10.10.2014 Luumäen kunta, tekninen osasto Seppo Ukkola Linnalantie 33 54500 TAAVETTI Sisäilmastoselvitys Kirkonkylän koulu Luumäki 22.1.2014, 27.8.2014 Työterveyslaitos Asiakasratkaisut Arinatie 3 A, 00370 Helsinki puh. 030 4741, faksi 09 506 1087 Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/helsinki Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella
1 (18) Sisäilmastoselvitys Kirkonkylän koulu, Luumäki, 22.1.2014, 27.8.2014 Tiivistelmä Kohteena oli Luumäen kunnan kirkonkylän koulun tiloja osoitteessa Hirvikalliontie 44, Uro. Tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja syytä henkilökunnan oireiluun. Tiloja tutkittiin kuntoarviomenetelmin, lisäksi otettiin materiaalinäytteitä mikrobien määrittämiseksi. Vesivuodot ovat aiheuttaneet mikrobivaurioita välipohjan sahanpurueristeisiin. Vaurioita voi olla myös välipohjan rakennusaikaisissa muottilaudoissa. Suosittelemme poistamaan välipohjan vaurioituneet eristeet. Kosteus on aiheuttanut mikrobivaurioita maanpaineseinän/sokkelin mineraalivillaeristeisiin ja sisäpuolisiin pinnoitteisiin. Vedeneristys on väärällä puolella rakennetta. Kosteusrasitusta lisää rakennuksen viereen ohjatut sadevedet. Maanpaineseinän mikrobivaurioituneet mineraalivillaeristeet tulee poistaa. Suosittelemme parantamaan maanpaineseinän ulkopuolista vedeneristystä esim. patolevyillä. Suosittelemme ohjaamaan sadevedet kauemmaksi rakennuksesta tai sadevesiviemärijärjestelmään. Maanvaraisen laatan alla ei ole kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevaa sorakerrosta, mikä lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Pohjakerroksen huopapohjaisessa muovimatossa on mikrobivaurioita. Vaurioitunut muovimatto tulee poistaa ja korvata kosteudenkestävällä lattiapinnoitteella. Ikkunoiden vesipellit ovat lyhyet ja niiden kaltevuus ei ole riittävä. Ulkoseinien eristeissä on mikrobivaurioita. Vaurioituneet eristeet tulee poistaa. Ikkunoiden vesipellit tulee uusia ja niiden kallistus tulee tehdä riittäväksi. Rakenteiden epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan epätiiviiden läpivientien, halkeamien ja liitoskohtien kautta alipaineen vaikutuksesta. Suosittelemme tiivistämään läpiviennit, halkeamat ja liitoskohdat. Osassa tiloja on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta tiloihin ei ole järjestetty hallittua korvausilmaa tai korvausilmareittejä ei ole riittävästi. Korvausilmaa tulee hallitsemattomasti rakenteiden kautta sekä poistoilmahormeista. Suosittelemme lisäämään korvausilmaventtiilejä ulkoseinärakenteisiin. Suosittelemme LVI-teknistä kuntotutkimusta, koska lämpöjohdoissa havaittiin pistesyöpymiä. Suosittelemme poistamaan tai pinnoittamaan asianmukaisesti vanhat rikkonaiset LVI-eristeet, koska ne voivat sisältää asbestia.
2 (18) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tiedot kohteesta... 3 2.1 Rakennuksen taustatiedot... 3 2.2 Aiemmat tutkimukset ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet... 4 3 Menetelmät... 4 3.1 Rakennuksen tutkimusmenetelmät... 4 3.2 Altisteita mittaavat menetelmät... 5 4 Vertailuarvot... 5 5 Tulokset ja niiden tarkastelu... 5 5.1 Analyysitulokset... 5 5.2 Tekninen riskiselvitys... 7 5.2.1 Rakennustekniset havainnot... 7 5.2.2 Kosteusmittaukset... 15 5.2.3 Ilmanvaihto ja paine-ero... 15 5.2.4 Sisäilman olosuhteet... 16 6 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset... 16
