Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus Alivaltiosihteeri Timo Lankinen 19.3.2014
Valtion tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitus 2012
Valtion tutkimuslaitosten menot ja rahoitus 2011
Hallitusohjelman tavoitteet
Haasteita: Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen taustalla Tutkimuslaitoskenttä heterogeeninen ja hajanainen koko, tehtäväkirjo, tutkimusintensiivisyys seuranta-, valvonta- ja muut viranomaistehtävät Tutkimuksen katvealueet rahoituksen uudelleen kohdentaminen vaikeaa Voimavarat laitosrakenteissa Päällekkäisyydet yliopistojen kanssa työnjaon epäselvyys Tutkimusyhteenliittymät eivät riitä ratkaisemaan toiminnallis- rakenteellisen uudistamisen tarvetta Laitosten yhteys strategiseen ohjaukseen heikko koordinoitu ohjaaminen kehittymätöntä laitosten polkuriippuvuus VN/ministeriöissä ei riittävää tilaamisen osaamista eikä sitomattomia voimavaroja Kehittämistarpeita: Tutkimuksen hyödyntäminen näyttöön perustuva toimintapolitiikka Strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistamisen tarve Vakavimmat haasteet eivät ratkaistavissa yhden politiikka-alueen keinoin
Innovaatiojärjestelmän arvoketju
Tutkimuslaitosten ja tutkimuksen rakenteellisen kehittämisen ja ohjauksen ulottuvuudet
Yhteenveto Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus toteutetaan asteittain vuosina 2014 2017 1) Tutkimuslaitosten rakenteen uudistaminen: kokoaminen ja yliopistosiirrot 2) Kilpaillun tutkimusrahoituksen merkittävä laajennus: o pidemmän aikavälin tietotarpeiden rahoittamiseen ja osaamisen kehittämiseen strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen o lyhyen aikavälin tietotarpeiden rahoittamiseen VN:n päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan vahvistaminen 3) Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen: sopimusperusteiset yhteenliittymät
Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen tavoitteet vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, vapauttaa resursseja tutkimuksen tukipalveluista ja kiinteistä rakenteista tutkimustoimintaan sekä muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä
VN periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi 5.9.2013 - toimenpidekokonaisuudet Rakenteelliset uudistukset: A) Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen B) Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon C) Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen D) Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset: E) Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen F) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen G) Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä Uudistuksen toimeenpano ja seuranta: H) Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä I) Periaatepäätöksen toimeenpano ja seuranta
A. Tutkimuslaitosten yhteensulauttaminen Toimet: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi. Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitoksen Inspire-asiat ja paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen ja kehittämiseen liittyvä toiminta, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimialariippuvat tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen yhdistetään Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus yhdistetään Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, jonka muuttamiseksi valtion kokonaan omistamaksi voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi käynnistetään valmistelu. Vaikutukset: Toiminnallinen ja taloudellinen perusta vahvistuu. Lisää tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiä tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistamiseksi. Vahvistaa tutkimuksen infrastruktuurien kokoamis-, investointi- ja hallintaedellytyksiä. Synnyttää vahvempia monitieteisiä tutkimusorganisaatioita, jotka pystyvät kilpailemaan rahoituksesta menestyksellisesti muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimukseen ja havaintoihin perustuvia palveluja voidaan tuottaa integroituina viranomaisille ja muille palvelujen käyttäjille.
Toimet: B. Tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos yhdistetään 2015 Helsingin yliopistoon valtakunnalliseen erityistehtävään perustuvina instituutteina tai yksikköinä. Samassa yhteydessä valtion tutkimuslaitoksilta kootaan 0,5 M oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistamiseen. Vaikutukset: Yliopisto tarjoaa laajemman tutkijayhteisön ja mahdollistaa tutkimuksen vahvistumisen. Tutkimuksen monitieteisyys saa yliopistolla laaja-alaisemman ja vahvemman pohjan. Tutkimuksen riippumaton asema vahvistuu, kun tutkimus siirretään yliopistolle. Vahvistaa tutkimuksen ja korkeakoulutuksen välistä yhteyttä.
C. Tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Toimet: Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) puitteissa aloitettua toimintaa kehitetään ja laajennetaan. Vaikutukset: Yhteenliittymät edistävät tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välille yhteistyötä. Edistää henkilöstön liikkuvuutta laitosten välillä. Tutkimuksen infrastruktuurit ja seurantajärjestelmät saadaan laajempaan yhteiseen käyttöön.
D. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen Toimet: Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön syventämiseksi synnytetään prosessi, jossa tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat asteittain aitoja osaamisen keskittymiä (sopimusperusteiset yhteenliittymät) Yhteenliittymissä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat alueellisesti yhteisiä kampusalueita, joilla on yhteisiä toimintoja (mm. fyysisten voimavarojen ja tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttö). Vaikutukset: Tarjoaa sekä korkeakouluille että tutkimuslaitoksille synergisiä etuja ja vahvistaa suomalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvuutta kokonaisuutena. Tuottaa merkittäviä etuja suomalaisen osaamisen kilpailukyvylle ja yhteiskuntaa palvelevalle tutkimukselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviointi THL:n ja TTL:n toiminta arvioidaan 30.6.2014 mennessä Arvioinnissa selvitetään laitosten strategisten tutkimusalueiden ja keskeisten kehittämisja viranomaistehtävien tarkoituksenmukaisuus ja yhteensopivuus ottaen huomioon ohjauksen ja päätöksenteon tarpeet valtioneuvoston piirissä mahdollisten päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä tarkoituksenmukainen työnjako ja tutkimustehtävien jakautuminen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken kehittämisehdotukset laitosten strategisesta ohjauksesta ja niissä hoidettavista tutkimus-, kehittämis- ja viranomaistehtävistä sekä yliopistoihin siirrettävästä tutkimustoiminnasta
Uudet rahoitusvälineet Strateginen tutkimus Strategisen tutkimuksen rahoitusväline: Rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka etsii ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen tutkimuksen katvealueille ja niille tutkimuksen osa-alueille, joilla ei ole tutkimuslaitostoimintaa. Rahoituskriteerit: yhteiskunnallinen relevanssi, vaikuttavuus ja tieteellinen laatu v. 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa Valtioneuvosto asettaa OKM:n esityksestä strategisen tutkimuksen neuvoston, joka sijoitetaan Suomen Akatemian yhteyteen Itsenäinen Tekee aloitteen keskeisimmistä teemaalueista ja painopisteistä, jotka VN yleisistunto määrittää, sekä tarvittaessa rahoituksen suuntaamisen määriteltyjen painopisteiden välillä. VN-päätös valmistellaan VNK:n koordinoimana yhteistoiminnassa eri ministeriöiden kanssa, tutkimustoimijoita ja TIN:oa kuullen. VN:n päätöksentekoa tukeva TEAS-toiminta (VN-TEAS) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoitusväline: Vahvistaa tietoon perustuvaa toimintapolitiikkaa ja strategista kokonaisnäkemystä. Edistää TEAS-tiedon systemaattista ja laajaalaista käyttöä päätöksenteossa (tiedolla johtaminen). Tuottaa VN:n ja ministeriöiden käyttöön päätöksentekoa tukevaa tutkimusta ja selvityksiä. Lisää selkeyttä, avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja suunnitelmallisuutta. Rahoituskriteerit: yhteiskunnallinen relevanssi ja vaikuttavuus v. 2014 käytössä 5 M, 2015 7,5 M ja 2016 12,5 M sitomattomia varoja Osoitetaan horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin selvityshankkeisiin, joita koordinoidaan suunnitelmassa, jonka valmistelusta vastaa VNK:n johdolla TEA-työryhmä. Suunnitelman vahvistaa VN yleisistunto. Hankkeiden suuntaamisesta päättää VNK:n johdolla TEA-työryhmä. Temaattisten toimenpiteiden kesto: pääsääntöisesti 1-3 vuotta, yksittäiset toimeksiannot voivat olla huomattavasti lyhyempiäkin.
E. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen (1/4) Perustetaan Suomen Akatemian yhteyteen vapaan tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusvälineiden rinnalle kolmas kilpaillun rahoituksen pilari, strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline Tältä rahoitetaan ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ohjelmamuotoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin Rahoitus 70 M kootaan asteittain vuosina 2015 2017 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tekes Suomen Akatemia 10 Tutkimuslaitokset 7,5 10 7,5 52,5 10 32,5 7,5 4,5 2015 2016 2017
Vaikutukset: Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen (2/4) Strateginen tutkimus palvelee yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä tuottamalla ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen mm. elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä palvelevaan tutkimukseen, julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti. Mahdollista tutkimuksen suuntaamisen tutkimuksen katvealueille ja niille tutkimuksen osa-alueille, joilla ei ole tutkimuslaitostoimintaa.
Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen (3/4) Strategisen tutkimuksen ohjaus Valtioneuvosto ohjaa strategisesti suunnattua tutkimusta määrittäen tutkimuksen tutkimuksen keskeisimmät teema-alueet ja painopisteet - VN vahvistaa strategisen tutkimuksen päätöksen Ohjelmaan ei sisällytetä eikä tutkimusneuvosto rahoita lyhytkestoisia selvitys-, seuranta- ja arviointitarpeita Ohjelma valmistellaan valtioneuvoston kanslian koordinoimana yhteistoiminnassa eri ministeriöiden kanssa - valmistelussa kuullaan tutkimusasiantuntijoita ja tutkimus- ja innovaationeuvostoa VN ja sen ministeriöt eivät osallistu suoraan rahoituksen osoittamiseen tutkimushankkeille tai ohjelmille. Strategisen tutkimuksen neuvosto Perustetaan strategisen tutkimuksen neuvosto sijoitetaan Suomen Akatemian yhteyteen VN asettaa neuvoston (pj + 8 jäsentä) jäsenet tunnustettuja tutkijoita ja tutkimuksen asiantuntijoita, jotka edustavat tutkimuksen käyttäjiä ja joilla on kokemusta laajoista hallinnon, elinkeino- ja muun työelämän ja tutkimuksen muutosten johtamisesta Neuvosto vastaa itsenäisesti strategisen tutkimustoiminnan järjestämisestä, hallinnosta ja rahoittamisesta Neuvosto päättää itsenäisesti tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta, ohjelmien rahoituksesta, tutkimushankkeiden valinnasta sekä tarvittavien päätöksentekorakenteiden asettaminen (tutkimusohjelmatoimikunnat: ohjelmavalmistelu, hankkeiden valinta ja ohjelmien koordinaatio)
Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen (4/4) Strategisen tutkimuksen toiminta ja hankkeiden valinta Hankkeiden valinta avoimen kilpailun kautta Valinnassa painotetaan yhteiskunnallista relevanssia, vaikuttavuutta ja tutkimuksen laatua Ulkopuoliset asiantuntijapaneelit Monitieteisyys ja tieteiden välisyys Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusyhteenliittymien vahvistuminen Rahoitus tutkimushankkeille täysimääräistä ja monivuotista hallinnollisen taakan minimoimiseksi ja osaamisen kumuloimiseksi Kansallinen vastinrahoitus EU-hankkeisiin, jotka tukevat strategisen tutkimusohjelman tavoitteita Ohjelmien ja tutkimushankkeiden arviointi Strategisen tutkimuksen neuvoston toiminnan käynnistäminen ja sijoitus Toiminta käynnistetään 2015 ja neuvosto sijoitetaan Suomen Akatemian yhteyteen
Strategisen tutkimuksen neuvoston perustamista tukeva ohjausryhmä OKM on asetettu laajapohjainen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on tukea säädösvalmistelua strategisen tutkimuksen neuvoston perustamiseksi Virkamiesvalmistelu strategisen tutkimuksen neuvoston perustamiseksi tehdään yhteistyössä OKM:n ja VNK:n kanssa: puheenjohtaja kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, OKM varapuheenjohtaja alivaltiosihteeri Timo Lankinen, VNK sihteereinä opetusneuvos Erja Heikkinen ja opetusneuvos Mirja Vihma, OKM sekä tiedeasiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK Virkamiesvalmisteluun sisältyy kuulemistilaisuuden järjestäminen ja valmistelussa voidaan kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita ja hankkia tarvittavia selvityksiä ja lausuntoja.
F. Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan vahvistaminen (1/2) Vaikutukset: Tietoon perustuvan toimintapolitiikan ja strategisen kokonaisnäkemyksen vahvistaminen. Tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystiedon systemaattinen ja laaja-alainen käyttö päätöksenteossa, ohjauksessa ja toimintakäytännössä (tiedolla johtaminen). Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käyttöön päätöksentekoa tukevia selvityksiä ja tutkimuksia. Horisontaalisten ja ministeriöiden toimialoille kuuluvien ratkaisujen tukeminen yhteisellä tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnalla. Selkeys, avoimuus, läpinäkyvyys ja suunnitelmallisuus valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnassa lisääntyy. Lisää valtioneuvoston yhteistä päätöksentekoa.
Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan vahvistaminen (2/2) Valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa selvitys- ja tutkimustoimintaa vahvistetaan kokoamalla tutkimuslaitoksilta VN ja sen ministeriöiden käytettäväksi asteittain 2014 2016 tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoimintaan 12,5 M Määrärahat VN yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin hankkeisiin, horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Tutkimus- ja selvitystoiminnan aikajänne yleensä 1 3 vuotta Pääsääntöisesti selvityksiä, ennakointeja, tutkimuskatsauksia, seurantatutkimuksia ja arviointeja VN:n yhteinen tutkimuksen tilaajaryhmä päättää VNK:n johdolla tutkimushankkeiden suuntaamisesta Selvitys- ja tutkimushankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan VN:n päätöksentekoa palvelevan selvitys ja tutkimustoiminnan suunnitelmalla, josta päätetään VN:n yleisistunnossa Suunnitelma sisältää vuosittain rahoitettavan ja toteutettavan tutkimuksen painopisteet, valmistelu- ja ohjausvastuut ja toteutusaikataulun Kunkin ministeriön tutkimus- ja kehittämistoimintaa ohjataan ministeriökohtaisella suunnitelmalla Ministeriöt kokoavat pääluokissa eri talousarviomomenteille pirstoutunutta tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoimintaa yhdelle tai muutamalle talousarviomomentille VN:n yhteisesti rahoitettu tutkimus ja ministeriöiden pääluokkiin osoitetun tutkimusrahoituksen keskeiset hankkeet sovitetaan yhteen VN:n tutkimussuunnitelmassa
F. Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä (1/2) Rakenteellinen uudistaminen: Uudistuksesta aiheutuvat vaikutukset henkilöstön asemaan ovat riippuvaisia kunkin tutkimuslaitoksen kulu- ja henkilöstörakenteesta, tutkimustehtävien ja muiden viranomaistehtävien suhteellisesta osuudesta sekä tutkimuslaitoksen toiminnan strategisesta suuntaamisesta. Uudistaminen antaa mahdollisuuden strategiseen muutokseen ja voimavarojen uudelleen järjestämiseen. Laitosten toiminnan ja talouden vahvistaminen edellyttää organisaatioiden yhtenäistämistä ja painopisteiden valintaa. Lyhyellä aikavälillä fuusioiden toteuttamisessa palkkausjärjestelmien ja toimitila- ja muiden infrastruktuuriratkaisujen yhtenäistäminen saattaa aiheuttaa kustannusten nousua, joka joudutaan kattamaan toiminnan sopeuttamisella.
Henkilöstön asema toimintojen uudelleen järjestelyissä (2/2) Alueelliset vaikutukset: Muutokset eivät merkitse toimintojen valtakunnallista keskittämistä. Aluevaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Pääosa tutkimuslaitosten henkilöstöstä toimii nykyisellään pääkaupunkiseudulla. Enimmäkseen riippuvaisia tutkimuslaitosten omista toimintapoliittisista ja toimipisteverkostoa koskevista ratkaisuista. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön kehittämistavoitteeseen sisältyy toimipisteiden kokoaminen alueellisesti yhteisille kampusalueille. Tämä voi edellyttää toimipisteiden siirtämistä ja investointeja, jotka voivat edellyttää tutkimuslaitosten toiminnan sopeuttamistoimia.
Tutkimuslaitosselvitystyön kriteerejä