Hyvinvointikatsaus 29
SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ...3 2. VÄESTÖ...5 2.1 VÄESTÖRAKENNE... 5 2.2 TYÖLLISYYS... 8 3. HYVINVOINTI...1 3.1 LAPSET JA NUORET... 1 3.2 AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ...16 3.3 IKÄIHMISET... 23 LIITE...3 LÄHTEET...29 Rovaniemen kaupunki. Hyvinvointipalvelut osasto. 2
TIIVISTELMÄ Väestön hyvinvointi on yksi Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategian vaikuttavuustavoitteista. Talousarvio 29 ja taloussuunnitelmassa 21 211 on eri tehtäväalueiden kohdalla asetettu tavoitteeksi väestön hyvinvoinnin edistäminen ja määritelty kriteerit, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Vuosina 26 ja 27 on laadittu hyvinvointikatsaukset ja vuonna 28 hiukan laajempi hyvinvointikertomus. Tämä katsaus on suppeampi ja sisältää lähinnä edellisissä katsauksissa väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien indikaattorien päivittämisen vuodelta 28. Vuoden 29 tiedot perustuvat pääasiassa omiin tilastoihin, koska valtakunnallisia tilastoja ei ole saatavissa. Vertailukaupunkeina ovat edelleen Joensuu ja Lappeenranta. Tietoja verrataan myös Lapin läänin ja koko maan tietoihin. Tietolähteinä on käytetty pääasiassa Stakesin Sotkanet indikaattoripankkia, Tilastokeskuksen tilastoja, Kelan tilastotietoja sekä Rovaniemen kaupungin omia tilastoja. Hyvinvointikatsaus on tarkoitettu työkaluksi luottamushenkilöille ja viranhaltijoille kaupunkistrategian tavoitteiden toetutumisen seurannassa ja toiminnan suunnittelussa. Lapset ja nuoret Rovaniemellä lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on suurempi kuin vertailukaupungeissa, Lapin läänissä tai koko maassa. Tämä osaltaan voi selittää myös sitä, että päivähoitopalvelujen käyttäjiä on huomattavasti enemmän kuin muissa kaupungeissa tai koko maassa. Vuonna 29 uusia asukkaita kaupunkiin syntyi 777, edellisenä vuonna syntyneiden määrä oli 779. Lasten ja perheiden sekä nuorten palveluissa on korostunut entistä enemmän varhaisen avoimen yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden välillä. Verkostomaiset ja moniammatilliset työmuodot ovat käytössä monissa toimipisteissä ja niiden avulla haetaan ratkaisuja yhdessä perheiden kanssa arjen haastaviin tilanteisiin. Lastensuojeluilmoitusten määrä väheni vuodesta 28 vuoteen 29 n. 6,6 :lla. Lastensuojeluilmoitusten kasvua on tapahtunut 3 vuotiaiden lasten kohdalla, vuonna 28 siitä ikäluokasta tehtiin 167 ilmoitusta, vuonna 29 vastaava määrä oli 198. Kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on pysynyt ennallaan vuodesta 28 vuoteen 29, sijoitusten määrä oli molempina vuosina 138. Lastensuojelusijoitusten määrä perhehoitoon oli vuonna 28 59 ja vuonna 29 määrä oli 53. Perhesijoitusten määrä kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli 38,4. Jatko opintoihin heti peruskoulun 9. luokan jälkeen jatkaneiden osuus on Rovaniemellä ollut vuosittain valtakunnallista tasoa korkeampi, vuonna 29 1 ei jatkanut opiskelua peruskoulun päättymisen jälkeen. Aikuisväestö Lapin TE keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Rovaniemen työttömyysaste nousi vuonna 29 ja oli keskimäärin 14. Vuonna 29 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski Rovaniemellä edelleen ja oli työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan noin 17 työttömien kokonaismäärästä. Väestön sairastavuusindeksi on Rovaniemellä hieman yli maan keskiarvon. Kansantautien summaindeksi on Rovaniemellä selvästi maan keskitasoa korkeampi ja se on vähitellen kasvanut seurantajaksolla vuodesta 2 (111,4) vuoteen 28 (117). Kaupunkistrategian tavoitteena on pitkäaikaissairastavuuden väheneminen. Hyvinvoinnin edistämisen haasteena ovat mm.: kansantautien suureen sairastavuuteen vastaaminen. Tarpeellista olisi erityisesti valtimosairauksien ja tupakan aiheuttamien sairauksien systemaattinen seulonta ja ohjaus. pitkäaikaistyöttömyyteen vieläkin tehokkaampi puuttuminen hyödyntäen mahdollisimman hyvin kaikkien alueella toimivien tahojen osaaminen ja osallisuuden kasvattaminen esim. yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa tukemalla. työttömyyden kasvu. toimeentulotukimenojen kasvu ja pitkään toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrän kasvu. 3
Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotiaiden määrä on edelleen alle 9. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus on hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Yksin asumisella on palvelujen tarvetta lisäävä vaikutus. Yli 85 vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina 2 28 kotona asuvien osuus noussut, mutta osuus on hiukan alempi kuin edellisenä vuonna. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Rovaniemellä lähtenyt nousuun vuodesta 27, mutta edelleen alhaisempi kuin vuonna 25. Vuonna 28 osuus oli alle maan keskiarvon. Se sijaan kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden osuus on noussut vuodesta 25 ja on maan keskiarvossa. Myönteisenä kehityksenä on myös yli 75 vuotiaiden omaishoidontukea vuoden aikana saaneiden määrän selvä kasvu vuodesta 25. Osuus 5,8 täyttää Ikäohjelmassa asetetun tavoitteen (5 ) ja on maan keskiarvoa korkeampi. Liikunta ja nuorisopalvelukeskuksen järjestämä terveysliikunnan kävijämäärät ovat hiukan kasvaneet ja samoin KKI korttien myynti on kasvanut. Osallistujamäärät ryhmissä sen sijaan ovat laskeneet. Vuonna 29 aloitettiin myös ennakoivien kotikäyntien pilotointi ja palvelukonseptin luominen osaksi ennaltaehkäisevää työtä. Haasteena on edelleen mm.: kotiin annettujen palvelujen riittävyys ja turvallisuus kotona. ennakoivien toimenpiteiden ja palvelujen kehittäminen ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemisessä yksinäisyyden lievittäminen ja yleensä sosiaalisen tuen toteutuminen. vahvistaa alueen eri toimijoiden ja kaupungin kaikkien hallintokuntien toimintaa edistämään ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja osallistumista 4
