VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS

Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 Laatija Stina Karhunmaa Jenny Jungar, Jouni Laitinen Tarkastaja 2 (66)

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. SELVITYKSESSÄ KÄYTETTÄVIEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN MÄÄRITTELY... 5 3. KEURUUN KAUPUNKI... 5 KYLÄT-KOHTEET... 5 3.1 Liesjärven kylä... 6 3.1.1 Kohteet (Liesjärvi)... 7 3.2 Suojärven kylä... 20 3.2.1 Kohteet (Suojärvi)... 21 3.3 Suolahden kylä... 35 3.3.1 Kohteet (Suolahti)... 37 4. TYHJILLEEN JÄÄNEET PIHAPIIRIT... 54 5. LÄHTEET... 65 6. LIITTEET... 66 3 (66)

1. JOHDANTO VT18 ja MT621 osayleiskaava-alue muodostuu Multian kunnan sekä Ähtärin ja Keuruun kaupunkien alueelle. Tässä rakennuskannan selvityksessä tutkitaan kaava-alueen ja sen kylien rakennuskantaa ympäristöineen. Maaseutumme arvokkaat perinnemaisemat ovat muovautuneet vuosisatojen aikana ihmisen toiminnan tuloksena. Perinteiseen maalaismaisemaan kuuluvat vanhat rakennukset ja rakennelmat, jotka ovat arvokkaita joko arkkitehtuurinsa, historiansa tai maisemansa ansiosta. Perinnemaisemat ovat luonnoltaan, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita; toisaalta myös luonnonmukaiset koskemattomat kulttuuriympäristöt ovat huomioonotettavia. Alueen yleinen historia on olennainen osa kulttuurihistoriallisten arvojen määrittämistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on tukea ja ohjata osayleiskaavaprosessia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti niin, että maankäytön suunnittelussa edistettäisiin kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Tällä tavoin varmistetaan, että valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat säilyvät. Työskentelyn lähtökohtana ovat olleet maastokäynnit kesällä ja syksyllä 2012, joiden aikana kaava-alueen rakennuksia, sekä perinnemaisemia valokuvattiin. Alustavalla kaavarajausalueella tehtiin totaali-inventointi, ts. kaikki rakennukset kattava inventointi. Maastokäynnit auttavat erityisesti alueen maiseman sekä kulttuuriympäristön kokonaiskuvan hahmottamisessa. Lähtöaineistoa tukemaan on käytetty karttoja, kuntien kirjastoista lainattuja kirjoja, sekä Internet-lähteitä. Raportin runko rakentuu kunnan ja sen kylien ympärille. Kunta -otsikon alla kerrotaan yleistietoa kunnasta, sekä kaava-alueen ympäristössä sijaitsevat valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Jokaisesta kylästä kerrotaan kyläkuvaus, jonka jälkeen tarkennetaan kylän kohteisiin. Kohteella tarkoitetaan pihapiiriä kaikkine rakennuksineen. Parhaimmillaan tilan pihapiirit ja sitä ympäröivät pellot, niityt ja laitumet muodostavat yhdessä arvokkaan maisemallisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin seudulle tyypillisiä luonto- ja kulttuuriperinteitä. Rakennusten arvioinnissa on tutkittu taulukon muodossa käyttötarkoitus, rakennusajankohta, kerrosluku, rungon muoto, perustukset, julkisivumateriaali, katon muoto, katemateriaali, rakennuksen kunto sekä sanallisesti mahdollinen historiatieto. Tämän perusteella määritellään rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, sekä toimenpidesuositukset. Ennen toista maailmansotaa rakennetut rakennukset kuuluvat erityisen arvokkaaseen rakennuskantaan. Toisaalta myös sotien jälkeinen 1950-60-luvun perinteinen rakennuskanta on arvokasta; erityisen arvokkaita ovat jälleenrakennuskauden rintamamiestalot sekä niiden mahdollisesti muodostamat taloryhmät. Julkisivumuutokset tai rakennuksen huono kunto saattavat alentaa kohteen kulttuurihistoriallista arvoa. Alue on kokonaispiirteiltään mäkistä, metsäistä ja harvaanasuttua. Vanhaa arvokasta rakennuskantaa ja peltomaisemaa on melko vähän; suurin osa tiloista on autioita tai kesäkäytössä. Kaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. 4 (66)