3 (18) 1 Yleistä Talonrakennusmestari Seppo Ukkola Luumäen kunnan tekniseltä osastolta tilasi sisäilmastoselvityksen Luumäen kunnan kirkonkylän kouluun osoitteeseen Hirvikalliontie 44, Uro. Tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja syytä henkilökunnan oireilulle. Arviointikäynnin tekivät 22.1.2014 rakennusterveysasiantuntija, RI Terttu Rönkä ja työhygieenikko, FM Hanna Tuovila Työterveyslaitokselta. Paikalla olivat talonrakennusmestari Seppo Ukkola (Luumäen kunta), rehtori Vesa Noponen (Luumäen kunta), työterveyshoitaja Tuija Heimola (E-K Työkunto Oy), kouluterveydenhoitaja Kirsi Pekkanen (Eksote), työnjohtaja Ari Metsämuuronen (Luumäen kunta) ja kiinteistönhoitaja Pekka Lähtevänoja (Luumäen kunta). Selvityksen tekivät 27.8.2014 Terttu Rönkä ja Hanna Tuovila, joka vastaa lausunnosta. Rakennusteknisestä osuudesta vastaa Terttu Rönkä. Lausunnon on tarkastanut vanhempi asiantuntija, FT Marjut Reiman. 2 Tiedot kohteesta 2.1 Rakennuksen taustatiedot Tiedot rakennuksesta perustuvat taustatietolomakkeeseen, käytössä olleisiin piirustuksiin ja paikalla olleiden henkilöiden antamiin tietoihin. Luumäen kirkonkylän kouluun kuuluu kaksi rakennusta. Tutkittava kiinteistö on rakennettu vuonna 1959. Kiinteistö on kaksikerroksinen ja sijaitsee rinnetontilla (kuvat 1 ja 2). Pohjakerros on betonirunkoinen, alapohja on maanvarainen laatta. Ensimmäinen kerros on puurunkoinen, lämmöneristeenä on sahanpuru. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinät on lisälämmöneristetty sisäpuolelta peruskorjauksen yhteydessä spu-eristeellä. Julkisivu on levyrapattu. Rakennuksessa on harjakatto, vesikatteena on pelti. Välipohjana on betoninen kaksoislaattarakenne, jossa on eristeenä sahanpurua. Lattiapinnoitteena on laminaattia, muovilaattaa, muovimattoa tai huopapohjaista muovimattoa. Kuva 1. Tutkittava kiinteistö. Kuva 2. Kiinteistö sijaistee rinnetontilla.
4 (18) 2.2 Aiemmat tutkimukset ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet Kohteesta oli käytettävissä seuraavat asiakirjat: 1. Rakennustekninen arvio ja korjauskustannusarvio, Kirkonkylän koulu, Luumäki, 27.7.2013, KR-Tiimi Oy insinööritoimisto 2. Tarkastuskertomus no 25619, 11.10.2013, Lappeenrannan seudun Ympäristötoimi Rakennusteknisessä arviossa on suositeltu opetustilan välipohjan kuntotutkimusta, koska kiinteistössä on ollut käyttövesilinjan vuotoja. Kiinteistön ilmanvaihto oli todettu heikoksi. (1) Tilat on poistettu käytöstä poikkeavien hajujen ja oireilun vuoksi lukuun ottamatta teknisen työn tiloja ja WC-tiloja. (2) 3 Menetelmät 3.1 Rakennuksen tutkimusmenetelmät Katselmus tehtiin aistinvaraisesti ja suoraan osoittavilla mittalaitteilla kuntoarviomenetelmiä (RT 18-10672) soveltaen, painottuen ensisijaisesti sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Aistinvarainen arviointi Aistinvaraisessa arvioinnissa tehtiin havaintoja mm. pinnoitteiden tai materiaalien vaurioista ja värimuutoksista sekä poikkeavista hajuista. Kosteuskartoitus Kosteuskartoituksessa käytettiin pintailmaisinta (Tramex MEP). Kartoitus tehtiin betonija kivirakenteista pistokoemaisesti ja kalusteita siirtämättä. Sisäilman olosuhteet Lämpötila ja suhteellinen kosteus mitattiin pistokoemaisesti 1,1 m korkeudelta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Vaisala HM145) standardia SFS 5511 soveltaen. Ilmanvaihto ja paine-ero Ilmanvaihdon toimivuutta ja ilman virtaussuuntia kartoitettiin Dräger -merkkisavun (H 2SO 4) avulla. Paine-eroa rakennuksen ja ulkoilman tai eri tilojen/kerrosten välillä mitattiin pistokoemaisesti suoraan osoittavalla mittalaitteella (Swema 3000) standardia SFS 5512 soveltaen. Lattiapäällysteen alapuolinen kosteus mitattiin havaintojen ja kosteuskartoituksen perusteella ns. viiltomittausmenetelmällä suoraan osoittavalla mittalaitteella (Vaisala HM145) tilan ja rakenteen tavanomaisessa käyttölämpötilassa. Anturin annettiin tasapainottua päällysteen alla 15 30 min.
