HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY LAUSUNTO 1 (5) PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 20.9.2011 www.hepo.fi Liikennevirasto Kirjaamo PL 33 00521 Helsinki LAUSUNTO KÄVELYN JA PYÖRÄILYN VALTAKUNNALLISESTA TOIMENPIDESUUNNI- TELMASTA 2020 Helsingin Polkupyöräilijät ry. (HePo) kiittää Liikennevirastoa mahdollisuudesta osallistua Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman 2020 kommentointiin. HePo pitää myös erittäin positiivisena poikkeuksellisen monien pyöräilyjärjestöjen ja muiden vastaavien tahojen huomioimista lausuntopyynnön jakelussa. HePo pitää toimenpidesuunnitelmaa erittäin hyvänä ja kannattaa vahvasti sen toteuttamista. Resurssiensa puitteissa HePo on myös itse valmis osallistumaan toimintaansa parhaiten soveltuvien kärkitoimien toteuttamiseen. Osa toimenpiteistä on laajoja ja haastavia. Nykyinen liikenneympäristö on syntynyt vuosikymmenien työn tuloksena, eikä sen muuttaminen tapahdu nopeasti eikä helposti. Useissa kunnissa vallitsevat yhä ne asenteet, jotka ovat nykyisiin ongelmiin johtaneet. Onkin tärkeää, että motivointi ja tieto pyöräliikenteen uusista suunnitteluperiaatteista tavoittaa myös päättäjät ja suunnittelijat. Toimenpidesuunnitelmassa asia mainitaan ohimennen, mutta kärkitoimien konkreettiset keinot kohdistuvat vain kansalaisiin. Kuitenkin samalla kun kansalaisia motivoidaan pyöräilemään, tulisi myös pyöräliikenteen parissa toimivaa valtion ja kuntien henkilöstöä perehdyttää ja asennoida pyöräilyn edistämiseen. Konkreettisen työvälineen suunnittelijoille tarjoaa esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksen tuoreeltaan julkaistu kirja Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä (Kalle Vaismaa et al, Juvenes Print, 2011, ISBN 978-952-15-2633-6). Kirja havainnollistaa ja konkretisoi erinomaisesti monia kärkitoimia ja siihen olisi hyvä viitata näkyvästi myös toimenpidesuunnitelmassa. Tueksi pyöräilyn edistämiselle suunnittelijoille, päätöksentekijöille ja pyöräilijöille itselleen tulisi perustaa valtakunnallinen pyöräilyn asiantuntijakeskus (vrt. Hollannin Fietsberaad, http://www.fietsberaad.nl). Pyöräilijöillä on tarvetta myös oikeudellista neuvontaa antavalle palvelulle esimerkiksi onnettomuustilanteiden yhteydessä, ja asiantuntijakeskus vastaisi myös tähän tarpeeseen. Keskuksen perustamista tulisi harkita listattavaksi yhdeksi kärkitoimeksi. Asiantuntijakeskus tulisi vähintään mainita toimenpidesuunnitelmassa.
