Läheltä liikkeelle PERHEET PIHALLE. Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2 2008

Läheltä liikkeelle PERHEET PIHALLE Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2 2008

Kipinät 2 2008 Etelä-Savossa testataan toimivaa terveysliikuntayksikkömallia. 14 26 Autoilevassa Suomessa olisi hyvä ottaa mallia pyöräilevistä keskieurooppalaisista kaupungeista. 3 Pääkirjoitus: Kohti juhlavuotta 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Liiku Terveemmäksi -päivänä peuhataan perheen parissa 8 Huolehdi itsestäsi! 10 Kunnon Laiva 2009 12 Maakunnallisella terveysliikuntastrategialla edelläkävijäksi 14 Liike luo elämää! 17 Kolumni: Ylös, ulos ja lenkille, sanoi Tarvajärvi 18 Liikunnasta iloa ja jaksamista syöpäpotilaan elämään 20 Katselmus 2009 22 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue testasi miehet 25 Maakuntaretkeilyä keväästä syksyyn 26 Ympäristö liikuttaa: Kärjessä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistäminen 28 Lapin luonto innostaa pelkosenniemeläiset liikkumaan 30 Kunnat ja yhdistykset yhteistyöhön erityisryhmien liikunnassa Virveli-hankkeella 31 Terveysliikunnassa tapahtuu 32 MotionsGnistan 34 Hyvät kengät avain parempaan lenkkiin 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: uusittu KKI-kunto-opas 60+ 38 KKI-materiaalit Kyläyhdistys kannustaa liikkeelle Pelkosenniemellä. 28 KKI-toimisto keskisuomalaisissa maisemissa Muuramen Riihivuoressa. Ylärivissä vasemmalta Elina Holm, Kaisa Saarentola, Anna Suutari, Jyrki Komulainen, Miia Malvela ja Katri Väisänen. Alarivissä vasemmalta Liisamaria Kinnunen ja Kaisa Koivuniemi. Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Kaisa Saarentola ja Anna Suutari. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@ likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 13. vuosikerta ISSN 1239-1689.

Kohti juhlavuotta Kuva Juha Sorri Peruspalveluministeri Paula Risikko ja valtiosihteeri Stefan Johansson toivat ministeriöidensä tervehdykset Kunnon Laivalle ja ilmoittivat kokemusten Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksista olevan jatkuvasti niin vahvoja, että ohjelmaa on syytä jatkaa uudelle, neljännelle 5-vuotiskaudelle 2010 2014. Tämä miellyttävä rahoittajaministeriöiden kannanotto on samalla nähtävä kiitoksena koko valtakunnan alueella toiminnassa mukana oleville KKI-aktiiveille, liikunta- ja kansanterveysjärjestöille sekä erityisesti kuntaverkostollemme. Kesän ja syksyn aikana tuli tieto myös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon uudesta valtioneuvoston periaatepäätöksestä sekä uuden neuvottelukunnan perustamisesta. Neuvottelukunnan työ on alkanut ripeästi ja kärkenä tulevat etenemään lapsiin ja nuoriin sekä huonokuntoisiin miehiin kohdistuvat hankkeet. KKI-ohjelmalla on keskeinen rooli löytää välineitä huonokuntoisten miesten saamiseksi aktiivisiksi liikkujiksi, josta toki kokemuksia syntyi jo erinomaisesti onnistuneen SuomiMies-kiertueen aikana. Kolmas aktiivisesti alkaneen syksyn terveysliikuntauutinen on uusien terveysliikuntasuositusten julkitulo sekä Amerikan mantereelta sekä alustavat tiedot uusista EU-maiden suosituksista. Molempien suositusten osalta näyttää siltä, että aikuisväestön tulisi liikkua vähintään viisi kertaa viikossa puolituntia kerrallaan sekä lisäksi rasittaa voimaharjoittelun avulla myös suuria lihasryhmiään kahdesti viikossa. Liikunnan tehoa lisäämällä päästään harvempiin suorituskertoihin, mutta silloinkin kolme kertaa viikossa on miniminä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman 15-vuotisjuhlakatselmus Finlandia-talossa 12. 13.3.2009 on sitten seuraava suuri ja yhteinen voimannäyttömme terveysliikuntarintamalla. Ohjelma on juhlaa varten huolella suunniteltu ja Helsingin kaupunki antaa KKI-väelle käyttöön näyttävimmän juhlahuoneistonsa, Finlandia-talon. Meidän tehtävämme on täyttää se sekä nauttia hyvästä ohjelmasta ja yhdessäolosta. Tervetuloa mukaan yhteiseen juhlatapahtumaamme! Timo Haukilahti KKI-ohjelman puheenjohtaja 3

Terveysliikunnassa tapahtuu Sykettä, seniorit laulaen ja liikkuen! Kunnossa kaiken ikää -ohjelman työ työikäisten terveysliikunnan ja suomalaisen miehen hyvinvoinnin puolesta jatkuu K Aikuisten terveysliikuntaa kehittävä ja edistävä Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma jatkaa vuonna 2010 neljännelle viisivuotiskaudelleen. KKI-ohjelman päärahoittajat opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat asiasta 22.8.2008 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa puhuivat rahoittajaministeriöistä peruspalveluministeri Paula Risikko sekä valtiosihteeri Stefan Johansson. KKI-ohjelman puheenjohtaja Timo Haukilahti kertoi KKI-ohjelman kolmannen kauden suurimman ponnistuksen, SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen, testija tutkimustuloksista. K Sykettä, seniorit laulaen ja liikkuen! on tunnin mittainen laulu- ja liikuntatuokio senioritilaisuuksiin. Näyttelijä Pirkko Mannola laulaa ja laulattaa haitaristi Pekka Pentikäisen säestämänä. Pirkko Mannola myös jumppaa yhdessä kaikkien osallistujien kanssa. Fysioterapeutti Marja Laakson ohjaamassa puolen tunnin seniorijumpassa istuen ja seisten korostetaan erityisesti alaraajojen lihasvoiman kehittämistä ja koko kehon liikkuvuuden ylläpysymistä. Jumpatessa nautitaan myös laulamisesta, jolloin koko keho saa sykettä. Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen korostaa liikunnan ilon tuottamaa terveyttä, niin keholle kuin mielelle. Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos, johon sopeutumista voidaan helpottaa sännöllisellä liikunnalla. Liikuntaharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Lisätietoja liisamaria kinnunen, kehittämispäällikkö, kunnossa kaiken ikää -ohjelma, liisamaria.kinnunen@likes.fi, puh. 050 66 116. Eurooppalainen terveysliikuntaverkos K Maailman Terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimivan eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston, HEPA Europe Networkin, ensimmäinen vuosikonferenssi pidettiin syyskuussa Glasgowssa Skotlannissa. Konferenssissa oli vahvasti esillä niin kävelyn ja pyöräilyn edistäminen liikkumismuotoina kuin myös olosuhteiden kehittäminen kävelyä ja pyöräilyä tukevaksi. Eurooppalaisessa terveysliikuntaverkostossa on edustettuna 23 maata. Mukana olevat tahot edistävät maassaan terveyttä liikunta-aktiivisuuden keinoin. Verkosto työstää muun muassa kehittämis- ja toimeenpanostrategioita liikunta-aktiivisuuteen kannustamisen avuksi. Verkosto kehittää keinoja terveellisiä elämäntapoja tukeviin liikkumisolosuhteisiin. Verkoston tavoitteena on myös hyvien mallien hakeminen kehittämistoimiin. Verkostossa toimivat rinnakkain sekä tieteellinen tutkimus että käytännön toimenpiteet. Tieteellisten tutkimustulosten hyödyntäminen terveysliikunnan kehittämisessä näyttäisi vahvistuvan tulevaisuudessa entisestään. 4

Uudet KKI-seurahankkeet käynnistyivät TeRveYsliikunTaa urheiluseuroissa K Uudet seuratoiminnan kehittämishankkeet käynnistyivät seitsemässä urheiluseurassa eri puolilla maata. Hankkeiden tavoitteena on luoda matalan kynnyksen liikuntatoimintaa urheiluseuroihin sekä asettua osaksi paikallista terveysliikuntakenttää. KKI-ohjelma tukee kahden vuoden hankejakson 2008 2010 aikana jokaista seuraa 20 000 eurolla. Tukea saaneet urheiluseurat ovat Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry, Jyväskylän Naisvoimistelijat ry, Kaustisen Pohjan-Veikot ry, Kemin Lämärit ry, Mikkelin Kilpa-Veikot ry, Puijo Wolley Juniorit ry sekä Puistolan Urheilujat ry. Lisätietoja ohjelmakoordinaattori miia malvela, puh. 050 44 76, miia.malvela@likes.fi Uutisia Amerikasta: Terveysliikunnan suositukset Amerikkalaiset aikuisten terveysliikunnan suositukset pähkinänkuoressa: Keskitasolla liikuttaessa vähintään 2,5 tuntia viikossa. Kovatasoista liikuntaa vähintään tunti 15 minuuttia viikossa. Lisäksi lihaskuntaharjoittelua vähintään kahtena päivänä viikossa päälihasryhmät huomioiden. Vähintään 10 minuuttia kerrallaan, vähintään kolmena päivänä viikossa. Aiheesta lisää www.health.gov/paguidelines to koolla SKOTLANNISSA Tutkija nick Cavill oxfordin yliopistosta pohti glasgown vuosikonferenssin esitelmässään keinoja pyöräilyn lisäämiseksi. Parhaimmillaan eurooppalainen terveysliikuntaverkosto palvelee terveysliikunnan kehittämistä uusien ideoiden, innovaatioiden ja tutkimustulosten hyödyntämisellä. Suomesta verkostossa ovat jäseninä KKI-ohjelman lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden Edistämisen Keskus, UKK-instituutti sekä Ikäinstituutti. Terveysliikuntaa edistävät tahot voivat hakea HEPA Europe Networkin jäsenyyttä. Lisätietoja HEPA Europe Network -verkostosta: www.euro.who.int/hepa 5

Liiku Terveemmäksi -päivänä vuonna 009 liiku Terveemmäksi -päivää vietetään 10.5. koko vuoden teemana on liiku Terveemmäksi kunnossa kaiken ikää. äitienpäivän kunniaksi liikutaan ajatuksella läheltä liikkeelle perheet pihalle. äitienpäivä on perinteisestikin päivä, jolloin lapset, äidit ja isät ja isovanhemmat kokoontuvat yhteen. liiku Terveemmäksi -päivän teemalla halutaan korostaa perheiden yhdessäoloa, yhdessä vietettyä aikaa sekä yhdessä liikkumista. Liiku Terveemmäksi -päivää on vietetty Suomessa valtakunnallisensa tapahtumana vuodesta 2005 alkaen. Päivä on Maailman Terveysjärjestö WHO:n ideoima kansainvälinen kampanja, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elämäntapoja. Kampanjan tarkoituksena on, että Liiku Terveemmäksi -päivänä mahdollisimman monet järjestöt, seurat ja yhteisöt järjestäisivät paikkakunnallaan liikunnallista toimintaa. Vuonna 2008 tempaistiin Hengitysliitto Helin Keuhkot pihalle -teeman ympärillä kannustaen väkeä ulkoliikuntaan. Tänä vuonna pääpaino on perheliikunnassa. Teemasta riippumatta kaiken tyyppiset liikuntatapahtumat soveltuvat Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumiksi. Perheliikuntaa verkostosta KKI-ohjelma ideoi perheliikuntatempauksia eri puolille Suomea yhdessä TELIperheliikuntaverkoston kanssa. Verkostoa vetää kansanedustaja Susanna Huovinen ja siinä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Suomen Latu ry, Nuori Suomi ry, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Voimisteluliitto SVoLi ry, Suomen Sydänliitto, Suomen Mielenterveysseura, Urheiluopistoyhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Jyväskylän yliopisto, Soveltava liikunta Sove- Li ry, Hengitysliitto Heli ry, Liikuntaa kaikille lapsille - hanke, Kisakallion urheiluopisto sekä Urheiluopisto Kisakeskus. Ilmoita Liiku Terveemmäksi -tapahtumasi Liiku Terveemmäksi -päivän tapahtumat kootaan kampanjan verkkosivuille. Järjestäjätahot voivat ilmoittaa tapahtumansa Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämille sivuille, jossa päivät listataan ajankohtien mukaan. i Lisätietoja www.liikuterveemmaksi.fi www.who.int/moveforhealth/en/ 6

Teksti katri väisänen ja liisamaria kinnunen kuvat PeTTeRi kivimäki >> peuhataan perheen parissa 7

