LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI

3 LIITE A LUKU 14: VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT (FISIM) I VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄSITE JA VÄLILLISTEN RAHOITUSPALVELUJEN KÄYTTÄJÄPERUSTEISEN KOHDENTAMISEN VAIKUTUKSET PÄÄAGGREGAATTEIHIN Rahoituspalveluja on perinteisesti tuotettu muun muassa välityksen avulla. Rahoituksen välityksessä rahoituslaitos, kuten pankki, ottaa vastaan talletuksia yksiköiltä, jotka haluavat saada korkoa varoille, ja lainaa varat toisille yksiköille, joiden varat eivät riitä omiin tarpeisiin. Pankki siis tarjoaa mekanismin, jolla ensimmäinen yksikkö voi lainata jälkimmäiselle. Varat lainaksi antava yksikkö hyväksyy koron, joka on matalampi kuin lainanottajan maksama korko. Viitekorko on se korko, jolla sekä lainanantaja että lainanottaja olisivat valmiit tekemään sopimuksen. Viitekoron ja toisaalta tallettajille tosiasiallisesti maksetun ja lainanottajilta veloitetun koron välinen erotus on välillinen rahoituspalvelu (FISIM). Välillisten rahoituspalvelujen kokonaismäärä saadaan, kun lasketaan yhteen nämä kaksi maksua, jotka lainanottaja ja lainanantaja suorittavat On kuitenkin huomattava, että rahoituslaitoksen antolainauksen määrä on harvoin täsmälleen yhtä suuri kuin sinne talletettujen varojen määrä. Osa rahasta on voitu tallettaa muttei vielä lainata eteenpäin. Jotkin lainat on voitu rahoittaa pankin omista eikä lainatuista varoista. Varojen tallettaja saa kuitenkin saman määrän korkoa ja välillistä rahoituspalvelua riippumatta siitä, annetaanko hänen varansa lainaksi. Vastaavasti lainanottaja maksaa saman verran korkoa ja saa saman välillisen rahoituspalvelun riippumatta siitä, saako hän varat välitystoiminnan kohteena olevista varoista vai pankin omista varoista. Siksi FISIM estimoidaan rahoituslaitoksen kaikkien lainojen ja talletusten osalta varojen lähteestä riippumatta. Kirjatut korkomäärät lasketaan kertomalla kyseinen laina- tai talletussumma viitekorolla. Näiden määrien ja rahoituslaitoksen tosiasiallisesti saamien tai maksamien määrien erotus kirjataan epäsuorina palvelumaksuina, jotka lainanottaja tai tallettaja maksaa rahoituslaitokselle. Tilinpitojärjestelmään korkoina kirjattuja määriä kutsutaan EKT-koroksi ja rahoituslaitokselle maksettuja tai rahoituslaitoksen maksamia tosiasiallisia kokonaismääriä kutsutaan pankkikoroksi. Implisiittisen palvelumaksun kokonaismäärä saadaan seuraavalla laskukaavalla: lainoista perittävien pankkikorkojen summa miinus samoille lainoille laskettu EKT-korko plus talletuksille laskettu EKT-korko miinus samoista talletuksista maksettava pankkikorko FISIMiä sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten antamiin lainoihin tai vastaanottamiin talletuksiin. Kyseisten rahoituslaitosten ei tarvitse olla kotimaisia, eikä myöskään rahoituslaitosten asiakkaiden tarvitse olla kotimaisia. FISIMiä voidaan viedä ja tuoda. Edellytyksenä ei ole, että rahoituslaitos tarjoaa sekä talletusten vastaanottoa että antolainausta. Vähittäiskauppaa harjoittavien yritysten (retailers) rahoitustytäryhtiöt ovat esimerkkejä rahoituslaitoksista, jotka myöntävät lainoja mutta eivät ota vastaan talletuksia. FISIMin saajana voi olla sellainen rahanlainaaja, jonka tilinpito on tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta sitä voidaan pitää yrityksenä tai yritysmäisenä yhteisönä. FI 2 FI