2. VÄESTÖ 2.1 VÄESTÖRAKENNE Väestön ikärakenne Taulukko 1. Väestön ikärakenne 31.12.28 (Sotkanet). Ikä 6 4662 7,9 5 6,9 4781 6,8 12 694 6,9 41 126 7,7 7 15 6269 1,6 6946 9,6 668 9,5 18764 1,2 548 61 1,3 16 24 8258 13,9 1671 14,7 8297 11,8 2134 11,6 591 221 11,1 25 64 31396 52,9 3898 52,6 37969 54 97 5 53 2 886 862 54,2 65 74 4 9 8,3 6174 8,5 669 9,4 18 396 1 468 716 8,8 75 3 868 6,5 5544 7,7 5977 8,5 15 269 8,3 42 779 7.9 Yhteensä 59353 1 72433 1 7313 1 183963 1 5 326 314 1 Syntyvyys nousi Rovaniemellä. Vuosien 25 (661 lasta) ja 26 (642 lasta) luvuista tultiin ylöspäin niin, että vuonna 28 Rovaniemellä syntyi 773 lasta. Tämä siitäkin huolimatta, että 3 39 vuotiaiden määrä on laskenut koko vuosikymmenen (vuonna 2 lukumäärä oli 7929 ja vuonna 27 6368 (Sotkanet)). Vuonna 29 syntyneiden määrä oli edelleen hieman kasvussa, lapsia syntyi yhteensä 777. Ikärakenteeltaan Rovaniemen väestö ei paljon eroa koko maan tai vertailukaupunkien luvuista. Nuorimpia ikäluokkia on hiukan enemmän ja vanhinta ikäluokkaa hieman vähemmän kuin vertailukaupungeissa ja Lapin läänissä keskimäärin. 5 4 3 2 1 6 7 15 16 24 25 64 65 74 75 Rovaniemi 4 662 6 269 8 258 31 396 4 9 3 868 Joensuu 5 6 946 1 671 38 98 6 174 5 544 Lappeenranta 4781 6 68 8 297 37 969 6 69 5 977 Kuvio 1. Väestörakenne vertailukaupungeissa 31.12.29 (Sotkanet). 5
25 2 15 1 5 Rovaniemi Joensuu Lappeenranta 2 579 13 1558 25 798 1224 1827 27 13 1274 1942 28 1138 131 287 Kuvio 2. Ulkomaan kansalaisten lukumäärä (Tilastokeskus) Ulkomaan kansalaisten määrä Rovaniemellä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2 ja 28 välisenä aikana. Suunta on sama myös vertailukaupungeissa, mutta Rovaniemellä kasvu on ollut nopeinta. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmiä olivat venäläiset (168), ruotsalaiset (123), myamarilaiset (99), somalit (75), irakilaiset (71) ja afganistanilaiset (67), kiinalaiset (66), saksalaiset (47), thaimaalaiset (36), virolaiset (31), turkkilaiset (25), yhdysvaltalaiset (24) ja iso britanialaiset (21). Rovaniemellä asui vuoden 29 lopun tilastotiedon mukaan ulkomaan kansalaisia yhteensä 1186, ja he edustivat 82 eri kansalaisuutta. Tilastotietoihin kirjataan Suomessa vakituisesti asuvat ja siten turvapaikan hakijat, lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat tai opiskelijat eivät näy tilastotiedoissa. Tilastotiedoissa ei näy myöskään ne ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Rovaniemi on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1989 alkaen. Aluksi kiintiö on ollut 25 henkilöä. Vuonna 27 perusturvalautakunta on nostanut pakolaiskiintiön 8 henkilöön. Rovaniemen maahanmuuttajatoimistossa on ollut keskimäärin asiakkuudessa 35 asiakasta vuonna 29. 6
Perherakenne 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 47,5 44 42,3 44,6 43,7 25 44,7 4,6 39,7 4,5 41,5 26 44,1 4,1 39 39,9 41,2 27 43,7 39,7 38,8 39,3 4,9 28 43,5 38,8 38,8 38,8 4,5 Kuvio 3. Lapsiperheiden osuus perheistä (Sotkanet). Rovaniemellä lapsiperheiden osuus perheistä on suurempi kuin vertailukaupungeissa, Lapin läänissä ja koko maassa keskimäärin. Lapsiperheiden osuus perheistä on kuitenkin vähentynyt Rovaniemellä 4, Joensuussa 5,2 ja Lappeenrannassa 3,5 vuodesta 2. 25 2 15 1 5 2 23,5 22,1 21,4 2,3 19,4 25 23,8 22,9 22,8 2,8 2 27 23 23,5 22,5 2,5 2 28 22,7 23,8 23,1 2,3 2 Kuvio 4. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (Sotkanet) Yksinhuoltajaperheiden määrä on Rovaniemellä lievässä laskussa vuoden 28 tilastojen mukaan. Vertailukaupungeissa sen sijaan yksinhuoltajaperheiden määrä on lievässä kasvussa molemmissa vertailukaupungeissa. Rovaniemellä oli vuonna 28 yksinhuoltajaperheitä hiukan enemmän kuin Lapin läänissä ja koko Suomessa keskimäärin. 7
2.2 TYÖLLISYYS 25 2 15 1 5 2 2 18,5 15,8 21,3 12,6 25 15,5 15,5 13,4 17 1,7 27 12,3 14,2 1,9 13,4 8,5 28 12,3 13,9 1,3 12,5 8 Kuvio 5. Työttömyysaste (Sotkanet). Työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste) laski Rovaniemellä vuosina 27 ja 28, mutta työttömyysprosentti oli edelleen korkea verrattuna koko maan arvoon, joka oli 28 4,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin Rovaniemellä. Lapin TE keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Rovaniemen työttömyysaste nousi 29 ja oli keskimäärin 14. Työttömyyden yksi huolestuttava piirre on nuorisotyöttömyyden korkea prosenttiosuus (ks. Kuvio 32). 35 3 25 2 15 1 5 2 28,1 24,5 28 24,7 27,7 25 24,5 27,2 29,5 19,2 26,3 26 24,4 26,7 28,1 2,3 26 27 21,7 24,7 25,3 17,7 24 28 18,5 22,5 23 15,7 21,4 Kuvio 6. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (Sotkanet). Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on pienentynyt. Rovaniemen tilanne on tässä suhteessa parempi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 29 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski Rovaniemellä edelleen ja oli työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan noin 17 työttömien kokonaismäärästä. Rakennetyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä oli kuitenkin Rovaniemellä korkea. Vuoden 29 lopun tilastotiedon mukaan rakennetyöttömiä oli Rovaniemellä 2 45 henkilöä (47 työttömien kokonaismäärästä). Vastaava luku oli vuoden 28 lopussa 1 976 henkilöä. 8