5 (18) 3.2 Altisteita mittaavat menetelmät Materiaalinäytteet mikrobien määrittämiseksi otettiin puhtailla välineillä muovipussiin, mikrobit analysoitiin kasvatusmenetelmällä. Työterveyslaitos Asiakasratkaisut on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC 17025. Tässä lausunnossa mainituista menetelmistä materiaalinäytteiden mikrobianalyysi kuuluu akkreditoinnin piiriin. Lausunnossa esitetyt mielipiteet ja tulkinnat eivät kuulu akkreditoinnin piiriin. 4 Vertailuarvot Rakennuksen kuntoa ja talotekniikkaa (LVI) arvioidaan ja mittaustuloksia tulkitaan ensisijaisesti rakennuksen rakentamis- tai peruskorjausajankohdan lakien, asetusten, rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaan. Tilojen tulee kuitenkin täyttää nykyisen lainsäädännön mukaiset turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden säädökset kuten rakennus-, työturvallisuus- ja terveydensuojelulait sekä -asetukset. Rakennuksessa esiintyvien altisteiden pitoisuuksia arvioidaan Työterveyslaitoksen toimistotyöympäristöjä koskevien viitearvojen tai muiden nykytietämyksen mukaisten viite-, tavoite- tai ohjearvojen mukaan, jotka on esitetty liitteessä 1. 5 Tulokset ja niiden tarkastelu 5.1 Analyysitulokset Yhteenveto analyysituloksista on esitetty taulukossa 1. Analyysivastaukset menetelmäkuvauksineen ovat liitteenä 4. Näytteenottopaikat on esitetty viitteellisesti liitteessä 2.
6 (18) Taulukko 1. Yhteenveto analyysituloksista. näytteenottotila/ näytetyyppi 1.kerros oppilaseteinen opetustila eteinen käsityöluokka pienryhmätila asunto 1, keittiö WC:n lattia Pohjakerros tekninen käsityö tekninen käsityö tekninen käsityö asunto 3, OH/MH asunto 3, OH/MH asunto 3, keittiö portaikko pesuhuone käytävä mikrobit materiaali evv (1), välipohja, sahanpuru vvv (3), välipohja, sahanpuru vvv (4), välipohja, sahanpuru evv (2), ulkoseinä, sahanpuru hvv (7), ulkoseinä, ikkunan alta, sahanpuru evv (6), väliseinä, sahanpuru vvv (5), välipohja, sahanpuru vvv (8), sokkeli, villa hvv (9), sokkeli, villa evv (21), välipohja, sahanpuru evv (22), välipohja, sahanpuru evv (23), ulkoseinä, sahanpuru hvv (24), ulkoseinä, ikkunan alta, sahanpuru vvv (25), ulkoseinä, sahanpuru vvv (13), välipohja, sahanpuru vvv (10), maanvastainen ulkoseinä, maali + tasoite vvv (11), maanvastainen ulkoseinä, villa vvv (12), maanvastainen ulkoseinä, villa evv (19), alapohja, tojalevy hvv (14), ulkoseinä, villa vvv (15), alapohja, muovimatto (huopapohjainen) vv (20), maanvastainen seinä, maali + tasoite evv (16), ulkoseinä, villa vv (17), alapohja, hiekka varasto evv (18), maanvastainen seinä, villa Merkinnät: punainen = vahva viite vauriosta/ongelmasta (vvv/vvo), oranssi = viite vauriosta/ongelmasta (vv/vo), keltainen = heikko viite vauriosta/ongelmasta (hvv/hvo), vihreä = ei viitettä vauriosta/ongelmasta (evv/evo). 1. kerros Oppilaseteisen ja opetustilan välipohjan sahanpurueristeissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (punainen hiiva, Streptomyces) sekä runsaasti Penicillium-homesientä. Opetustilan sokkelin mineraalivillaeristeissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (Acremonium, Aspergillus (A.). penicillioides, A. restrictus, A. versicolor, Engyodontium, Paecilomyces, Streptomyces). Pienryhmätilan ulkoseinän sahanpurueristeessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa hometta (A. restrictus) sekä Penicillium-homesientä.
7 (18) Asunto 1:n keittiön (1. krs) ulkoseinän sahanpurueristeessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa hometta (Rhodotorula) sekä runsaasti Penicillium homesientä. WC:n lattian (1. krs) sahanpurueristeissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (A. niger, P. variotii, Rhizopus, Streptomyces) sekä runsaasti Penicilliumhomesientä. Pohjakerros Teknisen käsityön maanvastaisen ulkoseinän pinnoitteessa ja mineraalivillaeristeessä esiintyi runsaasti kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (Acremonium, A. ochraceus, A. penicillioides, A. versicolor, vaalea hiiva, Trichoderma, Tritirachium, Scopulariopsis, Streptomyces). Asunto 3:n ulkoseinän mineraalivillaeristeissä ja alapohjan muovimatossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (A. versicolor, A. ustus, Scopulariopsis, Eurotium, punainen hiiva, Streptomyces) sekä Penicillium-homesientä. Portaikon maanvastaisen seinän pinnoitteessa esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita ja sädesieniä (A. ochraceus, A. penicillioides, A. versicolor, vaalea hiiva, Rhizopus, Streptomyces). Pohjakerroksen alapohjan hiekassa esiintyi kosteusvaurioon viittaavia homeita (A. penicillioides, A. versicolor, Eurotium, punainen hiiva, Scopulariopsis). 5.2 Tekninen riskiselvitys 5.2.1 Rakennustekniset havainnot Talon rakenteet Talon rakenteita selvitettiin timanttiporauksin. Alapohja on betoninen kaksoislaatta, joka on valettu hienojakoisen hiekan päälle. Bitumikosteuseriste on alimmaisen laatan yläpinnassa. Osassa alapohjaa laattojen välissä on eristeenä tojalevyä (kuva 3). Välipohja on betoninen kaksoislaattarakenne, jossa on eristeenä sahanpurua. Rakenteessa havaittiin myös rakennusaikaisia muottilautoja (kuva 4). Yläpohja on puurakenteinen. Lämmöneristeenä on sahanpuru (kuva 5). Talossa on harjakatto, vesikatteena on pelti. Pohjakerroksen maanpaineseinä on betonia, joka on osittain tiiliverhoiltu sisäpuolelta (kuva 6). Bitumikosteuseristys on betoniseinän sisäpuolella. Lämmöneristeenä on mineraalivilla. Pohjakerroksen muut ulkoseinät ovat betoni-villa-tiili rakenteisia (kuva 7). Julkisivutiili on rapattu.
