Hyvinvointikatsaus 2007

Transkriptio

1 Hyvinvointikatsaus 27

2 SISÄLTÖ 1 HYVINVOINTIKATSAUKSEN LÄHTÖKOHDAT HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VÄESTÖRAKENNE ELINOLOT ELINYMPÄRISTÖ VÄESTÖN TERVEYS, ELINTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ LAPSET JA NUORET IKÄIHMISET YHTEENVETO JA HYVINVOINTIA TUKEVIA TOIMENPITEITÄ VIIME VUOSINA...25 LÄHTEET...28 Kannen kuva: Petri Uutela

3 1 HYVINVOINTIKATSAUKSEN LÄHTÖKOHDAT Väestön hyvinvointi on yksi Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategian vaikuttavuustavoite. Talousarvio 27 ja taloussuunnitelmassa on eri tehtäväalueiden kohdalla asetettu tavoitteeksi väestön hyvinvoinnin edistäminen ja määritelty kriteerit, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Talousarvio ja suunnitelmassa viitataan myös tehtävään hyvinvointikatsaukseen. Tämä vuoden 27 katsaus on jatkoa vuonna 26 tehdylle hyvinvointikatsaukselle. Hyvinvointikertomus (Stakes 28) on tiivis katsaus, jossa kuvataan kunnan väestön hyvinvointia ja terveyttä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja väestön hyvinvoinnista huolehtimista ikäkausittaisen ajattelun (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet) mukaisilla indikaattoreilla sekä koko väestölle yhteisten demografisten tekijöiden kautta. Hyvinvointikertomus on tarkoitettu välineeksi kuntien toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Se on työkalu luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, jotka tarvitsevat tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista, elinoloista, asuinympäristöstä ja kunnan palvelujärjestelmästä sekä päätöksenteossa sekä paikallisten hyvinvointistrategioiden ja ohjelmien laatimisessa ja toteutuksessa. (Mt.) Hyvinvointikertomus voidaan laatia kaksiosaisena, vuosittain osana kunnan suunnitteluasiakirjoja ja neljän vuoden välein erillisenä asiakirjana valmisteltavana kertomuksena. Vuosittain valmisteltava kertomus on osa kunnan toiminta ja taloussuunnitelmaa, talousarviota, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Näissä hyvinvointi näkyy tavoitteiden määrittelyssä sekä niiden toteutumisen arvioinnissa ja seurannassa. Laajempi, erillisenä asiakirjana valmisteltava hyvinvointikertomus on hyvä laatia valtuustokausittain. Laaja kertomus sisältää tietoa kunnan hyvinvointipanostuksista sekä kuntalaisten hyvinvoinnin kuvaamista hyvinvointi indikaattoreiden lisäksi erillisistä tutkimuksista ja muista tiedonkeruista saaduilla tiedoilla. Valtuustokausittain valmisteltava hyvinvointikertomus voisi ajoittaa vanhan valtuustokauden loppuun, jolloin se toimisi istuneen valtuuston hyvinvointityön tulosten arviointina. Samalla se toimisi tuoreena taustatietona uuden valtuuston käynnistäessä työnsä. (Mt.) Erotukseksi laajemmasta hyvinvointikertomuksesta tämä raportti on nimetty hyvinvointikatsaukseksi, joka on tarkoitus tehdä kerran vuodessa. Tässä katsauksessa kuvataan hyvinvoinnin ilmenemistä ja kehittymistä eri väestöryhmien osalta eri indikaattoreiden avulla ja esitellään lyhyesti toimenpiteitä, joilla on tähdätty hyvinvoinnin edistämiseen. Vertailukaupungeiksi on valittu Joensuu ja Lappeenranta väestömäärän ja aluerakenteen vertailtavuuden pohjalta. Tietoja verrataan myös Lapin läänin ja koko maan tietoihin. Tietolähteinä on käytetty pääasiassa Stakesin Sotkanet indikaattoripankkia, Tilastokeskuksen tilastoja, Kelan tilastotietoja sekä Rovaniemen kaupungin omia tilastoja. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestörakenteeseen, elinoloihin ja elinympäristöön liittyvät tekijät sekä palvelujen saatavuus ja toimivuus. Terveys on positiivinen käsite, joka korostaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi sosiaalisia ja psyykkisiä voimavaroja (WHO). Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin ja toimintaympäristössään. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot liittyvät mm. sukupuoleen, ammattiryhmään, asuinalueeseen, koulutukseen ja työssäoloon. Vaikuttamisen kohteina ovat usein väestön elintavat ja elämänhallinta. Perinteisiä keinoja ovat tiedon jakaminen, asenteiden muokkaus, ruokailu ja liikuntatapoihin vaikuttaminen sekä erilaiset sairauksia ehkäisevät toimintakäytännöt. Elinoloihin ja elinympäristöön vaikuttamisen väyliä ovat sosiaaliseen asemaan ja tasa arvoon vaikuttaminen sekä eri ikävaiheisiin esiintyvien kriittisten jaksojen tunnistaminen ja yleensä fyysiseen elinympäristöön liittyvät kysymykset, kuten meluttomuus, turvallisuus ja viihtyisyys. 1

4 Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttamisen ketjua voidaan kuvata seuraavan kuvion avulla. Vastuutahot ja toimijat Kansalaisjärjestöt Yritykset ja elinkeinoelämä Julkinen sektori Kuntalaiset Tehtäviä Elin Palvelujen Työllisyyden Koulutuksen Yhdyskunta Asuntojen ympäristön toimivuus hoitaminen järjestäminen suunnittelun saatasuojelu ja tarpeen Toimeentulon ratkaisut vuus mukainen varmistaminen saatavuus Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä Elinolot työllisyys toimeentulo koulutus asuminen sosiaalinen vuorovaikutus kulttuuri Väestö rakenne perherakenne Elinympäristö ilman ja veden laatu meluttomuus turvallisuus viihtyvyys Palvelujen saatavuus ja toimivuus tasapuoliset ja ehkäisevät palvelut palvelujen yht. sopivuus Hyvinvoinnin ja terveyden ilmeneminen Terveys sairastuvuus työ ja toimintakyky kuolleisuus tapaturmat Elämäntavat harrastuneisuus ravitsemus liikunta päihteiden käyttö tupakointi seksuaaliterveys Elämänhallinta koulumenestys jatkokoul./työll. kiusaaminen rikollisuus yksinäisyys tyytyv. elämään ystävyyssuhteet Kuvio 1. Hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttaminen (Stakes 27) Hyvinvointi ja terveys syntyvät ja niihin vaikutetaan monien tekijöiden kautta yhdessä ja erikseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita kuvataan ja niiden toteutumista seurataan kuntastrategioissa ja toimintasuunnitelmissa erilaisten hyvinvointi indikaattoreiden avulla. 2

5 2 HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 VÄESTÖRAKENNE Väestön ikärakenne Taulukko 1. Väestön ikärakenne (Sotkanet) Ikä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Yhteensä Syntyvyys on vähentynyt Rovaniemellä. Vuonna 2 syntyi 694 lasta, vuosina ja lasta (Sotkanet). Tämä näkyy väestön ikärakenteen muutoksena. Kun samaan aikaan 3 39 vuotiaiden määrä on vähentynyt (vuonna ja (Sotkanet)), ei ole odotettavissa syntyvien määrän paluuta 2 luvun alun lukemiin. Kun ikäluokkia verrataan Lapin ja maamme sekä Joensuun että Lappeenrannan lukuihin, huomaamme, että Rovaniemen ikärakenne on kutakuinkin sama kuin muuallakin maassamme. Nuorimpia ikäluokkia on hiukan enemmän ja vanhinta ikäluokkaa hieman vähemmän kuin vertailukaupungeissa ja Lapin läänissä keskimäärin Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Kuvio 2. Väestörakenne vertailukaupungeissa (Sotkanet) 3