2 (5) Vaikka pyöräily on syytä saada paremmin näkyviin suunnittelussa ja liikennepolitiikassa, sen erityisasemaa ei pidä korostaa liikaa. Pikemminkin pitää muistuttaa pyöräilyn olevan ajoneuvoliikennettä. Tämä tosiasia on päässyt unohtumaan monilta viranomaisilta, joiden pitäisi tietää asian todellinen laita. Esimerkiksi useissa liikenneselvityksissä pyöräilyä ei lasketa ajoneuvoliikenteeseen, mikä on virheellistä ja harhaanjohtavaa raportointia. Yleisesti pyöräilyn kohteleminen muuna kuin ajoneuvoliikenteenä on johtanut sen marginalisoitumiseen ja sen edellytysten heikkenemiseen. Toimenpidesuunnitelman luvussa 2 tuodaan esille se tosiasia, että kävely ja pyöräily ovat edullisia kulkumuotoja niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Yksittäisten kärkitoimien rahoitusta käsiteltäessä tulisikin erityisesti painottaa, että pyöräily on sijoitus, joka säästää yhteiskunnan rahaa ja ihmisten aikaa, kun taas autovaltainen liikennekulttuuri syö sekä yhteiskunnan rahaa että ihmisten aikaa. Sivulla 40 esitetään valtion panostavan seudullisesti tärkeimpiin kohteisiin, vaikka ne olisivat kunnan vastuulla. Periaate on hyvä. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla nimenomaan valtion vastuulla olevat moottoritiet ja kehätiet ovat räikein esimerkki autoilua suosivasta, pyöräilyn tarpeet unohtavasta ja epäyhtenäistä yhdyskuntarakennetta tuottavasta liikenneratkaisusta. Se, että valtio rahoittaa kuntien pyöräteitä, saattaa kannustaa kuntia jättämään pyöräteiden rakentaminen ja korjaaminen kokonaan valtion vastuulle. Rahoitusmalli tulee harkita tarkkaan, jotta se lisäisi kuntien pyöräilynedistämistä eikä vähentäisi sitä. Lausuntopyynnössä pyydettiin ottamaan kantaa siihen, mikä esitetyistä kärkitoimista on kaikkein kiireellisin ja millä tavoin HePo on kiinnostunut osallistumaan toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen. Pyöräilyn olosuhteita vaivaavat useat erilaiset ongelmat, joihin tarvitaan useita tärkeitä ja kiireellisiä ratkaisuita. Näin ollen yhden kiireellisimmän toimenpiteen määrittely on hankalaa. Kiireellisistä toimista tärkeimpiä ovat lainsäädännön ja suunnitteluohjeiden päivittäminen sekä kuntien ja muiden osallisten sitouttaminen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Nämä ovat ne toimenpiteet, jotka on mahdollista toteuttaa nopeasti, ja jotka luovat perustan hitaammalle infrastruktuurin ja liikennekulttuurin muutokselle. Seuraavassa kommentoidaan tarkemmin joitain yksittäisiä kärkitoimia ja samassa yhteydessä mainitaan, mikäli HePo on valmis osallistumaan kyseisen toimen toteutukseen. HePo keskittyy pääasiassa pyöräilyyn liittyviin toimiin, mutta muistuttaa samalla, että pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kulkevat käsi kädessä ja että HePo kannattaa lämpimästi myös kävelyolosuhteiden parantamista. On myös huomattava, että pyöräilyolojen parantaminen kohentaa useimmiten myös kävelijöiden oloja. Kärkitoimi 5: Pyöräilyn tunnetuksi tekeminen niin monipuolisena harrastuksena kuin arjen liikennemuotonakin kuuluu HePon normaaliin toimintaan jo nykyisellään. Tässä toimessa HePo on mukana paikallisella tasolla. Kärkitoimi 6: HePo on mukana esimerkiksi testauksessa ja käytettävyystarkasteluissa. Kärkitoimi 8: Tärkeä ja kiireellinen toimi. Hyvä liikennesuunnittelu perustuu hyvään suunnitteluohjeeseen. HePo painottaa myös, että pyöräliikenteen suunnittelu on osa liikennejärjestelmäsuunnittelua, joten uuden pyöräilyn suunnitteluohjeen laatimisen yhteydessä tulee muut liikennesuunnitteluohjeet päivittää ottamaan pyöräily huomioon.
