TERVEYS JA HUOLENPITO. 1 3 v. Pikkulapsi

TERVEYS JA HUOLENPITO 1 3 v Pikkulapsi

Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna Aittasalo, TtT, ft, tutkija Helinä Keskinen, hammaslääkäri Emmi Korvenranta, LL (väit.) Pipsa Kyttälä, ravitsemusasiantuntija, ETM, tutkija Arja Lyytikäinen, ravitsemusterapeutti, MMM Anu Mustonen, PsT Outi Strid, lastentautien erikoislääkäri Arja Sääkslahti, LitT, liikuntapedagogiikan assistentti Tuija Tammelin, FT, tutkimusjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 00530 Helsinki puhelin 075 324 51 www.mll.fi mll@mll.fi Tilaukset: www.mll.fi/kauppa tilauspalvelu@mll.fi puhelin 075 324 5480 tilausnumero: 30158 Suomen Sydänliitto Oltermannintie 8 00620 Helsinki puhelin (09) 752 7521 www.sydanliitto.fi sydanliitto@sydanliitto.fi Tilaukset: www.sydankauppa.fi puhelin (09) 752 7521 tilaukset@sydanliitto.fi tilausnumero: 3271 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara 6.2015

Lukijalle Taaperoikäinen lapsesi kehittyy vauhdilla ja oppii koko ajan uusia taitoja. Hän on innokas touhuaja, joka tutustuu uteliaasti ympäristöönsä. 1 2-vuotias lapsi harjoittelee syömistä, pukeutumista, riisuutumista ja peseytymistä. Ruokailut, ulkoilut ja päiväunet rytmittävät lapsen päivää, ja iltapuuhat pesuineen valmistelevat hänet yöunille. Samanlaisina toistuvat rutiinit vahvistavat lapsen turvallisuuden tunnetta. Jokainen lapsi ja hänen perheensä ovat ainutlaatuisia. Isä ja äiti tuntevat lapsensa parhaiten ja toimivat hänen kanssaan omalla tavallaan. Rakastavat vanhemmat pyrkivät hoitamaan lastaan niin hyvin, kuin voivat. Vanhemmat tarvitsevat tehtäväänsä tukea: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Sydänliitto haluavat tällä lehtisellä auttaa sinua huolehtimaan lapsesi terveydestä ja hyvinvoinnista. Käänny ongelmatilanteissa oman neuvolasi puoleen. On turha jäädä pohtimaan huolia yksin. Sisältö Pikkulapsi syö s. 4 Pikkulapsi liikkuu s. 10 Pikkulapsi nukkuu s. 13 Pikkulapsi peseytyy s. 16 Pikkulapsen koti s. 19 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 3

Pikkulapsi syö Ateria on perheen yhteinen hetki Kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa, on otollinen aika tarkistaa koko perheen ruokatottumukset. Lapsi ottaa mallia vanhempien ruokatavoista ja syömistottumuksista. Pohja terveellisille ruokatottumuksille luodaan pikkulapsiiässä. Taaperoikäinen syö yhdessä muun perheen kanssa. Hän on innokas oppija ja tarkkailee, mitä muut valitsevat lautaselleen ja mitä pöydässä keskustellaan. Lapsi ottaa mallia vanhemmista ja sisaruksista niin hyvässä kuin pahassa. Lasta kannattaa rohkaista ja kehua, kun hän opettelee uusia makuja ja tapoja. Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki. Säännölliset ateriat tuttuine juttuineen tuntuvat lapsesta hyviltä ja tuovat turvallisuuden tunteen. Oma istumapaikka ja omat ruokailuvälineet ovat lapselle mieleen. Ruokahetki on hyvä rauhoittaa hälinältä: televisio suljetaan aterian ajaksi ja lelut jätetään leikkipaikalle. Ruokailutilanne on lapselle uusi, ja hän opettelee kaikilla aisteillaan. Ateriahetket eivät tämän vuoksi ole aina siistejä. Aikaakin vierähtää, kun lapsi tutustuu uusiin ruokalajeihin. Vanhemmalta vaaditaan kärsivällisyyttä: lapsi tarvitsee aikaa oppia ja yrittää. 4 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

