Samankaltaiset tiedostot

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Tavoitteena terveyttä ja hyvinvointia

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Esitelmä saattohoidosta

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

Lausuntopyyntö STM 2015

SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO -HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Lausuntopyyntö STM 2015

STM:n asetus ( ) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN

FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ

Hoidon porrastus Onko Käypä hoito-suosituksista apua? Pasi Salmela OYS

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2012

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet

Väli- ja loppuraportointi

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta

-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Tani Savolainen ja Eveliina Kantola LAPIN AMK 2015

Opiskelijavastaavan ja lähiohjaajan tehtävät. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

Asukkaiden ääni Siun sotessa. Kuntalaiset keskiöön- seminaari /Heli Aalto

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

Muutos on mahdollisuus

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Terveyden edistäminen Kainuussa

HAKEMUSLOMAKE OHJATTUUN RYHMÄTOIMINTAAN KOIVUTARHAAN (KANNUS), KOTIPÄÄSKYYN (KOKKOLA) JA VASKOOLIIN (VETELI)

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA Johdanto

Seppo Soine-Rajanummi, Suomen Syöpäyhdistys

Työterveyshuollon muutokset

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti

VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

TerveysInfo. 10 myyttiä maidosta Lehtinen kumoaa maitoon liittyviä myyttejä.

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Kandikysely Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2012

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä verkkonuorisotyön avustukset. Emma Kuusi

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013

Tietyömaiden turvallisuus Maanrakennuskuljetus 2010 seminaari

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Tilaajavastuulain muutokset

Kyky-projektin tuloksena opiskelukykyä edistäviä yhteisöjä. Johanna Kujala, A-M. Norrgrann, Laura Heinonen

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Maija Pirttijärvi

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

PISARA Pitkäaikaissairauksien alueellinen toimintamalli hankekokonaisuuden aloitusseminaari

Vuosittainen raportti

Kaija Blom suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kaija Blom

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Tytöt LVI-alalla - Perusraportti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA?

Äitiysneuvolapalvelujen johtaminen ml henkilöstömitoitus. Valtakunnalliset neuvolapäivät Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI)

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Kokous- ja kongressipalvelut

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Hoitotyön yhteenvedon käyttöönotto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet omavalvonnan osana myös sosiaalihuollon palveluissa

Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa ikäihmiset ovat aktiivisia

LÄÄKÄRI Kyselytutkimus lääkäreille

ristön terveysriskien ehkäisy

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Kainuun maakuntaohjelman laatimisen käynnistysseminaari klo Bio Rex Kajaani

Transkriptio:

