Ympäristö- ja tekninen lautakunta 27 26.02.2014 Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta/mondo Minerals B.V. Branch Finland YMPTEKLT 27 Ympäristötarkastaja Mondo Minerals B.V. Branch Finland (myöhemmin Mondo Minerals) on toimittanut 5.11.2013 Kainuun ELY -keskukselle asiakirjat, jotka koskevat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta Sotkamon rikastamon yhteen suunnitellulle nikkelirikasteen jatkokäsittelylaitokselle. Ennen päätöksen tekoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta Kainuun ELY -keskus varaa Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisuuden lausunnon antamiseen asiasta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 21.2.2014 mennessä, lausunnon antamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 27.2.2014 saakka. YVA-menettelyn soveltaminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-lain (468/1994) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyn soveltaminen perustuu joko YVA -asetuksen (713/2006) 6 :ssä olevaan hankeluetteloon tai yksittäistapaukselliseen harkintaan.yksittäistapauksissa arviointivelvollisuus syntyy lähtökohtaisesti silloin, kun toiminnasta aiheutuu todennäköisesti hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta tekee ELY-keskus. Kyseessä on oikeusharkintainen ratkaisu. YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapauksissa YVA-lain 4 :n toisen momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin hankeluettelon kokorajan ylittävään muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin tulee siis ottaa huomioon myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset sekä hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutuksen luonne. Vaikutusten merkittävyyttä harkittaessa otetaan huomioon, sen lisäksi mitä YVA-lain 4.2 :ssä säädetään, hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista on säädetty tarkemmin YVA-asetuksen 7 :ssä. Hanke Mondo Minerals B.V.Branch Finland (myöhemmin Mondo Minerals) suunnittelee nikkelirikasteen jatkokäsittelylaitoksen rakentamista yhtiön Sotkamon tehdasalueelle. Johdanto
Mondo Minerals harjoittaa kaivos ja rikastustoimintaa Sotkamon Lahnaslammella. Punasuon ja Uutelan louhoksilla louhitaan talkkimalmia avolouhintana tällä hetkellä n. 650 000 t/a. Louhinnan sivutuotteena saadaan sivukiveä, lähinnä musta- ja kiilleliusketta n. 1 000 000 t/a. Talkkimalmin rikastus muodostuu kuudesta päävaiheesta; murskauksesta, jauhatuksesta, vaahdotuksesta, sakeutuksesta, suodatuksesta ja kuivatuksesta. Rikastusprosessin sivutuotteita ovat nikkelirikaste (n.6000 t/a) ja rikastushiekka (n.464 000 t/a). Rikastushiekka läjitetään rikastushiekka-alueelle. Sotkamon lisäksi yhtiö rikastaa talkkimalmia myös Vuonoksen tehtaillaan. Talkkimalmin rikastuksen yhteydessä muodostuu sekä Sotkamon että Vuonoksen tehtailla nikkelirikastetta, joka on toimitettu tähän saakka sellaisenaan jatkojalostettavaksi. Nikkelirikasteen jatkojalostuksen edellytyksiä ja kaupallista arvoa heikentää erityisesti rikasteen korkea arseenipitoisuus. Korkea arseenipitoisuus on rajoittavana tekijänä Mondo Mineralsin asiakkaiden jatkojalostusprosesseissa. Mondo Minerals onkin tutkinut erilaisia menetelmiä rikasteen teknis-taloudellisesti järkevään ja ympäristöllisesti kestävään jatkokäsittelyyn. Parhaaksi menetelmäksi on valikoitunut nikkelirikasteen bioreaktoriliuotus. Mondo Mineralsin Sotkamon tehtaalle on toteutettu YVA-lainsäädännön mukainen arviointimenettely vuonna 2005. Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessi Nikkelirikasteen jatkokäsittelylaitoksella käsiteltäisiin sekä Vuonoksen että Sotkamon tehtaiden nikkelirikasteet. Nykyisellä tuotantomäärällä laitoksella käsiteltäisiin Vuonoksen tehtaiden nikkelirikastetta noin 6 000 tonnia vuodessa ja Sotkamon tehtaan nikkelirikastetta myöskin 6 000 tonnia vuodessa. Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessin kokonaiskapasiteetin mitoitusarvona käytetään tasoa 13 000 t/a. Uusi prosessi mahdollistaisi myös louhittavien malmien mineraalien entistä tehokkaamman hyödyntämisen. Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessi voidaan jakaa neljään pääosaan: vastaanotto, esikäsittely, bioreaktoriliuotus, raudan ja arseenin saostus sekä nikkelin ja koboltin saostus. Nikkelirikasteen bioreaktoriliuotus on vakaa, hallittu ja suljettu prosessi. Bioreaktorit sijoitetaan ulkotiloihin, noin 30 x 15 m kokoiselle alueelle. Muut osaprosessit sijoittuvat olemassa olevan rikastamorakennuksen tiloihin. Edellä kuvatuilla tuotantomäärillä prosessissa tarvitaan rikkihappoa noin 1 000 t/a, kalkkikiveä noin 7 000 t/a, kalkkia noin 1 400 t/a, mangesiumoksidia noin 1 000 t/a, ravinteita (typpi, fosfori, kalium) yhteensä noin 150 t/a sekä pieniä määriä tavanomaisia prosessiapuaineita, kuten vaahdonestoaine ja flokkulantti, sekä normaalin vaahdotusprosessin kemikaalit, kuten kokooja ja vaahdote.
Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessi käyttää vuositasolla vettä noin 100 000 m3, josta voidaan prosessin sisäisellä kierrolla kattaa noin 80 %. Lisäksi allasalueen vettä käytetään prosessin jäähdytysvetenä. Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessi ei vaadi lainkaan raakavedenoton lisäystä. Prosessissa muodostuva uusi jäte, ferriarsenaattisakka, sisältää arseenin stabiilissa muodossa ferriarsenaattia. Ferriarsenaattisakka sijoitetaan tulevassa suunnitellussa prosessissa vanhaan Lahnaslammen louhokseen yhdessä sekoitettuna talkkivaahdotuksessa muodostuvan magnesiittihiekan kanssa. Lahnaslammen louhoksen vettä aletaan käyttää prosessivetenä lähivuosina, kun vedenpinta on noussut riittävän korkealle tasolle pumppausteknisesti ajateltuna. Lahnaslammen louhoksen täytyttyä vedestä, käsitellään vedet lupaehtojen mukaisiksi ennen niiden juoksutusta vesistöön. Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessilla ei ole nostavaa vaikutusta purkuvesien sulfaattipitoisuuksiin ja metallien osalta kuormituksen arvioidaan pysyvän normaalin vuotuisen vaihtelun sisällä. Muutokset Sotkamon tehtaiden päästöissä Mahdollisten ympäristövaikutusten näkökulmasta merkittävimmät muutokset liittyvät muodostuviin kaivannaisjätteisiin sekä purkuvesiin siinä vaiheessa, kun Lahnaslammen louhoksen vettä aletaan käsittelyn jälkeen juoksuttaa vesistöön. Ferriarsenaattia sisältävä sakka Nikkelirikasteen jatkokäsittelyssä arseeni saostetaan niukkaliukoisena ferriarsenaattisakkana, joka loppusijoitetaan rikastushiekan ja loppuneutraloinnin sakan mukana Lahnaslammen louhokseen. Esitetyllä laitoksen maksimikapasiteetilla uuden muodostuvan jätteen määrä jäisi alle 20 000 t/a. Arvioiden mukaan arseenipitoisuus louhokseen johdettavassa jätteessä alittaisi selvästi vaarallisen jätteen raja-arvon. Muut päästöt Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessilla ei ole nostavaa vaikutusta purkuvesien sulfaattipitoisuuksiin ja metallien osalta kuormituksen arvioidaan pysyvän normaalin vuotuisen vaihtelun sisällä. Nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessi ei vaadi lainkaan raakavedenoton lisäystä. Nykytilanteessa ei juoksuteta vesiä ympäristöön. Vesiä aletaan arvion mukaan juoksuttaa noin vuonna 2020. Tehtaalla muodostuu sijoitettavaa kaivannaisjätettä nykyisin noin 464 000 t/a, nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessin vaikutuksesta sijoitettavan kaivannaisjätteen määrä kasvaa noin 4,3 %, kasvaen 484 000 tonniin vuodessa. Nykyinen raskaan liikenteen määrä on noin 5000-6000 rekkaa vuodessa. Liikenteen määrä kasvaisi raskaan liikenteen osalta 10-12 %. Muilta osin keskeisimpien