Kohtaa, kuuntele ja kehity Aito vuorovaikutus alkaa kuuntelemisesta. Kuulemme kyllä, mutta kuuntelemmeko todella. Näillä sanoilla arkkiatri Risto Pelkonen nosti esiin jokaisen kohtaamisen ainutlaatuisuuden. On tärkeää olla läsnä kiireettömästi jokaisessa kohtaamistilanteessa ja kuunnella, mitä toisella on sanottavaa. Dosentti Irma Kiikkala kannusti kiinnittämään huomiota siihen, millainen kohtaamismalli itsellä on käytössä. Vallankäytönmalli on hyvin yleinen liikunta-alallakin. Siinä ohjaaja omassa viisaudessaan tarjoilee keinovalikoimaansa kohdattavalle ylhäältä alaspäin. Toiminta on hyvin yksisuuntaista ja ihmisistä tulee kohteita. Aito kohtaaminen lähtee yhteistyöstä. Ihminen kohdataan sellaisena kuin hän on, neuvoi Kiikkala. Toisen näkökulma on tärkeä huomioida, sillä siitä voimme oppia ja kehittyä. Pohtikaa, miten ohjattava kokee käsiteltävän asian ja miten te itse koette sen. Vapaa-aika ei ole yhtä kuin palautuminen Polarin liikuntatieteellinen johtaja, dosentti Raija Laukkanen muistutti, ettei vapaa-aika tarkoita aina palautumista. Arjen ja liikunnan yhteisvaikutuksesta voi syntyä ylikuormitustila, jonka purkamiseen pelkkä vapaa-aika ei riitä. Rentoutumiseen tulee keskittyä. Työ ja vapaa-aika olisi hyvä pitää mahdollisuuksien mukaan erillään. Ylikuormitustilassa myös liikuntasuorituksia tulisi keventää, ja pitää päivittäin rentoutushetkiä, jolloin vain itse rentoutuminen on tärkeää. Palautumista arjessa voidaan myös seurata nykytekniikan avulla. Suomalainen mentaliteetti: Älä hosu, vaan sano sanottavasi! Suomalainen ei turhia heilu, vaan odottaa toisilta eleetöntä käyttäytymistä. Teatteriohjaaja Marja-Leena Haapanen tarjoili luentoyleisölle hykerryttävän ilmaisutaitoilottelun. Haapanen muistutti jäyhille suomalaisille, että meillä on olemassa myös keho, ilmeet ja eleet, jotka olisi hyvä ottaa käyttöön. Kehonkieli kertoo paljon: se voi vahvistaa tai horjuttaa sanottua. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu siihen, että virallinen minä puhuu viisaita ilman eleitä ja ilmeitä. Ei kuitenkaan ole merkityksetöntä, miten sanomme sanottavamme. Kehonkieltäkin voi harjoittaa, Haapanen kannusti. 8

Toisenlaisilla asenteilla välittävämpi yhteiskunta Toimittaja Mirja Pyykkö kertoi ajatuksia herättävästi taustoista, jotka ohjaavat toimintaamme ja aikamme hahmotusta. Olemme tottuneet lukemaan toisiamme merkeistä, vaatteista ja asusteista. Meillä on yhteiset kokemukset, joiden kautta toimintatapamme ja käsityksemme syntyvät, perusteli Pyykkö. Imago on korvannut ihanteen. Aiemmin oli sankareita, jotka nousivat esiin tekojansa ja urheutensa vuoksi. Nykyään julkisuus luo sankareita. Samoin uutiset nousivat ennen tosielämän tapahtumista. Nykyään uutisia luodaan, jotta kasvavaan uutisnälkäämme ja informaatiotulvaamme olisi jatkuvasti jotain uutta. Eniten olen huolissani nykyaikamme nuorista. Leikki loppuu liian aikaisin ja varsinkin tytöillä on kovat aikuistumisen paineet jo varhain. Pyykkö maalasi varsin rankan kuvan perheiden arjesta. Suoritusyhteiskunnassamme monille aikuisille lapset ovat suoritusvälineitä. Lasten kanssa olemisesta, leikkimisestä ja yhdessäolosta on tullut projekti, jossa vanhemmilla on mahdollisuus elää unelmiaan lapsen kautta. Pyykkö kannusti pohtimaan omaa toimintaamme: miksi minä teen näin, miksi ajattelen näin, mikä minuun vaikuttaa. Hän korosti, että toisenlaisilla asenteilla voimme luoda välittävämmän yhteiskunnan. Kuulaa, rentoutumista ja tanssia Laivan liikuntamaistiaisissa osallistujat pääsivät kokeilemaan uusina lajeina muun muassa kahvakuulaharjoittelua, afro-brasialaista taistelutanssia capoeiraa sekä Janice Redmanin kehittämää rentouttavaa bodyflow ta. Teksti katri väisänen kuvat liisamaria kinnunen, miia malvela ja katri väisänen Järjestyksessään kuudes Kunnon Laiva risteiltiin 22. 24. elokuuta kiireettömyyden, rentoutumisen ja inhimillisen kohtaamisen hengessä. Noin 1 500 liikunta-alan toimijaa todisti onnistunutta koulutusristeilyä, joka tarjosi niin ruumiin kuin hengenkin ravintoa. Huippuluokan ohjaajat ja puhujat antoivat monelle risteilijälle uusia eväitä arjen työhön ja jaksamiseen. Näyttelyosasto ja erilaiset liikuntamaistiaiset toivat voimaa ja virikkeitä työpäiviin. Elvis elää! Verraton Klaus Thomasson juonsi Kunnon Laivan luentoosuudet. Liikunnallinen ja musikaalinen Thomasson kevensi taukoja imitoimalla julkisuuden hahmoja. Atlantis Palacen lavalla nähtiin muun muassa Juice Leskinen ja Elvis. Olkaa kuin Ellun kanat! Psykologi Keijo Tahkokallio painotti, että ihminen kestää hyvin stressiä ja kiirettä, jos muistaa huolehtia riittävästä palautumisesta. Hermosolut tuhoutuvat stressitilassa, mutta palautuvat rentoutuessa. Stressistä ei kannata huolehtia, kunhan muistaa levätä hyvin. Laadukas, levollinen uni on olennainen osa palautumista ja rentoutumista, mutta jokainen tarvitsee sitä yksilöllisen määrän, painotti Tahkokallio. Hänellä oli toimivanoloinen resepti kiireeseen. Kiire talttuu unella, liikunnalla, oleilulla ja hyvällä asenteella. Liikunnan osalta tulee muistaa palautumisen merkitys. 9

Silja Symphony 21. 23.8.2009 Helsinki Tukholma Helsinki KUNNON LAIVA 2009 Kunnossa kaiken ikää -juhlaristeily Luennoimassa muun muassa: Mistä löydän elämänilon ulkoa vai sisältä? terapeutti, mentori, kirjailija Tommy Hellsten Musiikki-iloittelua ja takuuvarmaa vauhtiviihdettä tarjoilee Teatteri Eurooppa Neljä Voimaa toisella tavalla professori, filosofi Maija-Riitta Ollila Elintavat ja elimistön rytmit ravitsemustutkija Patrik Borg Lisätietoja risteilyohjelmasta alkuvuodesta 2009 Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset likes, kki-ohjelma, puh. (014) 60 157 www.kki.likes.fi (tapahtumat) jiri halttunen järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 10

Lähtö perjantaina klo 17.00 Paluu sunnuntaina klo 9.55 KKI-ohjelma 15 vuotta Monipuolisia liikuntamaistiaisia kolmella kannella. Liikuntaelämyksiä Fatima Witickin hulvattoman energisiltä tunneilta ja Voimatoimen Tuomo Kilpeläisen tehokkaista kahvakuulatreeneistä! Mielenkiintoista toimintaa ja tutustuttavaa näyttelyosastolla. Risteilyhinnat/henkilö Hinta / hlö 4 hlöä hytissä 3 hlöä hytissä 2 hlöä hytissä 1 hlö hytissä C 7 87 115 197 B 81 97 19 6 Promenade 9 11 154 75 A 98 119 16 94 DeLuxe 17 41 Commodore 89 765 hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa aamiainen meno-paluumatkalla, deluxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen risteilyohjelma Palvelumaksu 14 euroa/lasku. Bussikuljetukset Kunnon laivalle Bussikuljetukset järjestetään (meno-paluu) seuraaville reiteille. Bussikuljetuksen toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Varaus on tehtävä 18.6.2009 mennessä. Reitti 1 kajaani (64 ), iisalmi (60 v), siilinjärvi (54 ), kuopio (5 ), mikkeli (41 ) Reitti 2 jyväskylä (4 ), jämsä (8 ), lahti (8 ) Reitti 3 vaasa (64 ), seinäjoki (58 ), ikaalinen (4 ), Tampere (8 ) Reitti 4 joensuu (61 ), imatra (44 ), lappeenranta (41 ), kouvola (1 ) 11 11

Teksti katri väisänen kuva studio juha sorri Päijät-häme tunnetaan terveysliikunnastaan maakunnallisella TeRveYsliikunTasTRaTegialla edelläkävijäksi Päijät-hämeen vahva asema terveysliikuntamaakuntana saa jatkoa juuri julkaistusta maakunnallisesta terveysliikuntastrategiasta. heinolan malli, lahti liikkeelle -hanke ja liikkumisreseptit ovat vain muutamia esimerkkejä Päijät-hämeen toimivista avauksista terveysliikuntasektorilla. strategia lupaa vastaavia myös tulevaisuudessa. Strategiassa pohditaan avoimesti ja rehellisesti muun muassa SWOT-analyysin kautta Päijät-Hämeen terveysliikunnan lähtökohtia. Analyysissa on eritelty maakunnan terveysliikunnan vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threaths). Kissa pöydällä Vahvuuksista esiin on nostettu muun muassa monipuoliset valmiit liikuntamahdollisuudet, useiden kuntien laaja terveysliikuntatarjonta, kaupunkikuntien tiivis yhdyskuntarakenne ja lyhyet etäisyydet sekä Päijät-Hämeeseen keskittynyt terveysliikunnan osaaminen. Osaamista tuovat alueen kaksi urheiluopistoa Vierumäki ja Pajulahti sekä Lahden urheilukeskus, joka on tunnettu erityisesti talviurheilukeskuksena. Heikkouksina mainitaan esimerkiksi tarjonnan yhteensovittamisen vaikeus ja ennaltaehkäisevän työn hajanaisuus eri toimijoiden kesken, liikuntapaikkojen huono kunto, kuntien liikuntahenkilöstön vähentäminen sekä vähäinen matalan kynnyksen liikuntaryhmien ja eri- tyisryhmien määrä. Terveysliikunnan mahdollisuuksia Päijät-Hämeessä ovat muun muassa yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Lisäksi mahdollisuuksina mainitaan alueellisten oppilaitosten ja urheiluopistojen hyödyntäminen sekä uudet terveysliikuntainnovaatiot. Uhkakuvina strategiassa maalaillaan palvelujen kasvavaa kysyntää, johon vastaaminen on haastavaa etenkin ikääntyneiden osalta. Myös koulutettujen ohjaajien ja vetäjien puute sekä kuntien kireän taloustilanteen jatkuminen uhkaavat terveysliikunnan asemaa maakunnassa. Terveysliikunnan edistäminen maakunnan tahtotilaksi Strategian hienous piilee monissa ehdotuksissa, jotka eivät varsinaisesti vaadi ylimääräistä rahoitusta. Ehdotukset hyödyntävät esimerkiksi jo olemassa olevia käytäntöjä. Terveysliikunnan jalansija Päijät-Hämeessä on vahva. Siitä olisikin hyvä ponnistaa strategian toimenpide-ehdotusten luotsaamana eteenpäin. Joihinkin ehdotuksiin on kaavailtu hanke- ja kuntarahoitusta, mutta yhteistyö ja sitoutuminen eivät vaadi rahaa, muistuttaa Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) aluejohtaja Arto Virtanen. Seuraava haaste on siirtää strategia käytäntöön. Hyvää strategiaa ei kannata jättää vain suositukseksi, ja toteuttamista kuntien itsensä vastuulle. Virtanen toivookin, että jollekin taholle myönnetään vastuu ja resurssit valvoa, että toimenpide-ehdotukset toteutuvat. On hyvä muistaa, että euro ennaltaehkäisyyn tuottaa säästöinä neljä viisi euroa takaisin. SLU-aluejärjestön ja asiantuntijoiden yhteistyöllä PHLU sai tilauksen terveysliikuntastrategian tuottamisesta Päijät-Hämeen Liitolta. PHLU:n aluejohtaja Arto Virtanen päätti käyttää organisaationsa osaamisen lisäksi kahden ulkopuolisen asiantuntijan apua. Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori LitM Paula Harmokivi sekä Iitin eläkkeellä oleva liikuntasihteeri Matti Rantala kokosivat strategian yhdessä PHLU: n työntekijöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työ alkoi innovaatiosessiolla, jota valmisteltiin huolellisesti. Varsinainen kirjoitustyö lähti käyntiin innovaatiosession jälkeen keväällä 2008. Harmokivi ja Rantala käyttivät strategian tukena omaa asiantuntemustaan ja kokemustaan. PHLU:n toimisto osallistui laadin- 1