6 Perherakenne ,5 43,5 42,5 44,6 43, ,7 39,8 39,9 4,5 41, ,1 39,4 39,2 39,9 41,2 Kuvio 3. Lapsiperheiden osuus perheistä (Sotkanet) Rovaniemellä lapsiperheiden osuus perheistä on suurempi kuin vertailukaupungeissa, Lapin läänissä ja koko maassa keskimäärin. Lapsiperheiden osuus perheistä on kuitenkin vähentynyt kaikissa vertailukaupungeissa reilut 3 vuodesta 2. Yhden hengen asuntokuntien osuus rovaniemeläisistä asuntokunnista on puolestaan noussut vuodesta 2 (36,9 ) vuoteen 26 (41 ). Vuonna 26 Rovaniemellä osuus oli pienempi kuin Joensuussa (44 ) ja Lappeenrannassa (44,3 ), mutta suurempi kuin Lapin läänissä (38,8 ) maassa keskimäärin (4,1 ). (Tilastokeskus.) alle 18 v. lapsi 2 alle 18 v. lasta 3 alle 18 v. lasta 4+ alle 18 v. lasta Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Kuvio 4. Perherakenne vertailukaupungeissa v. 26 (Tilastokeskus) Lapsien määrässä ei ole huomattavia eroja vertailukaupungeissa, joskin Rovaniemellä lapsierheitä on jokaisessa ryhmässä eniten. Yli viisihenkisiä asuntokuntia kaikista asuntokunnista oli Rovaniemellä vuonna 26 5,1, mikä on enemmän kuin Lappeenrannassa (3,9 ) ja Joensuussa (3,6 ) (Tilastokeskus). 4

7 ,5 24,1 22,3 2,3 19, ,8 25,1 23,5 2, ,6 25,2 23,3 2,7 19,9 Kuvio 5. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (Sotkanet) Perheissä on yleensä kaksi huoltajaa. Yksinhuoltajaperheiden osuus on pysynyt ennallaan 2 luvulla. Rovaniemellä ja vertailukaupungeissa osuus on maan keskitasoa korkeampi. 2.2 ELINOLOT Koulutus 4 koulutustasoluku Kuvio 6. Koulutustaso (Sotkanet) Rovaniemen asukkaat ovat Lapin läänin ja koko maan lukuihin verrattuna korkeammin koulutettuja. Vertailukaupungeista Joensuu menee hieman Rovaniemen edelle ja Lappeenrannassa ollaan alle Rovaniemen tason. Yleisesti ottaen kehityssuunta näyttää olevan ylöspäin eli peruskoulun jälkeisen koulutuksen osuus on kasvussa. 2 vuotta täyttäneellä rovaniemeläisellä on keskimäärin hieman yli 3 vuotta perusasteen jälkeistä korkeinta koulutusta. Koulutustasoluku ilmaisee, kuinka kauan perusasteen jälkeinen korkein koulutus on keskimäärin kestänyt. Esimerkiksi luku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. 5

8 Elinkeinot ja työllisyys Taulukko 2. Elinkeinorakenne vuonna 25. Elinkeinosta toimeentulonsa saavan väestön osuus työllisestä työvoimasta, pois lukien elinkeino tuntematon (Sotkanet) Elinkeinot lkm lkm lkm lkm lkm Maa ja metsätalous 597 2,6 49 1,7 57 2, , ,9 Teollisuus 288 8, , , Rakentaminen , , , ,2 Kauppa, majoitus , , , , ,2 ja ravitse mistoiminta Liikenne , , , , ,3 Rahoitus vakuutus , , , , ,9 ja liike elämää palveleva toiminta Julkiset ja muut palvelut , , , , ,5 Rovaniemen elinkeinorakenteessa palvelujen osuus on vallitseva ja teollisuuden osuus pieni Taulukko 3. Rovaniemen elinkeinorakenne, työpaikat (Tilastokeskus) ROVANIEMI (e) Elinkeinot Työpaikat Työpaikat Alkutuotanto yht , ,5 Maa, riista ja metsätalous Jalostus yht , ,1 Teollisuus ja rakentaminen Yksityiset palvelut yht , Kauppa Majoitus ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö, vuokraus, tutkimustoiminta ja liike elämän palvelut Julkiset palvelut yht , ,5 Julkinen hallinto sis. maanpuolustus Koulutus Sosiaali ja terveyspalvelut Muut julkiset ja henkilökohtaiset palvelut Tuntematon 359 1, ,9 Yhteensä

9 Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Lapin lääni Koko maa ,3 15,8 21,3 12, ,5 15,4 13,1 17 1, ,2 14,6 12,1 15,5 9,7 Kuvio 7. Työttömyysaste (Sotkanet) Työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste) on Rovaniemellä laskenut, mutta työttömyysprosentti on edelleen korkea verrattuna koko maan työttömyysprosenttiin, joka on 4,5 matalampi kuin Rovaniemellä. Lapin TE keskuksen työllisyyskatsausten mukaan työttömyysaste on edelleen laskenut vuodesta 26 (14,2 ) vuoteen 27 (12,4 ) vajaat kaksi prosenttia. Työttömyyden yksi huolestuttava piirre on nuorisotyöttömyyden korkeat prosenttiosuudet (ks. kpl 3.2) ,1 26,3 28,2 24,7 27, ,5 28,5 29,1 19,2 26, ,4 28,2 27,8 2,3 26 Kuvio 8. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (Sotkanet) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on pienentynyt. Rovaniemen tilanne on tässä suhteessa parempi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. (Vuonna 27 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 21,7 prosenttia Lapin TE keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan. Luku ei ole kuitenkaan suoraan verrattavissa edellä olevan kuvion lukuihin erilaisten tilastointitapojen vuoksi.) 7

10 Huoltosuhde ,9 155,5 144,7 175,8 132, ,7 144,8 14, ,6 Kuvio 9. Taloudellinen huoltosuhde (Sotkanet) Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohden. Työvoiman ulkopuolisiin lukeutuvat eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit ja isät). Huoltosuhde kuvaa sitä osaa väestöstä, jonka työlliset elättävät. Väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu merkitsee huoltosuhteen pysymistä korkealla tasolla. Huoltosuhde nousee työllisyysasteen heikentyessä, laskee työllisyysasteen parantuessa, ja kehitys yleensä samansuuntainen työttömyysasteen kehityksen kanssa. Rovaniemellä taloudellinen huoltosuhde on laskenut, mutta on edelleen korkea. Sataa työllistä kohden on 147,7 ei työllistä. Suomen keskimääräinen taloudellinen huoltosuhdeluku on 129,6, joka on huomattavasti alhaisempi. Myös vertailukaupunkien huoltosuhdeluku on alhaisempi kuin Rovaniemen. Asuminen ,5 12, 1,6 13,2 12,7 25 9,8 9,1 8,1 1, ,4 8,4 7,7 9,9 9,6 Kuvio 1. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista (Sotkanet) Asunnon katsotaan olevan ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. 8