Pikku apulainen osallistuu mielellään ruokatouhuihin. Ota lapsi kaveriksesi purkamaan kauppakasseja, kattamaan pöytää ja pyörittelemään sämpylöitä. Muistathan kehua ja kiittää lasta avusta! Ateriarytmi turvaa kasvun ja kehityksen Touhukas taapero tarvitsee kasvuunsa ja kehitykseensä energiaa ja ravintoaineita, joita hän saa terveellisestä ja monipuolisesta ruoasta. Vanhempi vastaa paitsi lautasen sisällöstä myös siitä, että lapsi saa ruokaa tarpeeksi usein. Lapsi päättää itse annoksen koon. Hän tietää parhaiten, koska vatsa on täynnä: lautaselle saa jäädä ruokaa. Pienten valintojen teko kasvattaa lapsen itsetuntoa. Hän voi vaikka valita, ottaako aterialla vaaleaa vai tummaa leipää. Pieneen vatsaan mahtuu kerralla vain vähän, ja siksi lapsi tarvitsee päivän aikana useita pieniä ja pari suurempaa, lämmintä ateriaa. Pienet, terveelliset välipalat, kuten kuoritut kasvis- tai hedelmäpalat tai rasvaton jogurtti ja marjat, estävät ateriavälien venymisen liian pitkiksi. Kun ateriarytmi on säännöllinen, aterioiden välissä ei tule tarvetta napostella. Säännölliset ruoka-ajat pitävät painon normaalina ja suojaavat hampaita. Jos ateriarytmi on arkena kunnossa, satunnaiset juhlapäivät ja -herkut eivät kaada hyviä tottumuksia. Makeiden ja suolaisten herkkujen maistelu kannattaa kuitenkin aloittaa mahdollisimman myöhään. Lapset pitävät luontaisesti makeasta, mutta herkut vievät tilaa kunnon ruoalta, ovat hampaille haitallisia ja altistavat ylipainolle. Vanhempien on hyvä tehdä herkkuhetkiin yhteiset pelisäännöt. Kannattaa muistaa, että ruoan ei pitäisi koskaan olla lapselle palkkio, lohtu eikä rangaistus. Lapsi ei osaa parina ensimmäisenä vuotenaan kaivata herkkuja, ellei häntä totuteta niihin. Vanhemman kannattaa tarkistaa omat herkuttelutottumuksensa ja miettiä, mitä haluaa niistä lapselleen opettaa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 5