ESIPUHE Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri osallistui v. 2005 2007(2008) Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman valtakunnalliseen Dehkon 2D -hankkeeseen. Vuosi 2008 oli jatkohanketta Diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy osaksi perusterveydenhuollon arkea. Jatkohankeaika oli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä tarpeen, koska Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri liittyi kaksi vuotta muita hankealueita myöhemmin valtakunnalliseen hankkeeseen. D2D hankkeen tavoitteena oli soveltaa onnistuneita tieteellisiä tutkimustuloksia väestötasolla normaalin terveydenhuollon arkipäivässä. Tavoite oli haastava, siihen liittyi ajatus uusien toimintakäytäntöjen käyttöönotosta lähes olemassa olevilla resursseilla. Samaan aikaan kunnissa selvitettiin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyviä kysymyksiä. Perusterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta löytyi runsaasti D2D-hankkeesta ja siinä esitetyistä kehittämisasioista innostuneita toimijoita. Jotta heidän innostuneisuutensa jatkuisi ja kehittämistyö saisi toimipaikoissa laajan kannatuksen, tarvitaan terveyden edistämisen arvostusta ja siihen riittäviä resursseja ja sitoutumista myös toimipaikkojen johdolta ja erityisesti kuntien johdolta. Kansalaisten vastuuta terveydestä ja hyvinvoinnista korostetaan yhä enemmän. On kuitenkin tärkeää, että kansalaiset saavat elämän eri vaiheissa riittävästi terveyteen liittyvää tietoa ja että eri toimijat, niin terveydenhuollosta kuin terveydenhuoltoa tukevilta sektoreilta, tukevat kansalaisia tekemään terveytensä kannalta hyviä valintoja. Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys on tiedostettu ja paljon uusia toimintakäytäntöjä yhteistyön lisäämiseksi suunnitellaan. Tämä raportti on kuvaus siitä, miten Pohjois-Savon D2D-hanke toteutettiin, miten hanke organisoitiin sekä miten toimintaa saatiin mahdollisimman paljon käytäntöön ja mitä hankkeesta opittiin. Paikallishankekuvaukset ovat toimipaikkojen D2D-yhdyshenkilöiden tai niiden vastuuhenkilöiden kirjoittamia. Hyvät toimintakäytännöt toimintamallikuvauksina pohjautuvat v. 2007 alueelta Diabetesliiton tietokantaan raportoituihin kuvauksiin. Hankkeen yhteiset hanketyöntekijät ovat kirjoittaneet omaan työhönsä ja toimenkuvaansa liittyvistä asioita. Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian tutkimusosuus perustuu LK Tiina Kiiskisen syventäviin opintoihin. Aluekoordinaattori Mervi Lehmusaho on ollut päävastuussa tämän raportin toimittamisesta. Koko hanketyöryhmä kiittää kentän innostuneita toimijoita, jotka ovat kaikessa kiireessä ja muutostilanteissa jaksaneet toimia yhteisen tavoitteen hyväksi. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdolle, hankkeen valtakunnalliselle johtoryhmälle sekä Suomen Diabetesliitolle kiitos siitä, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on saanut osallistua tähän edistykselliseen hankkeeseen. Kuopiossa 12. tammikuuta 2009 Leo Niskanen, professori PSSHP:n D2D-hankkeen hankevastaava ja ohjaustyöryhmän puheenjohtaja Mervi Lehmusaho, THM PSSHP:n D2D-hankkeen aluekoordinaattori, Suomen Diabetesliitto Leena Moilanen, dosentti PSSHP:n D2D-hankkeen vastuutyöryhmän puheenjohtaja

5 Kuva 1. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri v. 2005. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7687/08. Alueella sijaitseva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on yksi maamme viidestä yliopistollisesta sairaalasta ja siellä toimivat kaikki lääketieteen erikoisalat. Opetussairaalana toimiva KYS tekee läheistä yhteistyötä Kuopion tiedelaakson kanssa; tiedelaaksossa keskeisiä tutkimusalueita ovat terveys, ravinto ja ympäristö. KYSin keskeisiä lääketieteen tutkimusalueita ovat krooniset kansantaudit kuten diabetes, valtimonkovettumatauti, Alzheimerin tauti, aivoverisuonitaudit ja lihavuus; niin niiden syntymekanismit ja genetiikka kuin hoito ja ehkäisy. (Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri 2008a).

22 uudestaan tilapäisapuna hankkeen viimeisenä syksynä. KYSin sisätautien hallinnon toimistosihteeri Tuija Nenonen avusti hanketta monissa hallinnollisissa kysymyksissä oman toimensa ohessa ja vastasi aluekoordinaattorin tuella hankkeen talousraportoinnista Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Kuva 4. D2D-tiimi joulukorttikuvassa v. 2006. Laura Rantalainen, Mervi Lehmusaho, Annikki Sutinen, Pasi Räsänen, Leo Niskanen ja Leena Moilanen. 3.4.6 Alueellinen ohjaus- ja vastuutyöryhmä Sairaanhoitopiirin D2D-ohjaustyöryhmän puheenjohtajana toimi hankevastaava, professori Leo Niskanen. Ohjaustyöryhmä kokoontui 2-3 kertaa vuosittain, yhteensä 7 kertaa v. 2005 2007. Hankevastaavan keskeinen tehtävä oli alussa toiminnan käynnistäminen ja yhteydenpito ja tiedottaminen hankkeesta eri tahoille sekä toimia yhdyshenkilönä ja jäsenenä valtakunnallisessa D2D-hankkeen johtoryhmässä. Hankkeen alkuvaiheessa hankevastaava kiersi suurimman osan alueen terveyskeskuksia mm. alustamalla aiheesta koulutustilaisuuksissa valtaosin yhdessä aluekoordinaattorin kanssa. Ohjausryhmään kuului keskeisten sidosryhmien edustajia, jotka saivat ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä sekä antoivat arvokkaita mielipiteitä ja vinkkejä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

41 Kuva 6. Pohjois-Savon D2D-hanke mukana Farmari 2007 Terveystorilla; työvuorossa ravitsemuskoordinaattori Laura Rantalainen ja Nilsiästä terveydenhoitajat Eija Miettinen ja Tuula Hukkanen. Kuva 7. Farmari 2007 Terveystorilla hankekoordinaattori Annikki Sutinen ja liikuntakoordinaattori Pasi Räsänen.

