Suomen rahoitus- markkinat
i Sisältö Sivu Esipuhe...1 1 Rahoitusmarkkinoiden rakenne ja toiminta...2 1.1 Rahoitusmarkkinoiden tehtävä...2 1.2 osana kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita...4 1.3 Rahoitusmarkkinaosapuolet ja osamarkkinoiden koko Suomessa.5 1.4 Talouden eri sektorien rahoitusylijäämät ja -alijäämät...6 1.5 Luottokanta...7 1.6 Rahoitusvarallisuus ja velat...9 2 Suora rahoitus...11 2.1 Rahamarkkinat...11 2.2 Pääomamarkkinat...12 2.2.1 Joukkovelkakirjamarkkinat...12 2.2.2 Osakemarkkinat...13 2.3 Valuutta- ja johdannaismarkkinat...15 2.4 Arvopaperimarkkinaosapuolet...15 2.4.1 Rahastoyhtiöt...15 2.4.2 Arvopaperinvälittäjät...16 2.4.3 Omaisuudenhoitajat...17 2.4.4 Investointipankit...17 2.5 Kaupankäynti- ja selvitys...18 2.5.1 Kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmät...18 2.5.2 Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi, MiFID...19
ii 3 Pankit ja muu rahoituksen välitys...20 3.1 Pankkijärjestelmä...20 3.1.1 Pankkitoiminnan kehittyminen...20 3.1.2 Pankkirakenteen muuttuminen...21 3.2 Rahoituslaitokset...22 3.2.1 Talletuspankit...22 3.2.2 Kiinnitysluottopankit...31 3.2.3 Rahoitusyhtiöt...31 3.2.4 Luottokorttiyhtiöt...32 3.2.5 Erityisluottolaitokset...33 3.3 Pääomasijoittajat...35 3.3.1 Yksityiset pääomasijoittajat...36 3.3.2 Julkiset pääomasijoittajat...36 3.4 Vakuutuslaitokset...36 3.4.1 Henkivakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus...37 3.4.2 Lakisääteinen eläkevakuutus...38 3.4.3 Vahinkovakuutus...38 4 Pankkien palveluverkko ja maksujenvälitysjärjestelmät...40 4.1 Palveluverkon kehitys...40 4.2 Verkkopankkipalvelut...41 4.2.1 Internet ja pankkipalvelut...41 4.2.2 Verkkolasku ja e-lasku...42 4.2.3 Kortit korvaavat käteistä rahaa...43 4.3 Maksujen välitysjärjestelmät...44 4.3.1 Tilisiirtojärjestelmä...44 4.3.2 Pankkien väliset maksujenvälitysjärjestelmät...45 4.3.3 Kansainväliset maksujenvälitysjärjestelmät...46
iii 5 Keskuspankki...48 5.1 Keskuspankin tehtävät ja tavoitteet...48 5.2 Eurojärjestelmä ja rahapolitiikan tavoitteet...48 5.4 Eurojärjestelmän rahapoliittiset välineet...50 6.1 Luottolaitoslainsäädäntö...54 6.1.1 Luotto- ja rahoituslaitokset...54 6.1.1.1 Talletuspankit...54 6.1.1.2 Muut luottolaitosmuodot...55 6.1.1.3 Rahoituslaitos...55 6.1.1.4 Luottolaitoksen perustaminen...56 6.1.2 Pankkien vakavaraisuussäännöt ja riskienhallinta...56 6.2 Arvopaperimarkkinalainsäädäntö...62 6.3 Valvonta...63 6.3.1 Valvonnan tavoitteet ja kehitys...63 6.3.2 Rahoitustarkastus...64 6.3.3 Vakuutusvalvontavirasto...65 6.3.4 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta...66
1 ESIPUHE -julkaisu kuvaa Suomen pankkijärjestelmää ja rahoitusmarkkinoita. Se esittelee Suomessa toimivat pankit ja muut luottolaitokset, vakuutuslaitokset sekä muita rahoitusalan instituutioita. Julkaisu on tarkoitettu Finanssialan Keskusliiton ja sen jäsenten oman käytön ohella yleisölle, opiskelijoille, toimittajille sekä muille Suomen rahoitusmarkkinoista kiinnostuneille. Vastaavaa julkaisua on aiemmin julkaissut Suomen Pankkiyhdistys. Julkaisun teksti on laadittu Finanssialan Keskusliitossa. Julkaisun on toimittanut Arto Elomaa. Kirjoittajina ovat olleet Arto Elomaa, Kaija Erjanti, Ulla Halonen, Tarja Kallonen, Erkki Kontkanen, Reima Letto, Pia Nevalampi ja Kristiina Siikala. Taulukot ja kuviot on tehnyt Ritva Myllylä.