4 14.04 Jotta voidaan arvioida, miten FISIMin kohdentaminen vaikuttaa BKT:hen ja kansantuloon verrattuna FISIMin kohdentamatta jättämiseen, on otettava huomioon seuraavat viisi tapausta: a) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien (mukaan lukien kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten tai asuntojen omistajina) välituotekäyttöä varten: Rahoituksen välittäjien FISIM-tuotoksen vastinkirjauksena on markkinatuottajien välituotekäyttö. Siksi BKT ja kansantulo pysyvät muuttumattomina. b) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten: Kun markkinattomat tuottajat käyttävät FISIMiä välituotekäyttöön, niiden tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa tuottajien kustannusten summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Näin ollen BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. Vastaavasti kun kotitaloudet käyttävät FISIMiä kuluttajina, BKT ja kansantulo kasvavat kohdennetun FISIMin määrän verran. c) Kotimaiset välittäjät antavat lainoja ulkomaisille talousyksiköille, jotka eivät ole välittäjiä, ja ottavat niiltä vastaan talletuksia (FISIMin vienti): FISIMin vienti kirjataan, ja se lisää BKT:ta. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä lisäys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen vähentyessä (sillä FISIM vähennetään lainoista saatavista koroista ja lisätään talletuksista maksettaviin korkoihin). Siksi FISIMin vienti ei vaikuta kansantuloon. d) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinatuottajien välituotekäyttöä varten. Mukaan luetaan kotitaloudet yhtiöimättömien yritysten ja asuntojen omistajina (FISIMin tuonti): BKT pienenee FISIM-tuonnin määrällä, sillä tuonnin vastineränä on välituotekäyttö. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, tämä vähennys kuitenkin eliminoituu ulkomaihin nähden olevien korkosaatavien miinus korkovelkojen kasvaessa (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista maksettavista koroista). Siksi tämäntyyppinen tuonti ei vaikuta kansantuloon. e) Ulkomaiset välittäjät antavat lainoja ja ottavat vastaan talletuksia markkinattomien tuottajien välituotekäyttöä varten ja kotitalouksien kulutusta varten (FISIMin tuonti): Markkinattomien tuottajien FISIMin tuonti vastaa välituotekäyttöä. Kyseisten tuottajien tuotos kasvaa FISIMin käytön verran, sillä välituotekäyttö on osa heidän kustannustensa summaa ja vastinvirtana on kulutusmenojen lisäys. Kun BKT mitataan tuotantolähestymistavan mukaisesti, välituotekäytön lisäys on yhtä suuri kuin tuotoksen kasvu, jolloin arvonlisäys pysyy muuttumattomana. Kun BKT mitataan menolähestymistavan mukaisesti, kulutusmenojen lisäyksen vastineena on samansuuruinen palvelujen tuonnin lisäys. Kun BKT:sta siirrytään kansantuloon, ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät (sillä FISIM lisätään talletuksista saataviin korkoihin ja vähennetään lainoista FI 3 FI

5 maksettavista koroista). Näin ollen kansantulo kasvaa tämäntyyppisen FISIM-tuonnin määrällä. Vastaavasti kun kotitaloudet tuovat FISIMiä kuluttajina, BKT pysyy muuttumattomana, ja kansantulo kasvaa, sillä ulkomaihin nähden olevat korkosaatavat miinus korkovelat lisääntyvät. Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. Pankkien välisiä lainoja ja talletuksia käytetään kuitenkin viitekorkojen laskentaan Edellä kohdassa esitettyjen viiden tapauksen pohjalta voidaan tehdä seuraava yhteenveto FISIMin kohdentamisen vaikutuksista BKT:hen ja kansantuloon: a) BKT kasvaa kotimaisten välittäjien tuottaman ja sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina), S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja S.2 (ulkomaat) kohdennetun FISIMin määrällä. b) BKT pienenee tuodun ja sektoreihin S11 (yritykset), S.12 (rahoituslaitokset) lukuun ottamatta alasektoreita S.121, S.122 ja S.125 (keskuspankki, luottolaitokset ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot) sekä S.14 (kotitaloudet asuntojen ja yhtiöimättömien yritysten omistajina) kohdennetun FISIMin määrällä. c) Kansantulo kasvaa sektoreihin S.13 (julkisyhteisöt), S.14 (kotitaloudet kuluttajina) ja S.15 (kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) kohdennetun (kotimaisten välittäjien tuottaman tai tuodun) FISIMin määrällä. II ALASEKTOREILLA S.122 JA S.125 TUOTETUN FISIMIN LASKENTA FISIMin tuottavat välittäjät: keskuspankki (S.121); talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122) ja muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125). FISIM-laskelmat painottuvat alasektoreihin S.122 ja S.125; sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa keskuspankin osalta (katso VI osa). FI 4 FI