11 Asumisen väljyys on lisääntynyt Rovaniemellä. Kehitys on samansuuntainen myös vertailukaupungeissa, Lapin läänissä ja koko maassa. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuonna 26 9,4, joka on vähän alle maan keskimääräisen luvun. Rovaniemellä on kuitenkin hiukan enemmän ahtaasti asuvia asuntokuntia kuin vertailukaupungeissa. Ahtaus koskettaa erityisesti lapsiperheitä. Rovaniemellä asui 29,3 lapsiasuntokunnista ahtaasti vuonna 26 (Sotkanet). 2.3 ELINYMPÄRISTÖ Ilmanlaatu Rovaniemen seudun ilmanlaatua on seurattu 198 luvun alusta lähtien niin kutsutuin leviämismallilaskelmin rikki, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen osalta. Yleisesti on todettavissa, että Rovaniemen ilmanlaatu on ollut hyvä, kehittynyt parempaan suuntaan ja valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje ja raja arvot ylittyvät vain harvoin lyhytaikaisesti ääriolosuhteissa. Leviämismallilaskelmia on tarpeen mukaan täydennetty erillistutkimuksin ja mittauksin. (Rovaniemen kaupunki.) Viimeisimmässä mittauksessa, keväällä 26, kaupungin keskustassa suoritettiin kolmen kuukauden ajan nk. hengitettävien hiukkasten (PM 1) ja typen oksidien (NOX) pitoisuuksien mittaus jatkuvatoimisella analysaattorilla. Hiukkaset ovat typen oksidien ohella merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Suomessa. Hiukkasiin on todettu sitoutuneen erilaisia haitallisia yhdisteitä kuten hiilivetyjä ja raskasmetalleja, jotka puolestaan altistavat eri sairauksille ja lisäävät syöpäriskiä ihmisissä. (Haaparanta ym. 26.) Mittausjakson aikana hiukkaspitoisuudet eivät ylittäneet terveydellisin perustein asetettua vuorokausikeskiarvoa, sen sijaan tuntikeskiarvo ylittyi kuusi kertaa. EU määräysten mukaan ylitys sallitaan 35 kertaa vuodessa. Typpidioksidipitoisuudet alittivat ohje ja raja arvot. Korkeimmillaan ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet olivat 68 tuntiohjearvosta ja 76 vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntipitoisuus alittaa näin ollen reilusti raja arvon 2 µg/m3 mikä direktiivin mukaan on alituttava kaikissa EU maissa mennessä. (Mt., 27.) Veden laatu Rovaniemen kaupungissa Napapiirin Vedellä on noin 4 laitosta/vedenpumppaamoa. Tällä hetkellä kaikkien veden laatu täyttää STM:n vaatimukset (raskasmetallien ym. fysikaalisten parametrien kohdalla). Mikrobien osalta tilanne on toinen, ns. ongelmallisia vedenottamoita on yhteensä 16 kpl. Ongelmat syntyvät pääasiassa siitä, että pintavesi pääsee kaivon rakenteiden huonokuntoisuuden vuoksi sekoittumaan pohjaveteen. Yksityisiä vesilaitoksia Rovaniemellä on 13 kpl, joiden veden laadusta ei ole tarkkaa tietoa, koska laitokset ovat pieniä ja näytteitä ei juuri ole otettu. Napapiirin Veden kulutukseen toimittama vesi on hyvälaatuista pohjavettä ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Talousveden ph arvo saa vaihdella 6,5 9,5 välillä. Vuonna 26 veden ph oli keskustan, Saarenkylän ja Alakemijoen alueella 7,6 8,1 ja muualla kaupungin alueella n. 6,5. Arvot ovat pysyneet vuonna 27 samansuuntaisina. (Napapiirin vesi.) Uimarantoja kaupungin alueella ja sen lähiympäristössä on yhteensä noin kolmisenkymmentä. Pääsääntöisesti uimavesi on ollut laadultaan hyvää. Viime kesänä sinilevää havaittiin kahdella uimarannalla. Uimahalleja Rovaniemellä on kaksi ja pienempiä altaita yhdeksän. Uima allasvedet ovat olleet pääosin vaatimusten mukaisia lukuun ottamatta pieniä poikkeamia veden klooripitoisuuksissa. (Rovaniemen kaupunki, Ympäristönterveydenhuolto.) Liikenneturvallisuus Vuonna 26 Rovaniemellä sattui 478 raportoitua tieliikenneonnettomuutta. Edellisvuoteen ei ole muutosta juuri tapahtunut. Vuonna 25 onnettomuuksia tapahtui kaksi vähemmän. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet kasvoivat viidellä (26 12 onnettomuutta). Loukkaantuneita oli 1 asukasta kohti vuonna 26 28, mikä oli 1 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaava luku maassa keskimäärin on 163 ja Lapin läänissä 228. Kun loukkaantuneiden määriä tarkastellaan kulkutavoittain, suurin ryhmä ovat henkilöauton kuljettajat (6 henkilöä) ja matkustajat (38). Vuodesta 25 vuoteen 26 henkilöautojen kuljettajien loukkaantumismäärät ovat kuitenkin olleet ainoa ryhmä jossa on tapahtunut vähentymistä. Nousua on tapahtunut kaikissa muissa ryhmissä. Kasvua edellisvuoteen on tapahtunut varsinkin mopoilijoilla (25 4 ja loukkaantunutta) ja polkupyöräilijöillä (25 16 ja loukkaantunutta). Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli vuonna 26 yksi, mikä on yksi vähemmän kuin vuonna 25. (Tieliikenneonnettomuudet 25 ja 26.) 9

12 3 VÄESTÖN TERVEYS, ELINTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA 3.1 AIKUISVÄESTÖ JA KOKO VÄESTÖ Sairastavuus Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Lapin lääni Koko maa Kuvio 11. Kansantautien summaindeksi (vakioitu) (Kela) Kansantautien summaindeksiin sisältyy verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit ja diabetes. Indeksiluku on Rovaniemellä (26 115,8 ) maan keskitason yläpuolella. Kehitys on ollut huonompaan suuntaan vuodesta 2 vuoteen 26, päinvastoin kuin vertailukaupungeissa. Yksittäisistä sairausryhmistä sydämen vajaatoiminnan indeksi on selvästi maan keskiarvoa korkeampi (v ,5). Syynä on mahdollisesti sydänsairauksien korkea sairastavuus Lapissa verrattuna muuhun maahan. Muutosta huonompaa on tapahtunut eniten astman osalta. Vuonna 2 indeksi oli 18 ja vuonna ,2. Myös sepelvaltimotaudin indeksi on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin (26 121,7). Diabeteksen indeksi on sitä vastoin muuta maata parempi (v ,1). ( Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Lapin lääni Koko maa Kuvio 12. Sairastavuusindeksi (vakioitu) (Kela) Kelan sairastavuusindeksissä kuvataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen yhteismäärää. Rovaniemellä tämä indeksi on vähän yli maan keskiarvon (26 12,7). Indeksi on selvästi Lapin läänin arvoa pienempi (11,8). Vertailukaupungeista Lappeenrannalla on kaikista pienin arvo (98,2), ja Joensuussakin arvo (12) on pienempi kuin Rovaniemellä. 1