Päijät-hämeen terveysliikuntastrategian kärjet On hyvä muistaa, että euro ennaltaehkäisyyn tuottaa säästöinä neljä viisi euroa takaisin. Terveysliikunnan neuvottelukunta: kehittää maakunnallista terveysliikuntatoimintaa ja antaa ehdotuksia Päijät-hämeen jokaisessa kunnassa oma terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma maakunnallinen liikuntaneuvonta: mahdollisuus liikuntaneuvontaan kaikille maakuntalaisille ja ennaltaehkäisevä työ laajat ja hyvin hoidetut liikuntaolosuhteet ja -palvelut Terveysliikunnan osaaminen ja koulutus: Päijät-hämeestä terveysliikunnan osaamiskeskittymä taan pohjamateriaalin ollessa valmiina syksyllä 2008. Strategia on osa Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistusta. i Lisätietoja arto virtanen, aluejohtaja, Päijät-hämeen liikunta ja urheilu ry puh. 040 58 109, arto.virtanen@phlu.fi Päijät-hämeen terveysliikunnan visio 2020 Päijät-häme on terveysliikunnan edelläkävijä suomessa. Päijät-hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta. Päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. 1

14 Terveysliikunnan moniottelijat lassi Pöyry (vas.), Teemu Ripatti ja liisa haikonen liikuttavat, ohjaavat ja opastavat eteläsavolaisia kohti terveempää arkea.

>> ETELÄ-SAVOSSA etsitään toimivaa ratkaisua terveysliikuntayksiköksi Teemu Ripatti ei kauan kädet taskussa seisoskele. edellinen terveysliikunnan hanke päättyi vuodenvaihteessa 008, ja nyt isot pyörät pyörivät jälleen. etelä-savon liikunta ry:n projektipäällikkö Ripatti yhdessä mikkelin ammattikorkeakoulun projektiasiantuntija lassi Pöyryn kanssa on pyöräyttänyt käyntiin liike luo elämää! -hankkeen. Teksti katri väisänen kuva Tiina BolZ Hankkeessa testataan kolmen erilaisen mallin avulla, millainen olisi toimivin yksikkö terveysliikunnan neuvonnassa. Perusajatuksena on käyttää jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä palveluja, ei luoda kilpailevaa toimintaa. Kokeiluyksiköt perustetaan Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Tavoitteena on luoda eteläsavolainen ennaltaehkäisevän terveydenhoidon toimintamalli, joka on kopioitavissa muihin maakuntiin ja jopa Euroopan Unionin jäsenmaihin. Luomme kolmelle eri paikkakunnalle erilaisten toimintayksiköiden yhteyteen terveysliikuntayksiköt, joissa jaetaan terveysliikuntaneuvontaa sekä annetaan fysioterapiapalveluja, kertoo Ripatti. Terveysliikuntayksiköiden lisäksi hankkeen puitteissa järjestetään uusia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä sekä erilaisia terveyttä edistäviä ja liikkumiseen kannustavia tapahtumia, Ripatti jatkaa. Kolme kaupunkia kolme erilaista yksikköä Hankkeen ensimmäinen yksikkö Mikkelissä on aloittanut toimintansa syyskuussa 2008 ja muut yksiköt Pieksämäellä ja Savonlinnassa käynnistyvät tammikuussa 2009. 15

>> Eteläsavolaisen terveysliikuntayksikön toiminta-ajatus 16 Mikkelissä yksikkö on perustettu eli- Xiiri -hyvän olon palveluyksikköön, jonka toiminnasta vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opiskelijat toimivat yksikön henkilökuntana yhdessä opettajiensa ja yksityisten yrittäjien kanssa. Opiskelijat saavat työsuorituksistaan opintojaksoja sekä tärkeää käytännön työkokemusta. EliXiirin terveysliikuntayksikön työstä vastaa fysioterapeutti Paula Hämäläinen. Lisäksi Mikkelin kaupungin terveyskeskuksen yksikköön on palkattu osa-aikainen fysioterapeutti Mervi Marttinen. Liikunnanohjaamisesta vastaa Etelä-Savon Liikunnan KKI-toiminnan koordinaattori Liisa Haikonen. Pieksämäellä etsitään yhteistyötä julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Haluna olisi testata mallia jo toimivan liikuntaalan yrityksen kanssa. Savonlinnassa keskitytään terveyskeskuksen yhteyteen. Savonlinnan yksikössä tehdään yhteistyötä Tanhuvaaran urheiluopiston sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Sosterin, kanssa. Yksikköön palkataan yksi osa-aikainen liikunnanohjaaja sekä puolipäiväinen fysioterapeutti. Merkittävin osuus hankkeen rahoituksesta tulee Euroopan sosiaalirahastolta. Hanke työllistää kahdeksan henkilöä kokopäiväisesti kolmen vuoden ajan, ja sen pilottityöyhteisönä aloittaa pari- sen tuhatta henkilöä Etelä-Savon alueella työllistävä osuuskauppa Suur-Savo. Kokonaisvaltainen liikunnan palveluketju Terveysliikuntayksiköiden lisäksi kaikkiin Etelä-Savon kuntiin perustetaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, joilla tavoitellaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Myös uusia SuomiMies seikkailee -liikuntaryhmiä on suunnitteilla eri puolille maakuntaa. Lääkäreitä kannustetaan ohjaamaan potilas tarvittaessa suoraan liikuntaneuvonnan piiriin. Liian monesti lääkärissä tarjotaan pilleripurkkia ennaltaehkäisevän toiminnan sijaan. Liikuntalähetteellä potilas saakin terveysliikuntayksiköstä erilaista lääkettä elämäänsä, lupaa Ripatti. Hankkeella mahdollistetaan kokonaisvaltainen liikunnan palveluketju. Liikkumaton eteläsavolainen voi saada lähetteen terveysliikuntayksikköön terveydenhoitajalta, lääkäriltä tai työterveyshuollosta. Fysioterapeutti keskustelee asiakkaan kanssa ja määrää hänelle tietynlaisen liikuntaohjelman yhdessä liikunnanohjaajan kanssa. Liikunnanohjaaja puolestaan ohjaa erityyppisiä matalan kynnyksen ryhmiä, joihin aloittelevan liikkuja on helppo tulla. Asiakas voikin tilanteen mukaan osallistua joko hankkeen liikuntaryhmään, terveyskeskuk- sen erityisliikuntaryhmiin tai liikkua itsenäisesti. Terveysliikuntayksikön neuvonta on asiakkaille maksutonta. Asiakas voi varata ajan yksikköön myös suoraan, ilman lääkärillä käyntiä. Terveyskeskukset terveyttä edistämään Perimmäisenä tavoitteenamme on terveysliikuntayksiköiden kautta ennaltaehkäistä sairauksia ja terveydenhuollon kustannuksia, kertoo Ripatti. Hankkeella kannustetaan terveyskeskuksia mukaan terveydenedistämistyöhön. Terveyskeskuksilla on omia erityisliikuntaryhmiään, mutta ihmisten on vaikea löytää niihin. Mikkelin terveysliikuntayksikön fysioterapeutti palveleekin osan ajastaan terveyskeskuksessa, jossa hän on helposti saatavilla. Liikuntapuolella monesti unohdetaan, että yhteistyö kuntien sosiaali- ja terveyspuolen kanssa on merkittävä osa terveyden edistämistä. Juuri terveyskeskuksista löytyvät ne ihmiset, jotka liikuntaa eniten kaipaavat, tietää Ripatti. Yhteistyö on voimaa. i Lisätietoja Teemu Ripatti, projektipäällikkö, etelä-savon liikunta ry puh. 044 41 005 teemu.ripatti@esli.fi

Teksti Risto Pelkonen Kuva Juha Jormanainen [ kolumni ] Ylös, ulos ja lenkille, sanoi Tarvajärvi Kerran kysyttiin luokkatoveriltani Pentti Linkolalta, miksi mielenterveyden ongelmat ovat niin yleisiä; miksi ihmiset kulkevat otsa kurtussa, silmät rypyssä ja suupielet alaspäin. Onneton on jokainen ihminen, vastasi Linkola, jonka ei tarvitse käyttää lihaksiaan liikkumiseen paikasta toiseen tai kantamaan taakkoja, vetämään kelkkaa tai työntämään kärryjä. Totta on, että nykyaikainen liikkumattomuuden kulttuuri on epänormaali tila. Se ilmenee monenlaisina ruumiin ja mielenterveyden haittoina. Mutta yhtä totta on, että elämä voi olla hyvä, vaikka liikunta olisi sairauden tai vanhuuden vuoksi rajoittunut. Ciceron sanoin vanhus ei tarvitse norsun tai härän voimia. Suuria asioita ei saavuteta ruumiin voimalla, ketteryydellä tai nopeudella, vaan harkinnalla. Mitä itse kullakin on, sitä käytettäköön ja mitä tehtäköön, se tehtäköön voimien mukaan. Eikä pidä toimia vain ruumiin, vaan enemmänkin mielen ja hengen parhaaksi. Oma liikuntahistoriani kuvastaa liikuntakulttuurissa tapahtuneita muutoksia. Nuoruudessa liikunta ei ollut mikään itsetarkoitus, vaan tekemisen väline. Kesällä tehtiin maatalon töitä, kun miehet olivat sodassa ja soudettiin, kun ei ollut moottoriveneitä. Marjoja kerättiin ja sieniä poimittiin talven tarpeisiin. Kouluun käveltiin tai pyöräiltiin, palloa pelattiin syksyllä ja keväällä, talviiltoina luisteltiin ja pyhinä hiihdettiin. Kukaan ei ajatellut liikuntaa terveyden lähteenä, eikä sitä ylipäänsä ajateltu. Liikuttiin tarpeen mukaan ja tarpeita riitti. Tietoinen liikunnan harrastus on siten tuore tapaus suomalaisessa elämän muodossa ja terveysliikunta uusi käsite. Nyt tiedetään, että säännöllinen liikunta tuottaa hyvää mieltä, vahvistaa itsetuntoa ja kirkastaa muistia ja muita henkisiä toimintoja. Se hidastaa ikääntymiseen liittyvää luukatoa, lihasvoiman hiipumista ja yleistä kömpelöitymistä, sydämen ja verisuonien rappeutumista. Säännöllinen liikunta on paras- ta lääkettä painon vartioimisessa ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisemisessä. Terve liikunta on liikkumista liikkumisen riemusta, eikä väen väkisin vääntämistä. Jokainen liikkukoon omien voimiensa mukaan omalla tavalla omaa vauhtia, eikä toisten tahdissa, ellei sitten ole tanssilattialla. Kilometrit eivät ole tärkeitä, eivätkä kojeet tai laitteet, vaan hyvä mieli. Kaikki käy: humppa ja polkka; valssi ja jenkka; sukset ja sauvat; vesi ja jää; metsä ja maa; painot ja puntit. Yksi etsii liikunnasta hiljaisuutta ja rauhaa ja toinen reipasta mieltä kunnon porukassa. Kolmas liikkuu päästäkseen jonnekin. Jokainen syy olla lähtemättä liikkeelle on tekosyy, sanoi Urho Kekkonen. Onni on liikkua liikkumisen ilosta. Toimikaamme niin, että tämä onni koituu myös niille, joiden liikunta on syystä tai toisesta rajoittunut. i 17

