Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintakertomus 2008

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintakertomus 2008 Versio 1.0 Eeva Isokorpi Toiminnanjohtaja Jari Isokorpi

2 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) Sisällysluettelo 1 KILPAILUT Kilpailujen ja osallistumisten määrä kasvaa Suomi osallistui Italian MM-kilpailuihin Suomen maajoukkueen esiintyminen MM-kisoissa Yksi maailmancupin osakilpailu Suomessa SM-kilpailut, Suomi-cup: Ainon ja Väinön malja Paikalliscupit Vuoden 2009 SM-kisat TUOTEKEHITTELY Heittourheilun erikoissaapas PALVELUT Online-palvelu Tulokset tilastoon suoraan kentältä KANSAINVÄLISYYS Puola ja Uusi-Seelanti mukaan IBTA Saapasmatkoja kuuteen eri maahan MEDIA, TIEDOTUS JA JULKAISUT Saappaanheittäjien Talo lajin näyteikkuna Suomen saappaanheittoliiton vuosikirja JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS Yleisen sarjan ja seniorisarjojen heittäjämäärät kasvoivat Luokkatulos naisille tiukempi haaste Autonrenkaanheitto YHTEISTYÖTÄ KUMPPANIEN KANSSA Liitto tarjoaa heittourheiluosaamista urheilu- ja kansalaisjärjestöille SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO Suomen saappaanheittoliiton hallitus Muut liiton toimihenkilöt Online-työryhmä Kehitys- ja sääntötyöryhmä... 8

3 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 1 KILPAILUT 1.1 Kilpailujen ja osallistumisten määrä kasvaa Suomen saappaanheittoliiton tilastoimien kilpailujen määrä on kolmen viimeisen vuoden aikana ollut voimakkaassa kasvussa. Myös osallistumisten määrä on kasvanut huomattavasti. Tilastoitujen kilpaheittäjien määrä on lisääntynyt vahvasti vuoteen 2007 asti, mutta vuonna 2008 heittäjiä oli hieman vähemmän. Heittäjien määrä on vähentynyt vain alle 20-vuotiaden heittäjien osalta. Aikuisten ja yli 45-vuotiaiden heittäjien määrä on kasvanut. Saappaanheittoliiton kriteereitä noudattavia kisoja järjestetään lähes kaikissa suomalaisissa maakunnissa ja lajin kilpakulttuuri ulottuu Kemijärveltä Adrianmerelle. Suomen saappaanheittoliitolla on myös lajin kansainvälisessä levityksessä keskeinen rooli. Saappaanheittoliitto haluaa toiminnassaan ja markkinoinnissaan korostaa saappaanheiton ja heittourheiluosaamisen merkitystä suomalaisena vientituotteena. Lajin levitystä tukee vuonna 2007 valmistunut liiton internetsivujen yhteydessä toimiva online-järjestelmä, joka kykenee välittämään kisojen tulokset reaaliajassa heitto heitolta internetyleisölle ja tilastoimaan tulokset automaattisesti. Seuraavassa taulukossa on online-järjestelmästä saadut tilastot kilpailujen ja heittäjämäärien kehityksestä kolmen viime vuoden ajalta. Kilpailut Kilpailuja Heittäjiä Osallistumisia Osallistuneita seuroja Taulukko 1. Kilpailu- ja heittäjämäärien kehitys 1.2 Suomi osallistui Italian MM-kilpailuihin Suomen liiton heittäjät osallistuivat Italian Acquasanta Termen MM-kilpailuihin heinäkuussa noin 200 heittäjän voimin. Kilpailut olivat MM-historian seitsemännettoista. Sää oli Italialle tyypillisesti helteinen. Suomalaisheittäjät voittivat yleisen sarjan yksilö- ja joukkuekisat. Tapahtumaan osallistui heittäjiä kahdeksasta eri maasta (Suomi, Saksa, Viro, Ruotsi, Italia, Belgia, Puola ja Venäjä). Yleisten sarjojen lisäksi MM-mitaleista kamppailtiin nuorten ja veteraanien sarjoissa sekä kolmihenkisin mies- ja naisjoukkuein. MM-mitaleille ylti kuusi osanottajamaata. Saappaanheiton MM-kilpailuita on pidetty vuodesta 1992 lähtien ja Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n (1997) perustamisesta lähtien ne ovat kiertäneet IBTA:n