3 (5) Lisäksi HePo muistuttaa, että hyvä ohje ei kuitenkaan yksin riitä, vaan ohjetta on myös noudatettava. Esimerkiksi voimassaolevaa Tiehallinnon ohjetta Kevyen liikenteen suunnittelu ei noudateta riittävästi, mikä on suuri ongelma. Uuden ohjeen valmistuttua tulee kuntien ja valtion suunnittelijat kouluttaa ja motivoida noudattamaan sitä. HePo osallistuu ohjeiden kommentointiin. Sivulla 26 esitetään, että SuRaKu-esteettömyysohjeet ovat esimerkki hyvin toimivista liikenneratkaisuista. Nämä ohjeet eivät kuitenkaan huomioi kaikkien liikkujien tarpeita, vaan sisältävät esimerkiksi pyöräilyn kannalta ongelmallisia reunakiviratkaisuja. SuRaKu-ohjeita ei tulisikaan pitää esimerkkinä hyvin toimivista ratkaisuista, vaan niiden tilalle tulee laatia uudet Design for all -ajattelun mukaiset ratkaisut. Ohjeiden laadinta edellyttää tiivistä yhteistyötä eri liikkujaryhmien edustajien kanssa. Kärkitoimi 10: Tämä on tärkeä toimi jalankulun kannalta, mutta ei niinkään pyöräilyn. Kävelykeskustoissa voidaan pyöräilyä rauhoittaa, mutta tällöin pyöräilystä ei saa tulla vähemmän sujuvaa kuin moottoriliikenteestä. Kävelypainotteisilla alueilla ja niiden läheisyydessä ei pitäisi olla mitään syytä, miksi autolla pitäisi voida ajaa lujempaa ja sujuvammin kuin pyörällä. Lisäksi on huomattava, että pyöräilyn pääreitit eivät voi kulkea kävelyalueilla. Kärkitoimi 11: Taajama-alueilla, erityisesti kaupunkikeskustoissa, moottoriliikenteen rauhoittaminen paitsi tekee elinympäristöstä miellyttävämmän, myös mahdollistaa turvallisen ja sujuvan ajoradalla pyöräilyn. Kun ajoradat näin saadaan pyöräilijöiden käyttöön, tarve uudelle erikseen pyöräliikenteelle varatulle infrastruktuurille pienenee. Näin pyöräliikenteestä saadaan moottoriliikenteen kanssa tasavertainen liikennemuoto. Toimenpidesuunnitelmassa todetaan, että turvallisen alhainen nopeustaso tulee varmistaa, mutta suunnitelmassa ei oteta kantaa, mikä tällainen nopeus olisi. HePo katsoo, että toimenpidesuunnitelmaan tulisi kirjata selkeästi riittävän alhaiseksi nopeustasoksi 30 km/h. Vain tätä alhaisemmat nopeudet mahdollistavat turvallisen ja miellyttävän pyöräilyn ajoradalla moottoriajoneuvojen kanssa. Lisäksi kun nopeus lasketaan tasolle 20 km/h, voivat jalankulkijat ja ajoneuvot jakaa saman tilan keskenään piha- ja kävelykatujen tapaan. Samalla on tosin korostettava, että kävelykatujen tyyppiset ratkaisut eivät sovellu liikenteen pääreiteiksi. Kärkitoimet 12 21 ja 24: Näistä toimet 12 20 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jolla varmistetaan pyöräilyn houkuttelevuus ja jonka jokainen osa on tärkeä. HePo osallistuu kaikkien näiden toimien toteuttamiseen lukuun ottamatta toimia 18 ja 20. HePon normaaliin toimintaan kuuluu pääkaupunkiseudun liikennesuunnitteluun vaikuttaminen sekä suunnitteluprosesseihin kuuluvan normaalin kansalaiskuulemisen kautta että pyöräilyyn liittyviin projekteihin osallistumalla. HePo on muun muassa laatinut Helsingin kaupungille pääpyöräreittien kuntokartoituksen syksyllä 2010 ja on halukas jatkamaan vastaavaa selvitys- ja suunnittelutyötä.