Teksti anna suutari kuvat lauri kontturi ja studio juha sorri Pohjois-karjalan syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja katriina Päivinen tietää liikunnan voiman myös syöpäpotilaiden kuntoutumisesssa. liikunnasta iloa ja jaksamista syöpäpotilaan elämään 18 kuntouttavaa liikuntaa osallistumisen riemua -hanke on kuluvan vuoden alusta saakka innostanut syöpään sairastuneita naisia ja miehiä liikunnan pariin Pohjois-karjalassa. hanketta hallinnoi Pohjois-karjalan syöpäyhdistys yhteistyössä outokummun, nurmeksen, joensuun, ilomantsin ja kiteen paikallisosastojen kanssa. hankkeen avulla pyritään saamaan syöpään sairastuneet innostumaan liikunnasta ohjatussa ja turvallisessa ryhmässä. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen toimintamalli perustuu siihen, että samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten on helpompi lähteä harrastamaan ja kokeilemaan jotakin uutta yhdessä. Ryhmässä saatava vertaistuki kannustaa ihmisiä ja tutussa ryhmässä liikkuminen luo turvallisuudentunnetta. Ryhmään tulon matala kynnys on ollut syöpäyhdistyksen liikuntaryhmiin osallistuneille tärkeä tekijä. Samassa elämäntilanteessa olevien kanssa saadut liikuntakokemukset ovat antaneet monelle rohkeutta lähteä liikkumaan yksin ja osallistua myös tavallisiin liikuntaryhmiin. Esimerkiksi rintaleikatun tai avannepotilaan voi olla helpompi mennä yleiseen uimalaan yksinkin, kun hän on ensin kokenut yleiseen uimalaan menon yhdessä vertaisten kanssa, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Katriina Päivinen toteaa. Liikunta avainasemassa syöpäpotilaan tervehtymisessä Tutkimukset osoittavat, että syöpään sairastuneet potilaat usein lopettavat liikuntaharrastuksensa joko syöpädiagnoosin saatuaan tai melko pian hoitojen aloittamisen jälkeen. Syynä tähän ovat raskaiksi koetut hoidot sekä vakavan sairauden aiheuttama kriisitila ja masentuneisuus. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksen hankkeen tavoitteena onkin saada liikunnasta luopuneet löytämään tiensä takaisin liikunnan pariin. Toisaalta ryhmäliikunnan avulla pyritään innostamaan myös liikuntaa aiemmin harrastamattomat huolehtimaan kunnostaan. Liikunnalla on tärkeä merkitys niin syövän ennaltaehkäisyn kuin syövästä kuntoutumisenkin kannalta. Liikunnan avulla saavutettu hyvä fyysinen kunto auttaa potilasta kestämään raskaiden syöpähoitojen sivuvaikutukset. Toisaalta ylipaino ja liikkumattomuus ovat myös riskitekijöitä useissa eri syövissä. Liikunta auttaa painonhallinnassa, ja siitä saa myös psyykkistä hyvää oloa. Syöpään sairastunut selviytyy paremmin takaisin tavalliseen elämään, jos hän kokee olonsa kokonaisvaltaisesti hyväksi, Päivinen summaa. Allasvoimistelua ja jumppaa eri muodoissa Hankkeen tiimoilta Joensuussa, Outokummussa, Kiteellä, Ilomantsissa ja Nurmeksessa on viikoittain järjestetty tunnin mittainen allasvoimistelu. Tämän lisäksi gynekologisiin syöpiin ja rintasyöpään sairastuneille naisille tarkoitetut ryhmät ovat kokoontuneet viikoittain Joensuussa ja Nurmeksessa. Kevään ohjelmaan on kuulunut muun muassa nivelliikuntaa ja kehonhallintaa, tasapaino-, jättipallo-, keppi- ja kuminauhajumppaa sekä joogaa ja venyttelyä. Ryhmät ovat vetäneet hyvin väkeä.

Ryhmissä on ollut yhteensä noin 300 liikkujaa, joista suurin osa on käynyt liikkumassa varsin säännöllisesti. Uusia ryhmäläisiä on nimilistojen mukaan tullut myös, joten todennäköisesti kavereita on saatu mukaan kertomalla mukavasta liikuntaryhmästä, Päivinen iloitsee. Ryhmistä kipinä liikuntaan Syöpäyhdistyksen liikuntahankkeen pääkohderyhmänä ovat yli 40-vuotiaat syöpään sairastuneet naiset ja miehet. Päivisen mukaan ryhmien ikähaitari on ollut melko laaja 30-vuotiaista 70-vuotiaisiin. Pääasiassa ryhmäläiset ovat kuitenkin olleet keski-ikäisiä. Tavoitteena on ollut houkutella ryhmiin liikuntaa aiemmin harrastaneiden lisäksi myös vasta-alkajia. Aloittelijoita ryhmiin onkin saatu varsin ilahduttavasti, ja moni on saanut kipinän liikuntaan ryhmistä. Eräskin nainen innostui liikunnasta niin paljon, että osti kaupasta kaikkein kalleimmat kävelysauvat ja tekee nyt sauvakävelylenkkejä erittäin innokkaasti, Päivinen kertoo. Jatkoa luvassa Syöpäyhdistyksen hanke on otettu Pohjois-Karjalassa ilolla vastaan ja toimintaa on toivottu muillekin paikkakunnille. Yhdistyksen toiminta on tätä kautta laajentunut perinteisestä toiminnastaan uusille urille. Hyvä vastaanotto kertoo siitä, että tällainen toiminta on tullut tarpeeseen. Myös muista syöpäyhdistyksistä on tullut kyselyitä ja onnitteluita tämänkaltaisesta toiminnasta, Päivinen kertoo uuden toimintamallin saamasta vastaanotosta. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistyksestä lupaillaan myös jatkoa hyvin alkaneelle hankkeelle. Nykyisen hankkeen kokemusten perusteella Syöpäyhdistyksessä kaavaillaan jo uutta hanketta, jossa toimintaa on kehitelty eteenpäin. Jatkoa ajatellen arvokkaita kehitysehdotuksia on saatu liikuntaryhmäläisiltä. Osallistujien parannusehdotusten ja toiveiden perusteella toimintaa on jo nyt kehitetty ryhmäläisten toivomaan suuntaan. Hanke on antanut varmistusta siitä, että olemme potilasjärjestönä menossa oikeaan suuntaan kannustamalla ihmisiä liikkumaan ja kohottamaan kuntoaan sairaudesta huolimatta. i Lisätietoja Katriina Päivinen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry puh. 050 528 9637, katriina.paivinen@ pohjois-karjalansyopayhdistys.fi 19

Teemoina torstaina 12.3.2009 Syöden solakaksi, hölkäten hoikaksi vai leikaten laihaksi? Nauttien vai nääntyen, Patrik Borg, ravitsemustutkija, UKK-instituutti Liikkuen vai leikaten, Antero Kesäniemi, sisätautiopin professori, Oulun Yliopistollinen sairaala Kundit kondikseen, Hilkka Heikkilä, ylihoitaja, Helsingin terveyskeskus Kommenttipuheenvuoro Miksi se on niin vaikeeta? Mikko Kivinen, näyttelijä Kunta asukkaiden hyvinvoinnin edistäjänä Hyvinvointi kunnassa, Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kaupunkiympäristö aktivoi liikkumaan, Jukka-Pekka Flander, ylitarkastaja, ympäristöministeriö Terveellinen kaupunginosa, Herttoniemi, Paula Kokkonen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Kunta-järjestö-kumppanuus, Ari Koskinen, aluejohtaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Paneeli Kenellä on vastuu liikuttaa? Äänessä muun muassa tuottaja Raakel Lignell ja kansanedustaja Tarja Tallqvist Juhlimme Kunnossa kaiken ikää -ohjelman 15-vuotista taivalta ja palkitsemme menestyneitä paikallisia terveysliikuntahankkeita sekä vuoden liikkumisympäristöteon. Taiteellisesta puolesta vastaavat Tanssiryhmä Tommi Kitti & Co Joukkuevoimistelun maailmanmestarit, Olarin Deltat KKI-Katselmuksen iltajuhla torstaina 12.3.2009 klo 19 22, Valkoinen Sali, Aleksanterinkatu 16 18, Helsinki Iloinen iltajuhla tunnelmallisissa puitteissa illallisen ja livemusiikin tahdittamana Seurassanne Lauluyhtye Rajaton Tanssitaiteilija Tommi Kitti Saksofonikvartetti Con Sax 0 Pääseremoniamestarina imitaattori Klaus Thomasson

Tervetuloa kuulemaan tuoreimmat näkökulmat terveyden edistämiseen! KKI-juhlakatselmus porautuu kuntien ja kuntalaisten hyvinvointiin monipuolisesti alan asiantuntijoiden johdolla. Hyvinvointia edistetään kuntalaisten terveyden, työhyvinvoinnin ja viestinnän näkökulmasta. Osallistujille tarjotaan malleja sovellettaviksi ja toteutettaviksi omassa työssään. Teemoina perjantaina 13.3.2009 Työyhteisöliikunta Tulosta työyhteisöliikunnalla, Jari Sarasvuo, toimitusjohtaja, Trainer s House Oyj Kuinka Suomi pärjää terveysliikunnan edistämisessä eurooppalaisessa vertailussa? Eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston puheenjohtaja Brian Martin Viestintä voimavarana Median muodonmuutos, Antti-Pekka Pietilä, vt. päätoimittaja ja toimitusjohtaja, Suomen Lehtiyhtymä Viestintä verkossa ja muualla: voimavara vai varavoima? Pekka Aula, dosentti, Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sanat sytyttävät tuhansia tunteita ja tulkintoja, Marsa Luukkonen, suomen kielen ja kirjoittamisen kouluttaja Terveysliikunnan palveluketjut Liikkumisresepti/ -lähete aktivoinnin työkaluna, Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti Lahti liikkeelle, Matti Liukko, toimialajohtaja, Lahden kaupunki Palveluketju toimivaksi, Tarja Kivekäs, sosiaali- ja lähityön päällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ohjelma sitoumuksetta. Tervetuloa tutustumaan terveysliikuntauutuuksiin KKI-Katselmuksen näyttelyosastolle. Hinnat 16.1.009 mennessä ilmoittautuneille 180 /hlö 7..009 mennessä 0 /hlö seminaaripaketti sisältää osallistumisen katselmukseen to-pe, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä torstain iltajuhlan. Torstain seminaaripaketti 140 /hlö, sisältää iltajuhlan valkoisessa salissa Perjantain seminaaripaketti 90 /hlö Majoitus Tervetuloa Helsinkiin! Huomioi hotellikiintiöiden aikataulu ja varaa majoitus ajoissa! Osanottajille on varattu majoituspaikkoja Scandic Continental, puh. (09) 47 71, continentalhelsinki@scandic-hotels.com 18 /hh/yö ja 118 /1hh/yö Tarjous on voimassa 19.12.2008 saakka Sokos Hotel Presidentti, puh. 00 14 608, presidentti.helsinki@sokoshotels.fi, 15 /hh/yö ja 1 /1hh/yö Tarjous on voimassa 11.1.2009 saakka. majoitusvaraukset suoraan hotelleihin. varausta tehdessä mainita kki-katselmus. huonevarausten peruutusehdot suoraan hotelleista. Ilmoittautumiset 2.3.2009 mennessä etelä-suomen liikunta ja urheilu ry, www.eslu.fi Puh. (09) 61 000 1

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue testasi miehet Teksti ja kuvat liisamaria kinnunen Kemiläinen Eetu Kinnunen (41 v.) tunnustaa olevansa ikuinen laihduttaja. Vielä kolme kuukautta sitten Eetu ei harrastanut aktiivista liikkumista lainkaan. Nyt mies käy mielellään uimassa kuusi kertaa viikossa ja iltaisin vielä kävelemässäkin. Tavoitteena on 104 kiloa, johon on matkaa vielä 50 kiloa. Into on korkealla, sillä kolmessa kuukaudessa paino on pudonnut 26 kiloa. Pizzat ja pikaruoka ovat jääneet ruokavaliosta pois, ja tilalle on tullut vihanneksia ja hedelmiä. Hirveätä tämä on, mutta haluan päästä kiloista eroon, kiteyttää Eetu tuntojaan. Eetu Kari Laukkanen (41 v.) toimii kaverinsa Eetun kanssa teatterissa avustajana. Vapaaajan harrastus teatterissa on hyvä vastapaino sairaanhoitajan henkisesti ja fyysisesti kuormittavalle työlle. Kunnostakin on pidettävä huolta. Työmatkat, yhteensä 20 kilometriä, sujuvat pyöräillen. Kaksi kertaa viikossa Kari suuntaa kuntosalille ja uimaan. SuomiMies -testitulokset näyttivät, että sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrä oli 104 cm 2 (suositus on alle 100 cm 2 ) ja käsien puristusvoimatestin tulos oli keskitasoa heikompi.