35 3 25 2 15 1 5 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 26 293921 278243 31981 258773 2844 257788 24194 287777 2371 22477 236226 211796 27 24978 223682 23192 21461 22682 24443 2872 243123 23433 219764 26456 18141 28 228453 28319 18486 2125 189917 18766 217879 199742 24332 21115 176532 25354 29 28659 198165 2764 221155 231 19784 236969 212851 21896 25269 19432 227527 Kuvio 7. Kelalle maksettava työmarkkinatukilasku (euroa) (Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen tilasto). Työmarkkinatukiuudistuksen jälkeen vuodesta 26 alkaen valtio on vastannut työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 5 työttömyyspäivän ajalta. Sen jälkeen kustannukset jaetaan puoliksi valtion ja kunnan kesken. Vastaavasti valtio on korvannut puolet kunnan maksamasta perustoimeentulotuesta. Toimeentulotuen bruttomenot olivat vuonna 29 yhteensä 8 99, josta valtio korvasi 3 518. Kaupunki maksoi puolestaan vuonna 29 työmarkkinatuen kuntaosuutta 2 516. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 1. 9
3. HYVINVOINTI 3.1 LAPSET JA NUORET Valtaosa suomalaisista ja myös rovaniemeläisistä lapsista, nuorista ja lapsiperheistä elää hyvää elämää ja vanhemmat kantavat vastuun vanhemmuudesta. Heidän kohdallaan hyvän elämän lähtökohdat ovat kunnossa. Osa lapsista ja nuorista kuitenkin elää haavoittuvissa olosuhteissa. Palvelujen järjestämisen haasteena on, että näille lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen taataan oikea apu riittävän ajoissa, kun huoli on herännyt. Kaupungin peruspalvelut kuten neuvola, päivähoito ja koulu ovat keskeiset tukirakenteet, joiden laadusta ja kattavuudesta on pidettävä huolta. Ne toimivat hyvinä ennaltaehkäisevinä palveluina ja niiden rinnalla toimivat ja riittävän ajoissa saatavat tukipalvelut muodostavat yhdessä vahvan pohjan hyvän elämän mahdollistamiseksi lapsille ja nuorille. Päivähoito 7 6 5 4 3 2 1 2 61,7 47,2 47,6 53,2 52,9 25 62,4 51,8 55,7 57,1 53,3 27 65,7 53,6 54,6 58,1 55,6 28 62,6 57,4 58,2 58,3 56,9 Kuvio 8. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6 vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Rovaniemellä kunnallisen päivähoidon käyttäjien osuus on kasvussa. Vertailukaupunkeihin ja maan keskimääräisiin käyttäjälukuihin verrattuna Rovaniemellä kunnan kustantamaa päivähoitoa käytetään selvästi enemmän. Vuonna 28 Sotkanetin tietojen mukaan kunnallisen päivähoidon piirissä on 62,6 kaikista alle 1 6 vuotiaista, mikä olisi 3,1 vähemmän kuin 27. Kaupungin omia tilastoja käyttäen prosenttiosuus on 69,4; 1 6 vuotiaita lapsia yhteensä 3883, joista päivähoidon piirissä 2695. Vuonna 29 kunnallisessa päivähoidossa oli yhteensä 2793 lasta, mikä on lähes sata lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on 69,1 kaikista 1 6 vuotiaista lapsista. (Rovaniemen kaupungin päivähoitotoimisto) 1
Lastensuojelu Lastensuojelussa asiakkaaksi päätyvien perheiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja moninaistuneet. Perheiden tilanteessa saattaa tiivistyä kriittisiä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tekijöitä toimeentulosta minäkuvaan, ihmissuhteista lukutaitoon ja terveydestä ruokaan ja vaatteisiin. Lastensuojelutarpeen taustalla on laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. (Bardy 24) Lastensuojelun asiakastilanteet ovat monimutkaistuneet ja asiakkailla on monia ongelmia. Pohjois Suomessa avohuollon sosiaalityöntekijöille tehdyssä kyselyssä ilmenee, että lastensuojeluasiakkuuden taustalla vanhempien päihteiden käyttö on merkittävä tekijä perheiden vaikeuksissa. Päihteiden käytön rinnalla myös vanhempien mielenterveysongelmat ja jaksamattomuus, kasvatusvaikeudet ja perheiden taloudelliset ongelmat ovat lisänneet lastensuojelullisen tuen tarvetta. Myös lasten koulunkäyntivaikeudet, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja näköalattomuus näkyvät asiakkuuksien taustalla. ( Viitala, Kekkonen & Paavola 28) 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 2 1,7 1,1,7,9 25 1,1 1,6 1,5 1 1,1 27 1,4 1,7 1,6 1,1 1,2 28 1,2 1,8 1,7 1,2 1,3 Kuvio 9. Lastensuojelullisin toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on Rovaniemellä hieman vähentynyt vuodesta 27 vuoteen 28. Luku on Lapin läänin tasoa, mutta pienempi kuin muissa vertailukaupungeissa tai koko maassa. Vuonna 28 kodin ulkopuolisia sijoituksia oli 138 ja määrä edelleen sama vuonna 29. 138 kodin ulkopuolista sijoitusta sisältää 19 jälkihuollon asiakasta. 11
