Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset



Samankaltaiset tiedostot
LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Nurmikko- ja niittyalueen laatu

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Viheraluerakentajien päivät Hämeenlinna

Nurmikko- ja niittyalueen perustamisprosessi

Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases

Työpaja Yleisesitys. Oiva Niemeläinen, MTT

Kierrätysmateriaaleilla käyttö viherrakentamisessa - elinkaaritarkastelua

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

LCA IN LANDSCAPING. Astiakokeet. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Demot ja alustavia kokemuksia ja tuloksia

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Kierrätysmateriaaleilla ekotekoja viherrakentamisessa,

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Kierrätysmateriaalien käyttömahdollisuudet viherrakentamisessa

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Kuinka vihreä on viherkatto?

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Ilmastolounas-esittely

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Luomuliiton ympäristöstrategia

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Viheralan asenteet kompostia kohtaan nyt - entä huomenna? Tom Niemi Agronomi, yrittäjä Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän pj

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Nurmikko- ja niittyalueen ylläpitoprosessi

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

LIFE09 ENV FI LCA

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

KIERRÄTYSMATERIAALIPOHJAISEN NURMIKON ESITTELYKOHTEEN TOTEUTTAMINEN FORSSASSA

LIFE09 ENV FI LCA

Ruoka ja ilmastonmuutos

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

KIERRÄTYSMAIDEN KÄYTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KASVUALUSTOISSA OULUN KAUPUNGIN PUISTO- JA KATUHANKKEISSA

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

PAIKALLA TEHTÄVÄT KASVUALUSTAT YGOFORUM Elina Regårdh WSP Mikko Suominen Helsingin kaupunki

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Kaupungin puistorakentaminen uusiomateriaalit kasvualustoissa

Elinkaariajattelu autoalalla

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Kotimainen Käyttövalmis Ravinteikas

Transkriptio:

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointi. Kuva: Hanna Tajakka

Materiaalien ympäristövaikutukset Kasvualustassa käytettävän turpeen noston aiheuttamat päästöt ilmaan ja vesistöön. Kasvualustassa käytettävän kompostin päästöt kompostointiprosessin aikana. Kompostin mukana kasvualustoihin päätyvät rikkakasvien ja haitallisten kasvien siemenet. Jätelietteen mukana kasvualustoihin päätyvät hormonit, lääkeaineet ja raskasmetallit. Kasvualustan valmistuksesta (seulonta yms.) aiheutuvat päästöt. Kuljetuksista syntyneet päästöt. Lannoite- ja kalkitusaineiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Kuva: Hanna Tajakka

Materiaalien ympäristövaikutukset Kompostikasvualustoja käytettäessä ympäristövaikutusten määrittelyssä on hyvä huomioida kompostointitapa, energia- polttoaine- ja muu kulutus. Kompostin koostumus vaikuttaa esimerkiksi siihen, tarvitaanko täydentävää lannoitusta ja kalkitusta ja paljonko ainesosia lisätään. Kompostiin voi tilanteesta riippuen lisätä aineksia, joissakin tapauksessa komposti riittää sellaisenaan.

Perustamisen ympäristövaikutukset Maaperän kasvihuonekaasupäästöt perustamisvaiheessa. Energian tarve eri työvaiheissa. Veden tarve rakentamis- ja takuuaikana. Työkoneiden CO 2 - ja NO x -päästöt. Työkoneiden äänet (paikallisia). Pöly. Denitrifikaatio, kun siirtonurmikkoa kastellaan istutuksen jälkeen. Syntyvät jätteet. Kuva: Hanna Tajakka Kuva: Hanna Tajakka

Perustamisen ympäristövaikutukset Nurmikoilta syntyvät valumat ja mahdolliset ravinnepäästöt ovat ongelma kylvämällä perustettavien nurmikoiden alkukasvatusvaiheessa, jolloin nurmikko ei ole vielä kunnolla itänyt vaan paljaana oleva ravinteikas kasvualusta on altis sadeveden ja tuulen aiheuttamalle eroosiolle ja valumiselle.