Teksti miia malvela kuvat studio juha sorri >> SuomiMies seikkailee -rekkakiertue vieraili syyskuussa 2007 ja toukokuussa 2008 yhteensä 18 paikkakunnalla tuoden toreille suomalaisten miesten testitapahtuman. Testirekan lisäksi torilla oli tarjolla lajikokeiluja, terveysmittauksia, viihdettä ja kuntotietoiskuja. Rekkakiertueella testattiin kaikkiaan 7 600 osallistujaa, joista 6 100 oli miehiä. Miehet tulivat toritapahtumaan testaamaan oman kuntonsa. Päivällä testirekassa vieraili Keskinäisen vakuutusyhtiö Eteran kutsumana miehiä rakennus- ja maansiirtoalalta. Heitä oli noin 40 prosenttia kaikista testatuista miehistä. Iltapäivästä lähtien testirekka oli avoinna yleisölle. Noin puolet testatuista miehistä oli 45 65 -vuotiaita. Lihasvoimaa ja ylipainoa Rekassa testatuilla miehillä oli keskimäärin hyvin lihasvoimaa, keskiverto kestävyyskunto ja jonkin verran ylipainoa. Yli 60 prosenttia miehistä kaikissa ikäryhmissä sai puristusvoimatestistä erittäin hyvää tai hyvää kuntoluokkaa vastaavan tuloksen. Puristusvoimatesti kertoo yläraajojen lihasvoimasta ja antaa kuvan myös koko kehon lihasvoimasta. Kestävyyskunto testattiin turvallisesti lepoasennossa Polar-kuntotestillä. Miesten tulosten keskiarvo oli 40 ml/kg/ min, joka on arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä. Suurimman osan miehistä tulisi lisätä kestävyyttä kehittävää liikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa, uintia ja lenkkeilyä, sillä keskimääräinen tulos asettui kuntoluokkaan keskiverto. Kehonkoostumusta mitattiin Inbody 720 -laitteella. Yksityiskohtainen tulos kertoi muun muassa lihasmassan, rasvakudoksen sekä sisäelinten ympärillä olevan rasvan eli viskeraalirasvan määrän. SuomiMiesten rasvakudoksen osuus kehossa lisääntyi iän kasvaessa. Yli puolella yli 35-vuotiaista miehistä rasvaprosentti oli 20 tai enemmän. Miesten rasvaprosentin ylärajaksi suositellaan 20 prosenttia. Sisäelinten ympärille kertyvää viskeraalirasvaa oli miehillä keskimäärin 119 cm², kun lukeman olisi hyvä olla alle 100 cm². Perheen ja yhteisön tuki kannustaisi liikkeelle Kevään 2008 rekkakiertueella poimittiin testattuja miehiä vastaamaan liikuntakyselyyn. Vähän liikkuvat miehet, jotka harrastivat liikuntaa alle kaksi kertaa viikossa, kokivat puolison ja perheen tuen (77 %) tärkeimmiksi tekijöiksi oman liikkumisen lisäämisessä. Muita liikunnan lisäämiseen kannustavia tekijöitä olivat mahdollisuus liikkua kaverin tai ryhmän kanssa eli yhteisöllinen liikunta (70 %), vapaa-ajan lisääntyminen (70 %) sekä osallistuminen järjestettyyn liikuntatoimintaan (65 %), jossa osallistujia ohjataan tai neuvotaan. Kari Timo Anoschkin (50 v.) Porista kertoo liikkuvansa paljon, kumipyörien päällä. Linja-autoa työkseen ajava Timo reissaa ympäri Eurooppaa. Vapaa-aikana Timoa kiehtovat sekä ruuanlaitto että syöminen. Siitä lähti into osallistua SuomiMies kuntoilee ja kokkaa -kurssille helmikuussa. Herkuttelijalle on ollut mieleistä oppia valmistamaan ruokaa lisäämättä siihen litra kermaa ja kilo voita, kuten Timo asian ilmaisee. Kurssin ansiosta työmatkat linja-autohallille sujuvat nykyään kävellen tai pyörällä. Niistä kertyy kolme kilometriä suuntaansa. Kolmessa kuukaudessa painoa on pudonnut seitsemän kiloa, joten tällä tiellä yritän jatkaa, Timo kommentoi. Timo

>> Miesten asialla Koko SuomiMies seikkailee -kampanjan eri osien tavoitteena on innostaa miehet liikkeelle, tarjota ideoita ja malleja miesten liikuttamiseen sekä tukea paikallisen yhteistyön syntymistä. Kampanja ja rekkakiertue ovat saaneet paljon positiivista palautetta sekä itse miehiltä että liikunta- ja terveysalan toimijoilta. Toimintamalli on koettu tarpeelliseksi. Miesten liikunta- ja terveystottumusten edistäminen ovat tärkeitä asioita myös valtionhallinnon toimeenpanosuunnitelmissa ja ohjelmissa. SuomiMies seikkailee -kurssit ja Kansalais- ja työväenopistojen Suomi- Mies-kuntoilee ja kokkaa -kurssit ovat edelleen käynnissä eri puolilla maata. Rekkakiertueen päätyttyä SuomiMieskuntotestejä jatkavat SLU-alueet, jotka testaavat sekä miehiä että naisia kiertävällä testilaitteistolla omilla alueillaan. i Erilaiset miestyypit Kauppatieteiden kandidaatti Ari-Pekka Kaivosaari kokosi syksyn 2007 rekkakiertueelta kyselytutkimuksen perusteella erilaisia SuomiMiestyyppejä, jotka hän esitteli pro gradu-tutkielmassaaan Liikkumaan motivoivat tekijät. Vastaajat olivat 25 65-vuotiaita työntekijämiehiä. Miehet voidaan jakaa elämäntyyliprofiileiltaan neljään eri luokkaan: aktiiviset, viihteelliset, passiiviset ja liikunnalliset. Aktiiviset aktiivisuus suuntautuu teknologiaan, tietotekniikkaan ja uudistuksiin käyttävät eniten aikaa television katseluun ja internetiin aktiivisia penkkiurheilijoita lukevat, seuraavat populaarikulttuuria, tapaavat ystäviä ja viihtyvät myös kotona vain 15% harrasti kunto- ja hyötyliikuntaa riittävästi ajanpuute ja pitkät työajat este säännölliselle liikuntaharrastukselle valtaosa avio- tai avoliitossa, ryhmässä eniten alle 5- vuotiaita Viihteelliset viettivät ryhmistä eniten aikaa poissa kotoa populaarikulttuurin, liikunnan ja ystävien parissa suurimmalla osalla liikunta kuului jokapäiväiseen elämään lähes kaikilla itselle sopiva liikuntamuoto eniten perheettömiä ja yksin asuvia miehiä keski-ikä hieman muita ryhmiä korkeampi Passiiviset viettävät mielellään koti-iltoja perheen ja läheisten kanssa kiinnosti vähiten tekniikka, viihde, television katselu, seuratoiminta, penkkiurheilu ja liikunnan harrastaminen ajanpuute tärkein syy liikunnan harrastamisen vähyyteen kaipasivat eniten perheen ja ystävien tukea liikunnan harrastamisessa suurin osa avo- tai avioliitossa ja talouden koko yli kolme henkeä Liikunnalliset eniten yli neljä kertaa viikossa liikkuvia elämäntyyli perinteinen, teknologia ja viihde eivät kuulu jokapäiväiseen elämään liikunta, perhe ja penkkiurheilu tärkeitä eniten yli neljä kertaa viikossa kuntoliikuntaa harrastavia kiinnostuneita uusista liikuntalajeista ja mahdollisuudesta osallistua työnantajan tarjoamaan liikuntaan eniten yli neljän hengen talouksia, ikäryhmältään tasaisesti jakautunut 4

Kuvat Pirjo Pitkänen, Satakunnan Kansansoudun kuvagalleria Teksti Kaisa Koivuniemi Satakunnan Kansansoutu järjestettiin tänä vuonna 24. kerran. Pari vuotta sitten käynnistyneet Maakuntaretket jatkuivat tänäkin vuonna. Retkivalikoimasta löytyi monenlaisia mahdollisuuksia tutustua Suomen luontoon ja oman alueensa retkeilyreitteihin sekä retkikohteisiin niin patikoiden, soutaen kuin pyörän selässä matkaa taittaen. Suurin osa retkistä järjestettiin valtakunnallisella Liikkujan viikolla syyskuun puolivälissä, mutta retkeilemään pääsi huhtikuusta lokakuuhun. Maakuntaretkeilyä keväästä syksyyn Retkiä monenlaiseen makuun Ympäri Suomea järjestetyistä retkistä oli valittavana esimerkiksi lintuteemainen kevätretki, pyöräsuunnistus tai soututapahtumia. Perinteisempää patikointia oli tarjolla eripituisilla vaelluksilla muun muassa Lapin erämaassa, kainuulaisissa ruskamaisemissa sekä Varsinais-Suomen saaristossa. Pienempiä retkiä toteutettiin lisäksi kaupunkien läheisyydessä sijaitsevilla viheralueilla ja luontopoluilla. Retkeiltiinpä Uudellamaalla jopa suokävellen hetteisellä suoalueella. Maakuntaretkiin kuuluvaan Satakunnan Kansansoutuun oli mahdollista osallistua joko kanootilla, soutuveneellä tai kirkkoveneellä. Kyseessä on leppoisa kaikenikäisille soveltuva koko perheen retkisoututapahtuma, joka keräsi heinäkuisena viikonloppuna lähes 1 500 soutajaa, mukaan lukien soutupassin lunastaneet, lapset ja vaihtosoutajat. Maakuntaretket ovat vakiinnuttaneet paikkansa Retkiä järjestettiin useimmilla SLU-alueilla ja retkipäiviä kertyi yhteensä lähemmäs 50. Valtaosa retkistä oli päiväretkiä, mutta osa pidempiä, yhden tai kahden yön yli kestäviä. Osallistujia kaikilla retkillä oli yhteensä noin 3 500 henkeä. Retkestä riippuen matkaa taivallettiin pienemmällä porukalla muutaman kymmenen hengen voimin, kun taas osalla retkistä oli osallistujia useampikin sata, ellei jopa tuhat. Järjestettävien retkien ja niille osallistuvien määrissä on pientä vaihtelua, mutta retket näyttävät säilyttäneen suosionsa ja vakiinnuttaneen paikkansa pääjärjestäjiensä SLU-aluejärjestöjen ja Suomen Ladun paikallisyhdistysten tapahtumakalentereissa. Huomio retkeilyreitteihin Paikkakunnan retkeilymahdollisuuksiin tutustuttamisen lisäksi Maakuntaretkillä on tavoitteena he- Kainuun Maakuntaretkellä vaellusviikonloppuna Paljakassa patikoitiin upeissa ruskamaisemissa. rättää kuntien huomio retkeilyreittien palveluvarustukseen, kuten karttoihin, opasteisiin ja taukopaikkoihin. Retkillä kuljetaan oppaan johdolla, joten mukaan on helppo lähteä ilman aikaisempaa retkeilykokemusta. Maakuntaretkien järjestelyihin osallistuivat SLU-aluejärjestöjen ja Suomen Laun paikallisyhdistysten lisäksi lukuisat tahot, kuten kunnat sekä kyläyhdistykset. Maakuntaretkien ideasta sekä tänä vuonna järjestetyistä retkistä voi lukea lisää osoitteesta www.ulos.fi. i 25