4 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) jäsenmaissa vuorovuosin. Vuoden 2009 kisat pidetään Suomessa ja vuoden 2010 kilpailut Krakovassa Puolassa. 1.3 Suomen maajoukkueen esiintyminen MM-kisoissa Italian MM-kilpailussa käytiin toista kertaa erillinen maajoukkuekilpailu viisihenkisin joukkuein (kaksi naista ja kolme miestä). Kuudesta maajoukkueesta (Saksa, Viro, Ruotsi, Italia, Puola ja Suomi) kultaa otti Suomi, hopeaa Viro ja pronssia Ruotsi. Suomen maajoukkueen Italiassa muodostivat Tuija Salonen, Tiia Koskelo, Timo Nissinen, Jukka Vesterinen ja Jari Nuutinen. 1.4 Yksi maailmancupin osakilpailu Suomessa Saappaanheiton kuudesta World cup-osakilpailusta Suomen kiintiöön kuului yksi. Vuonna 2008 Suomessa heitettyä maailmancupin osakilpailua isännöi Leppävirran Urheilijat. Loput viisi osakilpailua heitettiin Ruotsissa, Virossa, Saksassa, Italiassa ja Venäjällä. Suomen liiton heittäjät voittivat yleisessä naisten sarjan sekä myös molemmat joukkuesarjat. Miesten yleisen sarjan voitti virolainen heittäjä. 1.5 SM-kilpailut, Suomi-cup: Ainon ja Väinön malja Suomen saappaanheittoliitto valvoi vuonna 2008 viidet suomenmestaruuskilpailut. Saappaanheiton hallimestaruuskilpailut pidettiin Joensuu Areenalla helmikuussa ja autonrenkaanheiton hallimestaruuskilpailut pidettiin maaliskuussa Mikkelissä. Saappaanheiton ulkokenttämestaruudet ratkottiin elokuussa Kuopiossa. Autonrenkaanheiton SM-kilpailut ja saappaanheiton sekajoukkueen SM-kilpailut pidettiin Leppävirralla kesäkuussa. SM-kilpailuissa oli yleisten sarjojen lisäksi sarjat nuorille heittäjille, veteraaneille sekä kolmihenkisille nais- ja miesjoukkueille. Saappaanheitossa käytiin lisäksi kuusiosainen Suomi Cup, johon kuuluivat osakilpailut Ristiinassa, Harjavallassa, Kemijärvellä, Nivalassa, Rautavaaralla ja Pielavedellä. Parhaiten saappaanheiton ja autonrenkaanheiton SM-kilpailuissa menestyneet seurat palkittiin Ainon (naiset) ja Väinön (miehet) maljalla. Leppävirran Urheilijat voitti molemmat palkinnot. 1.6 Paikalliscupit Maakunnallista heittoharrastusta ovat parhaiten vieneet eteenpäin useita osakilpailuja sisältävät paikalliscupit, joissa sarjoja on kaiken ikäisille ja eritasoisille. Maakunnallisia cupeja ovat vuonna 2007 olleet mm. Saapasseura Ronttosten järjestämä Etelä-Suomen kevät-cup ja syys-cup Jokelassa, savolaisseurojen järjestämä Savo-cup, Leppävirran Urheilijoiden Leppävirta-cup, Pielaveden Sammon Pielavesi-cup, Rautavaaran Urheilijoiden Rautavaara-cup ja Ristiinan Urheilijoiden Ristiina-cup. 1.7 Vuoden 2009 SM-kisat Suomen saappaanheittoliiton hallitus myönsi lokakuussa 2008 vuoden 2009 saappaanheiton SM-hallikilpailut ja autonrenkaanheiton SM-hallikilpailut Kuopioon. Saappaanheiton ulkokenttien SM-kisat liitto myönsi Rautavaaralle.