8 (18) Ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne on seuraava (kuva 8): - rappaus - levy - sahanpuru (20 cm) ja puukoolaus - paperi - spu-eriste - kipsilevy. Kuva 3. Alapohjan rakennetta. Kuva 4. Välipohjan rakennetta. Kuva 5. Yläpohjan sahanpurueristeet. Kuva 6. Maanpaineseinän rakennetta. Kuva 7. Pohjakerroksen ulkoseinän rakennetta. Kuva 8. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän rakennetta.
9 (18) Yleiset havainnot Rakennus sijaitsee rinnetontilla. Rakennuksessa on ulkopuolinen sadevedenpoistojärjestelmä. Sadevedet ohjataan syöksytorvien avulla joko rakennuksen viereen tai sadevesikaivoon (kuvat 9 ja 10). Rakennuksen sokkelin ja maanpaineseinän mineraalivillaeristeissä todettiin mikrobivaurioita erityisesti syöksytorven lähellä. Kuva 9. Sadevedet laskevat rakennuksen viereen. Kuva 10. Vedenohjausta on parannettu betonikourulla. Ensimmäinen kerros Pienryhmätilassa on koneellinen poistoilmanvaihto, ja ulkoseinään on asennettu korvausilmaventtiilejä (kuvat 11 ja 12). Alkuperäisen painovoimaisen ilmanvaihdon poistoilmahormista tulee ilmaa sisäänpäin merkkisavulla todettuna (kuvat 13 ja 14). Pienryhmätilassa on poikkeavaa hajua. Viereisen WC:n pönttö on kuivunut ja tilassa on voimakas viemärin haju. Kuva 11. Korvausilmaventtiilit pienryhmätilan ulkoseinässä. Kuva 12. Pienryhmätilan koneellisen poistoilman venttiilit.
10 (18) Kuva 13. Poistoilmahormi pienryhmätilassa. Kuva 14. Hormista tulee ilmaa sisälle. Opetustilaan ja oppilaseteiseen on oma sisäänkäynti rakennuksen päädystä. Oppilaseteisessä on poikkeavaa hajua. Oppilaseteisen lavuaarien poistoputkien liittymäkohdat viemäriin ovat epätiiviitä ja merkkisavulla todettuna viemäristä tulee ilmaa sisäänpäin (kuva 15). Tiloissa on saadun tiedon mukaan ollut linjavesivuoto ja vesijohtoja on korjattu. Vettä on todennäköisesti päässyt välipohjan sahanpurueristeisiin, koska niissä todettiin mikrobivaurioita. Lämpöjohdot sijaitsevat välipohjassa, läpiviennit ovat epätiiviitä (kuva 16). Tiloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta korvausilmareittejä ei ole järjestetty (kuva 17). Merkkisavulla todettuna ilmaa tulee sisälle ulkoseinän ja välipohjan liitoskohdasta (kuva 18). Lattiapinnoitteena on käytetty muovilaattoja, jotka on kiinnitetty mustalla liimalla, joka saattaa sisältää asbestia (kuva 19). Kuva 15. Viemäriliitoksesta tulee ilmaa sisälle. Kuva 16. Epätiivis läpivienti välipohjaan.
11 (18) Kuva 17. Opetustilan poistoilmaventtiili. Kuva 18. Epätiivis ulkoseinän ja välipohjan liitos. Kuva 19. Mustaa liimaa. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän lämmöneristeenä on sahanpuru, jossa todettiin mikrobivaurioita. Ikkunoiden vesipellit ovat lyhyet ja niiden kallistus ei ole riittävä, mikä lisää ulkoseinän ja ikkunarakenteiden kosteusrasitusta (kuva 20). Julkisivujen halkeamat lisäävät ulkoseinien kosteusrasitusta, koska sadevesi pääsee ulkoseinärakenteeseen (kuva 21). Ikkunoiden tilkitsemiseen on käytetty mineraalivillaa. Ikkunoiden karmit ulottuvat rappauksen sisälle pohjakerroksessa. Kuva 20. Lyhyet vesipellit. Kuva 21. Halkeamia julkisivussa.