6 5 4 3 2 1 2 42,8 53,8 3,2 46,1 41 25 32,8 36 21,5 33,5 32,5 27 25,1 3,5 22,9 29,8 31,1 28 29,9 29,6 19,8 29,9 29,7 Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (Sotkanet). Perhesijoitusten määrä on Rovaniemellä vähentynyt vuosina 2 27 ja koko maassa kehitys on ollut samansuuntainen. Vuonna 28 perhesijoitusten määrä kasvoi Rovaniemellä vajaan 5 verran, muissa vertailu kaupungeissa ja koko maassa perhesijoitusten määrä laski hiukan. Vuonna 28 perhesijoitusten määrä oli 59 ja vastaava luku vuonna 29 oli 53. Vähennystä selittää se, että 1 nuorta on saavuttanut täysi ikäisyyden ja siten poistuneet sijoituksista, uusia sijoituksia vuonna 29 on tehty 4. Vuonna 29 perhesijoitusten prosenttisuus on 38,4. 7 6 5 4 Lkm 3 2 1 26 27 28 29 239 366 615 577 Kuvio 11. Lastensuojeluilmoitukset Rovaniemellä vuosina 26 29 (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus). Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi huomattavasti Rovaniemellä vuodesta 26 vuoteen 28. Vuodesta 27 vuoteen 28 kasvu oli n. 4. Vuonna 29 ilmoitusten määrä on hieman vähentynyt edellisestä vuodesta, vähennys n. 6,6,. (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus). 12
7 6 5 Lkm 4 3 2 1 3 v 4 6 v 7 12 v 13 17 v yli 18 v Yht: 26 77 21 72 66 4 24 27 13 52 131 53 2 368 28 167 83 294 68 3 615 29 198 6 293 22 4 577 Kuvio 12. Lastensuojeluilmoitusten ikäjakauma Rovaniemellä vuosina 26 29 (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus). Lastensuojeluilmoitusten kasvua on tapahtunut eniten 3 vuotiaiden lasten kohdalla, samoin 7 12 vuotiaiden ikäryhmässä ilmoitusten määrä on lisääntynyt vuoteen 28, vuosi 29 on sama Oppilas ja opiskelijahuoltopalvelut Kouluterveyskyselystä saadaan tietoa rovaniemeläisten nuorten elin ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas ja opiskelijahuollosta niin kuntatasolla kuin koulukohtaisesti. Rovaniemen kuntaraportti nostaa esille monia ilon, mutta paljon huolenaiheita peruskoulun ja lukion oppilaisiin liittyen. Tutkimustulosten mukaan rovaniemeläisten peruskoululaisten ja lukiolaisten suhteen huolestuttavaa on fyysisen uhan kokemusten ja rikkeiden tekemisen lisääntyminen. Yläkoululaisten keskuudessa lähes kaikki terveyteen liittyvät oireet (pitkäaikaissairaudet, niska, hartia ja päänsärky, masentuneisuus) ovat yleistyneet. Lukiolaisilla monet terveydentilaan vaikuttavat asiat, kuten ylipaino, liian vähäinen liikunnan harrastaminen ja tupakoinnin yleistyminen, ovat lisääntyneet. Positiiviseen suuntaan kehitys on kulkenut mm. koulun työilmapiirin, kuulluksi tulemisen sekä terveystietoon suhtautumisen suhteen. (Kouluterveyskysely 28.) Seuraava kouluterveyskysely tehdään vuonna 21. Lukuvuonna 28 29 on koulukuraattoreiden ja koulupsykologin asiakkaana ollut 573 lasta ja nuorta (vuonna 27 28 648). Varsinaisia asiakkaita heistä oli 481ja konsultaatioasiakkaita 92. Varsinaisia asiakkaita ovat oppilaat, joilla on ollut yksilökäyntejä koulukuraattoreiden tai koulupsykologin luona muiden oppilasta koskevien neuvottelujen lisäksi. Konsultaatioasiakkaita ovat asiakkaat, joiden kanssa on ollut neuvotteluja, mutta ei yksilökäyntejä. Kaikki koulupsykologin asiakkaat olivat ns. tutkimusasiakkaita (N=95). 13
Taulukko 2. Koulukuraattorille ja psykologille tulosyy lv. 27 28 ja 28 29 27 28 28 29 Syy lkm lkm Sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt 27 31,9 211 36,8 Psyykkiset ja psykosomaattiset oireet 147 22,7 11 19,2 Perhe/kotitilanne 8 12,3 8 14, Oppimisvaikeudet (yksilötutkimukset/psyk.) 68 1,5 81 14,1 Kiusaaminen 28 4,3 29 5,1 Kaverisuhteet 28 4,3 7 1,2 Muut syyt 26 4, 16 2,8 Oppimisvaikeudet (kuraattori) 2 3,1 7 1,2 Akuutti kriisi 2 3,1 9 1,6 Kouluvalmius (yksilötutkimukset/psyk.) 14 2,2 14 2,4 Ohjaus talous ja asumisasioissa 1 1,5 9 1,6 Yhteensä 648 1, 573 1, Suurimmat syyt koulukuraattorien tapaamiselle olivat sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt (36,8 )sekä psyykkiset ja psykosomaattiset oireet (19,2). Koulupsykologin tutkimuksien syynä olivat oppimisvaikeudet (14,1) ja kouluvalmiuden arviointi (2,4). Lukuvuonna 27 28 suurin syy koulukuraattorin tai koulupsykologin tapaamiselle oli niin ikään sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt (31,9) sekä psyykkiset ja psykosomaattiset oireet (22,7). Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko opintoihin 1 99 98 97 96 95 94 93 92 91 9 25 27 28 Rovaniemi 99,3 99,4 99 Koko maa 95,1 93,2 94,4 Kuvio 13. Peruskoulun 9. luokan päättäneiden hakeutuminen jatko opintoihin (Tilastokeskus, Koulupalvelukeskus). Jatko opintojen aloittaminen heti peruskoulun 9. luokan jälkeen on Rovaniemellä ollut vuosittain valtakunnallista tasoa korkeampi. Rovaniemellä vuonna 29 peruskoulun päättäneitä oli 762. Heistä 99 hakeutui jatko opintoihin samana vuonna, 39 jatkoi opintoja lukiossa, 16 ammattilukiossa, 4 ammatillisissa oppilaitoksissa, 2 1. luokalla, 2 ammattistartissa ja 1 muissa oppilaitoksissa. Opiskelua ei jatkanut 1 peruskoulun päättäneistä. (Koulupalvelukeskus.) 14
Nuorisotyöttömyys 35 3 25 2 15 1 5 2 28,4 23,9 21,9 28,7 14,7 25 23,7 16,5 16,8 23 12,4 27 18 15,9 12,8 17,5 8,9 28 17,5 16,6 13 16,1 8,8 Kuvio 14. Nuorisotyöttömät 15 24 vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet). Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta on edelleen merkittävästi korkeampi kuin vertailukaupungeissa ja maassa keskimäärin. Alle 25 vuotiaita työttömiä oli Lapissa marraskuun 29 lopussa 165. Vuoden aikana nuorten työttömyys on lisääntynyt Lapissa 38 :lla ja koko maassa 54 :lla. (Lapin TE keskus) Nuorten laitoshoidon käyttö 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 2 1,7,7 1,4,8 1,5 25 1,8,8 1,5 1,3 1,6 27 1,3 1,7 1,6 1,2 1,5 28 1,7 1,7 1,4,9 1,6 Kuvio 15. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24 vuotiaat/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Rovaniemen päihdehuollon 15 24 vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti laski vuonna 27, mutta on noussut jälleen vuonna 28. Määrä on korkeampi kuin Lappeenrannassa ja Lapin läänissä keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa. 15