2 1 Rahoitusmarkkinoiden rakenne ja toiminta 1.1 Rahoitusmarkkinoiden tehtävä Rahoitusmarkkinoilla luotto- ja rahoituslaitokset välittävät rahoitusta. Ne keräävät kotitalouksilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä sekä raha- ja pääomamarkkinoilta varoja, jotka välitetään luottoina ja arvopaperi- ja muina sijoituksina. Raha- ja pääomamarkkinat Suora rahoitus Rahoituksen tarvitsijat Sijoittajat Pankit ja muut rahoituslaitokset Rahoituksen välitys Palveluverkko Maksu- ja selvitysjärjestelmät Kaupankäyntipaikat Keskuspankki Raha- ja pääomamarkkinoilla (arvopaperimarkkinoilla) pankit, yritykset, julkisyhteisöt ja kotitaloudet ostavat liikkeeseen laskettuja arvopapereita sijoitus- tai kassanhallintatarkoituksessa. Palveluja tarjoavat arvopaperimarkkinaosapuolet, kuten pankit, rahastoyhtiöt, arvopaperinvälittäjät ja omaisuudenhoitajat. Arvopaperimarkkinaosapuolet eivät välitä rahoitusta taseensa kautta vaan saavat tuottonsa erilaisina palkkioina. Arvopaperimarkkinat jakaantuvat seuraavasti: - rahamarkkinat eli lyhytaikaiset markkinat, joilla tarkoitetaan enintään vuoden pituisia sopimuksia - pääomamarkkinat, jotka muodostuvat osakemarkkinoista ja joukkovelkakirjamarkkinoista - johdannaismarkkinat, jotka palvelevat muita markkinoita suojautumis- ja voitontavoittelutarkoituksessa - valuuttamarkkinat, jotka palvelevat muita markkinoita ja joita käytetään myös voitontavoittelutarkoituksessa Suoraan markkinoiden kautta menevä rahoitus on monessa maassa kasvanut nopeammin kuin rahoituksen välitys. Tietotekniikan kehitys on tehnyt mahdolliseksi rahoitusylijäämäiselle etsiä sijoituskohdetta ja tietoa sijoituskohteesta aiempaa helpommin. Sijoittamisen kustannukset ovat pienentyneet esimerkiksi osakeväli-
3 tyksessä. Lisäksi pienempiä ja lyhytaikaisempia sijoituksia voi tehdä myös suoraan yksittäiseen sijoituskohteeseen tai vaikka rahastojen kautta useampaan kohteeseen. Pankit ja muut rahoituksenvälittäjät sijoittavat talletuksina vastaanotettuja tai rahaja pääomamarkkinoilta hankittuja varoja luotonantoon. Varat kulkevat rahoituksen välittäjän taseen kautta. Rahoituksen välitys tehostuu, kun sekä yli- että alijäämäisille talousyksiköille riittää asiointi rahoituksen välittäjän kanssa. Lainanottajien tarpeet luoton takaisinmaksuajan, koon ja ehtojen joustavuuden suhteen ovat varsin erilaiset kuin niiden, joilla on rahoitusylijäämää sijoitettavaksi puhumattakaan rahoitusylijäämäisten riskihalukkuudesta. Rahoituksen välitys voi tehdä pienistä ja lyhytaikaisista talletuksista suuria ja pitkäaikaisia luottoja. Rahoituksen välitys vähentää myös tallettajien riskiä, kun sijoitus ei kohdistu yksittäiseen yritykseen vaan rahoituksen välittäjä jakaa riskin useammalle luotonottajalle. Pankki tehostaa rahoituksen välitystä, jos se pystyy arvioimaan ja hinnoittelemaan rahoituksen välityksen riskit yksittäisiä tallettajia paremmin. Rahoitusmarkkinoiden toiminta vaatii tehokkaan maksu- ja selvitysjärjestelmän sekä kaupankäyntiä varten mahdollisimman likvidin kaupankäyntipalvelun, kuten pörssin. Keskuspankki on Euroopan keskuspankki. Suomen Pankki on osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää ja euroaluetta ohjaavaa eurojärjestelmää. Keskuspankkirahoituksen ehdot pankeille määräävät mm. korkotasoa. Lisäksi keskuspankki toimii arvopaperimarkkinoilla valuuttavarannon sijoittajana. Palvelujen tarjoajat rahoitus- ja sijoitusmarkkinoilla Rahoituslaitokset Arvopaperimarkkinaosapuolet Pääomasijoittajat Vakuutuslaitokset Pankit Rahastoyhtiöt Yksityiset pääomasijoittajat Henkivakuutusyhtiöt Kiinnitysluottopankit Arvopaperinvälittäjät Julkiset pääomasijoittajat Eläkevakuutusyhtiöt Rahoitusyhtiöt Omaisuudenhoitajat Vahinkovakuutusyhtiöt Luottokorttiyhtiöt Investointipankit Erityisluottolaitokset
4 1.2 osana kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita Euroalueella raha- ja pääomamarkkinat ovat yhdentyneet. Pohjana ovat yhtenäiset, likvidit pankkien väliset rahamarkkinat. Euroalue mahdollistaa myös pääomamarkkinoilla moninkertaisen likviditeetin verrattuna kansallisiin, yhden valuutan markkinoihin. Suomen ja euroalueen maiden rahoitusmarkkinat Rahalaitosten tase, marraskuu 2006 mrd. euroa Velkainstrumentit, lokakuu 2006 mrd. euroa Pörssi, lokakuu 2006 *) mrd. euroa Suomi 268 109 224 Euroalue 25 940 9 823 5 853 *) Suomi marraskuu Lähde: EKP Lähde: OMX Vähittäismarkkinat ovat euroalueella edelleen pääosin kansalliset. Kotimaiset lait ja instituutiot sekä paikallinen informaatio ja tavat luovat kansalliset rahoitusmarkkinat. Kuluttajan kannalta kansainvälistyminen näkyy ulkomaisen kilpailun ja rahoituslaitosten ulkomaisen omistuksen lisääntymisenä. Palveluissa kansainvälistyminen näkyy mm. sijoitusrahastojen laajana valikoimana, kulutus- ja korttiluottojen tarjontana, korttimaksamisessa ja muussa maksujenvälityksessä. Pankkien toiminnan laajentaminen tapahtuu pääosin perustamalla tai ostamalla toisessa maassa olevia luottolaitoksia. Sen sijaan esimerkiksi asuntolainoja otetaan rajan yli hyvin vähän. Markkinakorkojen yhdenmukaistuminen ja maan sisäinen kilpailu ovat vaikuttaneet hinnoitteluun ilman, että luotot olisivat liikkuneet rajan yli. Asuntoluototus kytkeytyy vahvasti kansalliseen lainsäädäntöön luototettavan omaisuuden kautta. Voidakseen toimia yli rajan sekä tehokkaasti että riskit halliten pitäisi luotonmyöntäjien investoida huomattavasti. Luoton myöntäminen edellyttää tietoa mm. eri maiden asunto- ja kiinteistömarkkinoista, vakuusmenettelyistä, jakelukanavista, lainsäädännöstä, viranomaiskäytännöistä ja omistusoikeuksien rekisteröinneistä sekä edellytyksiä tarjota neuvontapalveluja. Nämä kustannukset olisi pystyttävä sisällyttämään asuntoluoton hintaan, mikä ei suinkaan ole helppoa erittäin kilpailluilla markkinoilla. Kansainväliset rahoitusmarkkinat vaikuttavat suoraan asuntoluottojen ehtoihin koron määräytyessä euroalueen markkinoilla. Merkittävä ja kasvava osa pankkien luototukseen tarvitsemasta varainhankinnasta otetaan kansainvälisiltä raha- ja pääomamarkkinoilta. Yleisön talletukset muodostavat enää keskimäärin noin 40 prosenttia talletuspankkien vieraasta pääomasta.