Ruokahalu vaihtelee: toisille maistuu, toisille vain toisinaan. Lapsi voi syödä osan päivän aterioista päivähoidossa. Päivähoidon ateriat kattavat lapsen ravinnontarpeesta vain osan, loppuosa tulee saada kotona. Ruoan laadusta, kuten esimerkiksi sen vähäsuolaisuudesta voi keskustella päivähoidon henkilökunnan kanssa. Yhteistyö ja keskustelu vanhempien ja henkilökunnan välillä kannattaa, jotta koti ja päivähoito ovat suunnilleen samoilla linjoilla lapsen ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Lapsen kanssa kannattaa keskustella päivän syömisistä: maistuiko ruoka, mitä söit? Lapsen makumaailma saattaa laajentua päiväkodissa, ja arka lapsi saattaa rohkaistua maistelemaan uusia makuja toisten esimerkistä. Ruokahalu oikuttelee Ruokahalu vaihtelee: toisille maistuu, toisille vain toisinaan. Tilapäisestä syömättömyydestä ei tarvitse huolestua. Lasta ei saa pakottaa syömään, hän syö yleensä tarpeensa mukaisesti. Jos lapselta jää yksi ateria väliin, seuraavalla hänellä on yleensä jo nälkä kunhan hän ei saa napostella aterioiden välissä. Jos lapsi on useita peräkkäisiä päiviä syömättä, on syytä ottaa yhteys neuvolaan. Lapsi on usein ennakkoluuloinen uusia ruokalajeja kohtaan. Kannusta ja rohkaise häntä maistamaan kaikkea uutta. Sovi, että maistaminen riittää, mitään ei ole pakko syödä kokonaan. Uuteen makuun tottuminen saattaa vaatia jopa 10 15 maistamiskertaa. Kehusi ja esimerkkisi rohkaisevat lasta kokeilemaan uusia makuja. Ethän tyrkytä, jos lapsi kieltäytyy itsepintaisesti syömästä jotain ruokaa. Kokeilun voi uusia joskus myöhemmin. Koko perhe syö terveellisesti Lapsi saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet monipuolisesta ruoasta D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisä tarvitaan joka päivä 18 ikävuoteen saakka. Ateriat ovat ravitsemuksellisesti hyviä, kun ruoka-aineet sisältävät vain vähän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria ja lautasella on paljon kasviksia. 6 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian koko perheelle. Lautasesta puolet täytetään kasviksilla, salaateilla tai raasteilla. Neljännes lautasen sisällöstä koostuu perunasta, pastasta tai riisistä, ja toinen neljännes vähäsuolaisesta ja -rasvaisesta liha-, kala- tai kanaruoasta tai palkokasveista. Rasvaton maito tai piimä ja rasiamargariinilla voideltu runsaasti kuitua sisältävä leipä täydentävät aterian. Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian koko perheelle, syöjien annoskoot vain vaihtelevat. Lapsi pitää yksinkertaisista ruoista, joissa raaka-aineet erottuvat toisistaan esimerkiksi omina lohkoinaan. Omenalohkot sopivat välipalaksi, banaaniviipaleet aamupuurolle ja porkkanasuikaleet lounaalle. Lapselle tarjottavien viljavalmisteiden on hyvä olla täysjyvää. Kasvikset ja täysjyvävalmisteet, kuten täysjyväleivät ja -puurot sisältävät runsaasti kuituja ja monipuolisesti ravintoaineita. Terveellinen ruokavalio sisältää pehmeitä rasvoja. Pehmeät rasvat sisältävät kasvulle ja kehitykselle välttämättömiä rasvaliukoisia vitamiineja ja rasvahappoja. Lapsen ruokavaliossa on riittävästi pehmeää rasvaa, kun leivän päälle, puuroon tai ruoan joukkoon lisätään päivittäin 60 80 prosenttista rasiamargariinia tai öljyä. Kovia, elimistölle haitallisia rasvoja tulisi karsia ruoasta. Kun kaupasta valitsee vähärasvaisia, rasvattomia tai kasvirasvaa sisältäviä tuotteita, kovan rasvan osuus ruokavaliossa vähenee. Lapsi on ensimmäisenä elinvuotenaan tottunut suolattomaan ruokaan, eikä lisättyä suolaa tarvita jatkossakaan. Monista päivittäin käytettävistä ruoka-aineista voi kertyä yllättävän paljon suolaa. Leivät, juustot, leikkeleet ja valmisruoat kannattaa valita vähäsuolaisina. Lapselle hyvä Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 7

ruokavalio on hyväksi koko perheelle. Vesi on lapselle paras janojuoma, rasvaton maito tai piimä sopiva ruokajuoma. Maidon rasva on kovaa, elimistölle haitallista rasvaa ja siksi maitotuotteet olisi hyvä valita rasvattomina tai vähärasvaisina. Yhteensä kolme neljä lasillista maitoa, piimää, jogurttia, rahkaa tai viiliä päivässä riittää turvaamaan kalsiumin saannin. Mehut ja limsat on hyvä jättää herkkuhetkiin. Sydänmerkki ohjaa hyviin valintoihin ruokakaupassa. Löydät sen avulla vaivattomasti eri tuoteryhmistä muita vähemmän suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet. Merkistä on apua terveellisen ruokavalion koostamisessa. Tarjoa terveellistä koko perheelle kasviksia joka aterialla viljatuotteet täysjyväisinä (kuitua yli 6 g/100 g) vähärasvaista lihaa kalaa pari kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen janojuomaksi vettä, ruokajuomaksi rasvaton maito tai piimä leivälle rasiamargariinia (rasvaa 60 80 %), ruoanvalmistukseen rypsi- tai muita kasviöljyjä tai pullomargariinia ja salaattiin öljypitoista salaatinkastiketta vähäsuolaisia tuotteita ostoskoriin Vältä arkena kovaa rasvaa sisältäviä tuotteita, joita ovat rasvainen maito, juusto, jäätelö, makkara, voi ja voi-kasviöljyseokset, leivonnaiset ja pikaruoat. makeita välipaloja, kuten paljon sokeria sisältäviä jogurtteja, vanukkaita, muroja tai mehuja harkiten makeita ja suolaisia herkkuja sekä pikaruokaa vain satunnaisesti 8 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