43 Savolaiset terveystalkoot Kuopio 3.2.2007: Järjestelyistä vastasivat Kuopion sosiaali- ja terveystoimi, Pohjois-Savon shp:n D2D-hanke ja Savoniaammattikorkeakoulu. Messuilla oli asiaa ja luentoja painonhallinnasta, diabeteksesta ja terveellisistä elintavoista; luennoitsijoina olivat mm. ravitsemusterapeutti Hanna Partanen ja dosentti Leena Moilanen. Messut juonsi maalaislääkäri Tapani Kiminkinen ja ohjelmaa kevensi Teatteri Eurooppa Neljän esitykset Jotain tarttis tehdä. Näyttelyalueella oli lisäksi ravintonäyttely, testauspiste ja 25 näytteilleasettajaa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi oli sovittu ravitsemusneuvonnasta siten, että Pohjois-Savon Martat kertoivat kuidusta, Maa- ja kotitalousnaiset elintarvikepakkauksien merkinnöistä ja muut paikalliset terveys- ja potilasjärjestöt ja yritykset omista toiminnoista ja palveluista. D2D-osastolla oli terveellisen aamupalan maistiaiset ja samalla kerrottiin terveellisen aamupalan koostamisesta elintarvikeyrityksien lahjoittamilla elintarvikkeilla. Ravitsemustieteen opiskelijat jakoivat aamupalaksi tuorepuuroa marjoista (Raisio ja Pakkasmarja), vähärasvaisia maitotaloustuotteita (Valio), Sydänmerkki-leipää (Moilas) kasvirasvalevitteen (Raisio) ja tomaatin (Tarvaisen puutarha) kanssa. Messuvieraita oli vajaa 500. Kuva 8. Savolaiset terveystalkoot Kuopiossa 3.2.2007. Kuvassa hanketoimijat Leena Damstén, Laura Rantalainen, Pasi Räsänen, Mervi Lehmusaho ja Annikki Sutinen.

49 Karjalan lennosto järjestää Alokkaiden terveyspäivän aina ensimmäisen varusmiespalvelukuukauden aikana. Nyt päivät olivat 6.8.2007 ja 11.2.2008, joihin D2D-hankkeen ravitsemus- ja liikuntakoordinaattori pyydettiin mukaan. Paikalla olivat myös Terveys ry. ja Hengitysliitto Heli tupakkavalistuksella ja poliisin huumeyksikkö kertomassa huumeiden vaikutuksista, SPR tartuntatauti- ja ehkäisyvalistuksella ja Liikenneturva päihde- ja liikenneasialla. Alokkaat kiersivät päivän aikana teemapisteet ja tekivät muistiinpanoja terveystarkastuksia varten. D2Dhankkeen ravitsemuskoordinaattorilla oli ravitsemusluento ja liikuntakoordinaattorilla liikuntaluento. Kantahenkilökunnalla oli mahdollisuus tutustua aineistoon ja tehdä diabetesriskitesti lounastauon aikana. Molempina päivinä mukana oli 130 alokasta ja 20 henkilökuntaan kuuluvaa. Kuva 9. D2D-hanke mukana Karjalan lennoston alokkaiden terveyspäivässä 2/2008. KYS-henkilökunnan liikuntapäivää vietettiin 9.5.2007 ja 14.5.2008 Kuopio-hallissa. D2D-hankkeen näyttelyssä oli päivien aikana mahdollista tutustua juomanäyttelyyn, täyttää diabetesriskitestiä, mittauttaa oma verensokeri ja tutustua vuorotyötä tekevien terveellisiin lounasaterioihin.