5 1.3 Rahoitusmarkkinaosapuolet ja osamarkkinoiden koko Suomessa Suomen rahoitusmarkkinoiden rakennetta ja kehitystä kuvaa osamarkkinoiden markkina-arvojen ja rahoituksen välittäjien taseiden kehitys. Rahoituksen välityksessä talletuspankkien osuus on suuri. Talletuspankit eroavat muista luottolaitoksista siten, että vain talletuspankit voivat ottaa vastaan yleisön talletuksia. Pankkitilin kautta pankit tarjoavat kehittyneet maksujenvälitys- ja muut palvelut. Rahoitusmarkkinoiden rakenne Osamarkkinoiden koko Suomessa (markkina-arvot, taseen loppusummat karkeasti vuoden lopussa, mrd. euroa) 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 Suora rahoitus * lyhytaikainen: rahamarkkinat 35 27 26 23 25 20 21 22 25 31 29 31 * pitkäaikainen: pääomamarkkinat - osakemarkkinat 31 32 48 68 132 349 318 218 151 158 159 203 - joukkovelkakirjamarkkinat (yleisö- ja erillislainat yhteensä 34 39 43 48 53 54 52 50 50 51 53 56 Rahoituksen välittäjät * pankit 110 108 106 113 114 125 132 145 158 177 203 224 * vakuutuslaitokset 29 34 39 44 51 61 71 72 74 85 91 101 * muut luottolaitokset - kiinnitysluottopankit 3 2 2 2 2 2 - - 1 - - 3 - rahoitusyhtiöt *) 3 3 4 4 5 6 6 7 7 - - - - erityisluottolaitokset 17 17 19 22 22 25 17 21 22 23 23 27 *) Rahoitusyhtiöitä on fuusioitu talletuspankkeihin Pankki- ja vakuutuskonsernit muodostavat finanssikonserneja tai toimivat yhteistyösopimusten kautta. Finanssikonsernien palvelutarjonta on laaja; mm. maksujenvälitystä, pääomarahoitusta, sijoituspalveluja ja vakuutuksia. Finanssikonserneihin kuuluu talletuspankin lisäksi mm. henkivakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, luottokorttiyhtiöitä, kiinnitysluottopankkeja ja rahastoyhtiöitä. Pankit välittävät myös muiden rahoitusalan yritysten palveluita. Markkinoilla on myös joukko finanssikonserneihin kuulumattomia rahoitusyhtiöitä, erityisluottolaitoksia ja pääomasijoittajia sekä sijoituspalveluyrityksiä. Suomessa rahoitusmarkkinat ovat jo pitkään kasvaneet talouden kasvua voimakkaammin. Luotonanto lisääntyy, asuntoluotot kasvavat erityisen voimakkaasti, kulutusluotot kasvavat, talletukset kasvavat kansantalouden kasvun myötä, rahastosijoitukset lisääntyvät voimakkaasti, vakuutussäästöt kasvavat. Taustalla on edelleen säännöstelyn jälkeinen rakenteen muuttuminen. Yritysluotonanto on myös
6 kasvanut, mutta tuotannollisiin investointeihin käytetään vain osa, osa menee muun muussa yritysjärjestelyihin, kuten sukupolvenvaihdoksiin. Yrityksillä olisi mahdollisuuksia investoida enemmän. Varovaisuus investoinneissa voi olla koko talouden kannalta liiallistakin ja hidastaa tuotannollisen toiminnan kehittymistä. Yritysten varovaisuus luotonotossa on myös näkynyt pankkien ennätyksellisen alhaisina luottotappiolukuina. Rahoituksessa kasvualueita ovat rahastosijoittaminen, vapaaehtoinen henki- ja eläkevakuutussäästäminen sekä asunto- ja kulutusluotot. Rahastosijoittamisessa on institutionaalisilla sijoittajilla ja yrityksillä merkittävä osa kotitalouksien lisäksi. Väestön ikääntyminen lisää sijoitustarpeita ja asumisessa pyritään asumisväljyyden ja laadun nostamiseen. Säästämisestä ja sijoittamisesta tulee yhä tärkeämpi liiketoiminnan kasvun alue. Luotonkysyntä ei kuitenkaan olennaisesti vähene, sillä kotitalouksien tase kasvaa, eli sekä varat että velat kasvavat. 1.4 Talouden eri sektorien rahoitusylijäämät ja -alijäämät Kotitaloudet ja yritykset ovat elinkaariensa eri vaiheissa joko nettosäästäjiä tai -luotonottajia. Tulojen ja kulutuksen erotuksesta muodostuu säästäminen. Säästäminen käytetään investointeihin ja sijoitetaan rahoitusvarallisuuteen. Investointeja ovat sijoitukset reaaliomaisuuteen. Jos säästäminen on suurempi kuin investoinnit, kyseessä on rahoitusylijäämä. Säästämisen alittaessa investoinnit, kyseessä on rahoitusalijäämä. Yli- ja alijäämät tasoittuvat rahoitusmarkkinoilla sijoituksina ja luottoina. Eri suhdannevaiheissa eri sektorien rahoitusjäämät käyttäytyvät eri tavalla. Suomessa yritykset ja julkinen sektori ovat tällä hetkellä rahoitusylijäämäisiä. Erityisesti julkinen sektori on talouden laskuvaiheissa ollut raskaastikin alijäämäinen. Talouden kaikkien sektorien rahoitusjäämien summa muodostaa vaihtotaseen ylitai alijäämän.