4 (5) Joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhdistämistä käsittelevissä kohdissa mainitaan vain ohimennen pyörien kuljettaminen junissa ja kaukoliikenteen linja-autoissa. Pyörien kuljetusmahdollisuus joukkoliikennevälineissä tulisi kuitenkin harkinnan muukaan nostaa omaksi kärkitoimekseen. Lisäksi on huomattava, että joukkoliikennevälineellä tarkoitetaan myös paikallisliikenteen linja-autoja sekä tulevaisuudessa mahdollisia pikaraitiovaunuja. Kärkitoimessa 19 pitää huomioida kävelyn ja pyöräilyn erilaiset tarpeet erityisesti talvikunnossapidossa. Kävelijöille tärkeintä on liukkauden poisto, pyöräilijöille pinnan tasaisuus. Jos talvikunnossapito tapahtuu vain jalankulun ehdoilla, on pinta liian rosoinen, ja karkea hiekoitussepeli puhkoo pyörien kumeja. Tästäkin syystä pyörätiet pitäisi erottaa jalankulusta. Lisäksi kärkitoimen 19 rahoituksessa tulee huomioida tarve uusiin kalustohankintoihin. Kapeat yksisuuntaiset pyörätiet vaativat erilaisen talvikunnossapitokaluston kuin leveät yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät. Kärkitoimi 27: Toimi on hyvin tärkeä. Autoilun tukemista verovähennyksin tulee vähentää, ja pyöräilyn tukea lisätä. Kärkitoimi 29: HePo tuo mielellään oman asiantuntemuksensa ja resurssinsa hyödynnettäviksi esimerkiksi kartoitusten ja kommentoinnin muodossa, mutta samalla on ymmärrettävä se tosiasia, että palkatta pyöräilyn edistämistä harrastavat vapaaehtoistoimijat eivät voi korvata ammattitaitoista palkattua henkilöstöä. Henkilöstöresursseissa ei pidä säästää sillä verukkeella, että järjestöt ovat mukana, vaan pyöräilyn ja kävelyn olojen parantamiseksi on palkattava asiantuntevaa henkilöstöä. Kärkitoimi 30: Paitsi jalankulkijoiden, myös pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden valvontaa tulee lisätä. Poliisin tekemä valvonta tulee kohdentaa oikein niille alueille, joilla on merkitystä jalankulun ja pyöräilyn turvallisuudelle. Erityisesti polkupyöräpoliisit voisivat valvoa liikennettä pyöräilijöiden näkökulmasta ja toimia hyvänä esimerkkinä pyöräilijöiden oikeasta liikennekäyttäytymisestä. Myös pysäköinninvalvontaa tulisi tehostaa. Kärkitoimi 31: Toimi on erittäin tärkeä. Erityisesti pyöräteiden käyttövelvoitteesta pitää luopua. Myös muut suunnitelmassa mainitut teemat ovat olennaisia. Lisäksi on lukematon määrä muita pienempiä lainsäädännön muutos- ja selkiyttämistarpeita, joita ei suunnitelmassa ole tarkoituksenmukaista yksityiskohtaisesti mainita. Oleellista on kattavan selvityksen tekeminen ja havaittujen puutteiden korjaaminen. Selvitystyö on aloitettava pikaisesti. HePo osallistuu selvityksen tekemiseen, ja toivoo muidenkin pyöräilijöitä edustavien järjestöjen olevan toimessa mukana.
5 (5) Lopuksi HePo muistuttaa, että käsillä oleva toimenpidesuunnitelma ei saa jäädä vain ohjeelliseksi paperiksi, vaan kaikki esitetyt toimet tulee myös viedä käytäntöön. Tämä edellyttää kaikkien asianosaisten viranomaistahojen sitouttamista suunnitelman toteuttamiseen. Tätä tarkoitusta varten suunnitelman yhteyteen tulisi liittää sopimustyyppinen asiakirja, jonka allekirjoittamalla kunnat hyväksyisivät suunnitelman pohjaksi omille pyöräilyä ja jalankulkua edistäville toimilleen. Suunnitelman noudattamisesta tulee tehdä poliittinen päätös kunnallisissa päätöksentekoelimissä, ja valtion tulee edellyttää allekirjoitusta vähintään suurimmilta kunnilta. Suomessa pyöräliikenteen pahimmat ongelmat liittyvät puutteisiin infrastruktuurin suunnittelussa ja kunnossapidossa sekä lainsäädännössä. HePo pitää kaikkia näihin liittyviä toimia kiireellisinä ja erittäin tärkeinä. Tavoitteena tulee ennen kaikkea olla pyöräilyn ja kävelyn helppouden ja sujuvuuden lisääminen. Helsingissä 20. syyskuuta 2011 HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Otso Kivekäs Timo Hast Olli Pottonen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen liikennetyöryhmän jäsen