2. SELVITYKSESSÄ KÄYTETTÄVIEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN MÄÄRITTELY 1. Arkkitehtoniset, rakennushistorialliset, rakennusperinteiset arvot A: rakennustaiteellisesti arvokas; puhdaspiirteisyys, arkkitehtonisen tyylin edustaminen. T: rakennusteknisesti arvokas; käytetty rakennusteknisesti mielenkiintoisia, aikanaan uusia tai uniikkeja ratkaisuja. P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja (suurin osa maatalouden vanhasta rakennuskannasta). 2. Ympäristöarvot M: pihapiiri muodostaa oman maisemallisen kokonaisuutensa ja luo itsenäisesti ympäristöllisiä arvoja. Mk: maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä; pihapiiri on tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 3. Historialliset arvot H: asutushistoriallisesti arvokas, teollisuus-, kauppa- ja liikennehistoriallisesti arvokas, sivistyshistoriallisesti arvokas, aatehistoriallisesti arvokas, henkilöhistoriallisesti arvokas, sosiaalihistoriallisesti arvokas. 3. KEURUUN KAUPUNKI Keuruun kaupunki sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa n. 60 kilomeriä Jyväskylästä länteen. Vakituisen asutuksensa se sai 1560-luvulla Kustaa Vaasan antaessa käskyn erämaiden asuttamisesta. Keuruu tunnetaan metsistä ja vesistöistään; kaupunki Keuruusta tuli v. 1986 ja asukkaita siellä on n. 11 000. 1 Keuruun Suolahden kylään kuuluvassa Kivijärven kylässä, joka sijaitsee n. 4,5 km Keuruun keskustaajama-alueesta luoteeseen, on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Keuruun Ekokylä, joka sijaitsee alustavan kaava-alueen ulkopuolella n. 1 kilometriä länteen. Alueella on 1800-1900-luvun vaihteen arvokasta rakennuskantaa. KYLÄT-KOHTEET 1 http://www.keuruu.fi/yleistae_tietoa_keuruusta.html, 23.7.2012 5 (66)

3.1 Liesjärven kylä Liesjärven kylä (kylä numero 405) on Keuruun pohjoisin kyläkunta, joka sijaitsee n. 25 kilometrin etäisyydellä Keuruun keskustaajama-alueesta luoteeseen, koostuen pääasiassa Liesjärven, Hirvikylän ja Välkyn kylistä eli vanhan Liesjärven koulupiirin alueesta. Mäkien päällä sijaitsevat tilat ja avarat pelto-aukeat ovat erityisiä näkymiä kylän poikki kulkevan metsäisen Myllymäentien varrella ja siitä poikkeavilla sivuteillä. Kyläalueella sijaitsee lukuisia järviä, joista suurimmat ovat Liesjärvi sekä Uuranjärvi. Vähä Suojärven ja Lestijärven välillä virtaa Liesijoki, joka jatkuu Pilkonjokena Liesijoen kaakkoispuolella sijaitsevaan Hirvijärveen saakka. Järvien rannalla on runsaasti loma-asutusta, myös osa kylän vanhoista tiloista toimii nykyään lomaasuntoina. Toimivia maatiloja alueella on yhteensä 10. Liesjärven kylä on pintaalaltaan suuri ja se luokitellaan haja-asutusalueeksi. Kylän asutus sijoittuu suurimmalta osin nauhamaisena maantien 621 varteen. Vakituisia asukkaita kylässä on n. 140. 2 Kuva 1. Liesijoen länsipuolen rantamaisemaa. 2 http://www.keuruu.fi/kylat/liesjarvi/index.htm, 20.7.2012 6 (66)