Ylläpidon ympäristövaikutukset Ylläpitotöiden kasvihuonekaasupäästöt. Ruohonleikkureiden poltto- ja voiteluainepäästöt (paikallisia). Veden tarve. Työkoneiden CO 2 - ja NO x -päästöt. Työkoneiden äänet (paikallisia). Huuhtoutumat (fosfori, typpi). Happamoittavat päästöt. Torjunta-aineiden vaikutus muuhun eliöstöön ja maaperään. Kalkituksen vaikutukset maaperään. Syntyvät jätteet. Kuva: Hanna Tajakka

Ylläpidon ympäristövaikutukset Ravinnepäästöjä voi syntyä usein lannoitettavilla nurmikoilla, kuten golfnurmikoilla ja koristenurmikoilla. Varsinkin jos lannoitus tehdään huolimattomasti ja liian suurilla annoksilla, ylimääräiset ravinteet huuhtoutuvat sade- ja kasteluvesien mukana. Hyväkuntoinen ja kasvussa oleva nurmikko hyödyntää tehokkaasti kasvualustassa olevat ravinteet. Ravinteiden huuhtoutumista voidaan estää ja hidastaa käyttämällä lannoituksessa pitkävaikutteisia ja hitaasti liukenevia lannoiteaineita.

Muut ympäristövaikutukset Ravinteiden sitoutuminen nurmikkokasvustoon. Yhteyttämistuotteet. Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutus eroosioon. Merkitys hulevesien käsittelyssä. Merkitys ekosysteemipalveluissa. Merkitys viherinfran toteutuksessa. Kuva: Hanna Tajakka

Muut ympäristövaikutukset Nurmikon hoidon intensiteetin laskiessa tai nurmikon muuttuessa niityksi muiden kasvilajien kuin heinäkasvien kilpailukyky yleensä vahvistuu ja kasvilajisto monipuolistuu. Elintilaa löytyy paremmin myös luonnonvaraisille kasvilajeille, jotka voivat levitä ympäristöstä hoidettavalle nurmikkoalueelle. Monipuolisemman kasvilajiston myötä alueelle hakeutuu useampia hyönteislajeja, joiden mukana myös pikkunisäkkäät ja linnut lisääntyvät alueella. Kun nurmikkoaluetta tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta, on tärkeä ymmärtää, miten nurmikkokasvusto voi parhaiten tarjota kasvuympäristön ja elinmahdollisuudet myös muille lajeille, kuin heinäkasveille, ja niistä riippuvaisille eläinlajeille. Katu-, tie- ja rataympäristöjen nurmikko- ja niittyalueet voivat tarjoavat eliöille ekologisia käytäviä, jotka yhdistävät toisistaan etäällä olevia kasvu- ja elinympäristöjä.

Muut ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueet voivat toimia apuna ekosysteeminpalvelujen tuotantopalveluissa tarjoamalla laiduntaville eläimille syötävää. Säätelypalveluissa nurmikko- ja niittyalueet voivat toimia hulevesien puhdistuksessa ja eroosion säätelyssä. Kulttuuripalveluina nurmikko- ja niittyalueet tarjoavat käyttäjilleen virkistystä ja henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ylläpitävinä ja säilyttävinä palveluina varsinkin niittyalueet ylläpitävät lajistollista ja elinympäristöllistä monimuotoisuutta. Lisäksi nurmikot ja niityt sitovat ja kierrättävät ravinteita, sitovat hiilidioksidia ja yhteyttävät.

Ympäristövaikutusten arviointi LCA in landscaping -hankkeessa on kehitetty viherrakentamisen ympäristövaikutusten arviointia elinkaarilaskennan avulla. Elinkaariarviointi pyrkii samanaikaisesti ottamaan huomioon erilaiset ympäristövaikutukset ja kuvaamaan tietyn tuotteen (esim. aari nurmikkoaluetta) tuottamisen ilmastovaikutuksen, happamoittavan vaikutuksen, ja rehevöittävän vaikutuksen sekä primäärienergian kulutuksen. Työkalu arviointien tekemiseen on hankkeen verkkosivulla: www.lcainlandscaping.fi

LCA in landscaping-hanke Luentomateriaali on tuotettu LIFE09 ENV FI 000570 LCA in Landscaping Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen - hankkeessa (2010-2014) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (osa Luonnonvarakeskus LUKE:a 1.1.2015 lähtien), Viherympäristöliitto ry ja Viherrakenne Jaakkola Oy. Hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Lisätietoja hankekokonaisuudesta verkkosivuilta www.lcainlandscaping.fi

Kiitos mielenkiinnosta! Kuva: Hanna Tajakka