50 Pohjois-Savon Sydänpiiri ry:n kanssa tehtiin monipuolisesti yhteistyötä. Koululaisiin kohdennetun ravitsemusostopalvelun lisäksi Sydänpiiriltä oli edustus Pohjois- Savon D2D-hankkeen työryhmissä ja D2D-hankkeesta oli edustus Pohjois-Savon Sydänpiirin koollekutsumassa terveyden edistämisen työryhmässä. Kesällä 2008 neuvoteltiin Sydänpiirin toimijoiden mahdollisuudesta ottaa D2D-Sydän-hankkeen toivomat täydentävät kysymykset mukaan syksyn terveydenhuollon kuntakierrokselle. Yhteistyötä tehtiin myös erilaisissa yleisötapahtumissa ja Sydänpiirin neuvontapisteessä Kuopion Prismalla, missä D2D-hanketyöntekijät pitivät esillä muutamina iltapäivinä diabetesriskin arviointilomaketta ja muuta oheismateriaalia sekä juomanäyttelyä energiapitoisuusvertailuin. Tämä oli hyvä paikka keskusteluun kauppaostoksille suuntaavien kanssa. Kuva 10. D2D-neuvontatyötä Prismalla. 3.10 Työryhmien toiminta Hankkeen kaikissa työryhmissä oli keskeistä hankeasioista tiedottaminen. Erityisesti tiimikokouksissa sekä hankevastaavan, vastuutyöryhmän puheenjohtajan ja aluekoordinaattorin kokouksissa ja vastuutyöryhmän kokouksissa hanketoimintaa

56 Kuva 11. Pohjois-Savon D2D-hankepäivä Valamon luostarissa 7.10.2005. Kiitosseminaari 9.5.2008 Kuva 12. Pohjois-Savon D2D-Sydän-hankkeen kiitosseminaarissa 9.5.2008 luotiin katsaus menneeseen, kiitettiin alueen toimijoita ja visioitiin tulevaa.

62 Muut koulutukset Intervention aloitusvaiheessa ravitsemuskoordinaattori osallistui yhdessä muiden hanketyöntekijöiden kanssa terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen työntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kouluttamiseen. Terveyskeskusten hoitajia koulutettiin interventiolomakkeiden käyttämiseen potilasohjauksessa Lapinlahdella, Juankoskella, Kuopiossa alueellisen lihavuuskoulutuksen ja alueellisen diabeteskoulutuksen yhteydessä, sekä PPP-ohjaajakoulutuksessa. Koulutuksiin osallistui 128 hoitajaa. Työterveyshoitajia (8 henk.) ja lääkäreitä (4 henk.) koulutettiin interventioiden toteuttamiseen Lääkärikeskus Mehiläisen, OmaLääkäri-aseman, Kemira Grow-How:n työterveyshuolloissa. KYS-piirin sairaala- ja terveyskeskusravitsemusterapeutteja koulutettiin D2D-potilaista ja interventiosta koulutuspäivillä Siilinjärvellä ja Kuopiossa, koulutuksiin osallistui 30. KYSin ravitsemusyhdyshenkilöiden koulutuspäivissä koulutettiin hoitajia diabetesriskitestin ja muun ohjausmateriaalin käytöstä sekä sepelvaltimotautipotilaiden sokerirasituksesta ja jatkoohjauksesta. Kuva 13. Pohjois-Savon D2D-hanke oli mukana Kuopiossa järjestetyssä The 25th International Symposium on Diabetes and Nutrition symposiumissa 6/2007.

71 tammikuussa 2009 yhteinen koulutusmatka DEHKO-päiville 2009, mikä oli myös yhteinen D2D-hankkeen päätöstilaisuus. Yhteiselle koulutusmatkalle osallistui Pohjois-Savosta yli 40 terveydenhuollon toimijaa. Kuva 14. Pohjois-Savon D2D-koordinaattorit Dehko-päivillä 2009. Kuva 15. Pohjois-Savon toimijoita Dehko-päivillä Tampereella 1/2009.