13 naiset miehet naiset miehet naiset miehet Kuvio 13. Korvaukset depressiolääkkeistä vuotiailla/1 vastaavanikäistä (Sotkanet) Depressiolääkkeiden käyttö rovaniemeläisessä aikuisväestössä ei ole kovin yleistä. Se on vähäisempää kuin vertailukaupungeissa, etenkin Joensuuhun verrattuna. Naisilla depressiolääkkeiden käyttö on selvästi yleisempää kuin miehillä, ja lääkkeiden käyttö on lisääntynyt niin miehillä kuin naisillakin. Tapaturmat miehet naiset Kuvio 14. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat/1 vastaavanikäistä (Sotkanet) Miehillä sattuu tapaturmia huomattavasti enemmän kuin naisilla. Sukupuoliryhmien sisällä ei ole ajallisesti tapahtunut suuria muutoksia. 11

14 Terveydenhuolto ja lääkäripalvelujen peittävyys Taulukko 4. Terveydenhuoltopalvelujen (ei sisällä hammashuollon, kotihoidon eikä röntgenin palveluja) käynnit ja peittävyys eri ikäluokissa vuonna 27 (Rovaniemen kaupunki, Effica potilastietojärjestelmä) Ikäluokka väestö (V) käynnit (k) asiakkaat (a) peittävyys (a/v * 1) toistuvuus (k/a) käynnit/ väestö (k/v) väh. 3 kertaa käyneet alle 1 vuotiaat ,38 7, vuotiaat ,5 5,9 5, ei käyneet (V a) 7 14 vuotiaat ,4 3,27 2, vuotiaat ,76 2, vuotiaat ,1 4,96 2, vuotiaat ,9 6,8 5, vuotiaat ,6 7,57 6, ja yli 85 vuotiaat ,4 6,4 5, YHTEENSÄ ,6 5,14 3, Voidaan todeta, että palveluja käyttävä kohdeväestö on selvästi suurempi kuin Rovaniemen kaupungin kirjoilla oleva väestö. Väestömäärään on laskettu kaikki ne kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Perusterveydenhuollon palvelujen peittävyys on alle 7 vuotiailla vuotiaiden käytön peittävyys on terveydenhuoltopalveluissa 8,4 ja lääkäripalveluissa vain 37,2 (ks. alla oleva taulukko), mikä kuvannee rajallisia kouluterveysresursseja. Työikäisten kohdalla matalahko peittävyys kertoo siitä, että suuri osa palvelujen käyttäjistä on työterveyshuoltopalvelujen parissa, joiden tilasto ei näy tässä taulukossa. Kuitenkin työikäiset käyttävät varsin paljon myös perusterveydenhuollon palveluja. Taulukko 5. Lääkäripalvelujen käynnit ja peittävyys eri ikäluokissa vuonna 27 (Rovaniemen kaupunki, Effica potilastietojärjestelmä) Ikäluokka väestö (V) käynnit (k) asiakkaat (a) peittävyys (a/v * 1) toistuvuus (k/a) käynnit/ väestö (k/v) väh. 3 kertaa käyneet alle 1 vuotiaat ,2 1,83 1, vuotiaat ,8 2,9 2, ei käyneet (V a) 7 14 vuotiaat ,2 1,79, vuotiaat ,3 2,44, vuotiaat ,7 2,65 1, vuotiaat ,2 2, vuotiaat ,2 3,34 2, ja yli 85 vuotiaat ,1 3,45 2, YHTEENSÄ ,9 2,63 1, Lääkäripalvelujen peittävyys on yllättävän pieni alle 1 vuotiailla, joilla voisi olettaa sen olevan 1, koska he käyvät neuvolatarkastuksissa useamman kerran alle vuoden iässä. Samoin 85 ja yli 85 vuotiaiden käyntien peittävyys kertoo siitä, että kyseisestä ikäryhmästä on moni laitos ja asumispalvelujen parissa, jolloin ei varsinaisia vastaanottokäyntejä tilastoon kerry. Vuodesta 26 vuoteen 27 alle 15 vuotiaiden lääkäripalvelujen käytön peittävyys on laskenut kun taas yli 5 vuotiailla se on pääsääntöisesti noussut (vrt. Hyvinvointikatsaus 26). Runsaasti lääkäripalveluja eli vähintään 3 kertaa vuodessa käyttävien osuus kaikista asiakkaista on laskenut hieman vuodesta 26 (37,1 ) vuoteen 27 (35,8 ). 12

15 3.2 LAPSET JA NUORET ,7 48,3 46,6 53,2 52, ,4 53,5 55,2 57,1 53, ,2 5, ,3 Kuvio 15. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6 vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Rovaniemellä kunnallisen päivähoidon käyttäjien osuus on kasvussa. Vertailukaupunkeihin ja maan keskimääräisiin käyttäjälukuihin verrattuna Rovaniemellä kunnan kustantamaa päivähoitoa käytetään selvästi enemmän. 2 1,5 1,5 2 1,7 1,2,7,9 25 1,1 1,6 1,6 1 1,1 26 1,2 1,8 1,5 1,1 1,2 Kuvio 16. Lastensuojelullisin toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on noussut hieman. Vuonna 26 Rovaniemellä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus on sama kuin maassa keskimäärin. 13

16 , ,4 44,7 41, ,3 33,6 32, ,6 33,6 18,7 32,1 32,2 Kuvio 17. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (Sotkanet) Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Lapin lääni Koko maa ,9 36,7 28,2 35, ,1 36,7 45,2 36,4 43, ,9 33,6 46,4 4,3 44 Kuvio 18. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana laitos kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (Sotkanet) Laitossijoitusten osuus on kasvanut ja perhesijoitusten osuus on laskenut. Trendi on valtakunnallinen. Vertailukaupungeista Joensuussa, jossa on suhteessa eniten kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia, on kuitenkin perhesijoitusten osuus noussut hieman ja laitossijoitusten puolestaan laskenut. lkm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuvio 19. Lastensuojeluilmoitukset Rovaniemellä vuosina 26 ja 27 (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus) 14