Valitse vähäsuolaista Suolan määrä on merkitty elintarvikepakkauksiin suolaprosenttina (%) tai natriumina (Na). Natriumin saa muutettua suolaksi, kun sen kertoo luvulla 2,5. Vähäsuolaisuuden raja vaihtelee tuoteryhmittäin. Prosenttiluku kertoo, paljonko vähäsuolaisessa tuotteessa saa enimmillään olla suolaa. Leivät ja leivonnaiset 0,7 % Näkkileivät 1,2 % Aamiaismurot ja -hiutaleet 1,0 % Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5 % Täyslihaleikkeleet 1,7 % Juustot 1,0 % Valmisateriat ja -kastikkeet 0,7 % Liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet 0,9 % Lapselle hyvä ruokavalio on hyväksi koko perheelle. Karsi kovaa rasvaa, kerää ostoskoriin maito ja piimä rasvattomina jogurtti, rahka ja viili alle 1 % rasvaa juusto alle 17 % rasvaa kermat ja muut ruoanvalmistustuotteet alle 7 % rasvaa lihaleikkeleet alle 4 % rasvaa valmisruoat alle 5 % rasvaa Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 9

Lapsen on hyvä antaa liikkua vapaasti, mutta valvottuna, ei kuitenkaan liikaa varoitellen. Pikkulapsi liikkuu Lapsi on luotu liikkumaan Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja läheisistään, mikä houkuttelee hänet liikkeelle. Hän oppii uutta vanhempiensa tai sisarustensa mallista ja toistamalla uusia liikkeitä. Lapsi ei tarvitse omaa valmennusohjelmaa riittää, kun vanhemmat kannustavat häntä touhuamaan ja liikkumaan kotona. Vanhemman tehtävänä on huolehtia, että lapsella on joka päivä aikaa ja tilaa temmeltää turvallisessa ympäristössä myös yhdessä perheen kanssa. Lapsen on annettava oivaltaa uusia liikuntataitoja omassa tahdissaan. Häntä ei saa verrata muihin lapsiin, sillä jokainen kehittyy omaa tahtiaan. 2 3-vuotiaan mielikuvitus on rajaton. Lapsi turhautuu ja suuttuu usein, kun 10 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

liikkuminen ei suju siten kuin hän kuvitteli. Lasta ei silti kannata aina auttaa ja tehdä asioita hänen puolestaan. Lapsi itsenäistyy pikkuhiljaa myös liikunnallisesti, joten hänen on saatava kokeilla ja harjoitella taitojaan ilman vanhempien liiallista apua. Tahtoo oppia tänään! Kun uusien asioiden opettelu ei suju kuin tanssi, rauhoittele lasta. Kerro hänelle, ettei hän ole ainoa, jolle uuden asian opettelu on vaikeaa. Oppimista auttaa, kun lapsi keskittyy hetkeksi muuhun tekemiseen ja jättää taidon hautumaan. Lapsi nauttii huomiosta Lapsi oppii kävelemään noin vuoden ikäisenä. Kävely on alussa epävarmaa. Lapsi kaatuilee ja kaipaa muksahdustensa jälkeen lohdutusta. Vaikka lapsi osaa jo kävellä, hän välillä konttaa. Hän esittelee mielellään oppimiaan liikuntataitoja ja nauttii saamastaan huomiosta. Kun kävely alkaa sujua, uteliaisuus ympäristöä kohtaan kasvaa. Portaat kiinnostavat: lapsi konttaa ne ensin ylös tai saattaa jumiutua yrityksessään puoleen väliin. Alastulo voi tuntua niin vaikealta, että lapsi tarvitsee apua. Lapsen on hyvä antaa liikkua vapaasti, mutta valvottuna, ei kuitenkaan liikaa varoitellen. Ellei puolitoistavuotias vielä kävele, asiasta kannattaa kertoa neuvolassa. Ulkona on kavereita 2 3-vuotias nauttii ulkotouhuista ja vauhdikkaista leikeistä, kuten hypyistä ja pallo- ja juoksuleikeistä. Matkimisleikit, kuten Seuraa johtajaa -leikki, helpot mailapelit ja hippa, viihdyttävät koko perhettä. Parivuotias on jo melkoisen taitava menijä, mutta hän tarvitsee yhä toisinaan vanhemman apua. Pystyssä pysyminen liukkaalla pihalla ja kiipeilytelineeltä laskeutuminen vaativat monesti aikuista. Kolmevuotias osaa jo ajaa kolmipyöräisellä: jarruttaminen ja pysähtyminen ovat pienelle pyöräilijälle tärkeitä taitoja ja kypärä tärkeä varuste myös silloin, kun lapsi on toisen kyydissä. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 11

