KAUPUNKISEUTUJEN JA -RAKENTEEN MUUTOS Antti Rehunen, SYKE Markus Pöllänen, TTY
Aluerakenne Yhdyskuntarakenne VUOROVAIKUTUS ERI MITTAKAAVATASOJEN VÄLILLÄ väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotannon, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden, näitä toimintoja yhdistävän liikenne-järjestelmän ja muun infrastruktuurin sijoittuminen sekä näiden väliset vuoro-vaikutussuhteet ALLI-kartasto Aluerakenteen ja liikenne- järjestelmän kehityskuvan (ALLI) pohjustustyö Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä Urban Fabrics Kolmen kaupunkijärjestelmän malli
Kaupunkien ja eri maaseutualueiden välillä suuria eroja kehityksessä
Toiminnalliset alueet laajenevat
Keskusten välinen työssäkäynti ja muu vuorovaikutus lisääntyy
Toiminnalliset alueet muodostavat erisuuruisia kokonaisuuksia
Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos Saavutettavuus vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen Saavutettavuuden merkitys ilmenee eri lailla eri toimialoilla Kaupunkikeskusten saavutettavuudella ja koko väestön potentiaalisella saavutettavuudella on selvä yhteys väestökehitykseen.
Pohjustustyössä tunnistetut ennakointiteemat ja megatrendit Ilmastonmuutos Kaupungistuminen jatkuu Energian saatavuus Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät miten yhdyskunnat Globaali talouskehitys ja alueet kehittyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa keskenään, ja miten liikennejärjestelmä tukee sitä. Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Ikärakenne vanhenee ja palvelutarve kasvaa Riippuvuus ekosysteemien toiminnasta ja luonnonvaroista lisääntyy Tuotanto ja palvelut jakaantuvat uudelleen Vähähiilisyys ja vihreä talous veturina Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa
Kaupungistumisen jatkuminen ja muuttoliikkeen moninaistuminen aluerakenteen ennakointiteemana Kaupunkikulttuuri kehittyy Keskittyminen kasvukeskuksiin säilyy nopeana Muuttoliike vahvistaa kaupungistumista Kaupunkiseutujen vaikutusalue ulottuu yhä kauemmas Maaseudun keskukset pyrkivät säilyttämään elinvoimaisuutensa Elin- ja työympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu Seutukuntien pikkukaupunkikeskukset etsivät uusia vahvuuksia Sosiaalinen eriarvoistuminen on kaupunkien haasteena Maaltamuutto alkaa korvautua kaupunkiseutujen välisellä muutolla Maahanmuutto jatkuu melko voimakkaana Rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy Asumistarpeet muuttuvat Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus säilyy tiiviinä ja saa uusia muotoja Kuntien yhdistyminen muuttaa kaupunkien asemaa Kaupunkialueiden laajeneminen ja tiivistyminen lisää ekosysteemipalvelujen tarvetta Yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja asuinympäristön laadun merkitys kaupunkien vahvuustekijöinä kasvaa Monipaikkainen elämäntapa yleistyy Metropolialue laajenee edelleen Vapaa-aika määrä kasvaa, mikä ja lisää liikkumista ja palvelujen käyttöä
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet kolme kaupunkijärjestelmää JALANKULKUVYÖHYKE JOUKKOLIIKENNE- VYÖHYKE AUTOVYÖHYKE
asukasta/ha työpaikkaa/ha UZ Asukastiheys Työpaikkatiheys 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 85,00 80,00 75,00 70,00 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke autovyöhyke muu taajama muu taajama koko alue koko alue
UZ Aluetehokkuus 0,75 0,70 0,65 0,60 0,55 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke koko alue 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Yli-75-vuotiaiden osuus 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kangasala Nokia Lempaala Valkeakoski Tampere Tesoma Ylojarvi Linnainmaa Pirkkala Hervanta kaikki keskusalueet
UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue koko alue 60% 55% 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Autottomien asuntokuntien osuus 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke taajaman ulkopuolinen alue koko alue
UZ Moniautoisten asuntokuntien osuus autovyöhykkeellä Autottomien asuntokuntien osuus joukkoliikennevyöhykkeellä 55% 55% 50% 50% 45% 45% 40% 40% 35% 35% 30% 30% 25% 25% 20% 20% 15% 15% 10% 10% 5% 5% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 0% 1990 1995 2000 2005 2010 Helsinki Tampere Turku Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kaikki yhteensä Pori Kuopio Kaikki yhteensä
Yhdyskuntarakenteen ennakoitavia muutoksia? Ikääntyminen -> palvelujen läheisyys, laadukas ympäristö, kerrostaloasuminen? Jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantaminen ekologisen kestävyyden ja terveyden edistämisen takia? Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve -> täydennysrakentaminen, tiiviit pientaloalueet, viheralueen tarve? Kaupungin lieveasutuksen kasvu on ollut merkittävää, jatkossa painottuminen periurbaanin alueen keskuksiin? Yhden auton ja lyhyen automatkan alue- ja yhdyskuntarakenne? Maankäytön ja liikenteen ohjauskeinojen vaikutuksia tunnistetaan tarkemmin eri mittakaavoissa ja alueilla?
Kaupunkiseutujen ja -rakenteen muutos liikkumisen kannalta Kiinnostavia kysymyksiä tulevan kehityksen näkökulmasta Koetaanko kävely ja pyöräily houkuttelevina kulkutapoina? kaupunkitila ja liikenneväylien yhdistävyys, loogisuus ja turvallisuus matkaketjut: kytkeytyminen joukkoliikenteeseen autoilun helppous / hankaluus ja käytön kustannukset, ml. pysäköinti matkakohteet ja etäisyydet liikkuminen talvella
Kaupunkiseutujen ja -rakenteen muutos liikkumisen kannalta Kiinnostavia kysymyksiä tulevan kehityksen näkökulmasta Missä autokaupungin ja joukkoliikennekaupungin raja kulkee? joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen: kaupunkiraideliikenne ja bussit pitkämatkainen liikenne: matkaketjut vs. henkilöauto ovelta ovelle asenteet ja suhtautuminen eri kulkutapoihin, joukkoliikenteen imago liikkumisen hinnoittelu ja eri alueiden liikkumismahdollisuuksien ottaminen huomioon
Kaupunkiseutujen ja -rakenteen muutos liikkumisen kannalta Kiinnostavia kysymyksiä tulevan kehityksen näkökulmasta Onko autoton elämätapa mahdollinen? vahva yhteys asuinpaikan valintaan: missä autoton elämäntapa on mahdollinen ja miten helppoa tai hankalaa elämä 24/7-yhteiskunnassa on ilman autoa? pärjääkö perhe vain yhdellä autolla? auton käyttöön merkittävimmin vaikuttava tekijä on auton omistus (hankinta) nuoret & muutos: alueelliset erot ajokortin hankinnassa