17 Lastensuojeluilmoitukset ovat kasvaneet Rovaniemellä huomattavasti. Vuodesta 26 (239 ilmoitusta) vuoteen 27 (367 ilmoitusta) ilmoitusten määrä on noussut 53,6 prosenttia (Sosiaalipalvelukeskus) lkm v. 4 6 v v v. yli 18 v Kuvio 2. Lastensuojeluilmoitusten ikäjakauma Rovaniemellä vuosina (Rovaniemen kaupunki, Sosiaalipalvelukeskus) Ilmoitusten määrä on noussut kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta vuotiaiden ryhmää. Vuodesta 26 vuoteen 27 ilmoitusten määrä on noussut yli puolella 4 6 vuotiaiden ryhmässä ja myös 3 vuotiaiden ja 7 12 vuotiaiden ryhmissä nousu on ollut yli 4 prosenttia. Lukuvuoden aikana koulukuraattoreiden ja psykologien asiakkaina on ollut 523 koululaista. (Laskelmista puuttuvat yhden koulupsykologin asiakasluvut.) Varsinaisia asiakkaita heistä on 377 (72 ) ja konsultaatioasiakkaita 146 (28 ). (Varsinaisia asiakkaita ovat oppilaat, joilla on ollut yksilökäyntejä kuraattorin tai psykologin luona muiden oppilasta koskevien neuvottelujen lisäksi. Konsultaatioasiakkaita ovat asiakkaat, joiden kanssa on ollut neuvotteluja, mutta oppilas ei ole yksinään käynyt kuraattorin tai psykologin luona.) Poikien osuus varsinaisista asiakkaista on 54,4 ja konsultaatioasiakkaista 71,2. (Rovaniemen kaupunki, Koulupalvelukeskus.) Taulukko 6. Koulukuraattorille ja psykologille tulosyy (Rovaniemen kaupunki, Koulupalvelukeskus) Syy lkm Sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt ,7 Oppimisvaikeudet ja neuvottelut 97 18,5 Psyykkiset ja psykosomaattiset oireet 85 16,3 Perhe tai kotitilanne 55 1,5 Kouluvalmiustutkimukset ja neuvottelut 41 7,8 Kiusaaminen 16 3,1 Akuutti kriisi 11 2,1 Oppimisvaikeudet (kuraattori) 8 1,5 Ohjaus talous ja asumisasioissa (lukio) 8 1,5 Muut 1 1,9 Yhteensä ,9 Suurin syy koulukuraattorin ja psykologin tapaamiselle ovat sopeutumisvaikeudet ja käytöshäiriöt (36,7 ). Oppimisvaikeudet ja neuvottelut ovat toiseksi (18,5 ) ja psyykkiset sekä psykosomaattiset oireet kolmanneksi (16,3 ) suurin syy. 15

18 ,7 14,9 13,2 16 1, ,8 13,4 11,2 12, ,1 13 1,9 11 8,5 Kuvio 21. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet lapsiperheistä (Sotkanet) Rovaniemeläisten toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut 2 luvulla, mutta se on edelleen suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuodesta 25 vuoteen 26 Rovaniemellä on toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vähentynyt vertailukaupungeista eniten. Stakesin toimeentulotuen ennakkotilaston mukaan toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on Rovaniemellä vähentynyt 13 prosentilla vuodesta 25 vuoteen 26. Vuonna 26 toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli Lappeenrannassa tuona ajanjaksona vähennys on ollut 5 ja Joensuussa toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on puolestaan noussut ,6 22,6 26,9 28,9 16, ,5 17,6 17,9 22,8 14, ,6 18,5 15,7 19,7 13,3 Kuvio 22. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Toimeentulotukea saaneiden nuorten rovaniemeläisten (18 24 vuotiaat) osuus on myös laskussa. Maan keskimääräinen osuus on kuitenkin vielä huomattavasti pienempi kuin Rovaniemellä. Muutos 2 luvun alkuun on kuitenkin merkittävä. Joensuussa nuorten toimeentulotukea saaneiden osuus on noussut lähes Rovaniemen tasolle, joka on noin kolme prosenttia korkeampi kuin Lappeenrannassa. 16

19 Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Lapin lääni Koko maa 2 28,4 23, ,7 14, ,7 16,6 16, ,4 26 2,8 16,7 15,4 2,5 1,8 Kuvio 23. Nuorisotyöttömät vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet) Nuorisotyöttömyys on laskenut, mutta se on edelleen merkittävästi suurempi kuin vertailukaupungeissa ja maassa keskimäärin. Lapin TE keskuksen joulukuun 27 työllisyyskatsauksen mukaan vuonna 27 alle 25 vuotiaiden osuus työttömistä oli 16, miehet naiset Kuvio 24. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat/1 vastaavanikäistä (Sotkanet) Nuorten miesten tapaturmat ovat vähentyneet. Vuonna 26 Rovaniemen luvut laskivat lähes samalle tasolle kuin maassa keskimäärin. Tapaturmatilastot kuvaavat kuitenkin nuorten miesten riskikäyttäytymistä. Nuorten naisten tapaturmat ovat huomattavasti vähäisemmät kuin miehillä. Naisten tapaturmien määrä on kuitenkin kasvanut. 17

20 < < < Rovaniemi Joensuu Lappeenranta Kuvio 25. Nuorten tekemät rikokset vertailukaupungeissa (Poliisin tilastokanta) Alle 14 vuotiaiden tekemien rikosten lukumäärä on kasvanut yli puolella vuodesta 2 vuoteen 27. Vielä vuonna 26 rikosten määrä oli alle vuoden 2 luvun. Rikosten määrä on noussut myös väestössä keskimäärin, ja alle 14 vuotiaiden ikäryhmän osuus kaikista epäillyistä (1 ) on pysynyt ennallaan vuodesta 2 lähtien. Myös vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen lukumäärä (367) on noussut vuodesta 26 (245), mutta on huomattavasti pienempi kuin vuonna 2 (536). Tämänkin ikäryhmän prosenttiosuus on pysynyt viime vuonna ennallaan vuotiaiden luvut ovat ajallisesti muuttuneet samalla tavalla kuin sitä edeltävän ikäryhmän. Vuonna vuotiaiden osuus kaikista epäillyistä oli 5 ja 18 2 vuotiaiden 11. (Poliisin tilastokanta.) Vuonna 27 rovaniemeläiset alle 14 vuotiaat rikoksista epäillyt muodostivat 1 rikoksista epäillyistä kaupunkilaista. Joensuussa ja Lappeenrannassa vastaava osuus oli vuotiaiden ryhmässä rovaniemeläisten nuorten prosenttiosuus oli myös alhaisin vuotiaiden ryhmässä Rovaniemi (11 ) sijoittui Joensuun (13 ) ja Lappeenrannan (1 ) väliin. Jos rikoksista epäiltyjen lukumääriä verrataan vuoden 26 väestötietoihin, voidaan todeta että Rovaniemellä tilanne on pääsääntöisesti parempi kuin vertailukaupungeissa. (Poliisin tilastokanta.) ,2 15, ,9 15, ,3 15,6 13,2 2,8 16, ,2 16,4 16,8 19,3 16,1 Kuvio 26. Raskaudenkeskeytykset alle 25 vuotiailla/ vuotiasta naista (Sotkanet) Rovaniemellä tehdään paljon raskaudenkeskeytyksiä. Luvut ovat korkeat ja edelleen kasvussa kuvaten sekin osaltaan nuorten riskikäyttäytymistä (vrt. tapaturmatilastot). Lapin läänissä ja koko maassa keskimäärin raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet. Myös vanhemmissa ikäluokissa raskaudenkeskeytysten määrät ovat koko maata korkeammat. Rovaniemellä raskaudenkeskeytyksiä vuotiailla naisilla suhteessa tuhatta vastaavanikäistä naista kohtaan on 11,5. Maan keskimääräinen luku on 9. Rovaniemellä luvut ovat kasvussa, kun taas Suomessa keskimäärin luvut ovat hieman vähentyneet. Rovaniemellä 25 luku oli 1,6 ja vuonna 26 11,5. Maassa keskimäärin tuona ajanjaksona lasku oli,2. (Sotkanet.) 18