7 1.5 Luottokanta ja BKT:sta Sektorikohtaiset rahoitusjäämät ja ja vaihtotaseen ali/ylijäämä, % BKT:sta BKT:sta Kotitaloudet Kotitaloudet 10 Kotitaloudet 10 10 5 5 5 0 0 0-5 -5-5 -10-10 -10 1980 1980 1985 1985 1990 1990 1995 1995 2000 2000 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2005 Yritykset Yritykset 10 Yritykset 10 10 5 5 5 0 0 0-5 -5-5 -10-10 -10 1980 1980 1985 1985 1990 1990 1995 1995 2000 2000 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2005 Valtio+Kunnat Valtio+Kunnat 10 Valtio+Kunnat 10 10 5 5 5 0 0 0-5 -5-5 -10-10 -10 1980 1980 1985 1985 1990 1990 1995 1995 2000 2000 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2005 Muut Muut 10 Muut 10 10 5 5 5 0 0 0-5 -5-5 -10-10 -10 1980 1980 1985 1990 1995 2000 2005 1980 1985 1985 1990 1990 1995 1995 2000 2000 2005 2005 Vaihtotase Vaihtotase Vaihtotase 10 10 10 5 5 5 0 0 0-5 -5-5 -10-10 -10 1980 1980 1985 1985 1990 1990 1995 1995 2000 2000 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2005 Lähde: Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskus
8 Luottokanta sisältää kaikki kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten ja julkisen sektorin myöntämät kotimaan ja ulkomaan rahan määräiset luotot. Luottokanta on kasvanut vuoden 2002 lopusta 35 prosenttia syyskuuhun 2006 mennessä. Merkittävimmät luotonottajasektorit ovat kotitaloudet ja yritykset. Merkittävimmät kotimaiset luotonantajasektorit ovat talletuspankit ja työeläkelaitokset. Talletuspankkien osuus luottokannasta on yli puolet. Pankkikonsernien osuus on vielä suurempi, jos mukaan luetaan niiden tytäryhtiöiden luotonanto. Vakuutus- ja työeläkelaitokset ovat luotottaneet merkittävästi ulkomaisia luotonottajia. Valtio on merkittävä asuinyhteisöjen luotottaja. Ulkomaatsektori luotottaa merkittävästi yrityksiä ja valtiota, mutta se ei näy luottokantatilastossa. Luottokanta 30.9.2006, mrd. euroa Luotonantajat Luotonantajat Talletus- Muut Vakuutus- Työeläke- Muut Yhteensä Luotonantajat Talletus- Talletus- Muut Muut Vakuutus- Vakuutus- Työeläke- Työeläke- Muut Muut Yhteensä Yhteensä pankit pankit rahoitus- laitokset laitokset pankit rahoitus- rahoitus- laitokset laitokset laitokset laitokset laitokset laitokset laitokset Luotonsaajat Luotonsaajat Luotonsaajat Kotitaloudet Kotitaloudet 68 75 Kotitaloudet 68 68 7 0 0 0 75 75 Yritykset Yritykset ja asuntoyhteisöt 37 10 60 Yritykset ja ja asuntoyhteisöt asuntoyhteisöt 37 37 6 1 6 10 10 60 60 Julkisyhteisöt Julkisyhteisöt 11 Julkisyhteisöt 2 3 1 4 1 11 11 Muut Muut 11 11 15 Muut 11 0 1 1 2 15 15 Ulkomaat Ulkomaat 12 12 33 33 51 Ulkomaat 5 1 12 33 0 51 51 Yhteensä Yhteensä 123 123 17 17 15 15 44 44 13 13 212 Yhteensä 123 17 15 44 13 212 212 Lähde: Lähde: Tilastokeskus, Tilastokeskus, luottokanta luottokanta sisältää sisältää myös myös joukkolainat. Lähde: Tilastokeskus, luottokanta sisältää myös joukkolainat. joukkolainat. Suomessa asuntojen rahoitus on hoidettu talletuspankkien kautta ja on pääosin vapaarahoitteista. Pankkien myöntämät asuntolainat olivat vuoden 2006 syyskuussa 94 prosenttia kotitalouksien asuntolainakannasta ja 79 prosenttia koko asuntoluottokannasta. Pankit ja muut rahoituslaitokset myöntävät luotot suoraan kotitalouksille tai asunto-osakeyhtiöille. Useassa maassa asuntojen ostoa rahoittavat pääosin erilliset asuntopankit, joiden varainhankinta on hoidettu joko kiinnitysluottopankkien tapaan joukkovelkakirjamarkkinoilla tai brittiläisen building societyn tapaan talletusrahalla. Syyt erilaisiin järjestelmiin ovat joko viranomaissäädöksissä tai historiassa. Säännösten vapautuessa useissa maissa pankkikonserneihin on perustettu asuntoluottoyksiköitä ja erilliset asuntopankit ovat fuusioituneet pankkikonserneihin tai muuttaneet itsensä yleispankeiksi. Suomessa rahoitus on perinteisesti hankittu talletuksina. Asuntoluottokanta kasvaa kuitenkin selvästi nopeammin kuin talletuskanta, joten asuntoluottojen rahoituksessa muiden varainhankintamuotojen osuus kasvaa. Suomeenkin on perustettu kiinnitysluottolain mukaisia asuntopankkeja, jotka kuuluvat pankkitai finanssikonserneihin.