Teksti ja kuvat liisamaria kinnunen Yhdyskuntasuunnittelun merkitys terveyden edistäjänä kasvaa Kärjessä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden edistäminen espanjan Barcelonassa kaupunkipyörän lainaaminen onnistuu, jos osaa joko espanjaa tai katalaania. kuva antero naskila Yhdyskuntasuunnittelun merkitys arkiliikuntaa tukevien olosuhteiden osalta on tiedostettu entistä tärkeämmäksi terveyttä edistävän liikunnan saralla, niin kotimaassamme kuin kansainvälisestikin. eurooppalaisen terveysliikuntaverkoston konferenssissa tämän vuoden syyskuussa glasgowssa skotlannissa yhdyskuntasuunnittelu, ja eritoten pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet, olivat näyttävästi esillä esitysten teemoissa. 6 Helsingissä pyöräteiden toimivuutta parannetaan ja uusia reittejä rakennetaan lisää. Amsterdam tunnetaan pyöräilykaupunkina, jossa on myös laadukkaat pyöräparkit. Onko terveydenhuollon kokonaisbudjettia räjähtävästi uhkaavien elintapasairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen hoitokustannuksilla mitään tekemistä elinympäristömme liikkumisen olosuhteisiin? Myöntävää vastausta ei tarvitse kaukaa hakea. Elintapasairauksia voidaan ehkäistä yhtäältä liikunnan avulla. Puutteellisia tai toimimattomia olosuhteita paremmin liikuntaan motivoi viihtyisä, turvallinen ja arkiliikuntaan kannustava elinympäristö. Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan maassamme lisää Kevyen liikenteen väyliä on maassamme maanteiden varsilla lähes 5 000 kilometriä. Tarve on Tiehallinnon mukaan kaksinkertainen. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen jää valtion hallinnossa painoarvolta vähäiseksi. Vaikuttaako siihen se, että valtion budjetissa kevyen liikenteen kohteet sisältyvät perustienpidon määrärahaan? Viime vuonna valtion toimesta kevyen liikenteen väyliä rahoitettiin maanteiden varsilla yhteensä 66 kilometriä. Kehitys on jatkunut vastaavana tänä vuonna. Nykyisellä rakentamisvauhdilla menee 75 vuotta, ennen kuin tämänhetkinen tarve on tyydytetty. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen maanteiden varsille onkin jäänyt osin kuntien vastuulle. Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat väestön terveyteen Vaikka vapaa-ajan liikunnan määrä on Suomessa noussut viimeisen 30 vuoden aikana, työmatkojen ja työhön liittyvän liikunnan määrä on vähentynyt. Yhteiskunnallinen huoli on nimenomaan vähentyneessä arkiliikunnassa. Arkiliikunta on yksi helpoimmista keinoista ylläpitää ja edistää kansalaisten terveyttä. Yhteiskunnan rakenteet voivat osaltaan tukea tai vaikeuttaa arkiliikkumistamme. Autoilua suosiva liikenne perustuu kansantalouden edistämiseen, kuten sujuvien kuljetusjärjestelmien takaamiseen. Kansalaisten terveys ei saisi jäädä tässä suunnitteluketjussa unohduksiin. Yhdyskuntasuunnittelua pohjaavissa poliittisissa ja taloudellisissa yhteyksissä kansalaisten terveysnäkökulma elinympäristön olosuhteiden osalta täytyisi nostaa näkyvämmin esiin. Kyseeseen tulee erityisesti arkiliikunnan olosuhteista kävelyn ja pyöräilyn tukeminen. Työ- ja asiointimatkojen taittaminen kävellen ja pyöräillen vaatii sujuvaa ja turvallista kevyen liikenteen verkostoa. Toimivat arkiliikuntaa suosivat kävely- ja pyöräilyolosuhteet ovat perusta kansalaisten hyvinvoinnille, kaikissa ikäryhmissä.

Veronassa italiassa kaupunkipyörien käyttöönopastus on myös englanniksi. [ ympäristö liikuttaa ] Kööpenhaminalaisille pyöräily on arjen liikkumismuoto. Autoilu säästää aikaa, mutta heikentää terveyttä Autoileva elämäntapa on Suomessa enemmän sääntö kuin poikkeus. Autoilevassa yhteiskunnassa liikkumiseen käytetty aika nousee keskiöön. Vaikka joukkoliikennettä yritettäisiin parantaa lähikauppojen lopettamisen jälkeen hypermarketteihin suunnattaessa, ei ajansäästöstä voida puhua. Ei voida myöskään puhua kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä. Ihminen on mukavuuteen taipuvainen. Kun pihalla tai kadun varressa on auto, jolla pääsee helposti paikasta toiseen, ei kellarissa oleva polkupyörä juolahda välttämättä edes vaihtoehtona mieleen, vaikka kysymyksessä saattaa olla muutaman kilometrin matka. Tehtävää on toki asenteidemme muuttamisessa pyöräilyä ja kävelyä suosiviksi. Lapset oppivat jo nuorena autoilevan elämäntavan, kun heitä kuljetetaan harrastuksiin ja kouluun autolla puutteellisten pyöräily- tai kävelyolosuhteiden vuoksi, tai totutun tavan vuoksi. Asenteita on kuitenkin helpompi muuttaa, kun olosuhteet ovat kunnossa. Mallia Euroopan pyöräilykaupungeista Kaupunkikeskustojen pyöräreittien suunnittelu on haaste. Esimerkit eurooppalaisista kaupungeista osoittavat, että pyöräilyssä on vetovoimaa liikkumismuotona, kun sujuvaan kevyen liikenteen verkostoon ja pyöräilyn mahdollisuuksiin panostetaan. Kööpenhamina valittiin tänä vuonna maailman ensimmäiseksi Pyöräilykaupungiksi. Suur-Kööpenhaminan 1,7 miljoonan asukkaan kaupungissa kehutaan jokaisen paikallisen pyöräilevän. Työmatkapyöräilyä harrastaa reilut 30 prosenttia. Amsterdamin asukasmäärä on 751 000, ja kaupungissa melkein puolet kaikesta liikenteestä taittuu pyöräillen. Kaupunkilaisista noin 40 prosenttia pyöräilee työmatkansa. Pyöräily on kätevin tapa liikkua kaupungissa, jossa pyöräilyverkosto on kattava ja sujuva. Kaupunki korostaa myös ympäristöystävällistä liikkumistapaa. Pyöräilyolosuhteita kehitetään Helsingissä Helsingin noin 1 200 kilometrin mittainen pyörätieverkosto on jo varsin kattava. Monin paikoin merenrantoja myötäilevä reitti on viihtyisä. Haasteellista Helsingin pyörätieverkostossa on monien pyöräteiden laatu. Päällyste-, reunakivi- ja näkyvyysongelmat sekä paikoin myös ahtaus ja pyörätielle pysäköidyt autot haittaavat pyöräilyn mukavuutta jopa rajoittaen pyöräilyä. Polkupyörätelineitä kaivataan keskustaan lisää. Lisäksi on paikkoja, missä pyöräteitä pitäisi olla, mutta ei vielä ole. Siellä pyöräilijä joutuu polkemaan vilkkaan autoliikenteen seassa, kertoo liikenneinsinööri Antero Naskila Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Luvassa on kuitenkin suuria, hienoja parannuksia, lupaa Naskila. i 7

Teksti anna suutari kuvat ReeTa hyttinen ja jutta Pasma lapin luonto innostaa pelkosenniemeläiset liikkumaan Pelkosenniemeläiset ovat lähteneet joukolla lapin luontoon liikkumaan ja virkistäytymään Pelkosenniemi kuntoon! -hankkeen innoittamina. viime talvena käyntiin polkaistu hanke on vienyt kyläläisiä muun muassa lumikenkäilemään kuutamossa sekä tutustuttanut kymmeniä kyläläisiä sauvakävelyn saloihin. 8 Kyläsuunnitelmasta liikkeelle Vuonna 2005 Pelkosenniemellä toteutettiin kyläsuunnitelma, jonka tavoitteena oli kartoittaa kylän tärkeimmät kehityskohteet. Kyläsuunnitelma sisälsi kuntalaisten taholta paljon liikuntaan liittyviä toiveita, jotka osoittivat, että kuntaan tarvittiin uutta liikuntatoimintaa. Suunnitelman innoittamana Pelkosenniemelle rakennettiin oma kuntosali, joka onkin ollut kuntalaisten ahkerassa käytössä. Myös Pelkosenniemen kyläyhdistys päätti omalta osaltaan tarttua haasteeseen kyläläisten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi, ja niin syntyi Pelkosenniemi kuntoon! -hanke. Hankkeen tavoitteena on houkutella liikkumattomat tai vähän liikkuvat kyläläiset mukaan liikunnan pariin. Pääkohderyhmänä ovat yli 40-vuotiaat kuntalaiset, mikä on luontevaa kunnassa, jonka ikärakenteessa yli 40-vuotiaat ovat vahvasti edustettuna. Onnistuimme tavoitteessamme yli 40-vuotiaiden aktivoimiseksi todella hyvin, sillä yli 90 prosenttia osallistuneista on ollut juuri kyseisestä ikäryhmästä, Pelkosenniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reeta Hyttinen riemuitsee.

Pelkosenniemi kuntoon! -hanke perustuu lappilaiseen liikuntamalliin, jonka ajatuksena on innostaa kuntalaisia liikkumaan luonnossa. Lähiympäristön liikuntamahdollisuudet hyötykäyttöön Pelkosenniemi kuntoon! -hanke perustuu lappilaiseen liikuntamalliin, jonka ajatuksena on innostaa kuntalaisia liikkumaan luonnossa. Keskellä Lappia, 137 kilometriä Rovaniemeltä koilliseen, Pyhätunturin kainalossa sijaitsevan Pelkosenniemen upea luonto tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia virkistymiseen. Kunnassa on paljon retkeily-, vesistö- ja pyöräilyreittejä. Pyrimme hankkeen avulla hyödyntämään lähiympäristömme ainutlaatuisia luontoliikuntamahdollisuuksia ja samalla herättämään paikalliset huomaamaan oman paikkakunnan luonnon tarjoamat liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuudet, Hyttinen kertoo. Hankkeen tiimoilta Pelkosenniemellä järjestettiin talven ja kevään aikana lumikenkävaellus kuutamossa, hiihtoretki, verkkaritanssit sekä useita sauvakävelykouluja. Alkuvuoden tempaukset houkuttelivat useita kyläläisiä liikuntakokeilujen pariin. Yhteensä talven ja kevään tapahtumissa kävi 123 henkilöä, mikä on reilun tuhannen asukkaan kunnassa varsin mukavasti. Esimerkiksi sauvakävelykoulujen suosio yllätti järjestäjät positiivisesti. Sauvakävelyoppia haki seitsemästä eri tapahtumasta yhteensä 63 kyläläistä. Sauvakävelykiertue oli hyvä esimerkki siitä, että saimme liikkeelle entuudestaan vähän liikkuneita ihmisiä. Kohtaamispaikat valittiin kylien keskelle; eräällä kylällä paikkana oli neljän tien risteys, toisella taas rivitalojen pihamaa. Mukaan tuli paljon niitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta lajista ja myös vähän liikkuvat tulivat ystävien ja tuttavien mukana, liikuntaryhmien ohjaaja Jutta Pasma kertoo. Tänä syksynä Pelkosenniemelle on jo järjestetty ohjattua kuntosaliharjoittelua sekä luento terveydestä ja liikunnasta, joka houkutteli paikalle 80 kuulijaa. Kuntoutuslääkäri Matti Laulaisen luentoa otsikolla Keho on paras ystävämme, se ei valehtele koskaan tultiin kuulemaan aina lähikunnista saakka. Syksyksi Pelkosenniemellä on suunnitteilla myös kuutamokävelyä säiden salliessa. Innostus luo uusia ideoita Hankkeen saama vastaanotto kuntalaisten keskuudessa on ollut erittäin positiivinen ja ilmapiiri hyvin innostunut. Myös terveyskeskuksen suunnasta hanke on saanut kiitosta liikunta-asioiden edistämisestä kunnassa. Hyttisen mukaan kuntalaisilta on tullut paljon kyselyitä ja ehdotuksia uusista lajeista. Sauvakävelyyn on toivottu sellaista epävirallista porukkaa, joka lenkkeilisi säännöllisesti. KKI-kuntokortit ovat olleet ahkerassa käytössä Pelkosenniemellä. Kortteja on jaettu keväällä useassa eri pisteessä, ja lokakuussa kaikkien kortin palauttaneiden kesken arvottiin soutulaite. Myös muuta KKI-materiaalia on Pelkosenniemellä ollut esillä muun muassa kuntosalilla ja niitä on jaettu myös erilaisissa tapahtumissa. Materiaaleista on ollut paljon iloa osallistujille, Hyttinen kiittelee. Kunnalta kannustusta ja kiitosta Pelkosenniemen kunta on osallistunut Pelkosenniemi Kuntoon! -hankkeeseen tarjoamalla hankkeen käyttöön tiloja. Kunnan nuoriso- ja liikuntasihteeri on myös ollut apuna hankkeen toteutuksessa. Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen pitää hanketta erittäin merkittävänä kunnan kannalta. Tällainen toiminta on hyvä esimerkki siitä, mitä kunta on asettanut omissa strategioissaan ja toiminnallisissa ratkaisuissaan ensisijaisen tärkeäksi. Eli ennaltaehkäisevää työtä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä fyysisen että henkisen turvaamiseksi ja parantamiseksi. Kaiken muun hyvän lisäksi tämän työn vaikutukset näkyvät positiivisesti kunnan taloudessa muun muassa pienentyneinä terveydenhuollon menoina. Tämä puolestaan parantaa kunnan mahdollisuuksia tukea esimerkiksi vapaaehtoistoimintaa myös taloudellisesti, Parkkinen hehkuttaa. i Lisätietoja Reeta Hyttinen, Pelkosenniemen kyläyhdistys ry:n sihteeri, reeta.hyttinen@pp.inet.fi, puh. 040 768 0831 Jutta Pasma, liikuntaryhmien ohjaaja, jutta.pasma@pelkosenniemi.fi puh. 040 540 5060 29