21 Koululaisten terveys ja terveystottumukset TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Rovaniemi Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 Koulu uupumusta 13 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 1998 (n=1372) 2 (n=1424) 22 (n=1283) 24 (n=1293) 26 (n=1338) Lappi, 26 (n=4476) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 27. Terveysindikaattoreiden luokka aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna 26. Rovaniemen kaupungin kouluterveyskyselyn tuloksia on saatavilla vuodesta 1996 alkaen. Seuraavassa esitetään osa 26 kouluterveyskyselyn indikaattoreista koskien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisia. Vertailua tehdään koko Lappiin ja osittain maan keskimääräisyyksiin. Vuoden 26 hyvinvointikatsauksessa ei ollut vielä käytössä koko maan tietoja, ne on lisätty tässä tekstiosiossa. Seuraava kysely tehdään vuonna 28. Oppilaiden koettu terveydentila parantui vuoteen 24 asti, mutta alkoi huonontua viime kyselyssä. Päivittäiset oireet pysyivät kahdeksan vuoden aikana lähes ennallaan. Lähes päivittäinen väsymys oli vuonna 26 harvinaisempaa kuin Lapissa keskimäärin. Niiden oppilaiden osuus, joilla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, pieneni 14,2 :sta 11,1 :iin vuodesta 2 vuoteen 26. Masentuneisuus oli harvinaisempaa kuin Lapissa (12,6 ) ja koko maassa (12,9 ) keskimäärin. Myös koulu uupumusta oli vähemmän kuin koko läänissä: 11 vs

22 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Rovaniemi Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 7 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 25 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 6 Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa 7 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23 3 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (n=1372) 2 (n=1424) 22 (n=1283) 24 (n=1293) 26 (n=1338) Lappi, 26 (n=4476) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 28. Terveystottumusindikaattoreiden luokka aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna 26. Vain vähän liikuntaa harrastavien osuus laski vuodesta 2 vuoteen 24 vajaa 4, mutta vuoden 26 kyselyssä osuus oli taas nousussa. Luvut olivat Rovaniemellä (7,1 ), Lapin läänissä (7,4) ja maassa keskimäärin (7,7) lähellä toisiaan. (Sotkanet.) Päihteiden käyttö väheni selvästi vuonna 24. Sen jälkeen päivittäin tupakoivien oppilaiden osuus pysyi ennallaan ja tosi humalaan juovien ja laittomia huumeita kokeilleiden osuudet pienenivät. Vuonna 26 15,8 oppilaista ilmoitti tupakoivansa päivittäin, 15,3 juovansa tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa ja 4,8 kokeilleensa laittomia huumeita tupakointi ja humalajuominen olivat harvinaisempia kuin Lapissa keskimäärin. Päivittäinen tupakointi on Rovaniemellä (15,8 ) hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin (14,9 ), humalahakuinen juominen harvinaisempaa (Rovaniemi 15,3, koko maa 17,5), kuten myös huumekokeilut (Rovaniemi 4,8, koko maa 6 ). (Sotkanet.) Sosiaalisista suhteista kertovista indikaattoreista läheisen ystävän puutteesta ilmoitti vuonna 26 13,2 rovaniemeläisistä koululaisista (koko maa 11 ), ja vanhemmuuden puutteesta 23,6 (koko maa 21,9 ) (Sotkanet). 2

23 3.3 IKÄIHMISET Viimeaikaiset tutkimustulokset vahvistavat ikääntyneiden koulutustason, tulojen, terveyden ja toimintakyvyn parantuneen. Ikäihmiset viettävät terveellistä elämää, harrastavat ja osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan korkeaan ikään saakka. Hyvinvointi ei kuitenkaan jakaudu kaikille yhtä hyvin ja ikääntyneiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun uhkatekijöitä näyttävät edelleen olevan korkea ikä (yli 8 vuotta), naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky, yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristö sekä lähipalvelujen ja julkisen liikenteen heikko saatavuus. (Vaarama ym. 26.) Kotona ja yksin asuminen Rovaniemen kaupungin yli 75 vuotiasta asukkaista vuonna 26 asui omassa kodissa 91,9 (Sotkanet) ,1 83,1 73,5 7,8 76, ,3 83, ,3 76, ,1 83,7 74,7 77,9 77,3 Kuvio 29. Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Yli 85 vuotiaiden ikäryhmässä on vuosina 2 26 kotona asuvien osuus noussut 9. Kotona asuvien osuus on suurempi kuin Lapin läänissä ja maassa keskimäärin ,1 51,6 49,5 4,5 46, ,4 5,2 49, , ,4 5,3 48,1 41,5 45,7 Kuvio 3. Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus on pienessä kasvussa Rovaniemellä. Luku on pienempi kuin vertailukaupungeissa, mutta samansuuntainen kun maassa keskimäärin. 21

24 Kotiin annettavan avun kattavuus yli 65 vuotiailla , ,2 29,8 28,2 25 2,8 26,9 27,5 29,8 26, , , ,2 Kuvio 31. Kotihoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana olleiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Rovaniemellä oli vuonna 26 alhaisin osuus kotihoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä olleista 65 vuotta täyttäneistä, niin kuin vuonna 25. Mutta tilastoitu säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Rovaniemellä (12,7 ) suurempi kuin vertailukaupungeissa (Joensuu 1,7 ja Lappeenranta 9,8 ) ja maassa keskimäärin (11,5 ). Vain Lapin läänin keskimääräinen osuus (13,3 ) oli korkeampi kuin Rovaniemellä. (Sotkanet.) Sairastavuus lkm ,4 659,9 587,8 632,4 617, , ,8 632, , ,3 629,1 Kuvio 32. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä/1 vastaavanikäistä (Sotkanet) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäluokassaan on suurempi kuin maassa keskimäärin. Vertailukaupungeissa, läänin tasolla ja maassa keskimäärin on luvuissa tapahtunut hienoista laskua, mutta Rovaniemellä luku on noussut aavistuksen verran. 22

25 ,7 11 8,4 7,6 9,9 25 9,2 11 8, ,7 11,4 9,2 8,2 1,4 Kuvio 33. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavasta ikäryhmästä on noussut hiukan. Näin on käynyt myös vertailukaupungeissa, Lapin läänissä ja maassa keskimäärin. Täydellä kansaneläkkeellä olevat ,2 7 5,4 6,5 8,2 25 3,3 4,3 3,5 4,1 5,3 26 2,9 3,9 3,1 3,7 4,8 Kuvio 34. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäryhmästään pienenee koko ajan, mikä kuvastaa muiden eläketulojen osuuden kasvua. Vertailukuntiin nähden osuus on pienin Rovaniemellä, ja vastaava osuus maassa keskimäärin on noin kaksi prosenttia suurempi. 23

26 ,2 3,5 3,1 3,2 3,1 25 2,9 3,3 2,8 3,1 2,9 26 2,8 3,7 2,8 3 2,9 Kuvio 35. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden määrä on laskenut Rovaniemellä vuodesta 2 vuoteen 26. Rovaniemen luku on hieman alempi kuin maassa keskimäärin. Ikäihmisten kunto ja terveysliikunta Ikäihmisten osallistujamäärä kunto ja terveysliikunnassa vuoden 27 tavoitteena oli 9 henkilöä ja 21 käyntikertaa. Toteutuma oli 63 osallistujaa ja käyntikertaa, joten tavoite ei täysin toteutunut. Vuodesta 26 osallistujamäärä kasvoi kuitenkin 2 henkilöllä ja 387 käyntikerralla. KKI liikuntapasseja myytiin 61 vuotta täyttäneille vuonna kappaletta, mikä on 275 kappaletta enemmän kuin vuonna 26. Myös vesijumpassa kävijöiden määrä nousi 175 henkilöstä 373 henkilöön. (Rovaniemen kaupunki, Liikunta ja nuorisopalvelukeskus.) 24