12 (18) Rakennuksen pääsisäänkäynnin ulkoportaikon sisäpuolella on rakennusaikaista muottilautaa (kuva 22). Kuva 22. Rakennusaikainen muottilauta. Pohjakerros Teknisen käsityöluokan maanpaineseinässä todettiin poikkeavaa kosteutta ja hilseilevissä seinätasoitteissa mikrobivaurioita (kuva 23). Maanpaineseinän mineraalivillaeristeessä on mikrobivaurioita. Maanpaineseinässä on halkeamia ja epätiiviitä läpivientiä, joiden kautta seinän epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan alipaineen vaikutuksesta (kuva 24). Portaikon kohdalla maanpaineseinän pinnoitteessa on kosteus- ja mikrobivaurioita (kuva 26), joten vedeneristys ei ole riittävä. Kuva 23. Maanpaineseinässä on poikkeavaa kosteutta. Kuva 24. Halkeamia maanpaineseinässä.
13 (18) Kuva 25. Epätiivis läpivienti maanpaineseinässä. Kuva 26. Kosteus- ja mikrobivaurioita portaikon kohdalla. Maanvarainen laatta on valettu hienojakoisen hiekan päälle, mikä todettiin rakenteita avattaessa. Laatan alta puuttuu sorakerros, jonka tehtävänä on katkaista kapillaarinen kosteuden nousu maaperästä. Pesutilojen seinäpinnoilla on vanhoja kuivuneita kosteusvauriojälkiä (kuva 27). Lattiakaivot ovat kuivia, koska tilat eivät ole käytössä. Pesuhuoneen eteisen katossa on kosteusvauriojälki (kuva 28). Saadun tiedon mukaan tilan yläpuolisessa WC:ssä on ollut vesivuotoja ja vettä on päässyt välipohjarakenteisiin. Välipohjan eristeessä on mikrobivaurioita. Kuva 27. Kosteusvauriojälkiä pesuhuoneessa. Kuva 28. Kosteusvauriojälki katossa. Kattilahuoneessa on vanhan lämmitysjärjestelmän kattila ja lämminvesivaraaja. Vanha kattila on yhteydessä savuhormistoon (kuva 29). Lämpöjohdoissa on pistesyöpymiä (kuva 30). Tilassa on vanhoja putkieristeitä, jotka saattavat sisältää asbestia. Osa eristeistä on asianmukaisesti pinnoitettu, mutta osa on rikkinäisiä (kuva 31).
14 (18) Kuva 29. Vanhan lämmitysjärjestelmän kattila. Kuva 30. Pistesyöpymiä lämpöjohdoissa. Kuva 31. Rikkonainen putkieriste. Asunto 3:n keittiössä on lattiapinnoitteena vanha huopapohjainen muovimatto, jossa on mikrobivaurioita. Olohuoneen puolella muovimaton päälle on lisätty laminaatti. Pohjakerroksen ulkoseinän mineraalivillaeristeessä on mikrobivaurioita. Pohjakerroksen ulkoseinissä todettiin halkeamia ja epätiiviitä läpivientejä (kuva 32). Merkkisavulla todettuna sekä alapohjan ja ulkoseinän sekä ikkunan ja ulkoseinän liitoskohdista tulee ilmaa sisäänpäin (kuva 33). Kuva 32. Halkeama ulkoseinässä. Kuva 33. Epätiivis ikkunan ja ulkoseinän liitoskohta.
15 (18) Rakennuksen toisessa päädyssä on ulkovarasto, jossa on öljysäiliö. Säiliö on täytetty yli muutamia vuosia sitten, joten varastossa on voimakas öljyn haju. Varaston maanvastaisissa betoniseinissä on poikkeavaa kosteutta ja silminnähtävää homekasvustoa (kuva 34). Kuva 34. Kosteutta ja homekasvustoa ulkovaraston maanpaineseinässä. 5.2.2 Kosteusmittaukset Lattiapinnoitteen alapuolista kosteutta mitattiin viiltomittausmenetelmällä lattiapinnoitteen alta 27.8.2014. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus. tila suhteellinen kosteus %RH Opetustila, 1. krs 29 Asunto 3, keittiö, pohjakerros 64 Pienryhmätila, 1. krs 41 Asunto 1, keittiö, 1. krs 36 Lattiapinnoitteen alapuoliset kosteus olivat alle viitearvon (75%RH). 5.2.3 Ilmanvaihto ja paine-ero Kiinteistössä on painovoimainen ilmanvaihto. Ilma poistuu ilmanvaihtohormiston kautta. Opetuskäytössä oleviin tiloihin on jälkikäteen asennettu koneellinen poistoilmanvaihto. Ensimmäisen kerroksen pienryhmätilan ulkoseinään on asennettu korvausilmaventtiilejä. Opetustilaan ei ole asennettu korvausilmaventtiilejä. Paine-eroa ulkoilmaan nähden mitattiin seurantamittauksena 27.8.2014. Taulukossa 3 on esitetty seurantamittausten paine-eron vaihteluvälit ja liitteessä 3 kuvaajat paineeron seurantamittauksista.