5 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 2 TUOTEKEHITTELY 2.1 Heittourheilun erikoissaapas Kansainvälisen saappaanheittoliiton, Suomen liiton ja italialaisen saapasteollisuuden (Siili Safety, Safe Way ja Sad) yhteistyössä kehittämä Heittourheilun erikoissaappaan ensimmäinen versio tuli myyntiin huhtikuussa 2007 Ronttosten kevät-cupin yhteydessä. Ykkösversiossa oli välineen elastisuuteen ja helppoon tartuttavuuteen liittyviä puutteita, joita on tarkoitus korjata huhtikuussa 2009 käyttöön tulevassa kakkosversiossa. Vuonna 2008 kilpakentille tuli toimivampi versio lasten erikoissaappaasta. Vuonna 2008 Siili heittosaapasta välittivät Suomessa Ronttoset, SLU sekä yksi kauppaliike Pielavedellä. Heinäkuussa 2008 saappaanheiton MM-kilpailuissa käytettiin automaattimittausta ensi kertaa heittourheilun historiassa. 3 PALVELUT 3.1 Online-palvelu Online palvelun kehittäminen on jatkunut myös vuoden 2008 aikana. Muun muassa Italialaisten kehittämään automaattimittaukseen rakennettiin liittymä ja tilastoja on automatisoitu lisää. 3.2 Tulokset tilastoon suoraan kentältä Tulosten tallennus suoraan kentältä reaaliajassa toteutui kaikissa tärkeimmissä, sekä myös useissa pienemmissä kisoissa. 4 KANSAINVÄLISYYS 4.1 Puola ja Uusi-Seelanti mukaan Vuonna 2008 Puola ja Uusi-Seelanti tulivat mukaan saappaanheittotoimintaan. 4.2 IBTA Suomen saappaanheittoliitto on vuonna 1998 luodun Kansainvälisen saappaanheittoliitto IBTA:n perustajajäsen ja sen rooli IBTA:n kehittämisessä on ollut keskeinen. IBTA:n toiminnassa oli vuonna 2008 mukana yhdeksän maata. Suomen saappaanheittoliiton edustajina Kansainvälisen saappaanheittoliiton hallituksessa toimivat Jari Isokorpi (IBTA:n puheenjohtaja), Esa Kokkonen, Marika Mäkinen ja Jorma Nyyssönen. He muodostivat IBTA:n Suomen työryhmän. Suomen liiton edustajat osallistuivat IBTA:n vuosikokoukseen helmikuussa Eskilstunassa sekä heinäkuussa Acquasanta Termessä. IBTA:n tärkeimmät tapahtumat ovat olleet vuorovuosin eri jäsenmaissa järjestettävät saappaanheiton MM-kilpailut sekä saappaanheiton World cup, joka kesällä 2008 kiersi kuudessa eri jäsenmaassa: Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Italiassa, Saksassa ja Suomessa.

6 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 4.3 Saapasmatkoja kuuteen eri maahan IBTA:n ja Suomen saappaanheittoliiton yhteistyönä toimiva Saapasmatkat järjesti matkoja vuonna 2008 kuuteen eri maahan: Venäjälle, Ruotsiin, Viroon, Italiaan, Saksaan ja Suomeen. Matkojen kohteina olivat Maailman-cupin kilpailut ja eri saapasyhteisöjen väliset kokoukset. Matkat järjestettiin omakustannusperiaatteella. 5 MEDIA, TIEDOTUS JA JULKAISUT 5.1 Saappaanheittäjien Talo lajin näyteikkuna Saappaanheittoliiton Internet-palvelu Saappaanheittäjien talon suosion kasvu on jatkunut myös vuonna Laadunvalvontaan ja julkaisupolitiikkaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kansainvälistä tarjontaa on myös pyritty parantamaan, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. 5.2 Suomen saappaanheittoliiton vuosikirja Suomen saappaanheittoliitto julkaisi värikuvitetun Saappaanheittäjän vuosikirjan 2008, joka on jo liiton kuudestoista yhteenveto edellisvuoden tapahtumista sisältäen myös kuluvan vuoden kilpailukalenterin. Kirja sisältää aineistoa kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. 6 JÄSENET JA HEITTOHARRASTUKSEN KEHITYS 6.1 Yleisen sarjan ja seniorisarjojen heittäjämäärät kasvoivat Seuraavassa taulukossa on esitetty lajin ikärakenteen kehitys kolmen vuoden aikana. Heittäjät % 2007 % 2006 % Alle 20-vuotiaita % % % Yli 45-vuotiaita % % % Aikuisia % % % Heittäjiä yhteensä % % % Taulukko 2. Ikärakenteen kehitys Oheisesta taulukosta löytyy viimeisen kolmen vuoden aikana sukupuolijakaumassa tapahtunut kehitys. Sukupuolijakauma Naiset Miehet Yhteensä Taulukko 3. Sukupuolijakauman kehitys.