16 14 12 1 8 6 4 2 2 5,4 6,7 14,2 5,6 12,1 25 6,8 1,8 8,6 6,9 1,4 27 9,5 9,6 11 6,8 11 28 6,4 9,7 14,3 7,8 11,5 Kuvio 16. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18 24 vuotiailla/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Psykiatrian laitoshoidon 18 24 vuotiaiden hoitojaksojen määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on kasvanut vuosina 2 27, mutta laskenut vuonna 28. 3.2 AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ Suomalaisten terveydessä on tapahtunut monia edullisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 27 toteutetun FINRISKI 27 terveystutkimuksen mukaan tämä myönteinen kehitys on pääosin jatkunut keskeisimpien sydän ja verisuonisairauksien riskitekijöiden muutoksissa. Lisäksi itse koettu terveys, vapaa ajan liikunta, oma fyysinen kunto ja elämänlaatu ovat kehittyneet edellisiin tutkimuksiin verrattuna. (Peltonen ym. 28.) Vuosikymmeniä jatkunut myönteinen kehitys väestön verenpainetasoissa näyttää nyt pysähtyneen. Tämä muutos voitaneen osin selittää lihavuuden yleistymisellä ja alkoholin käytön lisääntymisellä. Vastanneiden joukossa alkoholin viikkokulutus on noussut 198 luvun alusta lähtien, mutta alueiden välillä oli huomattavia eroja muutoksissa. Toisaalta tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että alkoholin runsas käyttö ei olisi lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. (Peltonen ym. 28.) Terveydenhuolto ja lääkäripalvelujen peittävyys Taulukko 3. Terveydenhuoltopalvelujen (ei sisällä hammashuollon, kotihoidon eikä röntgenin palveluja) käynnit ja peittävyys eri ikäluokissa vuonna 29, (lähde: Effica potilastietojärjestelmä). toistuvuus väestö käynnit asiakkaat peittävyys käynnit/ väh. 3 ei käyneet Ikäluokka (V) (k) (a) (a/v * 1) väestö kertaa (k/a) (k/v) käyneet (V a) alle 1 vuotiaat 763 572 785 12.9 7,29 7,5 682 22 1 6 vuotiaat 475 2217 4343 16.6 5.1 5.44 3215 268 7 14 vuotiaat 5531 1959 5358 96.9 3.66 3.54 362 173 15 49 vuotiaat 3245 84582 19822 65.5 4.27 2.8 9411 1423 5 64 vuotiaat 12982 3577 787 6.1 4.57 2.75 3717 5175 65 74 vuotiaat 582 2757 4332 85.2 6.35 5.41 2888 75 75 84 vuotiaat 3252 22679 2998 92.2 7.56 6.97 2182 254 85 ja yli 85 vuotiaat 99 5287 877 88.6 6.3 5.34 595 113 YHTEENSÄ 62 92 223 242 46 322 73.6 4.82 3.55 25 752 16 598 16
Terveydenhuollon palveluja käyttävä väestö on suurempi kuin Rovaniemellä kirjoilla oleva väestö ja on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Terveydenhuoltopalveluiden kokonaiskäyntimäärä oli 223 242 vuonna 29. Lisäystä edellisvuodesta on noin kolmetoista tuhatta. Tähän on vaikuttanut lääkärivajeen väheneminen, yhden hoitotiimin ulkoistaminen sekä lääkäri hoitaja työnjaon edistyminen ja osan tapauksista hoitaminen puhelimitse. Palvelujen peittävyys on samalla kohentunut vuoden takaisesta. Vajaa kolmannes väestöstä on käyttänyt palveluita vähintään kolme kertaa vuodessa ja vastaavasti noin neljäsosa ei ole käyttänyt terveydenhuollon palveluja. Absoluuttisesti suurin osa palveluja käyttävistä kuuluu työikäisiin. Taulukko 4. Lääkäripalvelujen käynnit ja peittävyys eri ikäluokissa vuonna 29, rovaniemeläiset ja ulkopaikkakuntalaiset (lähde: Effica potilastietojärjestelmä). Ikäluokka väestö käynnit asiakkaat peittävyys toistuvuus käynnit/ väh. 3 ei käyneet (V) (k) (a) (a/v * 1) (k/a) väestö kertaa (k/v) käyneet (V a) alle 1 vuotiaat 763 18 597 78.2 1.81 1.42 17 166 1 6 vuotiaat 475 844 396 76. 2.6 1.97 177 979 7 14 vuotiaat 5531 3937 2236 4.4 1.76.71 45 3295 15 49 vuotiaat 3245 29469 12888 42.6 2.29.98 379 17357 5 64 vuotiaat 12982 1323 512 39.3 2.55 1. 1728 788 65 74 vuotiaat 582 9834 3447 67.8 2.85 1.94 1424 1635 75 84 vuotiaat 3252 8792 262 8. 3.38 2.7 131 65 85 ja yli 85 vuotiaat 99 2553 761 76.9 3.35 2.58 375 229 YHTEENSÄ 62 92 76 759 3 729 48.8 2.5 1.22 1 126 32 191 Lääkäripalveluiden käyntien kokonaismäärä, jossa ovat mukana myös ulkopaikkakuntalaisten lääkärissä käynnit, on lisääntynyt noin kuudella tuhannella vuodesta 28. Myös lääkäripalvelujen kokonaispeittävyys on lähes puolet asujaimistosta (48,8 ). Myös lääkäripalveluita käyttää määrällisesti eniten työikäiset ihmiset, joskin käyntikertoja on eniten yli 65 vuotiailla. Noin puolet asujaimistosta ei ole käyttänyt lääkäripalveluita lainkaan. Alle 1 vuotiaiden lääkäripalveluiden alhaisen peittävyyden syynä lienee tilastointivirhe, koska alle vuoden ikäiset käyvät aina neuvolatarkastuksissa useamman kerran ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kahdeksankymmentäviisi vuotta täyttäneiden käyntien peittävyys kertoo siitä, että kyseisestä ikäryhmästä moni on laitos ja asumispalvelujen piirissä, jolloin varsinaisia vastaanottokäyntejä ei tilastoon kerry. Perusvastuuväestöön kuuluvia (kolme tai useampi käynti vuoden aikana) on noin 16. 17