6 a) Tarvittavat tilastotiedot Kummaltakin alasektorilta S.122 ja S.125 tarvitaan tiedot taulukon muodossa neljänneksittäin keskimääräisistä laina- ja talletuskannoista jaoteltuina käyttäjäsektoreittain ja vastaavat kertyneet korot. Korko lasketaan sen jälkeen, kun korkotuet on uudelleen kohdennettu saajille. b) Viitekorot Alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien välittäjien taseissa olevat kotimaisten yksiköiden lainat ja talletukset on jaettava sen mukaan, mitkä ovat pankkien välisiä (toisin sanoen alasektoreihin S.122 ja S.125 kuuluvien FISIMiä tuottavien institutionaalisten yksiköiden sisäisiä); mitkä on tehty institutionaalisten käyttäjäsektoreiden (S.11 sektorin S.12 muut alasektorit S.13 S.14 S.15) (lukuun ottamatta keskuspankkeja) kanssa. Lisäksi kotimaisten välittäjien ja ulkomaisten yksiköiden (S.2) väliset lainat ja talletukset jaetaan ulkomaisiin välittäjiin ja muihin ulkomaisiin yksiköihin Sisäinen viitekorko Kotimaisten välittäjien tuottaman FISIMin tuotoksen määrittämiseksi käyttäjäsektoreittain lasketaan sisäinen viitekorko alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisten ja välisten lainojen korkosaatavat jaettuna alasektoreiden S.122 ja S.125 sisäisellä ja välisellä lainakannalla S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten lainojen korkosaatava S.122:n ja S.125:n sisäinen ja välinen lainakanta Teoriassa sisäinen viitekorko on sama käytettäessä talletustietoja lainatietojen sijasta. Tiedoissa olevien epäjohdonmukaisuuksien vuoksi talletustietojen perusteella laadittu estimaatti poikkeaa lainatietoihin perustuvasta estimaatista. Jos talletustiedot ovat luotettavampia, sisäinen viitekorko olisi laskettava pankkien välisten talletusten pohjalta seuraavasti: S.122:n ja S.125:n sisäisistä ja välisistä talletuksista maksettava korko S.122:n ja S.125:n sisäisten ja välisten talletusten kanta Jos laina- ja talletustiedot ovat yhtä luotettavia, sisäinen viitekorko olisi laskettava siten, että välittäjien välisistä lainoista saadun ja talletuksista maksettavan koron summa jaetaan välittäjien välisen lainakannan ja talletuskannan summalla. Jos kotimaiset välittäjät antavat kotimaisille asiakkailleen ulkomaan valuutan määräisiä lainoja ja ottavat vastaan kyseisiltä asiakkailta ulkomaan valuutan määräisiä talletuksia, on laskettava useita sisäisiä viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan, jos tämä parantaa estimaatteja huomattavasti. Tuolloin on mahdollisesti jaoteltava valuutan tai valuuttaryhmän mukaan sekä sisäisten viitekorkojen laskelma että kotimaisten välittäjien lainat ja talletukset kuhunkin kotimaiseen käyttäjäsektoriin nähden. FI 5 FI

7 14.10 Ulkoiset viitekorot FISIMin tuonnin ja viennin määrittämiseen käytettävä viitekorko on pankkien välinen keskikorko, jossa painoina toimivat välittäjien taseeseen kuuluvat erät kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset lainat ja kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien väliset talletukset. Ulkoinen viitekorko lasketaan siten, että kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten korot lasketaan yhteen ja summa jaetaan kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välisten lainojen ja talletusten kantojen summalla. Eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta on laskettava useita ulkoisia viitekorkoja, jos seuraavista luokista on saatavilla valuutta-/valuuttaryhmäkohtaiset tiedot ja jos laskenta parantaa estimaatteja huomattavasti: a) lainat ja talletukset ulkomaisilta välittäjiltä kuhunkin käyttäjäsektoriin nähden b) lainat ja talletukset kotimaisilta välittäjiltä ulkomaisiin käyttäjiin nähden. c) FISIMin yksityiskohtainen jaottelu institutionaalisten sektoreiden mukaan Sovitun käytännön mukaisesti FISIMiä ei lasketa, kun kyseessä ovat pankkien väliset lainat ja talletukset kotimaisten välittäjien välillä tai kotimaisten ja ulkomaisten välittäjien välillä. FISIM lasketaan ainoastaan sellaisiin institutionaalisiin käyttäjäsektoreihin nähden, jotka eivät ole pankkeja. Kunkin institutionaalisen sektorin, ei kuitenkaan välittäjien, osalta on oltava käytössä seuraavan taulukon mukaiset tiedot kotimaisten välittäjien myöntämistä lainoista ja vastaanottamista talletuksista: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Kotimaisten välittäjien (S.122 ja S.125) myöntämät lainat Talletukset kotimaisille välittäjille (S.122 ja S.125) FISIMin kokonaismäärä institutionaalista sektoria kohti saadaan laskemalla yhteen kyseiselle institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM ja kyseisen institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM. Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = lainoista saatava korko (lainakanta x sisäinen viitekorko). FI 6 FI