muutosten osalta nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessin vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Esimerkiksi melu- tai pölypäästöjen määrässä ei arvioida tapahtuvan muutosta, joka olisi havaittavissa tehdasalueen ulkopuolella. Lisätietoja antaa ympäristötarkastaja Taina Huttunen, puh. 044-750 2179, taina.huttunen@sotkamo.fi Palvelualuejohtaja Ehdotus Ympäristö- ja tekninen lautakunta esittää lausuntonaan Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Mondo Minerals Oy:n nikkelirikasteen jatkokäsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta seuraavaa: YVA -asetuksen 7 sisältää luettelon niistä seikoista, jotka tulee huomioida harkittaessa arviointimenettelyn tarpeellisuutta yksittäistapauksissa. Tarkasteltavina seikkoina on luettelossa mainittu 1) hankkeen ominaisuudet (mm. yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, jätteiden muodostuminen, pilaantuminen ja muut haitat sekä onnettomuusriskit ), 2) hankkeen sijainti ja 3) vaikutusten luonne. 1) Hankkeen ominaisuudet Mondo Mineralsin harkinnan pohjaksi toimittamissa asiakirjoissa todetaan, että louhokseen sijoitetaan rikastushiekkaa, loppuneutraloinnin sakkaa ja näiden mukana ferriarsenaattisakkaa, jota syntyy uudessa suunnitellussa nikkelirikasteen jatkokäsittelyprosessissa. Asiakirjoissa todetaan myös, että noin vuoden 2020 tienoilla Lahnaslammen louhoksen vettä aletaan käsittelyn jälkeen juoksuttaa vesistöön. Nykyisin Mondo Mineralsilta vesiä ei juoksuteta lainkaan ympäristöön. Tulevien juoksutettavien vesien määrä ja koostumus tulee olla selvillä, samoin purkupiste ja vesien vaikutukset purkupisteessä. Vedet päätynevät Nuasjärveen ja mahdollisesti ns. Telkkälänlahteen, samaan lahteen kohdistuu Nuasjärvessä ensimmäisenä Talvivaaran purkuvesistä tuleva kuormitus. Tästä syntyy mahdollisesti yhteisvaikutusta vesistössä, yhteisvaikutus tulee selvittää. Asiakirjoissa mainitaan raskaan liikenteen määrän kasvavan 10-20 %. Nykyinen rekkaliikenteen määrä on noin 5000-6000 rekkaa/vuosi, määrä kasvaisi 5590-6590 rekkaan vuodessa. Lisäystä voidaan pitää suurehkona ottaen huomioon alueen tiestö. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tulee selvittää erilaiset reittivaihtoehdot ja myös rautatiekuljetusten mahdollisuus. Asiakirjoissa mainitaan, että nikkelirikasteen jatkokäsittelyssä arseeni saostetaan niukkaliuokoisena ferriarsenaattisakkana, joka loppusijoitetaan rikastushiekan ja loppuneutraloinnin sakan mukana Lahnaslammen louhokseen. Uuden muodostuvan jätteen määrä jäisi alle 20 000 t/a. Louhoksen vesiä aiotaan jossain aikataulussa juoksuttaa louhoksesta.
Asiakirjoissa arvioidaan, että arseenipitoisuus louhokseen johdettavassa jätteessä alittaisi selvästi vaarallisen jätteen raja-arvon (=ent. ongelmajäte). Tulee arvioida miten uusi muodostuva jäte reagoi vai reagoiko muiden louhokseen sijoitettavien jätteiden kanssa. Oleellista olisi selvittää tarkkaan uuden jätteen arseenipitoisuus. Lisäksi suoritettava ympäristövaikutusten menettely palvelisi kansalaisten kuulemista asiassa paremmin kuin pelkkä ympäristölupakäsittely. Lautakunta katsoo edellä esitettyyn viitaten, että harkinnanvarainen ympäristövaikutusten arviointi on tarpeen nikkelirikasteen jatkokäsittelylaitoksen ympäristövaikutusten selvittämiseksi ennen ympäristölupahakemuksen käsittelyä. Päätös Lautakunta hyväksyi palvelualuejohtajan ehdotuksen. Ympäristötarkastaja Taina Huttunen oli asiantuntijana tämän pykälän aikana. Otteet kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi sari.myllyoja@ely-keskus.fi Ympäristötarkastaja