Ulkona riittää aina tekemistä, mutta myös vaaroja. Lasta ei kannata houkutella sellaisiin tilanteisiin, jotka pelottavat häntä. Esimerkiksi kiipeileminen on monesta muksusta mukavaa, mutta kaikki eivät pidä korkeista paikoista. Uusien liikuntataitojen oppimisen pitäisi olla hauskaa, kaukana totisesta touhusta. Kun lapsi leikkii ikätovereidensa kanssa, hän liikkuu huomaamatta. Hän juoksee joka paikkaan: elämä on suuri seikkailu ja tutkittavaa riittää! Kun lapsi saa liikkua uteliaana ilman turhia rajoituksia, hän oppii luonnostaan liikunnallisen elämäntavan. Liikkuvasta lapsesta kasvaa liikunnallinen aikuinen. Pelataan, leikitään ja liikutaan yhdessä Lapselle kannattaa antaa mahdollisuus liikkumiseen aina, kun se on mahdollista ja nostaa hänet rattaista omille jaloilleen. Lapsi otetaan pienestä pitäen mukaan perheen yhteisiin liikuntahetkiin, luontopoluille, metsään ja uimahalliin vaikka ohjattuun perheuintiin. Urheiluseuroilla ja yksityisillä liikuntakeskuksilla on vanhempi-lapsiryhmiä 1 3-vuotiaille. Noin kolmevuotias voi jo jäädä ryhmään toisten lasten kanssa, mutta vain jos hän itse haluaa. Jos lapsi käy päivähoidossa kodin lähellä, hän voi kulkea osan matkasta omin jaloin ei välttämättä joka päivä, mutta silloin kun se perheen aikataulujen puolesta onnistuu. Ulkoilu on osa päivähoidon rutiineja. Kysy henkilökunnalta vinkkejä lapsen liikuntaan kotipihalla. Lapsi kertoo leikeistä myös itse, kunhan muistat kysyä. Tutustu myös: www.perheliikunta.fi www.mll.fi/vanhempainnetti www.sport.fi/valo Liikkuvasta lapsesta kasvaa liikunnallinen aikuinen. 12 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Pikkulapsi nukkuu Taapero tarvitsee paljon unta Taaperoikäinen tarvitsee noin 10 13 tuntia unta vuorokaudessa. Yleensä yksivuotias nukkuu vielä kahdet päiväunet, mutta vähitellen niistä toiset jäävät pois. Jokaisella lapsella on omat yksilölliset tapansa, jotka vanhemmat tuntevat parhaiten. Toinen tulee toimeen pienestä pitäen vähemmällä unella kuin toinen, ja toinen on aamu-, toinen iltavirkku. Lapsi saa unesta virtaa leikkiä ja puuhata, mutta hän tarvitsee unta myös kasvuunsa ja kehitykseensä. Unen aikana erittyy kasvuhormonia. Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Hyvin nukutun yön jälkeen lapsi on yleensä hyväntuulinen. Säännöllinen päivärytmi tuo hyvän unen Suunnilleen samaan aikaan toistuvat ruokailut, ulkoilut ja päivälepo rytmittävät lapsen päivää. Säännöllinen päivärytmi auttaa lasta ennakoimaan tulevia tapahtumia eikä esimerkiksi päivälevolle meno aiheuta kränää. Pikkulapsi tarvitsee päivälevon, jotta hän jaksaisi touhuta iltapäivän virkeänä. Jos uni päivällä jää tulematta, lapsen olisi hyvä viettää muuten rauhallinen lepohetki, vaikka loikoilla sängyllä. Jos päivälepo jää väliin, lapsi käy alkuillasta ylikierroksilla, ja illalla nukkumaanmeno saattaa olla vaikeaa. Nukkumaanmenoa helpottaa, kun vuoteeseen mennään aina samaan aikaan, myös viikonloppuisin. Pikkulapsi nukkuu tarpeeseensa, joten häntä ei voi nukuttaa väkisin eikä myöskään yli tarpeensa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 13