8 Institutionaalisen sektorin tekemien talletusten FISIM estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x sisäinen viitekorko) talletuksista maksettava korko. Osa tuotoksesta on vientiä; välittäjien taseiden perusteella voidaan laatia seuraavat taulukot: Lainakanta Kotimaisten välittäjien saama korko Talletuskanta Kotimaisten välittäjien maksama korko Lainat ulkomaisille lainanottajille, pankit pois luettuina Talletukset ulkomaisille yksiköille, pankit pois luettuina FISIMin vienti estimoidaan ulkomaisille lainanottajille ( välittäjät pois luettuina) myönnettyjen lainojen osalta käyttämällä ulkoista viitekorkoa seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIMin vienti = saatava korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Ulkomaisten tallettajien ( välittäjät pois luettuina) talletuksia koskeva FISIMin vienti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta x ulkoinen viitekorko) maksettava korko. Jos eri valuuttojen tai valuuttaryhmien osalta käytetään useita viitekorkoja, lainat ja talletukset jaotellaan institutionaalisen käyttäjäsektorin mukaan sekä sen valuutan (tai valuuttaryhmän) mukaan, jonka määräisiä lainat ja talletukset ovat. d) Kotitalouksille kohdennetun FISIMin jako välituotekäyttöön ja kulutukseen Kotitalouksille kohdistuva FISIM jaetaan seuraaviin luokkiin: a) kotitalouksien välituotekäyttö asunnonomistajina; b) kotitalouksien välituotekäyttö yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja c) kotitalouksien kulutus. Estimointimenetelmän vuoksi kotitalouksien lainat (lainakanta ja korko) on vastaavasti jaoteltava seuraaviin luokkiin: d) asuntolainat; e) lainat kotitalouksille yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja f) muut lainat kotitalouksille. FI 7 FI

9 Kotitalouksien yhtiöimättömien yritysten omistajina saamat lainat ja asuntolainat esitetään yleensä erikseen erilaisissa rahoitus- ja rahatilastojen luottoerittelyissä. Muut kotitalouksille annetut lainat saadaan vähentämällä kaksi edellä mainittua lainaluokkaa lainojen kokonaismäärästä. Kotitalouksille annettujen lainojen FISIM olisi jaettava mainittujen kolmen lainaluokan kesken kunkin ryhmän lainakanta- ja korkotietojen perusteella. Asuntolainat ei ole sama kuin kiinnelainat, sillä kiinnelainan käyttötarkoitus voi olla jokin muu kuin asunto. Kotitalouksien talletukset jaetaan seuraavasti: g) kotitalouksien talletukset yhtiöimättömien yritysten omistajina; ja h) kotitalouksien talletukset kuluttajina. Jos kotitalouksien talletuksista yhtiöimättömien yritysten omistajina ei ole käytettävissä tilastotietoja, talletuskannat lasketaan jommallakummalla seuraavista menetelmistä: Menetelmä 1 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten tuottaman todetun lisäarvon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Menetelmä 2 Talletuskannat lasketaan soveltamalla talletuskantojen ja pienimpien yritysten todetun liikevaihdon suhdetta yhtiöimättömiin yrityksiin. Kotitalouksien talletusten FISIM on jaettava kotitalouksien yhtiöimättöminä yrityksinä tekemien talletusten FISIMiin ja kotitalouksien kuluttajina tekemien talletusten FISIMiin näiden kahden luokan keskimääräisen talletuskannan perusteella; muiden tietojen puuttuessa voidaan soveltaa samaa korkokantaa. Jos kotitalouksien lainoja ja talletuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia, kotitalouksien FISIM kohdennetaan välituotekäyttöön ja kulutukseen olettamalla, että kaikki kotitalouksien ottamat lainat on otettu tuottajakotitalouksille tai asuntojen omistajille ja että kotitaloudet tekevät kaikki talletukset kuluttajina. III FISIMIN TUONNIN LASKENTA Ulkomaiset välittäjät myöntävät lainoja kotimaisille lainanottajille ja vastaanottavat talletuksia kotimaisilta tallettajilta. Jokaisesta institutionaalisesta sektorista tarvitaan seuraavan taulukon mukaiset tiedot: FI 8 FI