Sairastavuus Rovaniemi Joensuu Lappeenranta 28 27 25 2 Lapin lääni 5 1 15 2 Kuvio17. Kansantautien summaindeksi (koko maa=1, vakioitu) (Kela). Kansaneläkelaitoksen laatimaan kansantautien summaindeksiin (www.kela.fi/terveyspuntari) sisältyvät verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit ja diabetes. Indeksiluku on Rovaniemellä (28; 117 ) maan keskitason yläpuolella ja on noussut koko seurantajakson ajan. Vertailukohteista vain Lappeenrannassa on ollut vähäistä laskua. Kaikkein korkein indeksi on sydämen vajaatoiminnalla (v. 28; 147), joka kuitenkin on laskenut asteittain seurantajakson aikana. Selvästi eniten kasvanut indeksiluku on astman kohdalla, joka on muuttunut vuoden 2 18:sta 133,7:ään v. 28. Yksi tärkeä asiaan vaikuttava tekijä on lasten astman aktiivisempi hoitolinja aikaisempaan verrattuna. Yhtenä lisäystä aiheuttavana tekijänä voi olla myös tupakan aiheuttaman keuhkoahtaumataudin lisääntyminen, joka kirjautuu tähän kohtaan. Vähittäistä kasvua on myös nivelreuman, psykoosien, verenpainetaudin sekä sepelvaltimotaudin indekseissä. Diabeteksen indeksi on puolestaan hieman laskenut (v. 28; 95,4). Rovaniemi Joensuu Lappeenranta 28 27 25 2 Lapin lääni 5 1 15 2 25 Kuvio 18. Sairastavuusindeksi (koko maa=1,vakioitu) (Kela). Kelan sairastavuusindeksissä kuvataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen yhteismäärää. Rovaniemellä tämä indeksi on vähän yli maan 18
keskiarvon (28; 15,5). Indeksi on selvästi Lapin läänin arvoa pienempi (v. 28; 113). Seurantajakson aikana kuolleisuusindeksi on hieman laskenut, kun sen sijaan sekä työkyvyttömyys että erityiskorvausindeksi ovat pienessä kasvussa ja vähän yli maan keskiarvon. Vertailukaupungeista Lappeenrannalla on suurin arvo (21,3). Joensuun arvo (16,8) on hieman suurempi kuin Rovaniemellä. 14 12 1 8 6 4 2 2 25 27 28 Rovaniemi naiset 6,3 8,2 1,3 1,8 Rovaniemi miehet 3,9 4,9 6,1 6,2 Joensuu naiset 9,1 1,2 12,4 13,1 Joensuu miehet 5,9 6,8 7,8 8,2 Lappeenranta naiset 7,3 8,9 1,4 1,7 Lappeenranta miehet 4,3 5,7 6,8 6,8 Lapin lääni naiset 5,9 7,5 9,3 9,6 Lapin lääni miehet 3,8 4,7 5,7 5,8 Koko maa naiset 7,8 9,6 11,4 11,9 Koko maa miehet 4,7 6 7,1 7,4 Kuvio 19. Korvaukset depressiolääkkeistä 25 64 vuotiailla/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Depressiolääkkeiden käyttö rovaniemeläisessä aikuisväestössä ei ole kovin yleistä. Se on vähäisempää kuin vertailukaupungeissa, etenkin Joensuuhun verrattuna. Naisilla depressiolääkkeiden käyttö on selvästi yleisempää kuin miehillä. Depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla samoin kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa. 19
Toimeentuloturva Vuonna 29 tehtiin 26 75 toimeentulotukipäätöstä. Vastaava luku oli vuonna 28 yhteensä 24 661 päätöstä. Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen oman tilastoinnin mukaan toimeentulotukea saavista kotitalouksista noin 7 on yhden hengen ruokakuntia. Toiseksi suurimman asiakasryhmän muodostavat yksinhuoltajaperheet 13 ja lapsiperheet 7,5. Toimeentulotuen asiakkuudessa olevista asiakkaista ikäryhmässä 2 3 vuotiaiden osuus oli noin 49 kaikista tuen saajista. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 28 773 575 341 231 225 18 182 131 114 156 183 448 29 82 521 387 239 25 175 168 15 19 146 29 558 Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen omien vuoden 29 tilastojen mukaan toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on noussut 148 kotitaloudella verrattuna vuoteen 28. Vuonna 29 toimeentulotukea sai 3 687 ruokakuntaa. Vastaava luku oli vuonna 28 3539 ruokakuntaa. Toimeentulotukea sai vuonna 29 yli kahdeksan kuukautta 32 asiakkaista. Joka kuukausi toimeentulotukea sai 15 asiakkaista. Toimeentulotukiasiakkuus on pidentynyt ja muuttunut yhä enemmän pysyväksi asiakkuudeksi. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 27 433 48 454 438 432 622 559 478 49 462 453 369 28 48 561 562 592 579 714 734 581 542 581 554 53 29 611 669 657 699 684 81 824 716 65 656 614 575 Kuvio 21. Toimeentulotukimenot 26 29 kuukausittain (Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen oma tilasto). 2
Toimeentulotuen bruttomenot olivat vuonna 29 yhteensä 8 99, josta määrästä valtio korvasi 3 518. Vuonna 28 toimeentulotuen bruttomenot olivat yhteensä 6 979, josta määrästä valtio korvasi 2 416. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2 16 12 122 1 83 25 99 19 17 93 82 27 9 139 112 93 9 28 119 164 122 16 99 Kuvio 22. Toimeentulotuki euroa/asukas. (Sotkanet). Toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti ovat Rovaniemellä laskeneet vuosina 2 27, mutta noussut vuodesta 28 alkaen. Koko maan keskiarvo on selvästi kaikkia vertailtavia kaupunkeja alhaisempi. 21
Erityisryhmien asuminen 5 45 4 35 3 Lkm. 25 2 15 1 5 2 25 27 28 Ohjattu asuminen 14 1 4 3 Autettu asuminen 31 33 46 27 Tuettu asuminen 12 14 21 16 Kuvio 23. Kehitysvammaisten ohjattu, autettu ja tuettu asuminen Rovaniemellä, 18 64 vuotiaat asiakkaat 31.12, oma tuotanto (Sotkanet). Erilaisilla asumispalveluilla tuetaan kehitysvammaisten mahdollisuutta itsenäiseen elämään. Asumispalvelutarpeita on ensisijaisesti kotona itsenäisesti asuvilla aikuisilla ja iäkkäiden vanhempien luona asuvilla kehitysvammaisilla. Ostopalveluilla järjestetään pitkäaikaisia asumispalveluja vuosittain noin 25 kehitysvammaiselle asiakkaalle. Kotona asumista tukevaa tilapäisasumista järjestetään sekä omatuotantona, että ostopalveluina. 12 1 8 6 4 2 2 57,6 46,5 29 45,9 36,6 25 18,9 81,6 4 72,7 52,8 27 96,9 62,4 52,8 83,5 63,7 28 11,1 6,7 79,6 84,3 66,2 Kuvio 24. Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat vuoden aikana 1 asukasta kohti (Sotkanet). Vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään palveluasumista vammaispalvelulain nojalla. Palveluasumista voidaan järjestää useilla eri tavoilla mm. palvelutaloissa tai vaikeavammaisen omassa kodissa. Palveluasuminen mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön itsenäisen elämisen tarpeellisin tukitoimin. 22