Kuva 2. Mäkimaisemaa Lintulantieltä, joka sijaitsee lähellä Keuruuntien ja Myllymäentien liitoskohtaa. 3.1.1 Kohteet (Liesjärvi) 103. Haapala Kiinteistötunnus: 249-405-1-13 Rakennusten lukumäärä: 5 Haapala sijaitsee Keuruun Liesjärven kylässä maantien 621 pohjoispuolella, Myllymäentieltä haarautuvan Haapalantien varrella. Pienen maatilan pihapiirin tienpuolta rajaa vanha kiviaita. Pihapiiriin kuuluvia rakennuksia ovat: päärakennus, talousrakennus sekä kolme pienempää rakennusta. 7 (66)

1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen, nykyään asumaton Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Perustus betoni lomalaudoitus profiilipelti hyvä tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteiden tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen ja rakennuksen luonteen säilyttäminen. 2. Talousrakennus Käyttötarkoitus: talousrakennus Rakennusajankohta: - 3. ulkorakennus 4. ulkorakennus 5. ulkorakennus 8 (66)

104. Honkakangas Kiinteistötunnus: 249-405-1-45 Rakennusten lukumäärä: 2 K u v Honkakangas sijaitsee Keuruun Liesjärven kylässä maantien 621 eteläpuolella, Myllymäentien varrella Kuitinlahden läheisyydessä. Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla ja siihen kuuluu kaksi rakennusta: päärakennus ja ulkorakennus. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä; näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: v. 1958 Kerrosluku 1 1/2 Perustus kellari lomalaudoitus profiilipelti hyvä Keltaisessa 1950-luvulla rakennetussa omakotitalossa on kolmijakoiset ikkunat; rakennuksen päädyssä on kaksi pientä neliönmuotoista ikkunaa, jotka ovat aikakaudelleen hyvin tyypillisiä. tyypillinen edustaja 9 (66)

Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteiden tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen ja rakennuksen luonteen säilyttäminen. 2. samana vuonna (1958) rakennettu ulkorakennus. 105. Kutinlahti Kiinteistötunnus: 249-405-1-91 Rakennusten lukumäärä: 9 Kuitinlahti sijaitsee Keuruun Liesijärven kylässä maantien 621 eteläpuolella Myllymäen tien varrella. Näkyvällä paikalla mäen päällä sijaitseva maatilan laaja pihapiiri sijoittuu peltoaukion keskelle. Pihapiirissä on runsaasti istutuksia ja siihen kuuluu lukuisia rakennuksia: uusi-, ja vanha päärakennus, sekä uudempi asuinrakennus, neljä talousrakennusta, sekä kaksi pientä ulkorakennusta. Kuitinlahden tila on perustettu 1700-luvulla. Tilan uudisrakennukset laskevat kohteen kokonaisarvoa. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Vanhempi päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n. 1800-luvulla Kerrosluku 1 ½ Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus 10 (66)

huopa hyvä Hirsirunkoinen Kuitinlahden vanha päärakennus on säilynyt hyvin tunnistettavassa alkuperäisessä muodossaan, vaikka siihen on tehty paljon peruskorjauksia (viimeksi v.1992). Rakennuksen ikkunat ja ulko-ovet on vaihdettu, mutta ikkunajaotus on säilytetty samana. Päärakennus on ns. paritupa, jossa on kaksi kuistia. Rakennuksessa on koristeellinen sveitsiläistyylinen valkoinen listoitus; kaikki listoitukset ovat valkoisia. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen, niin että rakennuksen luonne säilyy. 2. Uudempi päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Punainen kuistillinen asuinrakennus on 1900-luvun alusta. Osa rakennuksen ikkunoista on vaihdettu ja peruskorjauksia on tehty. Ikkunat ovat kaksi ja kolmijakoisia. tyypillinen edustaja 11 (66)

Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen sekä rakennuksen luonteen säilyttäminen. 3. Asuinrakennus; uusi 4. Talousrakennus 5. Talousrakennus 6. Talousrakennus 7. Lato 8. Talousrakennus mahd. 1900-luvun alku. 12 (66)