Päivällä touhutaan, yöllä nukutaan Kun puuhat, leikit ja seurustelu täyttävät pienen päivän, illalla väsyttää. Nukkumaan siirtyminen suoraan vilkkaasta leikistä on mahdotonta, joten kerro lapselle ajoissa lähestyvästä nukkuma-ajasta. Anna lapsen lopetella leikkinsä rauhassa. Hyvä olisi, jos koti rauhoittuisi illan tullen. Iltarituaalit valmistelevat uneen Iltarituaalit auttavat lasta nukahtamaan. Illasta toiseen samanlaisina toistuvat iltatoimet, pesut, iltapala ja nukahtamisrutiinit lisäävät lapsen turvallisuudentunnetta ja rauhoittavat yöunille. Iltasatu, -laulu ja -rukous, rauhallisen musiikin kuuntelu ja silittelyt ja suukottelut tyynnyttävät lapsen uneen. Monet lapset haluavat lisäksi vierelleen unilelun tai -rievun turvaksi. Jokaisella lapsella on omat, kokeilujen kautta löytyvät nukahtamistavat. Parivuotiaana nukkumaanmeno voi muuttua rajojen koetteluksi. Lapsi ei vielä pysty päättämään nukkumaanmenoajastaan. Se on vanhemman tehtävä. Iltatoimet kannattaa aloittaa ajoissa, ennen kuin lapsi on liian väsynyt. Vanhemman määrätietoisuus, johdonmukaisuus ja lempeä rauhallisuus luovat turvallisen ilmapiirin ja auttavat lasta uneen. Oma sänky on paras Lapsi tarvitsee rauhallisen nukkumapaikan ja oman sängyn. Yli yksivuotias voi jo nukkua eri huoneessa kuin vanhempansa. Usein lapset nukkuvat parhaiten, kun ovi on raollaan ja kodin äänet kantautuvat makuuhuoneeseen. Himmeä yövalo lisää usein turvan tunnetta. 14 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

Lapsi ei vielä pysty päättämään nukkumaanmenoajastaan. Se on vanhemman tehtävä. Anna lapsen nukahtaa pääsääntöisesti samaan paikkaan, jossa haluat, että hän myös herää. Jos lapsi herää kesken unien ja huomaa olevansa tutussa ja turvallisessa paikassa, hänen on helppo vaipua takaisin uneen. Kun syliin tai vanhempansa viereen nukahtanut lapsi herää eri paikassa, hän usein haluaa nukahtamispaikkaansa. Rauhoittele yöllä herännyt lapsi vähäeleisesti. Lapsi huomaa, että yöllä nukutaan ja päivällä leikitään ja seurustellaan. Uni takkuilee Toisinaan uni takkuilee. Päivähoidon alku, uuden sisaruksen syntymä, sairaus, muutto tai muu lapsen elämään vaikuttava muutos voivat aiheuttaa yöllisiä heräämisiä ja nukahtamisvaikeuksia. Myös lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvat pelot ja laukkaava mielikuvitus saattavat häiritä unta. Univaikeuksien syy on aina selvitettävä. Kun vanhempi huomaa unipulmien taustalla mahdollisesti olevat syyt, syihin on mahdollista vaikuttaa. Sairas lapsi tarvitsee hoivaa, pelokas turvaa ja lohdutusta. Joskus vanhemman on tarpeen pysähtyä tarkastelemaan omaa elämänrytmiään, sen säännöllisyyttä ja omaa jaksamista. Rauhallinen vanhempi saa itkuisen yöherääjän paremmin rauhoittumaan kuin kiukkuinen ja ärtyisä. Ethän jää lapsen uniongelmien kanssa yksin. Hae tukea neuvolasta, kysy tietoa unikouluista. Keskustele tilanteesta toisten vanhempien kanssa voit saada heiltä vinkkejä ja ratkaisuja oman lapsesi unipulmiin. Tutustu myös: www.mll.fi/vanhempainnetti Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 15