16 (18) Taulukko 3. Paine-eron vaihtelu ulkoilmaan nähden 27.8.2014. tila mittausaika paine-ero (Pa) pvm vaihteluväli keskiarvo Opetustila, 1. krs 27.8.2014 (-3,8) (-1,3) -2,9 Pienryhmätila, 1. krs 27.8.2014 (-2,6) (-0,7) -1,5 Tilat ovat hieman alipaineisia ulkoilmaan nähden. Paine-eron tavoitearvo ulkoilmaan nähden on koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon järjestelmässä 0-2 Pa. 5.2.4 Sisäilman olosuhteet Sisäilman olosuhteita mitattiin pistokoemaisesti tutkimusten yhteydessä ja ne on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Sisäilman olosuhteet 27.8.2014. tila lämpötila C suhteellinen kosteus %RH absoluuttinen kosteus g/m 3 Opetustila, 1. krs 21 55 10 Pienryhmätila, 1. krs 23 46 9 Käsityöluokka, 1. krs 23 50 10 Asunto 1, 1. krs 23 45 9 Ulkoilma 16 73 10 Sisäilman lämpötilat olivat Suomen Rakentamismääräyskokoelman D2 suositusten mukaisia (alle 25 C). Suhteellinen kosteus oli vuodenajalle tyypillinen. 6 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Vesivuodot ovat aiheuttaneet mikrobivaurioita välipohjan sahanpurueristeisiin. Vaurioita voi olla myös välipohjan rakennusaikaisissa muottilaudoissa. Suosittelemme poistamaan välipohjan vaurioituneet eristeet. Samalla muottilautojen kunto tulee tarkastaa. Kosteus on aiheuttanut mikrobivaurioita maanpaineseinän/sokkelin mineraalivillaeristeisiin ja sisäpuolisiin pinnoitteisiin. Maanpaineseinän/sokkelin vedeneristys on väärällä puolella rakennetta, mikä heikentää seinän kosteusteknistä toimivuutta. Kosteusrasitusta lisää se, että sadevedet ohjataan puutteellisesti rakennuksen viereen. Maanpaineseinän mikrobivaurioituneet mineraalivillaeristeet tulee poistaa. Suosittelemme parantamaan maanpaineseinän ulkopuolista vedeneristystä esim. patolevyillä. Suosittelemme ohjaamaan sadevedet kauemmaksi rakennuksesta tai sadevesiviemärijärjestelmään.
17 (18) Maanvaraisen laatan alla ei ole kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevaa sorakerrosta, mikä lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Pohjakerroksen huopapohjaisessa muovimatossa on mikrobivaurioita. Suosittelemme poistamaan alapohjan vaurioituneen muovimaton. Suosittelemme maanvaraisiin lattioihin kosteudenkestäviä lattiapinnoitteita, kuten keraamista laattaa tai epoksia. Ikkunan vesipellit ovat lyhyet ja niiden kaltevuus ei ole riittävä, joten vettä pääsee ulkoseinärakenteisiin. Ulkoseinien eristeissä on mikrobivaurioita. Vaurioituneet eristeet tulee poistaa. Ikkunoiden vesipellit tulee uusia ja niiden kallistus tulee tehdä riittäväksi. Rakenteiden epäpuhtaudet voivat kulkeutua rakenteista sisäilmaan epätiiviiden läpivientien, halkeamien ja rakenteellisten liitoskohtien kautta alipaineen vaikutuksesta. Suosittelemme tiivistämään läpiviennit, halkeamat ja liitoskohdat. Osassa tiloja on koneellinen poistoilmanvaihto, mutta tiloihin ei ole järjestetty hallittua korvausilmaa tai korvausilmareittejä ei ole riittävästi. Korvausilmaa tulee hallitsemattomasti rakenteiden kautta sekä poistoilmahormeista. Korvausilman mukana sisäilmaan voi tulla epäpuhtauksia. Suosittelemme lisäämään korvausilmaventtiilejä ulkoseinärakenteisiin. Kuivien lattiakaivojen ja WC-kalusteiden kautta tiloihin tulee viemärin hajua. Kaivoissa ja pöntöissä tulee olla vettä, ja ne pitää puhdistaa asianmukaisesti. Ulkovarastossa sijaitseva ylitäytetty öljysäiliö tulee tehdä hajuttomaksi, jotta hajut eivät kulkeudu muihin tiloihin. Suosittelemme LVI-teknistä kuntotutkimusta, koska