9 1.6 Rahoitusvarallisuus ja velat Talouden sektoreiden rahoitusyli- ja alijäämä aiheuttaa muutoksia sektorin varoissa ja veloissa. Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden sektoreiden rahoitusvaroja ja velkoja sekä niihin vaikuttavia rahoitustaloustoimia. Rahoitustilinpito koostuu kahdesta osasta: vuoden lopun rahoitustaseesta ja vuoden aikaisista, rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvista rahoitustaloustoimista. Rahoitustilinpidossa näkyy myös ulkomailta otettu velka. Rahoitusvarat ja velat 2005 Varat mrd. euroa Lainat Talletukset ja käteisraha Korkoinstrumentit Noteeratut osakke et Muut osakkeet Vakuutustekninen vastuuvelka Muut Yhteensä Yritykset ja asuinyhteisöt 17 4 66 9 68 2 55 222 Kotitaloudet 54 2 1 23 39 39 17 175 Pankit 39 14 126 2 3 0 33 218 Vakuutuslaitokset 1 23 2 4 4 2 15 50 Työeläkelaitokset 1 42 5 20 6 17 90 Muu julkissektori 9 7 17 22 21 0 9 85 Ulkomaat 31 93 33 102 32 1 43 335 Muut 16 24 19 23 8-2 17 105 Yhteensä 167 208 269 206 181 42 206 1279 Velat mrd. euroa Talletukset Korko- Lainat Noteeratut Muut Vakuutus- Muut Yhteensä ja käteisrahinstrumentit osakke et osakkeet tekninen vastuuvelka Yritykset ja asuinyhteisöt 21 126 160 107 39 454 Kotitaloudet 68 7 76 Pankit 109 39 16 2 18 35 218 Vakuutuslaitokset 0 4 42 1 47 Työeläkelaitokset 0 1 1 Muu julkissektori 0 62 12 2 7 84 Ulkomaat 33 52 32 20 43 19 200 Muut 25 35 14 24 7 0 95 199 Yhteensä 167 208 269 206 181 42 205 1278 Kotitalouksien rahoitusvaroihin ei lueta työeläkesaatavia. Kotitalouksien saatavana oleva vakuutustekninen vastuuvelka sisältää vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja henkivakuutusten rahastot sekä vahinkovakuutuksen vakuutusmaksuvastuut ja korvausvastuut. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei lueta rahoitusvaroiksi. Lähde: Tilastokeskus, Rahoitustilinpito 1999-2005, luvut pyöristetty lähimpään miljardiin euroon. Sektorin nettoluotonanto muuttuu rahoitustoimien ja reaalitalouden välisissä tapahtumissa sekä rahoitusvaateiden arvostusmuutosten vuoksi. Nettoluotonanto ei muu-
10 tu pelkillä rahoitustaloustoimilla, koska silloin muuttuvat sekä rahoitusvarat että velat. Reaalivarallisuus liittyy luonnollisesti rahoitustoimintaan investointikohteena tai vakuutena. Reaalivarallisuuden arvoa voidaan arvioida esim. asuntojen ja maan hinnan avulla. Osa reaalivarallisuudesta on mukana esimerkiksi listattujen yritysten markkina-arvoissa, siten kokonaisvarallisuutta ei saada laskemalla yhteen rahoitusvarallisuus ja pääomakantatilastoa tai asunto- ja muuta kiinteistövarallisuutta. Työeläkevarat Kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta puhuttaessa unohtuvat usein työeläkkeet, koska ne eivät näy kotitalouksien rahoitusvaroissa. Maissa, joissa työntekijät säästävät itse eläkkeensä, säästöt näkyvät kotitalouksien rahoitusvarallisuudessa. Suomessakin etsitään keinoja, joilla kotitaloudet kiinnostuisivat työssäoloaikana säästämään vapaaehtoisesti eläkepäiviä varten täydentämään työeläkettä. Työeläkemaksu ilman asiakashyvityksiä oli vuonna 2006 keskimäärin 21 prosenttia. Työnantajan ja työntekijän vuosittaisista työeläkemaksuista kolme neljäsosaa menee sen vuoden maksettaviin työeläkkeisiin. Noin neljännes kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevien eläkkeiden maksamiseen. Työeläkelaitoksen hyvästä sijoitustoiminnasta saatu laskuperustekoron ylittävä osuus annetaan asiakashyvityksinä työnantajille.
