Uusi terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Mitä uutta kuntoutuksen näkökulmasta? kommenttipuheenvuoro Sakari Malin Kuntoutusylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 1
Ajankohtaisuus Kuntoutus julk. terveydenhuollossa 1984 >>> 1993:sta alkaen haurastuen Valtiontalouden tarkastusvirasto kertomus 2009 Kuntoutuslaitosselvitys 2010 VAKE-hanke Kela 2010 Terveydenhuollon rakenteen ja toiminnan muutostila KASTE I Terveydenhuoltolaki 1.5.2011 24-35 >>>KASTE II Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin / Eeva Leino 2
Tarkastusviraston kannanotot (I) Lääkinnällisen kuntoutuksen asema terveydenhuollossa ei ole toiminnan merkittävyyden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta riittävän vahva. Kuntoutusta ei ole organisoitu optimaalisesti. Hoitoketju katkeaa usein potilaan siirtyessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tällä hetkellä kuntoutussuunnitelmia ei aina edes tehdä ja niiden tasossa on tarkastuksen perusteella arvioiden parantamisen varaa. Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 3
Tarkastuviraston kannanotot (II) Kuntoutuksessa tärkeä moniammatillisuus ei toteudu nykyisellään siinä laajuudessa kuin tarvetta olisi. Kunnallisen terveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä kuntoutussektorilla tulisi parantaa. Usein toimintaa hidastavat tai sitä heikentävät resurssipula ja hoitoketjun katkeaminen. Eräänä syynä kuntoutuksen viivästymiseen ja yleisemminkin epätyydyttävään tilanteeseen vaikuttaa olevan kuitenkin myös tietämättömyys ja osaamisen puute. Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 4
Tarkastusviraston kannanotot (III) Lääkärikoulutusta sekä perustasolla että jatkokoulutuksessa olisi mahdollista kehittää esimerkiksi niin, että kuntoutus integroitaisiin kiinteästi muuhun opetukseen mukaan. Kuntoutusasiain neuvottelukunnan aktiivisuutta kentän suuntaan toivotaan ja siltä odotetaan linjauksia. Nykyisellään neuvottelukunnan toiminta on liian näkymätöntä ja passiivista. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan Kuntoutusasiain neuvottelukunnan tulisi aktivoitua ja nostaa profiiliaan. Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 5
Lääkinnällinen kuntoutus On yksi neljästä kuntoutuksen lajista Muut ovat: ammatillinen kuntoutus kasvatuksellinen kuntoutus sosiaalinen kuntoutus Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 6
Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä psyykkistä sosiaalista toimintakykyä tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 7
Aikaisemmin asetus määritteli lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiksi neuvonta ja ohjaus kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus erilaiset terapiat apuvälinepalvelut kuntoutusohjaus sopeutumisvalmennus Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 8
Kuntoutus on toimintakykyä tukevia ja edistäviä toimenpiteitä ja palveluja < Lääk. kunt. asetus 1991; sisältyy uuteen Th-lakiin Se on moniammatillista toimintakykyosaamista (ICF) palvelujärjestelmätuntemusta rajapintatyötä, jalkautumista kuntoutussuunnitelmakulttuuria, jossa on tavoite, ankkurointi ja seuranta Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin / Eeva Leino 9
Monimuotoinen kuntoutus- ja palvelujärjestelmä Lääkinnällinen kuntoutus Fysioterapia, Toimintaterapia Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Psykoterapia Laitoskuntoutusjaksot Sopeutumisvalmennus Apuvälinepalvelut Kuntoutusohjaus Ammatillinen kuntoutus Kuntoutustutkimus Ammatinvalinnan ohjaus Urasuunnittelu Valmentava koulutus Työ- ja koulutuskokeilut Työhön valmennus Taloudellinen tuki Edunvalvonta Tuettu työ Työtoiminta Kuntouttava päivätoiminta Keskeiset elämän alueet; Työ, opiskelu Oppiminen ja tiedon soveltaminen; Ongelman ratkaisu, päätösten tekeminen Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen toiminta Vuorovaikutus ja ihmissuhteet Terveydentila Yksilötekijät Ympäristötekijät Yksinkertaiset/ monimutkaiset / toistuvat tehtävät Kotielämä Kommunikointi Liikkuminen Itsestä huolehti minen Puhetulkki Kotiapu Ateriapalvelu Siivouspalvelu Saunapalvelu Turvapalvelu Ostoskuriiri Asunnon muutostyöt Kuljetuspalvelut Henkilökohtainen apu Palveluasuminen Terveydenhuolto Kela Päivätoiminta Harrastustoiminta Intervallijaksot Omaishoidontu ki Autoveronpalautus Vapautus ajoneuvoverosta Invapysäköintilupa Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset Työeläkelaitokset Poliisilaitos Hangon tulli Maistraatti MTT Perheneuvola Päihdetyö Yksityiset kotipalveluyrittäjät Kolmas sektori Järjestöt Kotipalvelu Kotisairaanhoito Vammaispalvelu Työterveyshuolto Ammatinharjoittajat Kuntoutuslaitokset Päivätoimintakeskukset Asumisyksiköt Palvelutalot Sosiaalitoimi Työvoimatoimisto Työnantajat Oppilaitokset 10 Riitta Mäkilä ja Riitta Sjögren/2011 Koulutoimi
Terveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvastuut Kuntoutuksen Kohderyhmä Tavoite Kuntoutuksen järjestäjä keskeinen sisältö Terveydenhuolto koko väestö työ- ja toiminta- työ- ja toimintakyvyn kyvyn arviointi, parantaminen kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinepalvelut sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, terapia- ja kuntoutusjaksot Kansaneläkelaitos < 65 vuotiaat työelämään pääseminen kuntoutustarpeen selvitys, ammatillinen koulutus, ASLAK-kurssit, vaikea- työ- ja toimintakyvyn avo- ja laitoskuntoutus, vammaiset tukeminen 11 apuvälineet opiskelussa ja työssä, koulutus, työhönvalmennus Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin
Kuntoutuksen nykytila Käsite- ja vastuuepäselvyydet Kuntoutuksen kokonaisuus (sosiaalivakuutus, työvoima- ja koulutuspolitiikat, sosiaali- ja terveydenhuolto) <>eri kuntoutukset Lääkinnällisen kuntoutuksen käsite ja lainsäädäntö Porrastuneisuus haittaa suunnitelmallisia kuntoutuksen prosesseja ja seurantaa Pirstaleiset palvelut ja monirahoitteisuus Vaihtelevat rajanvedot, hajanaiset kriteerit Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin / Eeva Leino 12
Lääkinnällisen kuntoutuksen ongelmia.. Perusterveydenhuollossa Esh:n kunt.vastuun ulottumisen hämärtyminen Paikallisten palveluiden erot Hallintokuntien erilaiset näkemykset palvelukokonaisuuksien kirjavuus Erikoissairaanhoidossa (KS) Erikoisalakohtaiset näkemykset, kysynnät ja tarpeet, <> erikoisalojen välimaastot Potilaan tuleva työ- ja toimintakyky Kuntoutus vaihtelevasti hoidon osana Esim. neuroalat: Aivovamma- ja Selkäydinvammapotilaiden kuntoutus Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin / Eeva Leino 13
Vastuunjaot Terveydenhuolto < > Kela Terveydenhuollon oma vastuu selvästi laissa, mutta käytännöt hataria Hatarat jatkumot liian usein myös: Perusterveydenhuolto < > erikoissairaanhoito- akselilla KS, YOS, peruserikoissairaanhoito (ESL nyt, 1.5.11 uusi laki!) Pth, pesh (esim mtt:t) <> sosiaalitoimi, vammaispalvelut Kuntoutuksen työmuodot oma toiminta <>ostopalvelut kuntien kirjavat käytännöt Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin / Eeva Leino 14
Kuntoutusta edistäviä työkaluja - resurssointi? Kuntoutuksen yhteistehtävät ja koordinointi Nykymuoto ei palvele kokonaisuutta (kuntoutuksen vastuuyks.) Erikoisalojen yhteistehtävät Esimerkki: selkäsairauksien hoito: FYSIATRIA/ORT-NKI Kuntoutusohjauspalvelut Tärkeä koossapitävä työmuoto Organisointi Moniammatilliset mallit erikoisalojen yhteiset tiimit - esim. pitkäkestoinen sairaus tai monisairas potilas, >> sos. työn ajoitus sos. työnt.<>lääkäri -yhteistyö Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin / Eeva Leino 15
Kysymyksiä Ostopalvelusopimukset ja kuntien käytännöt Ostopalvelumäärärahan budjetointi Erikoisaloittain Keskitettynä? Vaativan kuntoutuksen osastoresurssi: esim. neurokeskus ja SYV-asetus Kuntoutusohjauksen riittävyys Miten kuntoutusasioissa neuvoa antava taho löytyy? Kuntoutusyksikön paikka? Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin / Eeva Leino 16
Uusi terveydenhuoltolaki 1.5.2011 Vahvistaa erityisesti perusterveydenhuollon asemaa Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 17
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (1/3) Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon lähtökohdista sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitoineen, kuvantamisesta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 18
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (2/3) Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) shp vastaa pth lab ja rtg sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 19
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3/3) Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen PTH ja ESH toimintaa, hoito- ja kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen ennakointia alueellaan sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja Terveyskeskusten tutkimus, koulutus ja kehittäminen terveyskeskusten huolehtimisvelvoite yhteistyö Shp:n perusterveydenhuollon yksikön ja muiden terveyskeskusten kanssa yhteistyö kansallisen perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoihin Kuntoutusylilääkäri Sakari Malin 20