Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 1(8) Strategiamalli
Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 2(8) Sisällys 1. Johdanto...3 2. Kehittämisen kohteeseen liittyvää teoriaa...3 2.1 Ydinideologia...3 2.2 Strategian laadinta...3 2.3 Strategian toimeenpano...4 3. Kehittämiskohteen nykytila...4 4. Kehittämistoimenpiteet...6 4.1 Strategian laatimisen kehittämistoimenpiteet...6 4.2 Kehittämistoimenpiteiden ja strategian toteutussuunnitelma...6 Lähteet...8 Liitteet...8
Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 3(8) 1. Johdanto 2. Kehittämisen kohteeseen liittyvää teoriaa 2.1 Ydinideologia 2.2 Strategian laadinta Tässä kehittämisehdotuksessa on kuvattu strategisen johtamisen malli Suomen Saappaanheittoliitolle. Tämä malli on tarkoitettu keskustelun pohjaksi ja edelleen kehitettäväksi. Tämä on tehty Laurea - ammattikorkeakoulun strateginen johtaminen kurssin opiskelijatyönä ja esitelty 21.11.2008 kurssin ohjaajalle sekä muille opiskelijoille. Saappaanheittoliiton hallituksen päätös perustaa strategia erilaisuuteen on johtanut käyttämään sinisen meren strategiateoriaa viitekehyksenä strategian laadinnassa. Ydinideologian käsittelyn ja strategian toimeenpanon teoreettinen viitekehys on löytynyt Jouko Hannuksen kirjasta Strategisen menestyksen avaimet. Missio ja arvot muodostavat organisaation ydinideologian, jonka tulee olla kestävä, jatkuvuutta luova voima. Ydinideologian ei pitäisi muuttua muuten kuin merkittävän sisäisen tai ulkoisen muutospaineen käynnistämänä. (Hannus 2004, 31.) Missio määrittää mitä varten organisaatio on olemassa. Missiosta määritellään userin lyhyt ja pitkä muoto. Kansainväliset organisaatiot määrittävät mission yleensä vain englanninkielisenä välttääkseen mission muuttumisen erikielisissä käännöksissä. Lyhyttä muotoa hyödynnetään organisaation ulkoisen tunnettuuden lisäämisessä. Pitkä muoto kuvaa laajemmin organisaation perustehtävän. (Hannus 2004, 32.) Arvot edustavat asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeänä. Ne edustavat käyttäytymisnormeja, jotka ohjaavat henkilöstöä yllättävissä, mutta kuitenkin ennakoitavissa tilanteissa. Arvot pitää saada osaksi jokapäiväistä työtä. Henkilöistä, jotka eivät sitoudu organisaation arvoihin on luovuttava. (Hannus 2004, 33.) Sinisellä merellä tarkoitetaan markkina-aluetta, jossa ei ole vielä kilpailijoita. Punainen meri tarkoittaa markkina-aluetta, jossa kilpaillaan verisesti. (Kim, Mauborgne 2005, 24). Saappaanheittoliiton tapauksessa on siniselle merelle pääsemiseksi haettava painopisteet, joihin muut urheiluliitot eivät panosta. Sinisen meren strategia -kirjassa esitellään visuaaliset työkalut strategian laadintaan. Työkalut ovat: strategiaprofiili, neljä kysymystä ja nelikenttä. Näiden työkalujen avulla strategiasta voidaan hahmottaa visuaalinen kokonaiskuva ja sitä on helppo käsitellä eri osapuolien kanssa. Strategiaprofiilia tarkastellaan arvokäyrien avulla. Punaisella merellä kilpailevilla yrityksillä on samankaltainen arvokäyrä eli niillä on samat kilpailutekijät ja ne kilpailevat samoista asiakkaista. Sinisen meren yritykset luovat arvokäyrän, joka poikkeaa kilpailijoiden arvokäyrästä. Ensin muodostetaan alalla yleisesti vallitseva arvokäyrä alan päätekijöiden mukaan. (Kim, Mauborgne 2005, 47-50.) Sen jälkeen neljän kysymyksen avulla
Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 4(8) 2.3 Strategian toimeenpano 3. Kehittämiskohteen nykytila muodostetaan omalle yritykselle uusi siniselle merelle tähtäävä arvokäyrä. Kysymykset ovat: - Mitä alalla yleisesti käytettyjä tekijöitä poistetaan? - Mitä tekijöitä supistetaan selvästi alan normaalitasoon verrattuna? - Mitä tekijöitä korostetaan selvästi enemmän kuin alalla yleensä tehdään? - Mitä alalle täysin uusia tekijöitä luodaan? (Kim, Mauborgne 2005, 51.) Neljän kysymyksen viitekehystä voidaan täydentää nelikentällä, joka patistaa yrityksiä kysymään nämä neljä kysymystä ja luomaan uuden arvokäyrän (Kim, Mauborgne 2005, 57). Sinisen meren strategiassa arvokäyrän on erottava alan yleisestä arvokäyrästä ja siinä on oltava selvä painopiste. Erilaisuuden ja painopisteen lisäksi strategia tarvitsee vahvan, totuudenmukaisen ja mieleenpainuvan moton. (Kim, Mauborgne 2005, 59.) Osallistavaa strategiaprosessia korostetaan lähes kaikissa strategiaoppaissa. Niin myös Hannuksen mukaan strategian pelkistäminen ja vuorovaikutteinen, innostava viestintä ovat keskeinen asia strategian toimeenpanoa. Strategiasta on tehtävä hyvä tarina. Tarinan pitää puhutella ja innostaa eri sidosryhmiä. Onnistuessaan hyvä tarina saa aikaan tunteen tällaisen tulevaisuuden luomisessa minäkin haluan olla mukana. Strategiasta tulee viestiä vapaamuotoisissa, vuorovaikutteisissa keskusteluissa, joissa käsitellään ihmisläheisesti strategian konkreettisia vaikutuksia, organisaation tarkoitusta, arvoja ja strategisia kyvykkyyksiä yksilön ja henkilöiden näkökulmasta. (Hannus 2004, 218.) Kohdeorganisaatio: Suomen Saappaanheittoliitto ry perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 (24.9.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 36) 1.1.2008 kilpailuihin osallistuneita seuroja 81 (24.9.2008 kilpailuihin osallistuneita seuroja 89) Katto-organisaatio on International Boot-throwing Association (IBTA), johon kuuluu kahdeksan maan liitot (Suomi, Viro, Ruotsi, Venäjä, Saksa, Italia, Ranska, Belgia). Liittymässä vuonna 2009 Puola ja Uusi-Seelanti. IBTA on perustettu 1998. vuonna 2007 kilpailuja IBTA:n jäsenmaissa 186, joista Suomessa 163 (2008: 201, joista Suomessa 174) Lajia on pidetty suuren yleisön keskuudessa vain kyläkilpailujen hauskana huvina. Lajilla on kuitenkin ollut jo vuosia tarkat kilpailusäännöt, tilastointi ja tulosvalvonta. Kilpailujen järjestämiseen, tulospalveluun ja tilastointiin on kehitetty nettipalvelu, jonka avulla kilpailuihin ja tuloksiin liittyvä toiminta on automatisoitu. Välinekehitys on myös muutaman vuoden aikana ollut voimakasta. Suomen saappaanheittoliitto on yhteistyössä italialaisen saappaan valmistajan kanssa kehittänyt erityisesti heittourheiluun soveltuvan saappaan. Voimakas välinekehitys sekä kilpailu-, tulos- ja tilastovalvonta on ehkä vaikuttanut siihen, että osa lajin vaikuttajista on alkanut painottaa huippu-urheilua hauskuuden ja mukavan yhteisöllisen harrastustoiminnan kustannuksella. Tämän vuoksi saappaanheittoliiton hallitus on päättänyt
Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 5(8) korostaa erilaisuutta ja hauskanpitoa ensisijaisena lajin tavoitteena. Osa hauskuutta on myös se, että rankingissa voi seurata omaa kehitystään ja sijoituksiaan ja luottaa siihen, että tulokset ovat oikeudenmukaisesti käsiteltyjä. Saappaanheittoliitolla ei ole ollut kirjattua visiota ja strategiaa. Suuntaviivoista on kuitenkin keskusteltu ja niitä on toteutettu vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin kirjattujen linjausten avulla. Viimeisen kolmen vuoden aikana on toimintasuunnitelmissa kuvattu toiminnan painopisteet. Liitolla on ollut toimintasuunnitelmaan kirjattuna myös teema näille vuosille. Teemat ovat olleet: naisheittäjät, harrastajat ja talkootyö. Vuoden 2009 teemaksi on valittu kansainvälinen viestintä. Strategian ja vision tila syksyllä 2008 Saappaanheittoliiton hallitus on päättänyt kokouksessaan 1.10.2008, että liiton strategia perustetaan omaan erilaisuuteen. Alustava esitys visioksi vuoteen 2015: Saappaanheitto on maailman hauskin urheilulaji. Keskeiset strategian käsitteet: - erilaisuus - edelläkävijyys - ylivertainen hauskuus - modernisuus - kansainvälinen saappaanheittoperhe (verkosto) Keskeiset strategian elementit: - motto - iskulauseet - visio - tavoitteet - arvot Saappaanheittoliitossa ei ole ollut työkaluja strategian laatimiseen. Toiminnan ohjailuun käytetään liiton nettisivuja tarjoamalla urheiluautomaatiopalvelua, luomalla verkostoa ja tarinoita kertomalla. Ensimmäinen visioon liittyvä kirjoitus liiton nettisivuilta löytyy vuoden 2006 kesäkuulta. Strategiasta ja visiosta on kuitenkin vilkkaammin keskusteltu vasta vuoden 2008 aikana. Syksyllä 2008 keskusteluun nostettiin sinisen meren strategia. Se on innostanut lisää keskustelijoita mukaan. Termi sininen meri on kytketty keskusteluissa moniin yhteyksiin ihan konkreettisessakin mielessä, esim. Tyynenmeren rannalle valmistellaan ensi talveksi Sinisen meren kisoja. Strateginen johtaminen tarvitsee kehittämistä seuraavilla alueilla: - strategian laatiminen - strategian toteuttamisen suunnittelu - strategian toteuttaminen Suomen saappaanheittoliitto on keskeisin toimija IBTA:ssa. Sen vuoksi kansainvälisyys on yksi painopistealue strategiassa. Suomen Saappaanheittoliiton strategiasta voidaan myöhemmin kehittää strategia IBTA:lle.
Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 6(8) 4. Kehittämistoimenpiteet 4.1 Strategian laatimisen kehittämistoimenpiteet Tavoite on kehittää lajia niin, että kaikki ikäryhmät, kaikissa yhteiskuntaluokissa, kaikissa maailman maissa löytävät lajin ja kiinnostuvat siitä niin paljon, että alkavat sitä harrastaa. Ideana on, että jokaisella on oikeus henkilökohtaisesti kokea onnistumisen ilo ja yhteisöön kuuluminen, sen sijaan, että istuu kotona yksin passiivisesti katsomassa TV:sta toisten onnistumisia. Ennen strategian laadintaa tarkistetaan ja kiteytetään Saappaanheittoliiton missio ja arvot. Saappaanheittoliitto ei ole aiemmin tehnyt varsinaisesti strategiatyötä, joten kehittämistoimenpiteinä kuvataan ehdotus siitä miten strategia laaditaan. Strategia laaditaan ja kuvataan sinisen meren työkalujen avulla. 1. Strategiaprofiili luodaan vertaamalla muiden urheiluliittojen arvokäyrää saappaanheittoliiton arvokäyrään. Ensimmäinen ehdotus strategiaprofiilista muodostettiin seuraavasti: Valittiin strategiaprofiilin tekijäehdokkaat. Vertailuun käytettiin Suomen urheiluliiton (SUL) ja miekkailuliiton arvokäyrää. - SUL sen vuoksi, että siihen kuuluvat kiekonheittäjät, keihäänheittäjät, moukarinheittäjät ja kuulantyöntäjät, jotka ovat heittäjäominaisuuksiensa vuoksi myös potentiaalisia saappaanheittäjiä. SUL:n painopistealueet löytyivät SUL:n nettisivuilta. - Miekkailuliitto sen vuoksi, että se on pienlajiliitto, jolla tiedettiin olevan strategian ja joka löytyi netistä. Sekä miekkailuliitto että saappaanheittoliitto kuuluvat SLU:n (Suomen Urheilu ja Liikunta) pienlajiliittoihin. 2. Neljän kysymyksen ja nelikentän avulla selvitetään mistä luovutaan ja mihin panostetaan sekä miten arvokäyrää on korjattava. Vaikka käsittelyn pohjaksi tehdyssä strategiaprofiilissa saappaanheittoliiton arvokäyrä muodostui jo ennestään valitun toimintalinjan ansiosta vertailuliittojen arvokäyrästä poikkeavaksi, tehtiin malliksi nelikenttäanalyysi, johon kirjattiin mitä asioita on poistettava, mitä supistettava, mitä korostettava ja mitä luotava, jotta muista lajeista eroavaa arvokäyrää ja painopistettä voidaan edelleen vahvistaa. 3. Kehitetään innostava, selkeä ja mieliin painuva motto. Liitteessä 1 on esitetty keskustelun pohjaksi edellä kuvatulla tavalla muodostettu strategiaprofiili ja muita strategian elementtejä. 4.2 Kehittämistoimenpiteiden ja strategian toteutussuunnitelma Strategian toimeenpanossa käytetään viitekehyksenä Hannuksen kirjassa kuvattuja periaatteita. Osallistava strategian laadinta ja innostava viestintä ovat keskeisiä asioita Hannuksen mukaan.
Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 7(8) Saappaanheittoliiton jäsenet ovat maantieteellisesti hajallaan ympäri Suomea. Tämän vuoksi tehokkain osallistamis- ja viestintäväline on liiton nettipalvelu. Strategian toteutus painottuu julkaisuihin, tarinan kerrontaan ja keskusteluun netissä. Toteustusvaiheet: 1. Hallitus päätti kokouksessaan 1.10.2008 pohjata strategian erilaisuuteen - erottumiseen muista urheilulajeista. 2. Hallituksen päätöksen pohjalta strategian ensimmäiset hahmotelmat luovat toiminnanjohtaja ja liiton puheenjohtaja keskinäisissä keskusteluissa. Viitekehykseen perehtyminen on toiminnanjohtajan vastuulla, joten hän ohjailee strategiatyön etenemistä ja vastaa strategiaan liittyvästä kirjallisesta viestinnästä. 3. Toiminnanjohtaja julkaisee strategia- ja visiohahmotelmia nettipalvelussa kommentoitavaksi ensimmäisistä vaiheista lähtien ja tukee strategiaa tarinoilla. 4. Strategian kehittämisessä huomioidaan hahmotelmasta käyty keskustelu. 5. Sinisen meren strategian työkalujen avulla kuvattu strategiahahmotelma julkaistaan nettipalvelussa strategiakeskustelun pohjaksi. (Liite 1.) 6. Liiton johto alkaa toimia strategiahahmotelman mukaisesti tekemällä nettipalveluun julkaisuja, jotka kannustavat muitakin julkaisemaan hauskoja, positiivisia kirjoituksia, runoja, tarinoita, kuvia ja videoita, jotka kannustavat kaikkia toimimaan vision saavuttamiseksi. 7. Kaikkien osallistumismahdollisuuden turvaamiseksi, sitoutumisen kasvattamiseksi ja esteiden voittamiseksi strategia keskustelulle varataan riittävästi aikaa. (Keskustelu on käynnistetty kunnolla lokakuussa 2008. Aiemmasta suunnitelmasta poiketen strategiaa ja visiota ei vahvisteta syyskokouksessa 2008 vaan kevätkokouksessa 2009.) 8. Johto ylläpitää positiivista henkeä ja strategian toteuttamiseen tähtäävää julkaisutoimintaa netissä ja käy strategiakeskustelua kilpailukauden aikana myös kilpakentillä. 9. Strategian ja vision toteutumisen turvaamiseksi liiton hallitus on nimennyt vuoden 2009 kansainvälisen viestinnän teemavuodeksi. 10. Liiton johto kokoaa liiton mediapersoonista viestintätyöryhmän. Ryhmä on tavoitteena saada toimimaan kevään 2009 aikana. 11. Strategian toteutustoimenpiteet kirjataan vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. 12. Syyskuussa 2009 hallitus kokouksessaan käsittelee strategian tilannetta. Tekee tarvittavat korjausehdotukset syksyn 2009 syyskokoukseen ja vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan.
Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 8(8) Lähteet Kim, W. Chan, Mauborgne R. 2005. Sinisen meren strategia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Hannus, J. 2004. Strategisen menestyksen avaimet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy Liitteet Liite 1: Strategiahahmotelma Liite 2: Esittelykalvot