kunnat ja yhdistykset yhteistyöhön erityisryhmien liikunnassa VIRVELI-HANKKEELLA Teksti katri väisänen kuvat heidi hölsömäki ja mari männistö liian vähän terveytensä kannalta liikkuvia on paljon myös erityisryhmissä, joiden liikuttamisen haasteet löytyvät usein muualtakin kuin vain kohderyhmän tavoittamisesta. lounais-suomen viisi kuntaa lähtivät mukaan pilottikunniksi edistämään erityisryhmien terveysliikuntaa soveltavan liikunnan soveli ry:n koordinoimassa hankkeessa. Virtaa verkostoihin liikunnasta Virveli -hankkeella tarjotaan malleja paikalliseen terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan. Samalla pyritään vastaamaan soveltavan liikunnan haasteisiin. Konsultointi- ja kehittämishanke on käynnistynyt vuonna 2006 ja jatkaa toimintaansa vuoden 2009 loppuun. Pilottikuntina toimivat Halikko, Huittinen, Rauma, Turku ja Ulvila. Hanketta rahoittaa opetusministeriö. Toimintatavat ja tavoitteet kunnan mukaan SoveLin 18 jäsenjärjestön paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntatoiminnan tueksi on tarvittu jo pitkään yhteis- työn lisäämistä eri toimijoiden kanssa, tehtävien selkiyttämistä sekä toimintaedellytysten turvaamista, kertoo Virvelihankeen ohjausryhmän puheenjohtaja Helena Ylikylä-Leiva MS-liitosta. Erityisryhmien liikkumisen haasteina ovat muun muassa esteettömien tai erityisryhmien liikuntaan soveltuvien liikuntapaikkojen vähyys, koulutettujen ohjaajien puute, yksipuoliset lajit sekä hajanainen verkosto, jossa monet toimijat tekevät työtä yksin ja osin päällekkäin toisten toimijoiden kanssa. Hankkeen alussa pilottikunnissa on koottu yhteen soveltavan liikunnan toimijat: paikallisyhdistykset, kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimi sekä muut tahot. Kokoontumisten pohjalta on yhteistyössä laadittu kehittämissuunnitelma sekä tarkasteltu tarpeet ja puutteet. Yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja on sovellettu kussakin pilottikunnassa hieman eri tavoin, mikä on hankkeen rikkaus. Tavoitteena on ollut kehittää toimintaa juuri pilottikuntalähtöisesti, Ylikylä-Leiva toteaa. Tavoitteet realistisia, mutta vaativat työtä Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteistyötä pilottikuntien ja niissä toimivien paikallisyhdistysten välillä siten, että yhdistysten piirissä terveyttä edistävä liikuntatoiminta saataisiin osaksi kunnan hyvinvointipalvelujen ketjua. onnistumisen iloa song-urheilukilpailuissa: Reijo hed tuulettaa pallonheiton kultaista mitalia, atso karjalainen ja mikko luoma himmeämpiä. huittisten alueen yhdistykset, seurat ja muut toimijat vastasivat kehitysvammaisten pohjoismaisten kilpailujen käytännön järjestelyistä. Pitkän aikavälin tavoitteita on vielä vaikea arvioida, mutta liikkuvien ja erityisryhmille järjestettyjen liikuntaryhmien määrä on pilottikunnissa jo lisääntynyt, iloitsee Ylikylä-Leiva. Hanke on jo osoittanut, että tavoitteet ovat realistisia, mutta vaativat vahvaa panosta monelta taholta: aikaa, rahaa ja henkilöresursseja. Haasteena onkin vakiinnuttaa hankkeen kautta saadut hyvät mallit käytäntöön ja levittää niitä eteenpäin. Lisätietoja helena Ylikylä-leiva, toimitusjohtaja, msliitto, virveli-hankkeen ohjausryhmän pj., puh. 0400 789 74, helena.ylikyla-leiva@ms-liitto.fi Riitta samstén, liikunnan erikoissuunnittelija, ms-liitto, puh. 0400 88 56, riitta.samsten@ms-liitto.fi Julkaisu hölsömäki, heidi (toim.). (008) Yhdessä liikkeelle. Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina. edita ja soveli. soveltava liikunta soveli ry edistää terveyttä ja toimintakykyä kohentavaa ja ylläpitävää soveltavaa liikuntaa tavoitteena on lisätä liikunnan yhdenvertaisia edellytyksiä, liikunnan harrastusta sekä kuntoa ylläpitävää aktiivista elämäntapaa elämänkaaren eri vaiheissa. toiminta alkanut 199 suomen erityisliikunnan yhdistyksenä 18 jäsenjärjestöä, joiden kautta 6 000 jäsentä 0

Terveysliikunnassa tapahtuu EDUSKUNNAN SuomiMiehet ja SuomiNeidot testattiin K Eduskunnan liikunta- ja virkistyspäivää vietettiin 24.9.2008 Eläintarhan kentällä Helsingissä. Eduskunnan päiväjärjestykseen merkittynä liikuntapäivänä eduskuntalaiset muun muassa sauvakävelivät, pelasivat jalkapalloa, puistojumppasivat ja kokeilivat lypsyjakkaran heittoa. Halukkaat pääsivät testaamaan kuntoaan myös UKK-kävelytestillä ja Cooperin testillä. KKI-ohjelma toi tapahtumaan yhdessä kansanterveysjärjestöjen kanssa SuomiMies seikkailee -rekkakiertueelta tutun testipaketin. Eduskunnan SuomiMiehet ja SuomiNeidot pääsivät mittaamaan Polar-kuntotestillä kestävyyskuntoaan, puristusvoimamittarilla ylävartalon lihasvoimaansa sekä InBodylla kehonkoostumustaan. Kansaterveysjärjestöt mittasivat kolesterolia, verenpainetta, verensokeria ja keuhkojen kuntoa. Koko testikierroksen jälkeen LIKESin ja KKI-ohjelman asiantuntijat antoivat osallistujille henkilökohtaista palautetta ja vinkkejä elämätapa- ja liikuntatottumuksiin. Pertti veltto virtanen (oik.) sai palautetta testituloksistaan likesin testauspäällikkö jarmo heiskaselta. hyvässä kunnossa ollaan, kertoi tyytyväinen virtanen. Tranemon suomi-seurasta erkki Pöyhönen (vas.), jouko Riikonen, Pentti Parkkinen, Pentti vuorimäki, Ruotsinsuomalaisen liikunta- ja urheiluliiton, Rslu:n, edustaja Teuvo nevala sekä ryhmän vetäjä juhani karvonen. suomimies seikkailee -kampanja kiinnostaa RuoTsissa K Tranemon Suomi-Seura Ruotsista piipahti Suomi- Mies-koulutusristeilyllä Helsinkiin aurinkoisena syyspäivänä. Tranemon Suomi-Seurassa toimii SuomiMies seikkailee -ryhmä. Ohjelmassa on viikoittain kävelyä, mutta ehdotusten mukaan miehet suuntaavat kokeilemaan eri lajeja, kuten kalastusta ja ampumista. Helsin- gissä ruotsinsuomalaiset SuomiMiehet tutustuivat Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies -kampanjaa, josta ideoita kehitellään Ruotsiin soveltuviksi. Tavoitteena on saada ruotsinsuomalaiset miehet liikkeelle. 1

Motion är hälsa -dagen, lek tillsammans med familjen K Motion är hälsa -dagen firas år 2009 på Morsdagen den 9.5. Dagen ingår i Världshälsoorganisationen WHO:s internationella kampanj vars målsättning är främjandet av fysisk aktivitet som en del av hälsosamma livsvanor. Meningen är att så många organisationer, föreningar och samfund som möjligt ska arrangera lokala motionsaktiviteter under Motion är hälsa -dagen. Morsdagen till ära rör vi på oss under temat Rörelse här och nu ut på gården med familjerna. I form för livet -programmet kläcker ide er till motionsevenemang för hela familjen på olika håll i Finland tillsammans med TELI- rådet för familjemotion. (TELI= Terveyttä Edistävä Liikunta = Hälsofrämjande Fysisk Aktivitet) Tilläggsinformation www.liikuterveemmaksi.fi www.who.int/moveforhealth/en/ NATUREN I LAPPLAND inspirerar ortsborna i Pelkosenniemi att röra på sig K Projektet Kondisen upp i Pelkonsenniemi! har inspirerat stora skaror att åka till Lappland för att slappna av och röra på sig. Projektets målsättning är att i motionens tecken locka med bybor, som inte alls rör på sig eller rör på sig för lite. Den huvudsakliga målgruppen är över 40-åringar, vilket är mycket naturligt i en kommun där över 40-åringarna är kraftigt representarade i åldersstrukturen. Kondisen upp i Pelkosenniemi -projektet baserar sig på en motionsmodell från Lappland, där tanken är att inspirera kommuninvånarna att röra på sig i naturen. Pelkosenniemi, i mitten av Lappland, 137 kilometer nordost om Rovaniemi, i armhålan av Pyhätunturi, erbjuder en fantastisk natur med många olika möjligheter till rekreation. Kommunen erbjuder otaliga färdvägar för utflykter och cykelturer samt utfärder på sjöar. Snöskovandring i månskenet, skidutfärd, dans i joggingdräkt och flera stavgångskurser arrangerades under vintern och sommaren i samband med Pelkonsenniemi-projektet. Tilläggsinformation Reeta hyttinen, sekreterare, byförenigen i Pelkosenniemi rf, tfn 040 768 081, reeta.hyttinen@pp.inet.fi jutta Pasma, ledare för motionsgrupperna, tfn 040 540 5060, jutta.pasma@pelkosenniemi.fi

Glädje och kraft ur rörelse i cancerpatientens liv K Rehabiliterande fysisk aktivitet Ett nöje att delta -projektet i Norra-Karelen, har från början av det gågna året inspirerat kvinnor och män, som insjuknat i cancer, att deltaga i motion. Norra- Karelens Cancerförening administrerar projektet i samarbete med lokalavdelningarna i Outokumpu, Nurmes, Joensuu, Ilomantsi och Kitee. Verksamhetsmodellen i Norra-Karelen bygger på tanken att mänskor i liknande livssituation har lättare att prova på någon hobby eller något nytt när de gör det tillsammans. Det jämlika stöd man får i en grupp uppmuntrar människor och en bekant grupp skapar en känsla av trygghet. Den låga tröskeln har varit en betydande faktor för deltagandet i cancerföreningens motionsgrupper. Fysisk aktivitet är av stor betydelse både i förebyggandet av cancer samt i rehabiliteringen. Den goda konditionen man får av fysisk aktivitet hjälper patienten att klara av de bieffekter den tunga cancervården medför. Fysisk aktivitet hjälper en att bemästra vikten och ger psyksiskt välbefinnande. Tilläggsinformation Katriina Päivinen, verkasmhetsledare, Cancerföreningen i Norra-Karelen rf, tfn 050 528 9637, katriina.paivinen@ pohjois-karjalansyopayhdistys.fi Hälsomotionsenhetens verksamhetstanke I södra Savolax spanar man efter ett funktionsdugligt hälsomotionskoncept K Rörelse skapar liv! -projektet provar tre olika modeller för att komma underfund med det mest funtionsdugliga sättet för hälsomotionrådgivning. Grundtanken är att utnyttja redan befintlig offentlig och privat service, inte att skapa konkurrerande verksamhet. Försöksenheter grundas i St. Michel, Pieksämäki och Nyslott. Målsättningen är att skapa en verksamhetsmodell för den förebyggande hälsovården i södrasavolaxisk anda. Modellen skall gå att kopiera i andra landskap och t.o.m i Europeiska Unionens medlemsländer. På tre olika orter skapar vi en häl- somotionsenhet i samband med olika verksamhetsenheter. I hälsomotionsenheten ges hälsomotionsrådgivning samt fysioterapiservice, berättar projektledare Teemu Ripatti från Södra Savos Idrott. Utöver hälsomotionsenheterna arrangeras i samband med projektet flera nya lågtröskel-motionsgrupper samt olika evenemang som främjar hälsa och uppmuntrar till fysisk aktivitet, fortsätter Ripatti. Tillägginformation Teemu Ripatti, projektledare, Södra Savos Idrott rf, tfn 044 341 0053, teemu.ripatti@esli.fi 33