3.3 IKÄIHMISET Vanhuuseläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen tutkimuksen tulokset vahvistavat, että eläkeikäisten koettu terveys on parantunut koko Suomessa, mutta alue eroja esiintyy etenkin 75 85 vuotiailla. Päivittäistoiminnoista ilman vaikeuksia suoriutuvien määrä on lisääntynyt eniten 75 84 vuotiaiden ryhmässä ja koettu terveys ja toimintakyky ovat johdonmukaisesti parantuneet. Koulutetuilla on kuitenkin etu koetussa terveydessä, arkisissa askareista suoriutumisessa, hammasterveydessä ja ruokatottumuksissa. Raittius sitä vastoin on harvinaisempaa koulutetuilla. (Sulander ym. 27.) Vaikka viimeaikaiset tutkimustulokset vahvistavat ikääntyneiden koulutustason, tulojen, terveyden ja toimintakyvyn parantuneen, hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu kaikille tasan. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun uhkatekijöitä näyttävät edelleen olevan korkea ikä (yli 8 vuotta), naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky, yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristö sekä lähipalvelujen ja julkisen liikenteen heikko saatavuus. (Vaarama ym. 26.) Kotona ja yksin asuminen Rovaniemen kaupungin yli 75 vuotiasta asukkaista vuonna 28 asui omassa kodissa 88,9 (Sotkanet). Vuonna 29 vastaava luku oli 88.6. 84 82 8 78 76 74 72 7 68 66 64 2 72,1 81,9 72,9 7,8 76,6 25 77,3 81,9 75,6 74,1 76,1 27 8,6 79,3 72,9 76,7 76,1 28 77,5 8,1 72,5 77,3 76,7 Kuvio 25. Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Yli 85 vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina 2 28 kotona asuvien osuus noussut 5,4. Kotona asuvien osuus Rovaniemellä on hiukan korkeampi kuin Lapin läänissä keskimäärin ja koko maassa. 23
6 5 4 3 2 1 2 43,1 49,2 48 4,5 46,3 25 44,4 48,2 47,8 41 45,8 27 46,7 47,8 46,6 42,1 45,6 28 46,7 47,5 46,5 42,1 45,4 Kuvio 26. Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus on ollut vuosina 27 28 pienessä kasvussa Rovaniemellä. Luku on pienempi kuin Joensuussa, mutta on hiukan suurempi kuin Lappeenrannassa, koko läänissä keskimäärin ja koko maassa keskimäärin. Yksin asuvien suuri osuus lisää palvelujen tarvetta. 16 14 12 1 8 6 4 2 25 12,7 11,1 1,1 13,3 11,5 27 9,6 13,6 9,8 12,7 11,3 28 9,9 14,1 1 11,1 11,2 Kuvio 27. Säännöllisen kotihoidon piirissä 3.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Rovaniemellä alentunut vuodesta 25 ja oli vuonna 27 alle koko maan keskiarvon. Vuonna 28 on pientä kasvua, mutta edelleen se on alle Lapin läänin ja koko maan keskiarvon 24
4 35 3 25 2 15 1 5 2 16,6 22,5 2,3 21,7 19,7 25 16 21 22,6 2,5 18,3 27 16,7 25,2 29,6 16,8 18,9 28 19,1 25,1 33,6 17,9 19,2 Kuvio 28. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Vuoden 28 aikana kodinhoitoapua saaneiden osuus on kasvanut hiukan edellisistä vuosista, ja on lähellä koko maan keskiarvoa ja hiukan korkeampi kuin koko läänissä keskimäärin. Sairastavuus Lkm 7 68 66 64 62 6 58 56 54 52 2 623 665 591 632 617 25 646 674 595 658 632 27 648 669 585 659 629 28 667 685 598 675 644 Kuvio 29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä/1 vastaavanikäistä (Sotkanet). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäluokassaan on suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 28 Rovaniemellä, vertailukaupungeissa, läänin tasolla ja koko maassa keskimäärin on luvuissa tapahtunut hienoista nousua. 25
14 12 1 8 6 4 2 2 8,7 11,1 8,3 7,6 9,9 25 9,2 1,9 8,7 8 1 27 1,7 11,7 8,8 9,2 1,9 28 11 12,2 9,5 9,2 11,2 Kuvio 3. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on noussut hiukan. Näin on käynyt myös vertailukaupungeissa, Lapin läänissä ja maassa keskimäärin. Täydellä kansaneläkkeellä olevat 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 5,2 7,7 5,5 6,5 8,2 25 3,3 4,8 3,5 4,1 5,3 27 2,6 4 2,8 3,4 4,4 28 2,4 3,6 2,7 3,2 4,1 Kuvio 31. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäryhmästään pienenee koko ajan, mikä kuvastaa muiden eläketulojen osuuden kasvua. Vertailukuntiin nähden osuus on pienin Rovaniemellä, ja vastaava osuus maassa keskimäärin on noin kaksi prosenttiyksikköä suurempi. 26
4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 2 3,2 3,7 3,1 3,2 3,1 25 2,9 3,3 2,8 3,1 3 27 3,3 3,5 2,7 3,2 2,9 28 3,3 3,5 2,3 3,4 3 Kuvio 32. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä on noussut hieman vuodesta 2. Rovaniemen luku on hiukan korkeampi kuin maassa keskimäärin. 7 6 5 4 3 2 1 2 3,4 2,8 1,3 4,3 3 25 4 2,3 2,8 5,8 3,7 27 5,3 2,1 2,9 5,8 3,9 28 5,8 2,2 3,2 6,2 4,1 Kuvio 33. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet). Rovaniemellä yli 75 vuotiaiden omaishoidontukea vuoden aikana saaneiden osuus on selvästi kasvanut vuodesta 25 vuoteen 28 ja omaishoidon tuen osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Vuonna 29 omaishoidontukea sai vuoden aikana 325 yli 65 vuotiasta. Vuonna 28 vastaava luku oli 37. 27