74 Terve Kuopio ohjelma Terve Kuopio on Kuopion kaupungin ja Kuopion seudun aluekeskusohjelman toteuttama ohjelma, jonka tavoitteena on edistää alueen asukkaiden terveyttä toimintakäytännöillä, jotka tukevat aktiivista elämäntapaa ja toimintakykyä. Terve Kuopio korostaa hyvinvoinnin tasa-arvoa ja terveyserojen kaventamista lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyvien arjessa. Terve Kuopio ohjelmaan kuuluu useita osahankkeita, mm. Aktiivinen lapsuus ja nuoruus hanke, jossa on kehitelty liikuntapolkua ja kulttuuripolkua, nettipalvelu harrastehaku, mistä löytyy vinkkejä ja vaihtoehtoja Kuopion seudun harrastuksista sekä Terve Kuopio toimintakortti, johon voi ladata lippuja liikuntapalveluihin ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös kulttuuripalveluihin. Kansainvälisesti Terve Kuopio on näkynyt WHO:n Healthy City verkostossa. (mm. Terve Kuopio esite 2007, Vireä elämä, Valoisa tulevaisuus ja http://www.tervekuopio.fi ). Kuva 16. Terve Kuopio ohjelman savolaisen perheen Tomi.

108 Sokerirasitukset PSSHP:ssä vuosittain 2002-2007 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 V. 2002 V. 2003 V. 2004 V. 2005 V. 2006 V. 2007 Kuva 17. Kahden tunnin sokerirasituskokeet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuosittain 2002-2007. 5.2 Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian toteutuminen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan (DEHKO) kuuluvan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman varhaisen diagnoosin ja hoidon strategian keskeisin asia on diabeteksen toteaminen varhaisessa vaiheessa ja potilaan saaminen hoidon piiriin mahdollisimman pian komplikaatioiden kehittymisen ehkäisemiseksi. Lääketieteen kandidaatti Tiina Kiiskisen (2008) tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia strategian toteutumista kokonaisuudessaan, ja alatavoitteina oli tarkastella diagnoosin asettamista ja strategian toteuttamista käytännössä. Tutkimuksen aineistona olivat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella Siilinjärven, Leppävirran ja Lapinlahden kunnissa vuosina 2005-2007 seulonnassa todetut uudet diabeetikot. Tulosten mukaan diabetesdiagnoosi myöhästyi kahdeksalta (21 %) diabeetikolta, ja neljälle diagnoosi jäi kokonaan tekemättä. Tämä viittaa siihen, että diabetesdiagnoosi tehdään edelleen liian varovaisesti. 87 % tutkittavis-

115 ton kanssa; esimerkkeinä mallit Liikunta elämäntavaksi Sohvaperunasta liikkujaksi ja Irti tupakasta radiokurssi kansalaisopisto Kirsi-Tiina Ikonen; KKI-Iisalmi (vastuuhenkilö liikuntasuunnittelija Pekka Partanen; toteuttajatahot: kunta, kuntayhtymä, terveyskeskus, kunnallinen työterveyshuolto, yksityinen työterveyshuolto) & ohjatun liikunnan kalenteri. 7.2.2009 7 7.2.2009 6 Kuva 18. Esimerkkejä Iisalmen toimintamalleista.

177 - Dokumentointi oli Pohjois-Savon hankkeessa heikosti suunniteltu ja se vaikeutti myös hankemateriaalin arkistointa. - Raportointivaiheessa oli huomattavia eroja mm. hanketyöntekijäresursseissa eri sairaanhoitopiireissä. Raportoinnissa aluekoordinaattori olisi toivonut koko hankkeessa tehdyn enemmän yhteistyötä. Kuva 19. Aluekoordinaattorit Mervi Lehmusaho, Kaija Korpela, Karita Pesonen, Auli Pölönen ja Arja Hyytiä. Keskellä valtakunnallinen koordinaattori Timo Saaristo. 7.7 Hankkeen jälkeen 7.7.1 Ehkäisevän työn tulevaisuus Nykyinen hallitusohjelma, STM:n Kaste-ohjelma ja mm. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista osaltaan tukevat ja kannustavat ehkäisevän työn tekoon ja hallintokuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Niiden lisäksi tarvitaan toimipaikka- ja kuntapäättäjätasolla ehkäisevän työn arvostusta ja voimavarojen osoittamista työhön. Terveysliikunta ja ravitsemus näkyvät myös monissa Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito - suosituksissa keskeisinä hoitomuotoina useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Liikunnan merkityksestä on v. 2008 ilmestynyt oma Käypä hoito suositus (Suomalainen Lääkäriseura Duode-