lämpöjohdoissa havaittiin pistesyöpymiä. Suuri osa LVI-tekniikasta sijaitsee rakenteiden sisällä, joten vesi- /lämpöjohtojen vuotoja on vaikea havaita. Suosittelemme purkamaan vanhan käytöstä poistetun lämmitysjärjestelmän kattilan. Suosittelemme poistamaan tai pinnoittamaan asianmukaisesti vanhat rikkonaiset LVIeristeet, koska ne voivat sisältää asbestia. Suosittelemme poistamaan pääsisäänkäynnin ulkoportaikon alla olevan rakennusaikaisen muottilaudan. Korjauksissa tulee noudattaa Ratu 82-0383 ja 1225-S korttien ohjeita, joissa on esitetty turvallisia työmenetelmiä kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkamiseen ja pölyntorjuntaan. Lisäksi ennen korjaus- ja purkutöiden aloittamista rakennuttajan on varmistuttava siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia tai muita terveydelle vaarallisia materiaaleja ja ottaa ne huomioon purku- ja korjaustöiden suunnittelussa. Korjausten jälkeisessä siivouksessa tulisi noudattaa esim. seuraavalla sivustolla esitettyjä Työterveyslaitoksen suosittelemia ohjeita: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/sivut/default.aspx
LIITE 1 TYÖTERVEYSLAITOS AR23-2014-262535 1 (1) VIITE-, TAVOITE- JA OHJEARVOT Kosteuskartoitus Pintailmaisimen antamat lukemat ovat vain viitteellisiä kosteuserojen paikantamisessa ja niiden laajuuden määrityksessä. Pintamateriaali ja rakennetyyppi vaikuttavat pintailmaisimen lukemiin ja kartoituksesta saatavan tiedon soveltaminen perustuu kokemukseen. Lattiapäällysteen alapuolinen kosteus Betonin suhteellinen kosteus arviointisyvyydellä tulee olla yleensä alle 85 %RH ja rakenteen pintaosassa 0 3 cm syvyydellä alle 75 %RH (Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen, Suomen Betonitieto Oy, 2008). Sisäilman olosuhteet Lämpötila Rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila saa yleensä olla korkeampi kuin 25 C (Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMK D2, 2012). Huoneilman lämpötila oleskeluvyöhykkeellä ei saa kohota yli 26 C, ellei kohoaminen johdu ulkoilman korkeasta lämpötilasta. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää 23 24 C. Huoneilman lämpötilan hyvä taso on 21 C. Välttävä taso on yleensä 18 C, mutta mm. vanhusten ja lasten tiloissa 20 C (Asumisterveysohje, STM opas 2003:1). Suhteellinen kosteus Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole olemassa raja-arvoja, mutta sen tulisi olla 20 60 %RH (Asumisterveysohje, STM:n opas 2003:1). Suomessa sisäilma on talvella useimmiten kuivaa, pakkasella jopa alle 10 %RH. Ilmanvaihto ja paine-ero Tavoiteltava rakennuksen paine-ero ulkoilmaan nähden on järjestelmästä riippuen 0...-20 Pa alipainetta. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon järjestelmissä tavoitearvo on 0...-2 Pa (Säteri J., Käytännön ilmanvaihto, SuLVI julkaisu 9, 1998). Mikrobit Työympäristön bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa terveysperusteisia raja-arvoja. Materiaalinäytteen sieni-itiöpitoisuus +++ tai ++++ viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Jos pitoisuus on pienempi (+ tai ++), tulee lajisto ottaa huomioon tarkastelussa. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia.
LIITE 2 AR23-2014-262535 POHJAPIIRUSTUSOTE yht. 3 sivua Kirkonkylän koulu, Luumäki Hirvikalliontie 44 URO MERKINNÄT: MM = materiaalinäyte, mikrobit HUOM! Pohjakuva ei välttämättä vastaa täysin nykyistä huonejakoa. Pohjakuva ei ole mittakaavassa ja tehdyt merkinnät ovat viitteellisiä!