27 YHTEENVETO JA HYVINVOINTIA TUKEVIA TOIMENPITEITÄ VIIME VUO SINA Tässä kappaleessa esitetään ensin yhteenvetona muutamia huomioita hyvinvointikatsauksen eri osa alueista. Katsauksessa esitettyjen tulosten rinnalle tuodaan Rovaniemen kaupungin Talousarvio 27 ja taloussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kappaleen lopussa tuodaan esille toimenpiteitä, joilla on pyritty hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi nimetään joitakin haasteita, joita työ hyvinvoinnin edistämiseksi kohtaa. YHTEENVETO Väestörakenne Väestörakenteen muutoksen linja on Rovaniemellä sama kuin muualla maassa, vanhempien ikäryhmien osuudet ovat kasvussa. Rovaniemellä lapsiperheiden osuus perheistä on suurempi kuin muualla maassa tai vertailukaupungeissa (Lappeenranta, Joensuu), joskin luvut ovat laskusuunnassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus on korkeampi kuin koko maassa tai Lapin läänissä keskimäärin. Työllisyys Työttömyysaste on laskenut Rovaniemellä, mutta työttömyysprosentti on edelleen korkeaa verrattuna maan keskimääräiseen työttömyyslukuun. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömien määrän lasku 1 vuodessa. Vuodesta 25 vuoteen 26 laskua on,1. Työttömien osuus työvoimasta kaiken kaikkiaan on vähentynyt em. aikavälillä reilun prosentin. Elinympäristö Yleisesti on todettavissa, että Rovaniemen ilmanlaatu on hyvä ja se on kehittynyt parempaan suuntaan. Valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje ja raja arvot ylittyvät vain harvoin lyhytaikaisesti ääriolosuhteissa. Napapiiri Veden kulutukseen toimittama vesi on hyvänlaatuista pohjavettä ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Terveys Väestön sairastavuusindeksi on Rovaniemellä hieman yli maan keskiarvon. Kansantautien summaindeksi on Rovaniemellä selvästi maan keskitasoa korkeampi. Kehitys on huonompaan suuntaan vuodesta 2 (111,4) vuoteen 26 (115,8). Vuonna 25 luku oli 114. Kaupunkistrategian tavoitteena oli pitkäaikaissairastavuuden väheneminen. Lapset ja nuoret Rovaniemellä kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten osuus on kasvanut hieman 2 luvulla ja on huomattavasti suurempi verrattuna koko maan vastaavaan lukuun. Lastensuojelullisista syistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten prosentuaalinen osuus on maan keskitasoa. Osuus on kasvanut hieman. Kun vuonna 2 perhe oli ensisijainen lasten sijoituspaikka, vuonna 25 se oli laitos. Laitosten osuus sijoituspaikkana on kasvanut edelleen vuodesta 25 vuoteen 26. Sama kehitys on nähtävissä niin Lapin läänissä kuin koko maassakin. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja nuorten osuudet ovat pienentyneet 2 luvun alusta, mutta ovat edelleen maan keskitasoa korkeampia. Rovaniemellä ja Lapin läänissä nuorisotyöttömyys on alentunut 2 luvulla, mutta on edelleen muuta maata korkeampi. Kielteistä kehitystä on tapahtunut nuorten tekemien rikosten suhteen; rikosten määrät ovat kasvaneet selvästi vuodesta 26. Alle 25 vuotiaiden raskaudenkeskeytykset ovat lisääntyneet 2 luvulla. Rovaniemen luvut on huomattavasti suuremmat kuin maassa keskimäärin. Ikäihmiset Vuonna vuotta täyttäneistä rovaniemeläisistä asui kotona 91,9. Kaupunkistrategian tavoitteena oli, että vähintään 9 75 vuotiaista asuisi kotona. Yli 85 vuotiaita asui kotona hiukan maan keskiarvoa useampi ja osuus on kasvanut vuodesta 25 vuoteen 26. Kotiin annettavan avun piirissä olevien yli 65 vuotiaiden osuus on noussut hieman vuodesta 25 vuoteen 26, mutta on edelleen alle maan keskiarvon. Kuitenkin säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuonna 25 suurempi kuin maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotiaiden määrä on kasvanut hiukan vuodesta 25 vuoteen 26 ja on yli koko maan keskiarvon. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on hiukan alle koko maan keksiarvon. Tapaturman vuoksi sairaalassa hoidettujen yli 65 vuotiaiden osuus on laskenut vuodesta 25 vuoteen 26. Pelkällä täydellä kansaneläkkeellä elävien ja siis pienituloisten eläkeläisten osuus yli 65 täyttäneistä on Rovaniemellä selvästi alle maan keskiarvon. Erityiskorvattavien lääkkeiden käytön perusteella 25

28 yli 65 vuotiaiden rovaniemeläisten terveys on parempi kuin Joensuussa tai Lapin läänissä keskimäärin, mutta hiukan heikompi kuin koko maassa. HYVINVOINTIA TUKEVIA TOIMENPITEITÄ VIIME VUOSINA Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä ovat mm.: Perhepalvelukeskuksen toimintamalli, jolla uudistetaan lapsiperheiden peruspalveluiden yhteistyörakenteita ja verkostoitumista. Samalla otetaan koordinoidusti käyttöön varhaisen puuttumisen ja tuen mahdollistavia moniammatillisia yhteistyökäytäntöjä ja työmenetelmiä. Nuppi, nuorisopsykiatrinen palveluyksikkö aloitti toimintansa 27 ja toimii nykyisin psykiatrian palveluyksikön yhteydessä Sairaalakadulla tehden myös monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa, erityisesti koulu ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Jo tähänastinen toiminta on osoittautunut merkittäväksi. Painopistettä on tarkoitus kohdentaa entistä varhaisempaan vaiheeseen, joskin nykyisellään toiminnan piiriin on hakeutunut myös hyvin vaativia tapauksia. Lapin nuorten päihde ja huumeklinikka Romppu tarjoaa päihdehuollon avopalveluita alle 25 vuotiaille lappilaisille nuorille, heidän perheilleen ja muille läheisilleen. Rompun tarkoituksena on puuttua ja katkaista nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä ehkäistä ja vähentää erilaisiin päihteisiin kohdistuvaa kysyntää vaikuttamalla nuorten päihdeasenteisiin. Varhaisen puuttumisen avulla pyritään ennaltaehkäisemään ja katkaisemaan nuorten syrjäytymistä. Huumausaineiden sekä muiden päihteiden kokeilijoita ja käyttäjiä tuetaan erilaisilla yksilö, perhe ja verkostokeskeisillä hoito ja kuntoutusmenetelmillä irtautumaan päihteistä ja integroitumaan yhteiskuntaan. Kuntoutuksen pääpaino on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisenkuntoutumisen tukemisessa. Aikalisä hanke on vastikään käynnistynyt puolustusvoimien kanssa yhteistyönä tavoitteena entistä varhaisemmassa vaiheessa puuttua kutsuntaikäisten sekä somaattisiin että psykososiaalisiin kysymyksiin. Koulu ja opiskelijaterveydenhuollon keskittäminen vuonna 27 on merkinnyt palvelujen saatavuuden parantumista ja on pystynyt aiempaa paremmin vastaamaan palvelutarpeeseen. Nuorten hyvinvoinnin haasteena ovat mm. seksuaaliterveyden edistäminen ottaen huomioon korkeat raskauden keskeytysluvut ja lisääntyvät tartuntataudit ja rikollisuuden torjunta nousseiden rikosmäärien pienentämiseksi. Aikuis ja koko väestö Aikuisväen ja koko väestön hyvinvointia edistetään mm. seuraavilla hankkeilla: Terve Lappi hankkeen (26 28) yhteydessä on kehitetty terveyden edistämisen rakenteita ja toimintatapoja tavoitteena valtimosairauksien ja tupakan aiheuttamien sairauksien ennalta ehkäisy. Hoitoketjuja on rakennettu ja yhteistyötä järjestöjen ja myös yksityisten toimijoiden kanssa on lisätty. Diabeteksen non stop tyyppinen ohjaus on käynnistetty vuonna 28, ja yhdessä liikuntatoimen ja Santa sportin kanssa on käynnistetty painonhallintaryhmät sekä aikuisille että lapsille. Lisäksi kansalaisopiston kanssa on toimittu yhteistyössä ryhmien käynnistämiseksi. Nuorten liikuntapassilla on aktivoitu vähemmän liikuntaa harrastavia nuoria eri liikuntalajien pariin. Lisäksi järjestöjen kanssa on järjestetty messutyyppinen tapahtuma. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostamisprojektilla täydennetään työvoiman palvelukeskuksen toimintoja ja puututaan siten myös terveyserojen kaventamiseen. Depressio ja päihdehankkeiden yhteydessä henkilöstön osaamista on edistetty koulutuksin ja asiakkaiden ryhmäinterventioilla on haettu uusia asiakkaiden vointia edistäviä toimintatapoja. Turvallisuussuunnitelmilla edistetään viranomaisten yhteistoimintaa ja lisätään valmiuksia ehkäistä ja puuttua mahdollisimman varhain turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin. Hyvinvoinnin edistämisen haasteena ovat mm. 26

