Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset

Transkriptio

1 Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset Tiedon hyödynt dyntäminen pääp äätöksenteossa ajankohtaisia policy-tavoitteita Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 1

2 KTI-järjestelm rjestelmän haasteet Julkisen t&k-rahoituksen taso (ja jakautuminen) Julkisen sektorin ja palvelusektorin alhainen tuottavuus Kasvuyritysten ja innovatiivisten yritysten vähäinen v määm äärä Kansainvälinen vetovoima (suorat ulkomaiset t&k-investoinnit investoinnit, ulkomaiset tutkijat ja opiskelijat) Hajanainen järjestelmj rjestelmä Tutkimuksen laatu KTI-investointien hyödynt dyntäminen (=> yhteiskunnallinen vaikuttavuus) Riskinotto ja edelläkävijyys vijyys Arviointitoiminnan kehittäminen =>Järjestelm rjestelmä liikkeessä: : yliopistouudistus, rakenteellinen kehittäminen, infrastruktuuripolitiikka, tutkijanurajärjestelm rjestelmä, innovaatiopolitiikan uudet keinot ja toimintamallit, strategiset huippuosaamisen keskittymät TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 2

3 Tutkimuslaitokset kriittisiä kysymyksiä suora budjettirahoitus vähenee (?) valtion konserniohjaus: tutkimusagendojen yhteys hallitusohjelmaan, strategioihin ja budjettiin näyttöön perustuva politiikka & hallitustyöskentelyn kehittäminen tutkimuslaitoskentän tulosohjaus yhteiskunnan muuttuvat tarpeet ja voimavarojen uudelleenjako sitomattoman määrärahan tarve tilaaja-tuottaja malli & ministeriöiden tilaajaosaaminen rakenteelliset ratkaisut yli sektorirajojen yhteistyö ja työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 3

4 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain, osuus bruttokansantuotteesta vuosina ja arvio vuodelle 2010 Lähde: Tilastokeskus TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO

5 Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaation mukaan vuosina Tutkimuslaitosten kokonaisrahoitus v arviolta 572 miljoonaa euroa (valtion talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus v.2011 nousee arviolta 270 miljoonaan) Teknologian kehittämiskeskus VTT:n kokonaisrahoitus 269 milj. (47 % tutkimuslaitosten kokonaismenoista) Lähde: Tilastokeskus TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO

6 Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen jakautuminen organisaation mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 6

7 Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Top-20 vuosina ) Lähde: JURE-projekti (Olli Poropudas,Yrjö Leino, Janne Pölönen), OKM TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO

8 Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010 TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 8

9 Perusvalintoja ja strategisia linjauksia 1 Suuret yhteiskunnalliset haasteet ja kehittämiskysymykset otetaan systemaattisesti huomioon KTI-politiikan linjauksissa, resursoinnissa sekä toimia ja välineitä kehitettäessä. Julkisen sektorin johtamista, toimintatapoja ja kulttuuria muutetaan tavalla, joka parantaa laajojen kehittämistoimien poikkihallinnollista toteutusta. Painotetaan kansainväliseen huippuun yltäviä KTI-aloja, jotka ovat talouden ja hyvinvoinnin suotuisan kehityksen kannalta tärkeimpiä. Kansainvälistymiskehityst listymiskehitystä vauhditetaan. Suomen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta toiminta- ja elinympäristönä sekä yhteistyökumppanina vahvistetaan. Rohkaistaan kokeiluihin ja nykyistä mittavampaan riskin ottamiseen. Vahvistetaan yrittämisen kulttuuria sekä yrittämistä tukevia ohjauskeinoja ja kannustimia. Korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja laadukkaita osaamiskeskittymiä vahvistetaan resursseilla, jotka vapautuvat purkamalla nykyisiä rakenteita ja toimintoja. TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 9

10 Perusvalintoja ja strategisia linjauksia 2 Suomi toimii aloitteellisesti EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ja rahoitusvälineiden uudistamisessa. EU-rahoituksen osuus yliopistojen ja tutkimuslaitosten koko TI-rahoituksesta kaksinkertaistetaan 2010-luvulla (5,8 % v. 2009). Kansallisia ohjelmia ja kansallista rahoitusta avataan. Etsitään toimivia periaatteita, menettelyjä ja kriteereitä sekä sovitetaan yhteen lainsäädäntöä. Julkinen sektori hyödyntää kysyntään vaikuttavia politiikkavälineitä, kuten julkisia hankintoja, sääntelyä ja standardisointia. Parannetaan hankintatoimen erityisosaamista ja luodaan tukipalveluita hankintayksiköiden avuksi. Perustetaan tutkimusinfrastruktuuritoimielin, joka valmistelee ja toteuttaa pitkäjänteistä kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa, sen arviointia ja rahoitusta. Valtioneuvosto tekee hallituskauden alussa päätöksen kansallisen tietopolitiikan peruslinjauksista. TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 10

11 Kehittämisohjelma tutkimuslaitokset 1 Periaatteet: vahvistetaan monitieteistä,, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta relevanttia tutkimusta, laitosyksiköit itä on tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä vähemmän, parannetaan toiminnan tuottavuutta, mm. vapauttamalla resursseja kiinteistä rakenteista ja tutkimuksen tukipalveluista, hajanaista ja pääp äällekkäistä toimintaa karsitaan ja tutkimusta kootaan aihepiirialueittain, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat yhteisiä infrastruktuureja ja tukipalveluja, selkeytetää ään n työnjakoa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä. Kolme näkökulmaa: n kulmaa: valtiokonsernin johtaminen & hallitustyöskentely skentelyä palveleva tutkimus ministeriöiden iden tiedontarpeet & tilaaja-tuottaja tuottaja malli tutkimus- ja innovaatiojärjestelm rjestelmän n kokonaisvaltainen uudistaminen TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 11

12 Kehittämisohjelma tutkimuslaitokset 2 Tutkimuslaitosten strategista ohjausta valtioneuvoston tasolla vahvistetaan. Toimielin, jossa on tutkimustiedon hyödyntäjien ja tutkimusja innovaatio-organisaatioiden edustajia, valmistelee poliittista päätöksentekoa vaativat asiakokonaisuudet, varmistaa hallituksen tarvitseman tutkimuksen toimeenpanon ja ohjaa laitoskentän rakenteellista kehittämistä. Tätä työtä tukemaan ja voidaan määrätä työryhmiä Hallituskauden alussa määritellään hallituksen toimintaa palvelevan tutkimuksen painopisteet, tehdään tutkimuslaitoskentän rakenteellista kehittämistä koskevat linjaukset ja osoitetaan tarvittavat voimavarat. Toimielin valmistelee vuoteen 2020 ulottuvan toimintaohjelman. Voimavaroja suunnataan uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti osaamisintensiivisille aloille ja kansainvälisen tason tutkimukseen. Toimintaohjelmassa määritellään, mikä osuus tutkimuslaitosten voimavaroista ohjataan horisontaalisiin päätöksentekoa palveleviin hankkeisiin sekä paljonko osoitetaan ministeriöiden sitomattomiksi määrärahoiksi ja tutkimuslaitosten osaamisen kehittämiseen. Tutkimuslaitokset saavat täyden budjettirahoituksen viranomaistehtäviinsä. Ohjelmassa tehdään tarvittava uudelleen kohdentaminen ministeriöiden kesken. TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 12

13 Julkisen t&k-rahoituksen lisäys organisaatioittain ja pääp ääkäyttökohteittain TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 13

14 KIITOS TIN TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO 14