Ikäihmisten terveysliikunta Liikunta ja nuorisopalvelukeskuksen järjestämä toiminta saavuttaa osan ikäihmisiä. Ikäihmisten KKI passien myynti on kasvanut vuodesta 27 vuoteen 29 (vuoden 26 tiedoissa ei ole erityisryhmien KKI passeja mukana). Ryhmäkäyntien määrä on lisääntynyt, mutta toisaalta osallistujien määrä ryhmissä on vähentynyt. Erityisesti syksykaudella osallistujia oli vähemmän. Allasvoimisteluryhmien määrä on ollut sama kuin vuonna 28. Erityisryhmistä ohjataan ikäihmisiä myös ns. tavallisiin liikuntaryhmiin. Terveysliikuntaryhmiin osallistujista valtaosa on ikäihmisiä (6+ v.). Taulukko 5. Ikäihmisten terveysliikuntaan osallistuminen (Liikunta ja nuorisopalvelukeskus). 26 27 28 29 Käyntikerrat 17 518 17 131 16 71 17 975 Osallistujat / viikko 61 63 1 178 86 KKI passi 61+ 43 75 772 89 Allasvoimisteluun osallistujat lkm. 175 373 42 365 (42*) *) 1 käyttö Sykettä Syksyyn tapahtumaan Urheiluopistolla osallistui 73 henkilöä. Ennakoivien kotikäyntien pilotointi 8 vuotta täyttäville 29 8 vuotta täyttäville suunnatut ennakoivat kotikäynnit pilotoitiin yhdellä kotihoidon alueella. Ammattikorkeakoulun sosiaali ja terveydenhuoltoalan opiskelijat haastattelivat kotikäynnillä 55 pilotointin halukasta henkilöä noin 1:n henkilön joukosta. Terveydenhoitajan arviointikäyntiin ohjautui heistä 7 henkilöä. Lähinnä haastatelluilla (n. 3 henkilöä) oli muun neuvonnan, tukipalveluiden tai apuvälineiden ja asunnonmuutostyön tarvetta. Haastateltavien arvio omasta terveydestään ja liikuntakyvystään oli hyvä (noin 5 ). Tyytyväisiä elämäänsä oli 95 haastatelluista, vaikka harrastustoimintaa ilmoitti lähes puolet harrastavansa ei koskaan tai harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Haasteena on löytää ne henkilöt, jotka eri syistä ovat syrjäytymisvaarassa ja tarvitsisivat erilaista apua ja tukea kotona. 28
LÄHTEET Kela. Terveyspuntari. www.kela.fi (Luettu 2/21). Lapin TE keskus. Työllisyyskatsaus, joulukuu 29. Rovaniemen kaupunki. Koulupalvelukeskuksen tilastoja. (1/21). Rovaniemen kaupunki. Sosiaalipalvelukeskuksen tilastoja. Stakes. Indikaattoripankki Sotkanet. www.sotkanet.fi (Luettu 1 2/21). Tilastokeskus. www.tilastokeskus.fi (Luettu 1/21). 29
LIITE Hyvinvointipalvelut/Lautakuntien määrärahojen toteutuma 26 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimintakate Toteutunut Toteutunut Muutos Toteutunut Muutos Toteutunut Muutos 26 27 26/27 28 27/28 29 28/29 Aluelautakunta LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 26 938 232 639 12,4 22 533 12,9 265 838 31,3 IKÄIHMISTEN PALVELUT 173 292 228 511 31,9 252 821 1,6 254 818,8 PERUSOPETUSPALVELUT 1 215 378 1 35 53 11,1 1 293 911 4,2 1 276 347 1,4 KIRJASTOPALVELUT 13 288 1 942 17,7 11 139 1,8 15 88 42,6 NUORISOPALVELUT 12 12 24 2, 26 712 118,2 29 197 9,3 KULTTUURIPALVELUT 13 928 12 518 1,1 12 743 1,8 13 253 4, KEHITTÄMISPALVELUT 63 728 33 227 47,9 3 433 8,4 41 391 36, SIULA 27 58 48 441 76,1 42 23 13,2 Yht. 1 698 552 1 97 638 12,3 1 878 733 1,5 1 938 747 3,2 Perusturvalautakunta LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 1 396 934 11 395 251 9,6 12 59 296 5,8 12 387 413 2,7 IKÄIHMISTEN PALVELUT 27 541 15 29 98 642 5,7 31 782 615 9,2 34 117 744 7,3 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT 15 775 647 17 179 426 8,9 2 516 79 19,4 22 15 814 7,7 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT 47 917 49 746 98 5,8 54 59 993 8,7 56 38 154 3,7 SOSIAALIPALVELUT 2 69 58 22 37 522 6,5 23 649 772 7,3 24 955 747 5,5 Yht. 121 45 155 129 456 939 6,6 142 68 386 9,7 149 64 872 5,3 Koulutuslautakunta PERUSOPETUSPALVELUT 37 918 375 38 437 871 1,4 41 664 762 8,4 43 15 118 3,5 LUKIOKOULUTUSPALVELUT 7 265 516 7 144 42 1,7 7 2 152 2, 6 863 212 2, KUVATAIDEKOULUPALVELUT 153 459 158 6 3, 175 57 11,1 183 553 4,5 MUSIIKKIOPISTOPALVELUT 1 19 75 1 162 782 4,8 1 152 596,9 1 288 34 11,8 KANSALAISOPISTOPALVELUT 637 775 66 752 3,6 674 385 2 789 255 17 PÄIVÄHOITOPALVELUT 25 235 235 27 841 817 1,3 3 689 659 1 32 473 95 6 Yht. 72 319 435 75 45 648 4,3 81 359 125 7,9 84 73 347 4,1 Kulttuurilautakunta KIRJASTOPALVELUT 3 15 51 3 14 53 4,2 3 357 5 6,9 3 471 193 3,4 MUSEOPALVELUT 1 834 994 1 345 4 26,7 1 375 831 2,3 1 374 979,1 ORKESTERIPALVELUT 942 789 959 31 1,7 978 644 2, 1 51 483 7,4 YLEISET KULTTUURIPALVELUT 23 64 355 426 74,5 367 235 3,3 36 79 1,8 TEATTERIPALVELUT 1 215 1 18 2,9 1 211 24 3 1 242 282 3 Yht. 7 211 474 6 98 3,2 7 29 4,4 7 5 727 2,9 Liikuntalautakunta LIIKUNTAPALVELUT 3 393 595 3 333 72 1,8 3 46 897 2,2 3 459 717 1,6 AVUSTUKSET JA APURAHAT 2 21 972 5,5 214 622 1,7 215 333,3 LIIKUNTATAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMI NEN 21 639 86 743 3,9 13 11 49,9 Yht. 3 593 595 3 565 683,8 3 78 262 4, 3 85 6 2,6 Nuorisolautakunta NUORISOPALVELUT 93 489 93 2,9 888 376 4,5 961 787 8,3 AVUSTUKSET NUORISOTOIMEEN 5 25 9 48,2 18 241 29,6 14 756 19,1 Muu nuorisotoimi 23 848 28 28 Yht. 953 489 955 9,3 93 465 2,7 1 4 571 8, Lautakuntien määrärahat yhteensä 27 181 7 218 271 88 5,4 237 234 971 8,7 248 557 325 4,8 Johtokuntien tulokset yhteensä 1 321 194 5 746 924 335, 463 99 2 79 228 28 52 224 18 236 771 246 478 Palvelujen kokonaishinta 894 732 7,4 62 5,7 97 4,1 Asukkaat 58 99 58 825 1,2 59 353,9 59 851,8 Palvelut /asukas 3 589 3 88 6,1 3 989 4,8 4 118 3,2 3