11 2 Suora rahoitus 2.1 Rahamarkkinat Rahamarkkinoilla tarkoitetaan lyhytaikaisten, yleensä alle vuoden kestoisten rahoitusinstrumenttien markkinoita. Näillä markkinoilla valtiot, pankit ja yritykset hankkivat sekä lyhytaikaista rahoitusta että hoitavat likviditeettivaihteluita eli ns. kassanhallintaa. Euribor on korko, jolla hyvän luottokelpoisuuden omaava pankki tarjoaa euromääräisiä pankkien välisiä talletuksia toiselle hyvän luottokelpoisuuden omaavalle pankille. Pankkien pitää olla eurorahamarkkinoilla aktiivisesti kauppaa käyviä pankkeja. Paneeliin kuuluu 42 pankkia euroalueen maista, 3 pankkia muista EU-maista ja 4 ulkopuolisten EU-maiden pankkia, joilla on merkittävää toimintaa euroalueella. Tarjouksista jätetään pois alimmat ja korkeimmat 15 prosenttia ja jäljelle jääneistä lasketaan keskiarvo. Pankit antavat noteeraukset pankkien välisille talletuksille 360-korkopäiväkäytännön mukaan. Euribor lasketaan 1 3 viikon ja kaikille 1 12 kuukauden jaksoille. Lisäksi lasketaan Eonia, joka on yön yli -korko. Eonia lasketaan toteutuneista pankkien välisistä yli yön talletuskoroista. Korkopäiväkäytäntönä euron rahamarkkinoilla ovat todelliset päivät/360, koska Euroopan keskuspankki, EKP valitsi sen omaksi korkopäiväkäytännökseen ja markkinaorganisaatiot suosittelevat sen käyttöä. Suomessa oli viiden muun euromaan ohella edistytty aiemmin käyttämään todelliset päivät/365-käytäntöä, joka oli myös näiden maiden viitekorkojen korkopäiväkäytäntö. Tämän vuoksi lasketaan myös euribor 365, joka on euribor*(365/360). Tämä mahdollistaa ennen vuotta 1999 tehtyjen sopimusten jatkumisen tältä osin. Suomessa pankkien sijoitustodistukset ovat säilyttäneet asemansa rahamarkkinoilla. Sijoitustodistusten hyvänä puolena on niiden jälkimarkkinakelpoisuus, joka tarjoaa joustavan varainhallinta- ja sijoituskanavan paitsi pankeille myös institutionaalisille sijoittajille. Koska sijoitustodistukset tarjoavat valtion velkasitoumuksia parempaa tuottoa, yritykset ja vakuutusyhtiöt käyttävät niitä sijoituksiin ja kassanhallinnan yhtenä keskeisenä instrumenttina ja myös pankit keskenään likviditeettiä tasatessaan. Sijoitustodistukset ovat myös lyhyen koron rahastojen sijoituskohteita. Pankkien korkonäkemyksen muuttuessa korkoposition muutokset hoidetaan pääasiassa johdannaisinstrumenttien avulla. Euroalueella pankkien välinen kauppa tapahtuu pankkien välisillä talletusmarkkinoilla, repo- ja korkotermiinikauppoina. Repo tarkoittaa arvopaperien takaisinostosopimuksia, joilla pankki saa likviditeettiä arvopaperia vastaan myynti- ja takaisinostohintojen määrittelemällä korolla. Myös suomalaiset pankit osallistuvat euroalueen pankkien väliseen rahamarkkinakauppaan.
12 mrd. euroa Rahamarkkinat 35 mrd. 35 mrd. euroa euroa 35 30 30 30 25 25 25 20 20 20 15 15 *) 15 *) *) 10 10 10 55 5 00 0 1995 1995 1996 1997 1989 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1995 1996 1996 1997 1997 1989 1989 1999 1999 2000 2000 2001 2001 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 2006 2006 Sijoitustodistus Sijoitustodistus *) *) Kuntatodistus Kuntatodistus Valtion Valtion velkasitoumus velkasitoumus Yritystodistus Sijoitustodistus *) Kuntatodistus Valtion velkasitoumus Yritystodistus Yritystodistus *) *) vuodesta vuodesta 2003 2003 Rahalaitosten Rahalaitosten liikkeeseen liikkeeseen laskemat laskemat enintään enintään 11 vuoden vuoden euromääräiset euromääräiset velkapaperit *) vuodesta 2003 Rahalaitosten liikkeeseen laskemat enintään 1 vuoden euromääräiset velkapaperit velkapaperit Euromaissa rahamarkkinoiden näkyvän osan muodostavat valtion lyhyet velkasitoumukset. Suomessa niiden merkitys ei kuitenkaan ole yhtä suuri. Suomessa liikkeeseen laskettujen yritystodistusten määrä on kasvanut euroaikana merkittävästi. Muita instrumentteja Suomen rahamarkkinoilla ovat kuntatodistukset. Kuntatodistusten liikkeellä oleva määrä on ollut varsin pieni, mutta pankkien kanssa sovitut ohjelmat mahdollistavat tarvittaessa nopeankin varainhankinnan kunnille. 2.2 Pääomamarkkinat Pääomamarkkinat voidaan jakaa vieraan ja oman pääoman markkinoihin. Joukkovelkakirjamarkkinat muistuttavat jälkimarkkinoiden ja koronmuodostuksen osalta rahamarkkinoita. Liikkeellelaskijan, eli emittoijan näkökulmasta ne edustavat pääomamarkkinoita. Pääomamarkkinoiden toisen osan muodostavat osakemarkkinat. Osakemarkkinoilta yritys hankkii ikuista, oman pääoman ehtoista rahoitusta. Rahoitusta ei tarvitse maksaa takaisin eikä sille sitouduta maksamaan osinkoa. Rahoitusinstrumentteja voidaan rakentaa myös sellaisiksi, joissa on sekä oman että vieraan pääoman elementtejä. Tällaista rahoitusta on kutsuttu myös mezzanine- eli välirahoitukseksi. Myös yleistynyt kovenanttien eli sopimusvakuuksien käyttö sisältää ehtoja, joilla rahoituksen oman ja vieraan pääoman elementtien osuus voi muuttua sopimuskauden aikana. 2.2.1 Joukkovelkakirjamarkkinat Yrityksillä pitkäaikaisen rahoituksen vaihtoehtona pankkilainan lisäksi ovat joukkovelkakirjalainat (jvk-lainat) ja osake-emissiot. Valtio, pankit ja yritykset tarjoavat sijoittajille ostettavaksi joukkovelkakirjoja, joiden kestoaika on yleensä 2 10
