Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuus globaalitaloudessa Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Muutoksia aiheuttavat (1) Markkinoiden kehitys -Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta - Elintarvikekaupan ja -teollisuuden rakennemuutos (2) Maatalouspolitiikan kehitys - Kansainvälinen kauppapolitiikka (WTO) - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallisen politiikan mahdollisuudet
Maataloustuotteiden hinnat nousseet rajusti kansainvälisillä markkinoilla USD/tonni 350 300 250 200 150 100 50 Vehnän maailmanmarkkinahinnan kehitys 1998-2007 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: CBOT.
Mikä ruoan hintaa nostaa? Epäedulliset sääolot ja vähentyneet varastot Kustannusten nousu (esim. öljy, rahtikustannukset)
350 Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kohonneet Index 2000 = 100 300 250 Iron ore, scrap metals Crude oil Non ferrous metal Coal Agricultural raw material 301.6 278.5 200 213.1 202.1 150 152.2 100 50 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 (*) Source: Indicators issued from various sources such as ISL Bremen for World fleet and trading figures and Clarkson Research Studies for shipbuilding and scrapped vessels.
800 700 600 ja elintarvikkeiden rahtikustannukset nousseet. Aikarahti (Time charter index) Yleinen rahtikustannusindeksi Viljan rahtikustannusindeksi Indeksi 1972 = 100 758.6 500 529.8 504.4 400 300 200 100 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: Indicators issued from various sources such as ISL Bremen for World fleet and trading figures, Clarkson Research Studies for shipbuilding and scrapped vessels and Maritime Research Inc., New Jersey for Freight Market indices.
Mikä ruoan hintaa nostaa? Epäedulliset sääolot ja vähentyneet varastot Kustannusten nousu (esim. öljy, rahtikustannukset) Väestönkasvu Aasian elintason ja lihankulutuksen kasvu
Lihan kulutus kasvaa maailmalla kovalla vauhdilla Etelä- Aasia Saharan et.puol. Afrikka 8.5 11.2 1995 1995 2020 Länsi- Afrikka Kaakkois- Aasia 26.4 26.5 Itä-Aasia Latinalainen Amerikka 63.7 64.3 Teollisuus maat 85.3 Lähde: IFPRI 0 20 40 60 80 100 Lihan kulutus kg/henkilö Source: IFPRI IMPACT simulations, July 1999.
Maailman viljantuotanto ei ole viime vuosina kattanut kulutusta Milj. tonnia 800 700 600 500 400 300 200 1995 1996 1997 1998 1999 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuotanto Kulutus Loppuvarastot
Mikä ruoan hintaa nostaa? Epäedulliset sääolot ja vähentyneet varastot Kustannusten nousu (esim. öljy, rahtikustannukset) Väestönkasvu Aasian elintason ja lihankulutuksen kasvu Bioenergiaohjelmat Muu maankäyttö Sijoitustoiminta ja keinottelu Ulkomaankaupan rajoitukset Ilmastonmuutos
Markkinat muuttuvat (1) MAATALOUSPOLITIIKAN MUUTOSPAINEET kaupan esteiden purkaminen nykyistä alempi tukitaso? ELINTARVIKEMARKKINAT KASVAVAT Ruoan kysyntä lisääntyy reaalitulojen kasvu kehittyvissä talouksissa mahdollisuuksia suomalaisille elintarvikeyrityksille Uusia kilpailijoita laajentuville markkinoille tuotteiden tarjonta kasvaa kilpailu lisääntyy RUOKAJÄRJESTELMÄT POLARISOITUVAT GLOBAALEIKSI JA PAIKALLISIKSI (lähiruoka) kuluttajien preferenssien yhdenmukaistuminen samalla elintarvikemarkkinat eriytyvät maiden sisällä
Markkinat muuttuvat (2) Maataloustuotteiden tarjonnan voimakkaat vaihtelut ja niiden aiheuttamat hintavaihtelut tulleet jäädäkseen Suuret ja yllättävät hintamuutokset koettelevat markkinoiden toimivuutta Markkina- ja hintariskit kasvavat Riskien hallintaan panostettava enemmän Tarve sopimusjärjestelmien uusimiseen Suomen markkinat yksin liian pienet? Markkinoiden läpinäkyvyyden parantaminen ensiarvoisen tärkeää
Maataloustuotannon tuottavuuden nostaminen edelleen keskeistä - tuottavuus noussut Suomessa noin prosentin vuodessa Indeksi 1980=1 2 1.75 1.5 1.25 1 0.75 0.5 1985 1990 1995 2000 2004 Vuosi Tanska Suomi Ruotsi Norja
Tuottavuuskasvun lisäksi tarvitaan Uusia ja erilaisia kasvustrategioita uusien lisäarvoa tuottavien tuotteiden ja uudentyyppisten palveluratkaisujen kehittäminen maantieteellisesti uusille alueille laajentuminen Edellytyksenä ketjun voimavarojen ja osaamisen yhdistäminen vahvojen verkostojen, klustereiden luominen osaamiskeskittymien syntymisessä yhteiskunnan, tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö keskeisessä roolissa
Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky VAHVUUDET puhdas ympäristö ja terveet tuotannontekijät tuote- ja tuotanto-osaaminen (tutkimusja kehitystyö) terveelliset elintarvikkeet (funktionaaliset tuotteet) laatuketjun hyvä hallinta yhteiskunnan maksamat tuet HEIKKOUDET epäedulliset luonnonolosuhteet pitkät etäisyydet, tuntemattomuus heikko tilarakenne (pääoman tuottavuus heikko) korkeat tuotantokustannukset pienet kotimarkkinat (markkinoiden tehottomuus) tuen suuri osuus maatalouden tulonmuodostuksessa MAHDOLLISUUDET muuttuvat preferenssit (vihreiden ja eettisten arvojen korostuminen) monivaikutteisuus (kestävä kehitys) erikoistuminen kapeille aloille vienti lähialueille (erit. Venäjä) vienninedistämisohjelmat tukien ja verotuksen uudelleen kohdentaminen UHKAT vähittäiskaupan keskittyminen ja elintarviketuottajien neuvotteluaseman heikentyminen EU:n rajasuojan alentuminen ja vientituen poistuminen kansallisten tukien leikkaukset ja CAPterveystarkastus