10 Lainakanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisilta käyttäjiltä saama korko Talletuskanta Ulkomaisten välittäjien kotimaisille käyttäjille maksama korko Ulkomaisten välittäjien myöntämät lainat Talletukset ulkomaisille välittäjille Kunkin institutionaalisen sektorin FISIMin tuonti lasketaan seuraavasti: Lainojen FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = ulkomaisten välittäjien saama korko (lainakanta ulkoinen viitekorko). Talletusten FISIMin tuonti estimoidaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: FISIM = (talletuskanta ulkoinen viitekorko) ulkomaisten välittäjien maksama korko. On suositeltavaa käyttää useita ulkoisia viitekorkoja valuutan tai valuuttaryhmän mukaan (ks. kohta 14.10). IV FISIMIN VOLYYMI FISIMin volyymiestimaatit lasketaan käyttämällä laina- ja talletuskantoja, jotka deflatoidaan perusajanjakson hintoihin käyttämällä yleistä hintaindeksiä (esimerkiksi kotimaisen loppukysynnän implisiittistä hintadeflaattoria). FISIMin hinnassa on kaksi komponenttia: toinen on pankkikoron ja viitekoron välinen erotus (talletusten tapauksessa järjestys on päinvastainen) eli välittäjän saama marginaali, ja toinen on hintaindeksi, jolla laina- ja talletuskannat deflatoidaan perusajanjakson hintoihin. FISIMin volyymi lasketaan seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali FI 9 FI

11 Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletusten FISIM = hintaindeksi perusajanjakson marginaali x todellinen marginaali Lainojen tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä viitekorko lainan todellisesta korosta. Talletusten tapauksessa perusajanjakson marginaali saadaan vähentämällä todellinen talletuskorko viitekorosta. Todellinen marginaali on nimellisarvoltaan yhtä kuin FISIM jaettuna laina- tai talletuskannoilla, joten edellä esitetyt kaavat voidaan ilmaista seuraavasti: Institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen FISIM volyymina institutionaaliselle sektorille myönnettyjen lainojen kanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali Institutionaalisen sektorin talletusten FISIM volyymina institutionaalisen sektorin talletuskanta = hintaindeksi x perusajanjakson marginaali V FISIMIN LASKENTA TOIMIALOITTAIN Kun FISIM kohdennetaan käyttäjän toimialoihin, perustana käytetään kunkin toimialan lainaja talletuskantoja. Jos laina- ja talletuskantatiedot eivät ole luotettavia, perustana käytetään kunkin toimialan tuotosta. VI KESKUSPANKIN TUOTOS Sovitun käytännön mukaisesti keskuspankin tuotos mitataan laskemalla yhteen sen kustannukset eli välituotekäyttö, palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja muut tuotantoverot miinus tuotantotukipalkkiot. Keskuspankin osalta ei lasketa FISIMiä. Provisiot ja palkkiot, jotka keskuspankki veloittaa suoraan palveluista kotimaisilta ja ulkomaisilta talousyksiköiltä, olisi kohdennettava kyseisille yksiköille. FI 10 FI

12 Ainoastaan se osa keskuspankin tuotoksesta (kustannusten summa, josta vähennetään provisiot ja palkkiot), jota ei myydä, kohdennetaan sovitun käytännön mukaisesti muiden välittäjien alasektori S.122 talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki, ja alasektori S.125 muut välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot välituotekäyttöön kummankin alasektorin arvonlisäyksen suhteessa. Alasektoreiden S.122 ja S.125 tilit tasataan siten, että vastaeränä kirjataan keskuspankilta saatu tulonsiirto (alasektori D.759 muut sekalaiset tulonsiirrot), joka on yhtä suuri kuin niiden välituotekäyttöön kuuluva keskuspankin palveluiden osuus. FI 11 FI