Lapsen ei ole tarpeen saunoa lainkaan, ellei hän halua. Pikkulapsi peseytyy Aikuinen antaa mallin Pienen lapsen kasvot ja peppu pestään päivittäin kädet saippualla aina ennen ruokailua ja wc-käynnin jälkeen. Kylpy tai suihku kerran, pari viikossa riittää pienelle. Liian tiheät pesut voivat kuivattaa ihoa. Pihaleikkien lika ja touhuissa tullut hiki suihkutellaan tarvittaessa päivittäin pois. Pikkulapsi ei suihkugeelejä tarvitse, vesi riittää. Hiukset pestään kerran viikossa vedellä tai miedolla lasten sampoolla. Perusvoide on tarpeen, jos lapsen iho on kuiva. Vaikka lapsi pesee jo itse innokkaasti käsiään ja kasvojaan, hän tarvitsee vielä aikuisen apua peseytymisessä. Lapsi ottaa vanhemmasta mallia kaikessa: vanhemman tavat huolehtia puhtaudesta siirtyvät lapselle. Useimmat lapset nauttivat saunan lämmöstä, mutta liian kuumat löylyt eivät sovi pikkulapselle. Lapsi saunoo aina aikuisen seurassa, valvottuna. Lapsen ei ole pakko saunoa lainkaan, ellei hän halua. 16 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

Harja viihtyy suussa Kolmevuotiaalla lapsella on yleensä suussaan jo kaikki 20 maitohammasta. Hampaat pestään aamuin illoin pienellä lasten harjalla, johon sipaistaan hiukan lasten fluoritahnaa. Taapero harjoittelee mielellään hammaspesua, mutta vastuu pesusta on edelleen vanhemmilla. Ethän maistele ruokaa lapsen kanssa samalla lusikalla ja siirrä suustasi reikiintymistä aiheuttavia bakteereja lapselle. Vie tuttipullo ja tutti muistolaatikkoon viimeistään, kun lapsi on kaksivuotias: näin ehkäiset hampaiden asentovirheet. Parivuotias voi opetella käyttämään ksylitolia helposti liukenevilla ksylitolipastilleilla. Lapsi luopuu vaipoista Puolentoista kahden vuoden ikäinen lapsi alkaa vähitellen päästä irti vaipoista. Useimmat kolmevuotiaat pärjäävät jo ilman vaippaa. Lapsi oppii parhaiten kuivaksi silloin, kun asiaan ei kiinnitetä liikaa huomiota. Hän oppii ensin tekemään kakan pottaan, pissaamisen hallitsemiseen menee enemmän aikaa. Jotta lapsi pystyisi hallitsemaan virtsarakon ja suolen toimintaa, hermoston toiminnan pitää olla kehittynyt tietylle tasolle. Päiväkuiva lapsi saattaa tarvita vaippaa öisin vielä vuoden, pari. Vahinkoja voi sattua myöhemminkin, Lapsi oppii kuivaksi omaan, yksilölliseen tahtiinsa. Hampaat pestään aamuin illoin pienellä lasten harjalla. mutta ne kannattaa jättää huomiotta. Jotta lapsi selviäisi yöstä kuivana, rakon pitää olla kehittynyt niin suureksi, että sinne mahtuu yön aikana erittyvä virtsamäärä. Lapsi kertoo monesti teoillaan itse, milloin hän on valmis luopumaan vaipoistaan. Aluksi hän saattaa kertoa hädästään vasta, kun pissa tai kakka on jo vaipassa. Vähitellen hän tunnistaa lähenevän tarpeen ja esimerkiksi keskeyttää leikin ja keskittyy kakan tuloon. Noin kolmevuotias kertoo, kun hänellä on hätä ja hänen pitäisi päästä potalle. Lapsi oppii kuivaksi omaan, yksilölliseen tahtiinsa eikä häntä kannata hoputtaa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 17