7 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 6.2 Luokkatulos naisille tiukempi haaste Naisille luokkatuloksen tekeminen on vaikeampaa kuin miehille. Vuonna 2008 luokkatuloksen (vähintään 20 metriä) saavutti n. 27 prosenttia naisheittäjistä ja miehistä (vähintään 30 metriä) n. 37 prosenttia. Luokkaheittäjät Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Mestariluokka A-luokka B-luokka C-luokka Yhteensä Taulukko 4. Luokkaheittäjien määrän kehitys 6.3 Autonrenkaanheitto Autonrenkaanheittäjät tulivat online-tilastoinnin piiriin vuonna Vuonna 2005 kilpailuja järjestettiin jo runsaasti, mutta niitä ei tilastoitu. Vuonna 2006 tilastointia tehtiin osittain ja vasta vuonna 2007 täydellisesti. Tilasto osoittaa, että valtaosa heittäjistä harrastaa myös saappaanheittoa. Autonrenkaanheitto Kilpailuja Heittäjiä Myös saappaanheittäjiä Osallistumisia Taulukko 5. Tilastoidut autonrenkaan heittokilpailut ja heittäjät 7 YHTEISTYÖTÄ KUMPPANIEN KANSSA 7.1 Liitto tarjoaa heittourheiluosaamista urheilu- ja kansalaisjärjestöille Vuosien varrella Suomen saappaanheittoliitto on tehnyt yhteistyötä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa heittoliikuntaharrastuksen virittämiseksi eri kansan piirien keskuuteen. Vuonna 2008 liitto teki yhteistyötä Metalliliiton kanssa Metallin mestaruuskisojen järjestämiseksi. Liiton seurat järjestivät ja liitto valvoi ja tilastoi myös TUL:n mestaruuskisat saappaanheitossa ja autonrenkaanheitossa.

8 SUOMEN TOIMINTAKERTOMUS (8) 8 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITON ORGANISAATIO 8.1 Suomen saappaanheittoliiton hallitus Suomen saappaanheittoliiton hallituksessa vuonna 2008 toimivat Esa Kokkonen, Helsinki (puheenjohtaja), Tapani Turkki, Ristiina (varapuheenjohtaja), Jari Isokorpi, Riihimäki (toiminnanjohtaja), Jorma Nyyssönen, Leppävirta (tiedottaja, nuorisovastaava), Pentti Oinonen, Rautavaara, Mervi Koskelo, Rautavaara, Tauno Laitinen, Kuopio ja Tuija Salonen, Nastola (sääntövastaava). Hallituksen varajäseninä Eeva Isokorpi, Riihimäki (nuorisovastaava) ja Veli Pulliainen, Ristiina. Hallituksen ulkopuolisena sihteerinä toimi Jaakko Juntunen. Tilintarkastajina toimivat Mika Issakainen Heinävedeltä ja Jorma Venho Helsingistä. Varatilintarkastajana oli Tuija Nuutinen Tuusulasta ja Kirsi Koskelo Rautavaralta. Hallitus kokoontui viisi kertaa, joista yksi oli puhelinkokous. 8.2 Muut liiton toimihenkilöt Liiton tilastopäällikkönä toimii Olli Rosenqvist Kokkolasta ja kirjanpitäjänä Pirjo Isokorpi Riihimäeltä. Liiton Internet-sivuista vastaa online-työryhmä. Liiton toimistotehtäviä hoitaa SLU:n lajipalvelutoimisto Pasilassa. Jari Isokorpi on Suomen saappaanheittoliiton toiminnanjohtaja ja Lajipalvelutoimiston johtoryhmän jäsen. Jorma Nyyssönen toimi saappaanheittoliiton rengasjaoston vastaavana. Teija Toratti veti liiton vuosikirjaprojektin yhdessä Paula Åbergin kanssa. Liiton sääntövastaavina toimivat Tuija Salonen Nastolasta ja Tapani Turkki Ristiinasta. 8.3 Online-työryhmä Onlinetyöryhmässä olivat mukana tilastopäällikkö Olli Rosenqvist, puheenjohtaja Esa Kokkonen, toiminnanjohtaja Jari Isokorpi ja Pirjo Isokorpi Kauniskaari Oy:stä. 8.4 Kehitys- ja sääntötyöryhmä Kehitys- ja sääntötyöryhmään kuuluivat Jari Isokorpi, Jorma Nyyssönen, Tapani Turkki, Esa Kokkonen, Pentti Oinonen ja Eeva Isokorpi.