Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelu-, päätelaitepalvelu- ja viestintäpalvelulinjaukset 11.5.2016 Julkisen hallinnon ICT osasto
Tavoite Linjauksilla tavoitellaan julkisen hallinnon vaikuttavuuden lisäämistä ja kustannusten alentamista vähentämällä päällekkäisiä palveluita ja kehittämishankkeita sekä parantamalla tiedonkulkua viranomaisten, kansalaisten ja yritysten välillä. Linjausten toimeenpanon avulla sovitetaan yhteen kansallisia ratkaisuja EU- ja muitten tarvittavien kansainvälisten ratkaisujen kanssa. Linjaukset tukevat ICT kuntaohjauksen lisäämistä kattavammaksi, ja myös sosiaali- ja terveyssektorin ICT-toiminnan selkeämpää ohjaamista. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta 2
Yhteentoimivuus Lähde: European Interoperability Framework 3
Ohjauksen tasot Taso Sisältö Päävastuu 1 Poliittinen ohjaus Hallitusohjelma ja julkisen talouden suunnitelma. 2 Strateginen ohjaus ICT strategia, linjaukset, periaatepäätökset ja budjetit. Lait, asetukset ja määräykset. 3 Kokonaisarkkitehtuuri Substanssitoiminta, tiedonhallinta, järjestelmät ja teknologiat. JHS ja Vahti. 4 Tiekartat Kehittämisen ja palvelutuotannon tiekartat eri aikaväleille. 5 Kehittämishankkeet Tiekartalla olevien hankkeiden toteutus projekteina. 6 Palvelut Palvelutasosopimusten mukaisesti omana tuotantona tai ostettuna palveluna. VN ja VM JulkICT ja VM VM ja virastot Virastot ja VM Valtori ja virastot Valtori ja virastot Vastuu sarakkeessa on tarkastelu lähinnä valtionhallinnon näkökulmasta. Linjaustyössä tullaan vastuita tarkastelemaan koko julkisen hallinnon näkökulmasta. 4
Normi- ja muu ohjaus 5
Tietoliikennepalvelut Visio 2025: Julkinen hallinto käyttää yhteisiä, toimivan kokonaisuuden muodostavia, kustannustehokkaita ja toiminnan jatkuvuuden turvaavia tietoliikennepalveluita. Palvelut sisältävät runkoverkon, alueverkot, liityntäverkot, kytkentäytimet, lähiverkot, kampusverkot, kiinteistöverkot, langattomat lähiverkot, mobiiliverkot ja kiinteistöjen valvontaverkot. Korkean varautumisen tason vaativa tai salaista tietoa sisältävä tietoliikenne toteutetaan viranomaisen omalla ratkaisulla. Muut tietoliikennepalvelut tuotetaan pääosin kaupallisten palveluntarjoajien ratkaisuilla. Tietoliikenneinfrastruktuurin Suomessa ja Suomesta ulos on pääosin toimittava kaikissa olosuhteissa. Kaupallisille toimijoille asetetut varautumisvaatimukset pidetään voimassa. 6
Päätelaitepalvelut Visio 2025: Palvelut on suunniteltu siten että ne ovat mahdollisimman paljon päätelaiteriippumattomia. Sisältää mm. kannettavat ja kiinteät tietokoneet, ruggeroidut laitteet, älypuhelimet, puhelintuen, käyttäjätuen ja elinkaarihallinnan. Suunnittelun lähtökohta on määritellä vaatimukset palveluille, joiden on toimittava julkisen hallinnon käyttämissä päätelaitteissa. Linjaus voi sisältää kevyen käytön selaimella, normaalikäytön sovelluksineen päätelaitevakioidulla laitteella ja erikoiskäytön dedikoidulla laitteella. Päätelaitteiden toimitus on kilpailutettu usealle toimittajalle pohjautuen yhteisiin toiminnallisuus- ja yhteensopivuusmäärityksiin. Linjataan 4G/5G vs. WiFi, WLAN, 450 ja Virve. Omien laitteiden käyttö työtehtävissä on ohjeistettu. Pääsääntöisesti yksi laitetyyppi per työntekijä. 7
Viestintäpalvelut Visio 2025: Julkinen hallinto käyttää yhteisiä, toimintaa tehostavia sekä turvallisuuden ja palveluiden saatavuuden varmistavia viestintäpalveluja *) Yhteentoimivuus, saatavuus, nykyaikaisuus, helppokäyttöisyys, edullisuus ja turvallisuus ovat palveluvalikoimassa oikeassa suhteessa keskenään. Viestintäpalvelut ovat päätelaiteriippumattomia. Sosiaalisen median ja uuden tietotekniikan suomat mahdollisuudet asioiden käsittelyprosessien tehostamiseen ovat laajasti käytössä. Kansallinen salausratkaisu on käytössä. Ratkaisusta on tehty myös vientikelpoinen tuote. *) Sähköposti, verkkokokous, videoneuvottelu, Lync, chat, työtilapalvelut, ääni- ja videopalvelut, puhepalvelut, tekstiviesti, kollaboraatio, FB, Twitter jne. 8
Tietohallintomallit Sofigate Pienet ja suhteellisen itsenäiset virastot, laitokset, kunnat ja SOTE toimijat omassa ICTtoiminnassaan, ennen kaikkea johdon mukaan saamisessa ICTasioihin ISO/IEC Palvelutuottajat, sekä julkisen hallinnon omat että ulkoistetut palvelutuottajat, Palvelujen omistajat ja käyttäjät vaatimuksenmukaisuuden todentamiseen ITIL Johdon, käyttäjien ja toimittajan/toimittajien vastuut, rajapinnat, toiminnot ja tuotokset suurissa ja keskisuurissa organisaatioissa COBIT Muita malleja täydentävä malli kun rakennetaan ja käytetään prosessissa kontrollipisteitä, joiden tulokset tulee raportoida säännöllisesti. Vahti ohjeiden ja JHS suositusten roolit ICT hallintamallissa määritellään uudelleen 9
Lähde: Tietoja valtion tietohallinnosta 2014 10
Suomen sijoitus kansainvälisissä ICT-vertailuissa 11
Digitalisaatio 2.0 Julkinen hallinto on digitalisoinut valtaosan tiedollisista palveluistaan, useat toimijat 100 % Suomi on kärjessä kansainvälisissä vertailuissa, mutta emme pysy siellä ellemme kehity edelleen Seuraavaksi tulee Digitalisaatio 2.0 Kansalaiselta ja yrittäjiltä kysellään vähemmän Käyttöliittymiä yhtenäistetään ja tehdään helpommiksi Eri viranomaisten rajoja palvelutapahtumissa häivytetään Viranomaisten rekistereiden yhteiskäyttöä lisätään Taustaprosesseja virtaviivaistetaan ja automatisoidaan Kansalaisfoorumit otetaan aktiivisesti mukaan kehittämiseen 12
Erityisasiantuntija Yrjö Benson Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-osasto Kyberturvallisuus ja infrastruktuuri PL 28, 00023 Valtioneuvosto Mariankatu 9, 00100 Helsinki 02955 30280 yrjo.benson@vm.fi