Alkuvaiheessa potta jää usein tyhjäksi. Potta tulee tutuksi Lapsi voi totutella pottaan 1,5 2 -vuotiaana. Hän voi istuskella siinä ensin lyhyen aikaa ilman vaippaa. Istuskelu kannattaa ajoittaa ruoan tai unien jälkeen, jolloin lapsella on yleensä hätä. Potalla ei ole kiire eikä lasta kannata painostaa sille. Liika yrittäminen aiheuttaa vain epäonnistumisen tunteen. Alkuvaiheessa potta jää usein tyhjäksi. Onnistumisen hetkellä lasta kannattaa kehua. Kotona siivotaan Lapsi auttaa mielellään aikuista siivouksessa ja laittaa vanhemman kanssa tavaroita paikoilleen. Vastuu lapsen huoneen tai leikkitilan siisteydestä on vielä vanhemmalla. Kaikki viihtyvät puhtaassa kodissa, mutta supersiistiä ei tarvitse olla: pikkulapsiperheessä kannattaa hyväksyä ajoittainen epäjärjestys. Kovin tiukat siisteysvaatimukset kiristävät vain kodin ilmapiiriä. Liika hygieenisyys saattaa myös altistaa allergioille: lapsen vastustuskyky tarvitsee kehittyäkseen sopivissa määrin haasteita. Pikkulapsiperheessä kannattaa hyväksyä ajoittainen epäjärjestys. Kovin tiukat siisteysvaatimukset kiristävät vain kodin ilmapiiriä. 18 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

Pikkulapsen koti Kotona on turvallista Pieni, utelias tutkimusmatkailija on altis pienille ja isoille kolhuille. Vaaralliset esineet ja aineet, kuten terävät veitset, lääkkeet ja pesuaineet, säilytetään lapsen ulottumattomissa. Lapsi ei itse pysty arvioimaan eikä ennakoimaan touhujensa vaaroja. Aikuisen tehtävänä on sekä valvoa lasta että huolehtia hänen kasvuympäristönsä turvallisuudesta. Vaaran paikat löytyvät, kun lapsen elinympäristöä tarkastellaan taaperon näkökulmasta tekemällä vaikka konttauskierros kotona. Pikkulapsi unohtaa helposti, miksi jotkut asiat ovat kiellettyjä. Sen vuoksi aikuisen on valvottava, että lapsi noudattaa kieltoa. Omasta neuvolasta saa tietoa, kuinka lasten tapaturmia ehkäistään. Muista! Ethän koskaan tee lapselle ruumiillista etkä henkistä väkivaltaa. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen on lapselle hyvin traumaattinen kokemus, sillä pieni lapsi kaipaa turvallisuutta ja huolenpitoa, etenkin omilta vanhemmiltaan. Jos tunnet, että voimavarasi on vähissä etkä jaksa lapsen kanssa, hae apua. Puhu läheistesi ja ystäviesi kanssa, ota yhteys omaan neuvolaasi tai terveyskeskukseen. Tärkeintä on, että et jää yksin. Lapsi tutustuu mediaan Lapsi tutustuu mediaan turvallisesti yhdessä aikuisen kanssa. Kiirettä ei ole, sillä alle kolmevuotias ei tarvitse televisiota ja tietokonetta eikä elokuva- tai teatterikäyntiä kovat äänet ja pimeä sali saattavat vain pelottaa lasta. Televisio on paras sulkea, ellei vanhempi ole katsomassa sitä yhdessä lapsen kanssa: lapsille tarkoitetuissa ohjelmissa voi olla pelottavia kohtia. Televisiossa hahmot ovat usein paljon pelottavampia, kuin mitä lapsi itse pystyisi mielessään kuvittelemaan. Toisin kuin televisiossa lapsi pystyy kuvittelemaan luettujen satujen ja kerrottujen tarinoiden hahmot sellaisiksi, että hän pystyy käsittelemään niiden aiheuttamaa pelkoa. Aikuinen voi myös säädellä kertomansa tarinan yksityiskohtia lapsen ikätason ja kehityksen mukaan. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, ettei lapsi vietä kaikkea aikaansa median parissa. Taaperolle tulisi tarjota selkeä ja rauhallinen virikeympäristö. Median maailma on usein levoton ja sisältää liiankin voimakkaita elämyksiä. Mediasisältöjen pitää olla lapsen iälle sopivia. Pikkulapsen terveen kehityksen kannalta perheen yhteiset arkiset puuhailut ja leikit ovat korvaamattomia toisin kuin median parissa vietetty aika. Tutustu myös www.mll.fi/vanhempainnetti Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 19

Terveys ja huolenpito -lehtisissä muistutetaan 0 12-vuotiaan lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin tekijöistä: monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja unesta, puhtaudesta sekä turvallisuudesta mediakasvatusta unohtamatta.