Opetustilan paine-ero ulkoilmaan nähden 27.8.2014 0-0,5-1 Paine-ero (Pa) -1,5-2 -2,5-3 -3,5-4 Pvm, klo
Pienryhmätilan paine-ero ulkoilmaan nähden 27.8.2014 0-0,5 Paine-ero (Pa) -1-1,5-2 -2,5-3 Pvm, klo
Analyysivastaus 262535 MB14-02070 19.9.2014 1 (5) Luumäen kunta Ostoreskontra Linnalantie 33 54501 TAAVETTI Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Näytteenottaja: Näytteenottopaikka: TTL/H. Tuovila, T. Rönkä Luumäen kirkonkylän koulu Näytteenottopäivämäärä: 27.8.2014 Vastaanottopäivämäärä: 1.9.2014 Näytemäärä: 25 kpl Analyysimenetelmä: Materiaalinäytteen mikrobiologinen analysointi (AR2304-TY-031) Suoraviljelymenetelmä, elinkykyisten mikrobien määrä suhteellisella asteikolla. Asteikko: - = ei mikrobeja, + = niukasti (1-19 cfu/malja), ++ = kohtalaisesti (20-49 cfu/malja), +++ = runsaasti (50-200 cfu/malja), ++++ = erittäin runsaasti mikrobeja (>200 cfu/malja). Sisäinen menetelmä. Akkreditointi koskee ainoastaan ko. analyysiä. Mikrobiryhmät Kasvatusalustat Kasvatuslämpötila Mesofiiliset bakteerit ja aktinobakteerit Kasvatusaika Mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuute-agar (Hagem-agar) 25 C 7 vrk Mesofiiliset sienet Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) 25 C 7 vrk Mesofiiliset sienet 2% mallasuuteagar (M2-agar) 25 C 7 vrk Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) 25 C 7-14 vrk Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi
Työterveyslaitos Analyysivastaus 262535 MB14-02070 2 (5) Tutkitut näytteet 1. Oppilaseteinen, välipohja, sahanpuru 2. Opetustila, ulkoseinä, sahanpuru 3. Oppilaseteinen, välipohja, sahanpuru 4. Oppilaseteinen, välipohja, sahanpuru 5. Opetustila, välipohja, sahanpuru 6. Opetustila, väliseinä, sahanpuru 7. Opetustila, ulkoseinä, ikkunan alta, sahanpuru 8. Opetustila, sokkeli, villa 9. Opetustila, sokkeli, villa 10. Tekninen käsityö, ulkoseinä maanvastainen, maali+tasoite 11. Tekninen käsityö, ulkoseinä, maanvastainen, villa 12. Tekninen käsityö, ulkoseinä, maanvastainen, villa 13. WC:n lattia, 1. krs, välipohja, sahanpuru 14. Asunto 3, OH/MH, ulkoseinä, villa 15. Asunto 3, keittiö, alapohja, muovimatto (huopapohja) 16. Pesuhuone, ulkoseinä, pohjakerros, villa 17. Pohjakerros, alapohja, hiekka 18. Pohjakerroksen varasto, maanvastainen seinä, villa 19. Asunto 3, OH/MH, alapohja, tojalevy 20. Portaikko, pohjakerros, maanvastainen seinä, maali+tasoite 21. Eteinen, 1. krs, välipohja, sahanpuru 22. Eteinen, 1. krs, välipohja, sahanpuru 23. Käsityöluokka, ulkoseinä, sahanpuru 24. Pienryhmätila, ulkoseinä, ikkunan alta, sahanpuru 25. Asunto 1, keittiö, ulkoseinä, sahanpuru Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi
Työterveyslaitos Analyysivastaus 262535 MB14-02070 3 (5) Analyysitulos: Näyte Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit ja aktinobakteerit Hagem-agar DG18-agar M2-agar THG-agar 1. Muut bakteerit + Geotrichum + hiivat, punainen +(2) Streptomyces* - 2. Yhteensä - Yhteensä - Chaetomium* +(1) Muut bakteerit - Streptomyces* - 3. ++ ++ ++ ++ ++ hiivat, punainen + hiivat, punainen + Muut bakteerit +++ ++ ++ Streptomyces* + 4. ++ ++ +++ ++ ++ ++ +++ Muut bakteerit +++ Streptomyces* +++ 5. ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ Muut bakteerit +++ Streptomyces* - 6. Yhteensä - Muut bakteerit + Streptomyces* - 7. + Muut bakteerit + Exophiala* +(1) hiivat, vaalea + Exophiala* +(1) Streptomyces* - hiivat, vaalea + Sphaeropsidales* +(1) 8. + +++ A. versicolor* + A. penicillioides* + A. versicolor* + Muut bakteerit + Engyodontium* + A. versicolor* + Streptomyces* ++++ Paecilomyces* + Acremonium* + 9. A. versicolor* +(12) A. restrictus* +(3) A. versicolor* +(11) Muut bakteerit + A. versicolor* +(1) Streptomyces* - Acremonium* +(5) 10. +++ +++ +++ +++ A. ochraceus* ++ A. ochraceus* ++ A. ochraceus* ++ Muut bakteerit ++++ A. versicolor* ++ A. versicolor* +++ A. versicolor* ++ Streptomyces* ++++ + + Trichoderma* + Tritirachium* ++++ Tritirachium* ++++ Tritirachium* ++++ 11. ++ A. versicolor* + A. versicolor* + A. versicolor* + Muut bakteerit +++ Acremonium* + Acremonium* + Streptomyces* +++ Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi