittäistä hoitotukea sekä osittaista hoitorahaa saaneiden perheiden määrää, päivähoidossa olleita 1-6-vuotiaita, vanhemmuuden puutetta kokeneiden nuorten lukumäärää/ikäluokka. Huoltosuhde (demografinen) kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on lukumääräisesti suhteessa työikäiseen väestöön. -Haapajärven huoltosuhde on koko tarkastelujakson ajan ollut todella korkea. Vuonna 2 se oli 61,3 ja vuonna 24 tästä vielä noussut ollen 62,7. (SotkaNet.) Pohjois-Pohjanmaalla huoltosuhde on vuosien 2-24 välisenä aikana vaihdellut välillä 51,7-52. Koko maassa huoltosuhde on vaihdellut välillä 52,9-53,3. Huoltosuhde - Haapajärven seutukunnassa on huomattavasti korkeampi verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Seutukunnan kuntien välisessä vertailussa huoltosuhteessa ei ole isoja eroja. Alin huoltosuhde vuonna 24 on ollut Pyhäjärvellä (6,9) ja korkein Reisjärvellä (66,3). (SotkaNet.) Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat (%:a vastaavan ikäisestä väestöstä) on laskenut reilut 3,5 % vuoden 2 luvusta 19,9 % vuoden 25 lukuun 16,4 %. Samoin toimeentulotukea saavien 25-64-vuotiaiden osuus on laskenut. Vuonna 2 heitä oli 1,2 % ja vuonna 25 heitä oli 7,5 %. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on laskenut noin 3,6 % vuodesta 2 jolloin se oli 13,1 %. (SotkaNet.) Työttömyyden aleneminen selittää tukea saaneiden määrän laskua. Kotihoidontukea saaneita perheitä oli -Haapajärven seutukunnassa 824 vuonna 25. Yksityisen hoidontukea sai 3 perhettä ja osittaista hoitorahaa 56 perhettä. Yhteensä kotihoidontukea, yksityistä hoidontukea tai osittaista hoitorahaa tai näistä useampia tukimuotoja saaneita perheitä oli vuoden 25 aikana seutukunnassa 884. Vuonna 24 edellä mainittuja tukia seutukunnassa sai 92 perhettä. (Kela.) Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleiden 1-6-vuotiaiden osuus on seutukunnassa hieman noussut vuodesta 2 vuoteen 25. Vuonna 2 päivähoidossa tämän ikäisistä oli 32,4 % ja vuonna 25 heitä oli 35,6 %. Pohjois-Pohjanmaalla tämän ikäisiä lapsia on enemmän kunnan kustantamassa päivähoidossa. Vuonna 25 heitä oli 43,5 % ja tilanne on pysytellyt samoissa lukemissa koko tarkastelujakson ajan. Koko maassa 1-6-vuotiaita oli kunnallisessa päivähoidossa koko tarkastelujakson ajan noin 53,3 %. - Haapajärven seutukunnassa pienet lapset hoidetaan suurimmaksi osaksi kotona. (SotkaNet.) Vanhemmuuden puutteen kokeminen -Haapajärven seutukunnan 8.-9.-luokkalaisten keskuudessa on lisääntynyt viime vuosien aikana. Vanhemmuuden puutetta kokeneita seutukunnassa vuonna 23 oli 2,77 % ja vuonna 25 heitä oli 24,31 %. Kuviossa 16 on kuvattu vanhemmuuden puutetta seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Vanhemmuuden puutteen kokeminen on lisääntynyt muissa seutukunnan kunnissa paitsi Kärsämäellä, jossa se on laskenut lähes samalle tasolle muiden kuntien kanssa, ollen vuonna 23 reilusti yleisempää kuin muissa kunnissa. Kaikissa kunnissa vanhemmuuden puutteen kokeminen oli vuonna 25 yleisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. 16

Vanhemmuuden puute on indikaattori, joka muodostuu seuraavista kysymyksistä; vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, vanhemmat eivät tiedä missä oppilas viettää viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan ja kotona ei saanut apua kouluvaikeuksissa. Kysymys vanhemmuuden puutteen kokemisesta on ollut kouluterveyskyselyssä mukana v. 22 lähtien ja eri vuosien keskinäiseen vertailtavuuteen vaikuttaa kysymysten sisältöjen muutos vuoden 24 lomakkeessa. Tuloksia voi kuitenkin tulkita viitteellisenä. (SotkaNet.) Vanhemmuuden puutetta kokeneet 8.-9.- luokkalaiset, % 23 25 -Haapajärven sk. Pohjois-Pohjanmaa koko maa 5 1 15 2 25 3 35 % KUVIO 16. Vanhemmuuden puutetta kokeneet 8.-9.-luokkalaiset. (SotkaNet). 3.4 Hyvinvoinnin tila 3.4.1 Terveydentila Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksi avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 1). Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 1. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. (SotkaNet.) -Haapajärven seutukunnassa korkein sairastavuusindeksi tarkastelujakson aikana on ollut vuonna 25, jolloin se oli 13,7. Sairastavuusindeksi on vaihdellut välillä 126,2-13,7. Seutukunnan sairastavuusindeksi on suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maahan verrattuna reilusti suurempi. Seutukunnan kunnista ainoastaan ssa sairastavuusaste jää alle Pohjois-Pohjanmaan tason (kuvio 17). 17

Sairastavuusindeksi v. 25 25 -Haapajärven sk. Pohjois-Pohjanmaa koko maa 8 9 1 11 12 13 14 KUVIO 17. Sairastavuusindeksi vuonna 25. (SotkaNet). Kansantautien summaindeksi -Haapajärven seutukunnassa vuonna 25 oli 153,1. Kansantautien summaindeksi oli alhaisin Pyhäjärvellä (138,1) ja korkein Kärsämäellä (157,8) ja ssa (157,6). Pohjois-Pohjanmaan vastaava luku vuonna 25 oli 139,1 (Koko maa = 1). Kansantautien summaindeksissä tarkasteltavana on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Summaindeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. (Kela.) Kuviossa 18 on esitetty eri kansantautien esiintyvyys seutukunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 25. Diabeteksen, astman ja verenpainetaudin esiintyvyydessä ei ole huomattavia eroja seutukunnan kuntien välillä. Sepelvaltimotautia sairastetaan huomattavasti enemmän Reisjärvellä kuin muissa seutukunnan kunnissa tai Pohjois-Pohjanmaalla. Myös ssa sepelvaltimotautia on muita kuntia enemmän. Kansantaudit, vakioitu 2, 15, 1, 5,, Diabetes Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Pohjois-Pohjanmaa KUVIO 18. Terveyspuntarin kansantaudit vuonna 25. (Kela). 18

Vuonna 25 seutukunnan 8.-9.-luokkalaisista 17,31 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku on pari prosenttia pienempi kuin vuonna 21. Seutukunnan kunnissa 8.-9.-luokkalaisten terveydentilan kokemisessa oli eroja (kuvio 19). Pohjois-Pohjanmaalla 15,57 % ja koko maassa 16,59 % 8.-9.-luokkalaisista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi vuonna 25. Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 3 25 2 15 1 5 21 23 25 - Haapajärven seutukunta KUVIO 19. Terveydentila keskinkertainen tai huono 8.- ja 9.luokan oppilaista. (SotkaNet). Vuonna 25 seutukunnan 8.-9.-luokkalaisista 11,39 % koki olevansa keskivaikeasti tai vaikeasti masentunut. Keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneiden 8.-9.-luokkalaisten osuus vaihteli huomattavasti seutukunnan kunnissa (kuvio 2). Pohjois-Pohjanmaalla 12,2 % ja koko maassa 12,51 % 8.-9.-luokkalaisista oli keskivaikeasti tai vaikeasti masentunut vuonna 25. Luvuissa ei esiintynyt tarkastelujakson aikana vaihtelua. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8.- 9.-luokan oppilaista 2 15 1 5 21 23 25 - Haapajärven seutukunta KUVIO 2. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 8.- 9.-luokan oppilaista. (SotkaNet). 19

Kaikkiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut Terveydentilaa kuvaavina indikaattoreina toimivat myös erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Tilastotieto on kerätty SotkaNet-tietokannasta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - 15-vuotiaita oli seutukunnassa 48,3 / 1 vastaavan ikäistä vuonna 25. Tarkastelujakson ajan luku on pysynyt samansuuntaisena. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 43,7 / 1 vastaavan ikäistä ja koko maassa 41,6 / 1 vastaavan ikäistä. Seutukunnan kunnista Haapajärvellä oli vähiten erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -15 -vuotiaita (39,1 / 1) ja Reisjärvellä eniten 69 / 1). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita oli seutukunnassa 71,3 / 1 vastaavan ikäistä vuonna 25. Vuodesta 2 luku on kasvanut kymmenellä lääkkeen käyttäjällä. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 58,7 / 1 vastaavan ikäistä ja koko maassa 52,6 / 1 vastaavan ikäistä. Seutukunnan kunnista ssa oli vähiten erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita (59,2 / 1) ja Pyhäjärvellä eniten 92,3 / 1). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64-vuotiaita oli seutukunnassa 283,8 / 1 vastaavan ikäistä vuonna 25. Vuodesta 2 luku on kasvanut 23 lääkkeen käyttäjällä. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 245,9 / 1 vastaavan ikäistä ja koko maassa 29,8 / 1 vastaavan ikäistä. Kasvua erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrässä on tapahtunut myös Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa vaikkakin -Haapajärven seutukunnassa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on huomattavan suuri verrattuna Pohjois- Pohjanmaahan ja koko maahan. Seutukunnan kunnista Reisjärvellä oli vähiten erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64-vuotiaita (276,2 / 1) ja Kärsämäellä eniten 31,2 / 1). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 -vuotta täyttäneitä oli seutukunnassa 731,3 / 1 vastaavan ikäistä vuonna 25. Tarkastelujakson aikana luvussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 727,7 / 1 vastaavan ikäistä ja koko maassa 632,4 / 1 vastaavan ikäistä. Seutukunnan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on samansuuntainen Pohjois-Pohjanmaan kanssa, mutta huomattavasti suurempi kuin koko maassa. Seutukunnan kunnista Pyhäjärvellä oli vähiten erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65- vuotta täyttäneitä (72,8 / 1) ja Reisjärvellä eniten 768,3 / 1). Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - 15-vuotiaita seutukunnassa oli 3,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 3,1 % ja koko maassa 2,8 %. Seutukunnan kunnista Haapajärvellä oli vähiten astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - 15-vuotiaita (2,7 %) ja Reisjärvellä eniten (5,5 %). Tarkastelujakson aikana kuntien sisällä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia käyttäjämäärissä. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita seutukunnassa oli 3,2 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 2,5 % ja koko maassa 1,9 %. Seutukunnan kunnista ssa oli vähiten astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita (2,6 %) ja Pyhäjärvellä eniten (4,4 %). Tarkastelujakson aikana muissa kunnissa paitsi Pyhäjärvellä ei ole tapahtunut merkittäviä 2

muutoksia käyttäjämäärissä. Pyhäjärvellä käyttäjämäärä on vuodesta 2 tasaisesti noussut vuoteen 25 tultaessa. Vuonna 2 astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita oli 2,7 % ja vuonna 25 heitä oli 4,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-39-vuotiaita seutukunnassa oli 4 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 3,8 % ja koko maassa 2,7 %. Seutukunnan kunnista Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä oli vähiten astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-39-vuotiaita (3,5 %) ja Kärsämäellä eniten (5,1 %). Tarkastelujakson aikana kunnissa on tapahtunut lievää nousua käyttäjämäärissä. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä seutukunnassa oli 7,5 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 7,5 % ja koko maassa 5,6 %. Seutukunnan kunnista Pyhäjärvellä oli vähiten astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4 -vuotta täyttäneitä (6,4 %) ja ssa eniten (8,4 %). Kuviossa 21 tarkastellaan astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4- vuotta täyttäneitä seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 4 -vuotta täyttäneiden määrä on vuosien 2-25 aikana seutukunnassa kasvanut kuten myös Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassakin. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4-vuotta täyttäneet, % 1 8 6 4 2 2 21 22 23 - Haapajärven sk. Pohjois- Pohjanmaa koko maa 24 25 KUVIO 21. Astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4-vuotta täyttäneet seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. (SotkaNet). Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - 15-vuotiaita seutukunnassa oli,2 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli,3 % ja koko maassa,4 %. Kuntien yksittäisiä lukuja ei ollut saatavilla. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita seutukunnassa oli 1, % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli,7 % ja koko maassa myös,7 %. Kaikkien kuntien yksittäisiä lukuja ei ollut saatavilla. 21

Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-39-vuotiaita seutukunnassa oli 1,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 1, % ja koko maassa myös 1, %. Kaikkien kuntien yksittäisiä lukuja ei ollut saatavilla. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä seutukunnassa oli 7,3 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 6,2 % ja koko maassa 5,6 %. Seutukunnan kunnista Haapajärvellä oli vähiten diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä (6,5 %) ja ssa eniten (8,4 %). Kuviossa 22 tarkastellaan diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Diabetes on yleistynyt 4-vuotta täyttäneillä tarkastelujakson aikana - Haapajärven seutukunnassa kuin myös Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4- vuotta täyttäneet, % 1 8 6 4 2 2 21 22 23 - Haapajärven sk. Pohjois- Pohjanmaa koko maa 24 25 KUVIO 22. Diabeteksen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4-vuotta täyttäneet seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. (SotkaNet). Sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä seutukunnassa oli 11,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 1,1 % ja koko maassa 7,2 %. Seutukunnan kunnista Pyhäjärvellä oli vähiten sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä (1, %) ja Reisjärvellä eniten (15,5 %). Kuviossa 23 tarkastellaan sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. -Haapajärven seutukunnassa sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä on enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Seutukunnassa Reisjärvellä on muita kuntia huomattavasti enemmän sepelvaltimotautia sairastavia. 22

Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4-vuotta täyttäneet, % 2 15 1 5 2 21 22 23 - Haapajärven sk. Pohjois- Pohjanmaa koko maa 24 25 KUVIO 23. Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4-vuotta täyttäneet seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. (SotkaNet). Verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä seutukunnassa oli 25 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 22,7 % ja koko maassa 18,4 %. Seutukunnan kunnista ssa oli vähiten verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä (23,4 %) ja Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä eniten (26,4 %). Kuviossa 24 tarkastellaan verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 4-vuotta täyttäneitä seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. -Haapajärven seutukunnassa on enemmän verenpainetautia sairastavia kuin Pohjois- Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuodesta 2 vuoteen 25 verenpainetautisten määrä on seutukunnassa hieman noussut kuten Pohjois-Pohjanmaallakin. Koko tarkastelujakson ajan Pyhäjärvellä on ollut eniten verenpainetautia sairastavia verrattuna seutukunnan muihin kuntiin. Verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4-vuotta täyttäneet, % 3 25 2 15 1 5 - Haapajärven sk. Pohjois- Pohjanmaa koko maa 2 21 22 23 24 25 KUVIO 24. Verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut 4-vuotta täyttäneet seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. (SotkaNet). 23

Depressiolääkkeistä korvausta saaneet Depressiolääkkeistä korvausta saaneita 2-64-vuotta täyttäneitä seutukunnassa oli 6,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 24. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 6,7 % ja koko maassa 7,1 %. Seutukunnan kunnista Kärsämäellä oli vähiten depressiolääkkeistä korvausta saaneita 2-64-vuotta täyttäneitä (5,9 %) ja Pyhäjärvellä eniten (7,7 %). Kuviossa 25 tarkastellaan depressiolääkkeistä korvausta saaneita 2-64-vuotta täyttäneitä seutukunnan kunnissa verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Vuodelta 25 ei ollut saatavilla tietoja. -Haapajärven seutukunnassa depressiolääkkeiden käyttäjien määrä on lisääntynyt vuodesta 2 vuoteen 25. Sama suuntaus on myös Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Pyhäjärvellä depressiolääkkeitä käyttäviä on ollut enemmän verrattuna seutukunnan muihin kuntiin. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64 -vuotta täyttäneet, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 - Haapajärven sk. Pohjois- Pohjanmaa koko maa KUVIO 25. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 2-64-vuotta täyttäneet. (SotkaNet). Depressiolääkkeistä korvausta saaneita 65-vuotta täyttäneitä seutukunnassa oli 1 % vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla luku oli 1,3 % ja koko maassa 1 %. Seutukunnan kunnista Kärsämäellä oli vähiten depressiolääkkeistä korvausta saaneita 65-vuotta täyttäneitä (8,2 %) ja Pyhäjärvellä eniten (1,7 %). Tarkastelujakson aikana kuntien sisällä ei ollut merkittäviä eroja käyttäjämäärissä, pääosin käyttäjämäärät ovat hieman pienentyneet. Tapaturman takia sairaalassa hoidetut Tapaturman takia sairaaloissa hoidettuja - 15-vuotiaita / 1 vastaavan ikäistä seutukunnassa oli 6,2 % vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla sairaalassa hoidettuja oli 8,1 % ja koko maassa 7,7 %. Tarkastelujakson aikana kuntien sisäiset luvut vaihtelivat melko paljon kun taas Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan luvuissa ei esiintynyt suuria vaihteluja. Haapajärvellä vaihteluväli oli 5,1 % - 8,6 %, Kärsämäellä 7,5 % - 13 %, ssa 4,2 % - 11,7 %, Pyhäjärvellä 5,4 % - 9,8 % ja Reisjärvellä 6,5 % - 8,3 %. (SotkaNet.) Tapaturman takia sairaaloissa hoidettuja 25-64-vuotiaita / 1 vastaavan ikäistä seutukunnassa oli 18,1 % vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla sairaalassa hoidettuja oli 16,3 % ja koko maassa 13,9 %. Tarkastelujakson aikana kuntien sisäiset luvut vaihtelivat melko paljon 24

kun taas Pohjois-Pohjanmaan vaihtelu tapahtui alle 2 %: n sisällä ja koko maassa 1 %: n sisällä. Haapajärvellä vaihteluväli oli 13 % - 16,7 %, Kärsämäellä 12,5 % - 19 %, ssa 14,3 % - 19,2 %, Pyhäjärvellä 16 % - 25,2 % ja Reisjärvellä 11,2 % - 19,7 %. (SotkaNet.) Tapaturman takia sairaaloissa hoidettuja 65-vuotta täyttäneitä / 1 vastaavan ikäistä seutukunnassa oli 3,6 % vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla sairaalassa hoidettuja oli 3,2 % ja koko maassa 2,9 %. Tarkastelujakson aikana kuntien sisäisten lukujen vaihtelu tapahtui noin 2 %: n sisällä. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa vaihtelua ei juuri esiintynyt. (SotkaNet.) 3.4.2. Sosiaalinen hyvinvointi Sosiaalisen hyvinvoinnin mittareina käytettiin läheisen ystävän puutetta, yksihuoltajaperheiden määrää, lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevia -17-vuotiaita vastaavan ikäisestä väestöstä, kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaita, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 25-64-vuotiaita, yksinasuvia 75-vuotiaita, kotona asuvia 75-vuotta täyttäneitä ja palveluasumisen piirissä olevia 65-vuotta täyttäneitä. Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan seutukunnan 8.-9. luokan oppilaista 1,5 % :lla ei ollut yhtään läheistä ystävää vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla lukema oli 11,1 % ja koko maassa 11,7 %. Lukuja ei ollut saatavilla tarkastelujaksolta kaikille vuosille. Yksinhuoltajaperheiden määrä lapsiperheistä oli 14,5 % -Haapajärven seutukunnassa vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla yksinhuoltajaperheiden määrä oli 16,1 % ja koko maassa 2 %. Kuntien sisäisissä luvuissa ei ole tarkastelujakson aikana tapahtunut muutoksia. Vuonna 25 yksinhuoltajaperheitä oli vähiten Reisjärvellä (11,3 %), kuten on ollut koko tarkastelujakson ajan ja eniten Pyhäjärvellä (16,7 %).(SotkaNet.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä - 17-vuotiaita vastaavan ikäisistä vuoden aikana oli seutukunnassa 4,6 vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku oli 3,4 ja koko maassa 4,9. Seutukunnan kunnissa tukitoimien piirissä olevien -17-vuotiaiden osuus on noussut viime vuosina. Vuonna 25 vähiten tukitoimien piirissä olevia oli Reisjärvellä (3,3 %) ja eniten Pyhäjärvellä (6,2 %).(SotkaNet.) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaita oli seutukunnassa 84,8 / 1 alle 18-vuotiasta vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla heitä oli 51,3 / 1 ja koko maassa 64 / 1. Seutukunnan kuntien sisäiset luvut vaihtelivat erittäin paljon tarkastelujakson aikana (kuvio 26). 25

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat 175 15 125 1 75 5 25 - Haapajärven seutukunta 2 21 22 23 24 25 KUVIO 26. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 alle 18-vuotiasta (SotkaNet). Työkyvyttömyyseläkkeellä 25-64-vuotiaista oli seutukunnassa 137,1 / 1 vastaavan ikäistä vuonna 24 (kuvio 27). Pohjois-Pohjanmaalla työkyvyttömyyseläkkeellä oli 11,4 / 1 vastaavan ikäistä ja koko maassa 92,3 / 1 vastaavan ikäistä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli vähiten ssa (19,9 / 1) ja eniten Pyhäjärvellä (166,2 / 1). Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 25-64-vuotiaita on -Haapajärven seutukunnassa selkeästi enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Tarkastelujakson aikana ssa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on ollut laskusuuntainen, muissa seutukunnan kunnissa tasaisen korkea tai noususuuntainen. (kuvio 27). Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 25-64-vuotiaat / 1 vast.ikäistä 2 175 15 125 1 75 5 25 2 21 22 23 24 - Haapajärven sk. Pohjois- Pohjanmaa koko maa KUVIO 27. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 25-64 -vuotiaat / 1 vastaavan ikäistä. (SotkaNet). 26

Yksin asuvia 75-vuotta täyttäneitä oli seutukunnassa 38 % vastaavan ikäisistä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla heitä oli 41,8 ja koko maassa 45,8. Vuonna 25 vähiten yksinasuvia seutukunnan kunnista oli Kärsämäellä (34,9 %) ja eniten Haapajärvellä (4,2 %). Yksin asuvien määrä on tarkastelujakson aikana pysynyt melko lailla samoissa lukemissa. (SotkaNet.) Kotona asuvia 75-vuotta täyttäneitä oli seutukunnassa 89,3 % vastaavan ikäisistä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla heitä oli 9 % ja koko maassa 89,6 %. Vuonna 25 vähiten kotona asuvia seutukunnan kunnista oli Kärsämäellä (81,4 %) ja eniten Reisjärvellä (92,4 %). Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä on tarkastelujakson aikana vähentynyt kaikissa kunnissa. (SotkaNet.) Palveluasumisen piirissä olevia 65-vuotta täyttäneitä oli seutukunnassa 6 % vastaavan ikäisistä vuonna 25. Pohjois-Pohjanmaalla heitä oli 3,4 % ja koko maassa 2,9 %. Seutukunnassa on palveluasumisen piirissä noin puolet enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Vähiten palveluasumisen piirissä olevia oli seutukunnan kunnista Reisjärvellä (3,5 %) ja eniten Kärsämäellä (9,1 %) vuonna 25. (SotkaNet.) 3.4.3 Turvallisuus Turvallisuutta tarkasteltiin rikostilastojen avulla. Tiedot on kerätty Tilastokeskuksen rekistereistä. Liikennerikosten määrä on lähes kaksinkertaistunut -Haapajärven seutukunnassa vuosien 2-25 välisenä aikana. Vuonna 25 liikennerikoksia tilastoitiin yhteensä 13 kappaletta. Vastaava luku vuonna 2 oli 743 liikennerikosta. (kuvio 28). Liikennerikokset 14 12 1 kpl 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 -Haapajärven seutukunta KUVIO 28. Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset. (Tilastokeskus). 27

Rattijuopumusten määrä -Haapajärven seutukunnassa on vaihdellut vuosien 2-25 välisenä aikana (kuvio 29). Vuonna 25 poliisin tietoon tuli 53 rattijuopumusta. Eniten rattijuopumuksia seutukunnassa tilastoitiin vuonna 24 (72 kpl). Rattijuopumukset kpl 8 7 6 5 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 -Haapajärven seutukunta KUVIO 29. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumukset. (Tilastokeskus). Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat kääntyneet kasvuun vuonna 23 (kuvio 3). Vuonna 25 henkeen ja terveyteen kohdistui seutukunnassa 27 rikosta. Vuonna 25 Pyhäjärvellä henkeen ja terveyteen kohdistui 98 rikosta. Määrä on kaksinkertainen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Korkeimmillaan henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tarkastelulla ajanjaksolla oli vuonna 21 (243 kpl). Tuolloin henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia tehtiin selvästi enemmän Haapajärvellä (89 kpl) ja ssa (88 kpl) kuin näissä kunnissa yleensä tarkastellun ajanjakson aikana. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 3 25 kpl 2 15 1 5 -Haapajärven seutukunta 2 21 22 23 24 25 KUVIO 3. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. (Tilastokeskus). -Haapajärven seutukunnassa poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia vuonna 24 oli 5,7 / 1. Eniten väkivaltarikoksia 1 asukasta kohden tehtiin vuonna 24 Haapajärvellä (7,2) ja Pyhäjärvellä (7,). Vähiten väkivaltarikoksia vuonna 24 tehtiin Kärsämäellä (2,3 / 1) ja Reisjärvellä (2,6 / 1). Väkivaltarikosten määrä vuonna 24 oli -Haapajärven seutukunnassa samaa tasoa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan kanssa. (kuvio 31.) 28

Väkivaltarikokset 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 - Haapajärven seutukunta Pohjois- Pohjanmaa Koko maa KUVIO 31. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1 asukasta. (Tilastokeskus). 3.5 Hyvinvoinnin saldo Kuolleisuus 65-vuotta täyttäneillä 1 vastaavan ikäistä asukasta kohden on - Haapajärven seutukunnassa ollut koko tarkastelujakson ajan korkeampi sekä Pohjois- Pohjanmaahan että koko maahan verrattuna (kuvio 32). 65-vuotiaiden kuolleisuus on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa vähenevä koko tarkastelujakson ajan. -Haapajärven seutukunnassa 65-vuotta täyttäneiden kuolleisuus on kääntynyt kuitenkin kasvuun vuonna 22. Kuolleisuus 65-vuotta täyttäneillä 6 5 4 3 2 -Haapajärven seutukunta Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 1 2 21 22 23 24 Kuvio 32. Kuolleisuus 65-vuotta täyttäneillä / 1 vastaavan ikäistä. (Tilastokeskus). Menetetyt elinvuodet (PYLL-indeksi) kuvaa odotettavissa olevan elinajan ja ennenaikaisten kuolemien erotusta viisivuotisjaksojen keskiarvona ja kuolinsyittäin 29

eriteltynä. Menetettyjen elinvuosien pitkän aikavälin seurannan avulla voidaan tehdä kuntakohtaisesti päätelmiä siitä onko väestön hyvinvointi paranemassa vai heikkenemässä. Tulosten perusteella voidaan myös paremmin kohdentaa tulevien toimenpiteiden tavoitteita seuraavalla suunnittelukaudella. Ennenaikaisia kuolemia ja niiden syitä tarkasteltiin - Haapajärven seutukunnan kunnissa ajanjaksolla 1983-24. Tutkimuksen teki Efeko Oy -Haapajärven seutukunnan toimeksiannosta. -Haapajärven seutukunnan kunnat ovat menetettyjen elinvuosien PYLL-indeksillä mitattuna hyvin erilaisia. Kunnat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ja. PYLL-indeksillä mitattuna Haapajärvellä ja Reisjärvellä ennenaikaisten kuolemien määrä oli selvästi maan keskiarvoa suurempi. Haapajärvellä sekä miehillä että naisilla hyvinvoinnin menetys oli 2 % maan keskiarvoa suurempaa. Haapajärvellä hyvinvoinnin menetyksiä sekä miehillä että naisilla selittävät tapaturmat ja myrkytykset, jotka aiheutuivat pääosin itsemurhista sekä maaliikennetapaturmista. Lisäksi miehillä hyvinvoinnin menetyksiä selittävät syöpä- ja alkoholiperäiset sairaudet ja naisilla sydän- ja verisuonisairaudet. Reisjärven naisilla hyvinvoinnin menetys oli 3 % maan keskiarvoa suurempaa, kun taas miehillä hyvinvoinnin menetys oli 2 % maan keskiarvoa vähäisempää. Reisjärvellä hyvinvoinnin menetyksiä naisten osalta selittävät syöpäsairaudet sekä tapaturmat ja myrkytykset. (Efeko Oy 25.) Toiseen ryhmään kuuluvat ja. Kärsämäellä ja ssa ennenaikaisten kuolemien määrä vastaa maan keskitasoa. Kärsämäen miehillä hyvinvoinnin menetys oli 2 % maan keskiarvoa suurempaa. Kärsämäen naisilla hyvinvoinnin menetys oli 3 % maan keskiarvoa vähäisempää. sten miesten osalta enneaikaisia kuolemia voidaan selittää sydän- ja verisuonisairauksien, tapaturmien ja myrkytyksien, jotka pääosin aiheutuivat itsemurhista sekä alkoholiperäisten sairauksien osuudella. ssa miehillä hyvinvoinnin menetys oli 1 % maan keskiarvoa suurempaa. n naisilla hyvinvoinnin menetys oli 2 % maan keskiarvoa vähäisempää. Hyvinvoinnin menetyksiä nivalalaisten miesten osalta selittävät sydän- ja verisuonisairaudet, alkoholiperäiset sairaudet sekä maaliikennetapaturmat. (Efeko Oy 25.) Kolmanteen ryhmään kuuluu. Pyhäjärvellä ennenaikaisten kuolemien määrä oli pienempi kuin maassa keskimäärin. Pyhäjärvellä miesten hyvinvoinnin menetys oli 1 % ja naisten 3 % maan keskiarvoa vähäisempää. (Efeko Oy 25.) Niin naisten kuin miestenkin ennenaikaisten kuolemien taustalta löytyvät alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat ja alkoholin aiheuttamat myrkytykset Itsemurhia tehtiin seutukunnassa viisi vuonna 25. Itsemurhien määrä oli poikkeuksellisen korkea vuonna 23, jolloin seutukunnassa tehtiin 12 itsemurhaa ( 6 kpl, 5 kpl). 3