29 kansantautien suureen sairastavuuteen vastaaminen. Tarpeellista olisi erityisesti valtimosairauksien ja tupakan aiheuttamien sairauksien systemaattinen seulonta ja ohjaus. pitkäaikaistyöttömyyteen vieläkin tehokkaampi puuttuminen hyödyntäen mahdollisimman hyvin kaikkien alueella toimivien tahojen osaaminen ja osallisuuden kasvattaminen esim. yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa tukemalla. Kylä ja asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista ja paikallista kehittämistoimintaa oman asuinalueensa elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja kyläidentiteetin vahvistamiseksi. Kylätoiminta voi edustaa paikallisdemokratiaa ja asukaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Rovaniemen erityispiirre on keskellä pinta alaltaan suurta kaupunkia oleva kaupunkikeskus, johon valtaosa kunnallisista palveluista ja kaikki muut julkiset palvelut ovat keskittyneet. Tämän johdosta palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat suorassa suhteessa etäisyyteen kuntakeskuksesta. Kylä ja asukastoiminta on yhteisöllisyydellä kantanut huolta palvelujen täydentämisestä keskuksen ulkopuolella. Väestön vähentyminen ja ikääntyminen vaikeuttaa yhteistä asioiden hoitoa, ja näin arjen sujuminen vaikeutuu. Asiat jotka ennen hoidettiin yhdessä naapuriavulla ja yhteisillä toiminnoilla, tulevat siirtymään kunnallisen palvelutuotannon hoidettavaksi. Kaupunki on palvelujen hankintastrategiassaan kuitenkin linjannut omaehtoisen toiminnan kehittämistavoitteekseen. Tässä tilanteessa tulisikin tukitoimia tehostaa yhteisöllisyyden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi, kun sitä kylissä on vielä jäljellä. Palveluja tulisi kehittää hyvässä yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Yksipuolinen palvelujen supistaminen ja toimintojen alasajo tuo hetkellisiä säästöjä mutta tuo myöhemmin ongelman eteen suuremassa laajuudessa. Maaseutumaisilla alueilla lisääntyy ikääntyvän väestön suhteellinen osuus asukkaista muihin ikäryhmiin verrattuna. Tämä tulee olemaan palvelujärjestelmälle suuri haaste, johon tulisikin tarttua mahdollisimman pian. Hajallaan pitkien matkojen takana asuvat, runsaasti tukea tarvitsevat ikäihmiset tulevat olemaan haaste nykyiselle järjestelmällemme. (Rovaniemen kaupunki, Asukasasiat.) Hyvinvointia ja terveyttä mitataan yleensä fyysisen hoidon tasolla ja laadulla, mutta myös taiteella, kulttuuritoiminnalla ja palveluilla edistetään ihmisten terveyttä, kohotetaan elämänlaatua ja työkyvyn ylläpitämistä. Kulttuuri tukee henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. Museoissa, konserteissa, elokuvissa ja taidenäyttelyissä käynnit voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen. Taiteen tekemien ja katseleminen tekee ihmisen iloisemmaksi, aktiivisemmaksi ja luovemmaksi. Rovaniemen kaupungin kulttuuritapahtumien määrä on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 27. Muun muassa Taikalamppu hankkeen esityksien määrä on noussut liki 6 esityksellä (vuonna ja esitystä) ja hankkeeseen osallistujien määrä on noussut tuhansilla (vuonna ja osallistujaa). Maakuntamuseon näyttelyiden määrä on noussut neljästä yhdeksään ja kävijämäärät yli 1 kävijällä (vuonna ja kävijää). Kamariorkesterilla oli em. vuosina 7 esiintymistilaisuutta ja kävijämäärät ovat nousseet vuoden kävijästä vuoden kävijään. Myös kulttuuripalvelukeskuksen tilaisuuksien määrä on noussut ja kävijöitä on ollut liki 26. Taidemuseossa on ollut 13 näyttelyä, joissa on ollut kävijää, mikä on hiukan vähemmän kuin vuonna 26 (21155). Maakuntakirjaston kävijämäärä on Kävijät ovat tehneet reilusti yli miljoona lainausta (136128). (Rovaniemen kaupunki, Kulttuuripalvelukeskus.) Ikäihmiset Rovaseudun seniorineuvola hankkeen kautta on vakinaistettu seniorineuvolatoiminta. Seniorineuvoloita on kaupungissa yhdeksän. Neuvolat tarjoavat alueella asuville ikäihmisille matalankynnyksen terveys ja sosiaalipalvelujen neuvonta ja ohjauspaikan sekä terveydenhoitajan vastaanottopalvelut ilman ajanvarausta. Tällä hetkellä (26 28) merkittävin ikääntyneille suunnattu kehittämishanke on ikäihmisten liikunnan ja lihasharjoittelun lisäämiseen tähtäävä KUNTO hanke yhdessä vanhuspalvelukeskuksen, liikuntapalveluiden, terveydenhuollon ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Hankeen yhteydessä on toteutettu henkilöstölle Voitas koulutusta, jonka tavoitteena on lisätä iäkkäiden ihmisten voima ja tasapainoharjoittelua, järjestetty ikäihmisten liikuntatapahtuma ja koottu liikuntakalenteri. Muistipoliklinikka aloitti toimintansa syyskuussa 27, mikä vahvistaa muistisairauksien varhaista toteamista perusterveydenhuollossa. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeitä ovat edelleen ikäihmisten liikunta ja kuntoutuspalvelujen lisääminen, varhainen puuttuminen ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemiseen ja yksinäisyyden lievittäminen. 27