Merrell tarjoaa yli 25 vuoden ammattitaidolla laadukkaita entistä paremmin ulkoliikuntaan sopivia kenkiä. Vuosien kehityksessä kengät ovat keventyneet, niistä on tullut kestävämpiä, muodikkaampia ja istuvampia. Juoksijoille ja lenkkeilijöille kengät ovat enemmän kuin kengät ne ovat avain hyvään suoritukseen. Kyse ei ole vain lenkistä, vaan entistä paremmasta lenkistä! Merrellin lähtökohtana on kehittää kenkiä liikkumisen edellytysten ehdoilla. ST Cadence taan. Outlast - sukka pitää jalan lämpimällä säällä viileänä ja päinvastoin. Kevyesti tuettu kenkä CP Paragon soveltuu hyvin sauvakävelyyn ja lenkkeilyyn, sillä kengän pohja on kevyesti tuettu sekä kanta- ja päkiävaimennettu. CP Paragon Pronaatiokenkien kategoriassa on kaksi mallia juoksijoille, jotka tarvitsevat tukevan, jalan asentoa korjaavan kengän. Mallit ovat kanta- ja päkiävaimennettuja, kiertojäykkiä, kevyitä ja pohjaltaan hyvin rullaavia. Vaikka juoksijalla ei olisikaan pronaatiota, ei pro- naatiokengän käytöstä ole mitään haittaa. Kuvassa CT Stamina. CT Stamina Viimeiseen kategoriaan kuuluu keva CT Marquis, joka sopii selkeästi tuylipronatoivalle eli sisäänpäin kääntyvälle jalalle. Marquis on kanta- ja päkiä- CT Marquis Erilaisia kenkiä erilaisille jaloille Merrellin juoksu- ja lenkkeilykengät voidaan jakaa neljään eri kategoriaan: normaali kenkä, kevyesti tuettu kenkä, pronaatiokenkä sekä ylipronaatiokenkä. Normaalien kenkien kategoriasta löytyy kaksi hyvää vaihtoehtoa lenkkeilijöille ja juoksijoille, jotka eivät tarvitse tukea, mutta haluavat hyvin vaimennutun kengän. Kengät ovat kanta- ja päkiävaimennettuja. Esimerkiksi ST Cadence on DWR-käsitelty kosteutta vasvaimennettu, kiertojäykkä, kevyt ja rullaava juoksukenkä. Kenkä ominaisuuksien, ei hinnan perusteella Tämänpäivän erilaiset juoksu- ja lenkkeilytarkoitukseen soveltuvat kengät ovat hyvin teknisiä ratkaisuja. Oikean kengän valintaan tarvitaan myyjältä tietämystä jalan rakenteesta ja toiminnasta sekä kenkien erilaisista ominaisuuksista. Hyvä kenkä on hintansa väärtti. Kengät tulee valita tarvittavien ominaisuuksien, ei niinkään hinnan perusteella. Usein kuitenkin hinta on yhteydessä kenkien hyviin ominaisuuksiin, kuten kiertojäykkyyteen, pronaatiotukeen ja iskunvaimennukseen mitä enemmän ominaisuuksia, sitä arvokkaampi kenkä. Teksti sami PiiPaRinen, merrell Finland kuvat merrell Finland Hyvät kengät avain parempaan lenkkiin 4

liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto viidellätoista liikunnan aluejärjestöllä, slu-alueella, on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. slu-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. kki-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. etelä-karjalan liikunta ja urheilu ry mikko ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 00 781 56, fax. (05) 469 604 kotipolku, 5510 imatra www.eklu.fi etelä-savon liikunta ry liisa haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 41 0057, fax. (015) 8 748 Ristiinantie 1, 50100 mikkeli www.esliikunta.fi etelä-suomen liikunta ja urheilu ry Tarja vartiainen, tarja.vartiainen@eslu.fi Puh. 050 08 094, fax. (09) 61 0700 olympiastadion, eteläkaarre, 0050 helsinki www.eslu.fi hämeen liikunta ja urheilu ry harri appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 007 48 60, fax. 007 48 619 sarvijaakonkatu, 540 Tampere www.hlu.fi kainuun liikunta ry liisa Paavola, liisa.paavola@kainuunliikunta.fi Puh. (08) 6 59, fax. (08) 6 81 Teemu Takalo, teemu.takalo@kainuunliikunta.fi Puh. (08) 6 5917 kauppakatu 1, 87100 kajaani www.kainuunliikunta.fi keski-pohjanmaan liikunta ry satu heinoja, satu.heinoja@kepli.com Puh. (06) 8 15, fax. (06) 80 74 mannerheiminaukio 7, 67100 kokkola www.kepli.com keski-suomen liikunta ry anne soini, anne.soini@kesli.fi Puh. (014) 9 114, fax. (014) 9 144 Rautpohjankatu 10, 40700 jyväskylä www.kesli.fi kymenlaakson liikunta ry kirsi vanhalakka, kirsi.vanhalakka@kymli.net Puh. 040 48 5405, fax. (05) 11 6909 ilmarinkuja, 45100 kouvola www.kymli.net lapin liikunta ry Puh. (016) 14085 keltakangas 1, 9600 Rovaniemi www.lapinliikunta.com lounais-suomen liikunta ja urheilu ry, Turun toimisto jukka läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. (0) 515 1914, fax. (0) 515 1919 Yliopistonkatu 1, 0100 Turku www.liiku.fi lounais-suomen liikunta ja urheilu ry, Porin toimisto janne hopeakangas, janne.hopeakangas@liiku.fi Puh. 050 599 77, fax. (0) 59 6614 liisankatu 11, Pl 4, 811 Pori www.liiku.fi Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry antero kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) 40 05, fax. (06) 40 050 keskuskatu 6,. krs., 60100 seinäjoki www.plu.fi Pohjois-karjalan liikunta ry sami leinonen, sami.leinonen@pokali.fi Puh. (01) 48 1454, 040 77 94, fax. (01) 48 1451 Rantakatu 5, 80100 joensuu www.pokali.fi Pohjois-Pohjanmaan liikunta ry matti länden, matti.landen@popli.suomi.net Puh. 050 08 7711, fax. (08) 11 471 sammonkatu 6, 90570 oulu www.popli.fi Pohjois-savon liikunta ry Päivi hamunen, paivi.hamunen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) 69 8604, fax. (017) 698 609 haapaniemenkatu 10 a, 70100 kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi Päijät-hämeen liikunta ja urheilu ry mai-brit salo, maippi.salo@phlu.fi Puh. (0) 816 8754, fax. (0) 816 875 urheilukeskus, 15110 lahti www.phlu.fi 5

[ virikkeitä vertaisohjaajille ] suunnittelu kaisa koivuniemi, miia malvela, kaisa saarentola ja katri väisänen, kki-ohjelma elina karvinen, ikäinstituutti anne kettula suvi-tuuli PoRkka ja liisa saaristo, suomen mielenterveysseura sarianna sipilä, jyväskylän yliopisto kuvat studio juha sorri, jyväskylä KKI-kunto-opas 60+ KKI-kunto-opas 60+ on nyt täysin uusittu! opas antaa vinkkejä jokapäiväiseen fyysisen kunnon hoitamiseen ja kehittämiseen sekä ikääntymisen mukanaan tuomien muutosten ennaltaehkäisyyn. opas sisältää 4 senioreille sopivaa viikkoohjelmaa. se soveltuu itsenäisen harjoittelun välineeksi sekä ikääntyneiden kanssa työskentelevän henkilökunnan työvälineeksi. opas on a4-kokoinen, 0-sivuinen nelivärinen seinäkalenteri. opas on tilattavissa toimituskulujen hinnalla osoitteesta tilaukset@likes.fi. kki-kunto-opas 60+ on saatavilla myös pdf-tiedostona osoitteesta www.kki.likes.fi => materiaalit Kuntopiiri kuntopiiri on tehokasta kiertoharjoittelua, jossa siirrytään liikkeestä toiseen. Tehosta harjoittelua lisäämällä kuntopiirin kierroksia viikoittain. sopiva toistomäärä jokaiselle liikkeelle on 10 toisto/liike. Polvet koukistuvat varpaiden suuntaan. Haarakyykky seiso leveässä haara-asennossa, jalkaterät ulospäin. suorita pumppaavia ylös ja alas liikkeitä polvista koukistaen. säilytä hyvä ryhti. 6

Polvennosto kyynärkosketuksella seiso kapeassa haara-asennossa. nosta polvi ylös ja kosketa sitä vastakkaisella kyynärpäällä. Tee sama toisin päin. Kyykky seiso jalat yhdessä. Tee rytmikkäitä ja syviä polven koukistuksia ja ojennuksia. säilytä hyvä ryhti. Kulmasoutu Tee kädellä sahausliikettä. nosta käsi kyynärpää edellä, vie puntti lähelle kainaloa. Pidä käsi lähellä vartaloa. käsipunttina voit käyttää esim. 1 kg:n riisipussia, mehupurkkia tai painoja. 60+ Jalan kosketus vartalon takana seiso kapeassa haara-asennossa. nosta oikea nilkka yhteen vasemman käden kanssa vartalon takana. vaihda vuorotellen vastakkaiset kädet ja jalat yhteen. Venyttelyliike Reisien takaosa istu tuolilla. nosta toinen jalka edessäsi olevalle tuolille polvi suorana. Taivuta hieman ylävartaloa selkä suorana eteenpäin. Rentouta ja toista venytys muutaman kerran molemmilla jaloilla. 7

KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 3. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 4. Juliste - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm 5. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 6. Kunto-opas 60+ - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 7. Tartu tilaisuuteen -opas - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 8. Ta chancen! -handbok för trivselvikt - innehåller ett 32-veckors motionsprogram för att öka vardagsmotionen samt råd för stretching och höjning av muskelkondition - hjäp till hälsosamma kostvanor 9. SuomiMiehen kunto-opas - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas - 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 10. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer 11. Suunnista voimavarojesi lähteille -esite - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää - kahdeksan sivua 12. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - kirja esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua, kuvitettu 13. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta Suunnista voimavarojesi lähteille -esite Katso Maksuton KKI-materiaali, numero 11. Toimintakykyä vedestä Katso Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 21. SuomiMiehen kunto-opas Katso Maksuton KKI-materiaali, numero 9. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa Katso Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 18. Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 14. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua, kuvitettu 15. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua, kuvitettu 75+ senioreiden tuolijumppa ja Seniorijumppa istuen ja seisten -DVD Katso Videot, DVD:t ja CD:t, numero 26. 38

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. 16. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua, kuvitettu 17. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua, kuvitettu 18. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua, kuvitettu 19. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 20. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 21. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua Muut julkaisut 22. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua, kuvitettu Konditionshandboken för finska män är en nio månader lång service-bok för den finska mannen. Genom att följa den blir påbörjandet av den regelbundna konditionsträningen tryggt, lätt och uppmuntrande. Sakkunniga inom hälsomotion och idrott har utarbetat programmet, som höjer konditionen genom promenader eller simning. Handboken innehåller också råd för konditionssalsträning samt stretching. Handboken presenterar dessutom olika motionsformer, som man kan prova på samt idka jämsides med promenad- eller simträningen. Själva handboken är avgiftsfri, beställaren betalar endast expeditionskostnaderna. Videot, DVD:t ja CD:t 23. Ympäristö liikuttaa -sarja DVD 15 - vuosina 2003, 2004 ja 2005 TV2:n Kotimaan viikossa esitetyt Ympäristö liikuttaa -sarjan jaksot 24. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi 25. Kilot pois! -DVD 19,90 - Maarit ja Jukka Piiraisen elämäntapamuutos, TV-dokumentti - tietoa painonhallinnasta, liikunnasta ja ravinnosta 26. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 minuuttia, voimisteluosuus 19 min. - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 minuuttia, voimisteluosuus 27 minuuttia - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta www.likes.fi/kauppa/orders.asp Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen. 39

KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskylä faksi (014) 260 1571 KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetusministeriö Jäsenet Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Tommi Vasankari, UKK-instituutti Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry Antti Uutela, Kansanterveyslaitos Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Ilkka Vuori, asiantuntija ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen puhelin (014) 260 1574 matkapuhelin 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi ohjelmakoordinaattori Miia Malvela matkapuhelin 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi hankevalmistelija hanketuet Elina Holm puhelin (014) 260 1581 matkapuhelin 050 441 4025 elina.holm@likes.fi kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki matkapuhelin 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi tapahtumakoordinaattori Kaisa Koivuniemi puhelin (014) 260 1527 matkapuhelin 050 443 2352 kaisa.koivuniemi@likes.fi kenttäpäällikkö Kaisa Saarentola Samuli Rantasentie 6, 42700 Keuruu matkapuhelin 050 569 6758 kaisa.saarentola@likes.fi tapahtumakoordinaattori Niina Valkama (1.1.2009 alkaen) niina.valkama@likes.fi KKI-ohjelma internetissä: www.kki.likes.fi tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen matkapuhelin 050 441 3692 katri.vaisanen@likes.fi materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen tilaukset@likes.fi maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen puhelin (014) 260 1570 pirjo.tolvanen@likes.fi Kipinät-lehden 2/2008 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.