13 vuotta. Liikkeeseenlaskun hoitaa yleensä tähän erikoistunut rahoituksen välittäjä kuten pankki tai pankkiiriliike palkkiota vastaan. Suomen euromääräinen joukkolainakanta mrd. mrd. euroa 60 mrd. euroa euroa 60 60 50 50 50 40 40 40 30 30 30 20 20 20 10 10 10 00 0 1995 1995 1996 1996 1997 1997 1998 1998 1999 1999 2000 2000 2001 2001 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 9/2006 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 9/2006 9/2006 Valtio Valtio Rahoituslaitokset Rahoituslaitokset Yritykset Yritykset Muut Valtio Rahoituslaitokset Yritykset Muut Muut Lähde: Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskus Jvk-lainat ovat joko yleiseen merkintään tarkoitettuja eli ns. yleisölainoja tai vain määrätylle ostajaryhmälle suunnattuja erillislainoja. Yleisölainat voivat olla joko tukku- tai vähittäismarkkinoille suunnattuja, ja niillä käydään jälkimarkkinakauppaa. Valtion lainat muodostavat suurimman osan yleisölainoista. 2.2.2 Osakemarkkinat Osakemarkkinoilla välitetään osakeyhtiöille omaa pääomaa sekä käydään julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden osakkeilla jälkimarkkinakauppaa. Pörssiin listatut osakeyhtiöt voivat hankkia uutta riskipääomaa laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita. Normaalien, yleisölle tarkoitettujen osakeantien ohella osakeanteja toteutetaan usein niin sanottuina suunnattuina anteina, joissa poiketaan vanhojen omistajien etuoikeudesta merkitä uusia osakkeita. Suunnattuja osakeanteja toteutetaan usein esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä. Suomessa säänneltyjä markkinoita ylläpitää Helsingin pörssi, joka kuuluu ruotsalaiseen OMX-konserniin ja on osa NOREX-pörssiyhteistyötä. Ruotsalainen OMX omistaa Helsingin Pörssin lisäksi Kööpenhaminan, Tukholman, Tallinnan, Riian ja Liettuan Pörssin. Tämä kattaa 80 prosenttia Pohjois-Euroopan osakemarkkinoista. Listayhtiöt ryhmitellään kolmeen markkina-arvoryhmään, joita ovat suuret yhtiöt (Large Cap), keskisuuret yhtiöt (Mid Cap) ja pienet yhtiöt (Small Cap). Large Cap -ryhmään kuuluvat yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa. Mid Cap -ryhmään kuuluvat yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli 150 miljoonaa, mutta alle 1 miljardi euroa. Small Cap -ryhmän yhtiöiden markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa.
14 Osakekaupankäynti perustuu pääosin välittäjien saamiin asiakastoimeksiantoihin. Välittäjä voi kuitenkin käydä kauppaa myös omaan lukuunsa. Pörssissä listattujen yritysten osakkeilla tehdyistä kaupoista ei tarvitse maksaa veroa, mutta muiden yritysten osakkeiden kaupoista maksetaan 1,6 prosentin varainsiirtovero. Helsingin Pörssissä olevien yhtiöiden markkina-arvo 2006 oli 235 miljardia euroa. Pörssin vaihto tammi marraskuussa 2006 oli 270 miljardia euroa, mikä oli 31 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Helsingin pörssin kehitystä on dominoinut Nokia, jonka markkina-arvo oli marraskuussa 2006 63 miljardia euroa. Nokian kurssi oli lähes kolminkertainen vuoden 1999 lopussa ja Nokian osuus markkina-arvosta oli 60 prosenttia. 400 400 400 350 350 350 300 300 300 250 250 250 200 200 200 150 150 150 100 100 100 50 50 50 00 0 Osakkeiden markkina-arvon kehitys Suomessa mrd. mrd. euroa mrd. euroa euroa 1995 1995 1996 1996 1997 1997 1998 1998 1999 1999 2000 2000 2001 2001 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 9/2006 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 9/2006 9/2006 Lähde: Lähde: Arvopaperipörssi Lähde: Arvopaperipörssi Arvopaperipörssi Suomen osakemarkkinat mrd 300 mrd.euroa Indeksi 300 mrd.euroa.euroa Indeksi Indeksi 18 000 300 18 18000 250 250 15 000 250 15 15000 200 200 12 000 200 12 12000 150 150 9 000 150 99 000 000 100 100 6 000 100 66 000 000 50 50 33 000 50 3000 00 0 0 00 1995 1995 1996 1996 1997 1997 1998 1998 1999 1999 2000 2000 2001 2001 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 9/2006 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 9/2006 9/2006 Osakevaihto Osakevaihto OMX OMX Helsinki Osakevaihto OMX Helsinki Helsinki Lähde: Lähde: Arvopaperipörssi Lähde: Arvopaperipörssi Arvopaperipörssi Pohjoismainen lista otettiin käyttöön lokakuussa 2006 OMX:n Helsingin, Kööpenhaminan ja Tukholman pörsseissä.
15 2.3 Valuutta- ja johdannaismarkkinat Valuuttamarkkinat ja johdannaismarkkinat eivät välitä rahoitusta vaikka ovatkin osa rahoitusmarkkinoita. Valuuttamarkkinat toimivat välittäjänä eri maiden raha-, jvk-laina- ja osakemarkkinoiden välillä. Monet raha- tai pääomamarkkinoiden instrumentit sisältävät tai niitä täydennetään valuutta- ja / tai johdannaismarkkinoilla tehtävillä sopimuksilla. Maailman valuuttakauppa oli keskimäärin 1,2 biljoonaa euroa päivässä Kansainvälisen Järjestelyrahaston, BISin, huhtikuussa 2004 tekemän selvityksen mukaan. Tästä noin 40 prosenttia oli spot-kauppaa. Spot-kaupoissa valuutta vaihdetaan toiseen vallitsevalla kurssilla siten, että valuuttaerät toimitetaan arvopäivänä kahden päivän päästä. Euroon siirtyminen vähensi tarvetta käyttää muita valuuttoja, koska eurovaluuttojen välinen kauppa hävisi ja lisäksi euro syrjäytti osan dollaripohjaisesta laskutuksesta euromaiden ja kolmansien maiden välisessä tavarakaupassa. Pankkien johdannaissopimusten kanta on laskenut merkittävästi euron synnyn jälkeen. Johdannaisten luottovasta-arvot ovat enimmilläänkin muutama prosentti johdannaisten nimellisarvosta. 2.4 Arvopaperimarkkinaosapuolet Arvopaperimarkkinaosapuolien määrä on kasvanut arvopaperimarkkinaliiketoiminnan kasvun myötä. Arvopaperimarkkinaosapuolet on jaoteltu palvelujen ja liikeidean mukaan seuraavasti: arvopaperivälittäjät, omaisuudenhoitajat, rahastoyhtiöt ja investointipankit. Sijoituspalvelulla tarkoitetaan arvopapereiden välittämistä, omaisuudenhoitoa, markkinatakauksia, neuvontaa, emissioiden järjestämistä ja emissioiden takaamista. Suomessa toimii useita sijoituspalveluyrityksiä. Pankkien sijoituspalveluyritykset ovat erikoistuneet asiakkaiden omaisuuden hoitamiseen, arvopapereiden välittämiseen tai sijoitusrahastoihin. 2.4.1 Rahastoyhtiöt Sijoitusrahastoissa sijoittajien varat kerätään yhteen ja sijoitetaan erilaisiin arvopapereihin kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Rahaston omistavat siihen sijoittaneet henkilöt ja yhteisöt. Sijoitusrahaston sijoitustoimintaa hoitaa erityinen rahastoyhtiö, jolla voi olla hoidossaan useita erityyppisiä rahastoja.
16 Rahastoyhtiöiden markkinaosuudet hallinnoitavien sijoitusrahastojen pääomien mukaan 31.12.2006 (( ( %-muutos edellisestä vuodesta) Yhteensä Yhteensä 61 296 milj. euroa Yhteensä 61 61296 milj. milj. euroa euroa Muut Muut 9,5 Muut 9,5 9,5 % Nordea (+ (+ 0,5 0,5 %) Nordea %) Nordea (+ 0,5 %) Rahastoyhtiö Rahastoyhtiö Suomi Rahastoyhtiö Suomi Suomi Oy Oy 31,4 31,4 Oy 31,4 % (+ 1,6 %) Muiden Muiden pankkien (+ 1,6 %) pankkien (+ 1,6 %) Muiden pankkien rahastoyhtiöt rahastoyhtiöt rahastoyhtiöt 19,3 19,3 (-4,9 (-4,9%) 19,3 % (-4,9%) %) Sampo Sampo Sampo Rahastoyhtiö Rahastoyhtiö Oy Rahastoyhtiö Oy Oy 18,1 (-1,7 %) OP-Rahastoyhtiyhtiö Oy 18,1 (-1,7 %) OP-Rahasto- 18,1 % (-1,7 %) OP-Rahastoyhtiö Oy Oy 21,6 21,6 (+ (+ 4,6) 21,6 % (+ 4,6) 4,6) Lähde: Lähde: Rahoitustarkastus Lähde: Rahoitustarkastus Rahoitustarkastus Sijoitusrahastot jaotellaan sijoituskohteen mukaan. Osakerahastot sijoittavat varansa osakkeisiin. Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin. Pitkät korkorahastot sijoittavat varansa pääosin pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin. Lyhyet korkorahastot ja rahamarkkinarahastot sijoittavat lyhytaikaisiin valtion tai pankkien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja rahamarkkinasijoituksiin. Rahastojen sijoittajajakaumissa on eroja. Kotitalouksien rahastosijoituksista merkittävä osa on osake- ja yhdistelmärahastoissa. Pitkän koron rahastoissa sijoittajina ovat institutionaaliset sijoittajat. Lyhyen koron korkorahastot ovat merkittävä kassanhallintaväline yrityksille. 2.4.2 Arvopaperinvälittäjät Osake- ja jvk-lainamarkkinoista käytetään usein termiä suora rahoitus, mutta kaupankäyntiin tarvitaan arvopaperinvälittäjiä. Arvopaperinvälittäjiä ovat pankit ja pankkiiriliikkeet. Arvopaperivälittäjien toiminta kattaa kaikki lain sallimat sijoituspalvelut, kuten arvopaperinvälityksen, omaisuudenhoidon, emissionjärjestämisen, arvopaperikaupinnan ja markkinatakaustoiminnan. Pörssivälittäjällä on Rahoitustarkastuksen tai vastaavan ulkomaisen viranomaisen myöntämä toimilupa sijoituspalvelutoimintaan Suomessa tai toisessa EU- tai Etavaltiossa. Lupa edellyttää riittävää henkilöstöä jatkuvaa arvopaperikauppaa ja selvitystoimintaa varten sekä riittävää tuntemusta arvopaperikaupasta ja selvitystoiminnasta. Meklarit ja back office -henkilöstö auktorisoidaan pörssin kursseilla. Pohjoismaisen pörssin käteismarkkinoilla kaupankäyntiä harjoittavien meklareiden tulee olla auktorisoituja käymään kauppaa SAXESS-järjestelmässä. Johdannaismarkkinoilla kaupankäyntiä harjoittavilta meklareilta vaaditaan puolestaan auktorisointi CLICK-