9. Ulkorakennus Entinen käyttötarkoitus: varasto Rakennusajankohta: mahd. 1900- luvun alku kuvaus Punaisessa pienessä rakennuksessa on peiterimoitettu pystylaudoitus. na on konesaumattu peltikate. Listoitukset ovat valkoiset. 106. Seurantalo Kiinteistötunnus: 249-405-1-29 Rakennusten lukumäärä: 1 Seurantalon pihapiiri sijaitsee Keuruun Liesjärven kylässä maantien 621 eteläpuolella Myllymäentien ja Saastamoisentien risteyksessä. Pihapiiriä ympäröi metsä ja se on näkyvällä paikalla aivan Myllymäentien tuntumassa. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Seurantalo Käyttötarkoitus: kokoontuminen Rakennusajankohta: v. 1927 3 3 http://seurantalot.fi/talot/liesjarven_maamiesseura_ry, 25.7.2012 13 (66)

Kerrosluku 1 1/2 Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Punaiseksi maalattu seuraintalo on yhdistysnimeltään Liesjärven maamiesseura ry. 4 Rakennus näyttää käyttämättömältä. H: Historiallisesti arvokas; sosiaalihistoriallisesti arvokas Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennuksen historialliset arvot, niin että rakennuksen luonne säilyy. 107. Metsämaa Kiinteistötunnus: 249-405-1-94 Rakennusten lukumäärä: 7 Metsämaa sijaitsee Keuruun Liesijärven kylässä maantien 621 eteläpuolella, Myllymäentien varrella. Pihapiiri on näkyvällä paikalla aivan tien vieressä; näkyvyyttä tieltä tosin rajoittaa korkea ja tuuhea pensasaita. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, leikkimökki, lato, sekä neljä muuta ulkorakennusta. Historia Tila on luultavasti perustettu v. 1675 (vuosiluku katolla olevassa tuuliviirissä). 4 http://seurantalot.fi/talot/liesjarven_maamiesseura_ry, 25.7.2012 14 (66)

1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n. 1800-luvun puoliväli. Kerrosluku 1 1/2 Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus huopa hyvä Punaiseksi maalattu kuistillinen omakotitalo on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Rakennuksen ikkunat ovat kuusiruutuiset. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 2. Leikkimökki 3. Ulkorakennus 15 (66)

4. Ulkorakennus 5. Ulkorakennus 6. Lato 7. Ulkorakennus 108. Pykälämäki Kiinteistötunnus: 249-405-8-22 Rakennusten lukumäärä: 8 Pykälämäki sijaitsee Keuruun Liesijärven kylässä maantien 621 pohjoispuolella, Myllymäentien varrella. Mäenpäälle näkyvälle paikalle sijoittuva maatilan pihapiiri on laajojen villien niittyjen ympäröimä. Tilan rakennuksia ovat: vanhempi päärakennus, uudempi päärakennus, navetta ja aitta, jotka muodostavat neliöpihapiirin peltoaukean keskelle (numerot 1-5). Oman ryhmänsä muodostavat uudisrakennukset nro. 6-8, jotka sijaitsevat peltoaukion reunalla. Historia Tila on ollut Pykälämäen suvulla 1840-luvulta lähtien. 1960-luvulla siirryttiin maidontuotannosta lihantuotantoon; pellot ovat puolestaan nurmiviljelyssä. 5 Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. Perinteinen neliöpihamalli suositellaan säilytettävän tunnistettavassa muodossa. 5 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 300. 16 (66)

1. Vanhempi päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: v. 1860 Kerrosluku 1 1/2 Perustus L-muoto kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Punaisessa hirsirunkoisessa asuinrakennuksessa on kuisti. Rakennuksen ikkunoita on uusittu ja sitä on laajennettu v. 1974. 6 tyypillinen edustaja Tulevien peruskorjausten tulisi olla alkuperäiseen muotoon palauttavia. Korjauksia sekä muutostoimenpiteitä tehtäessä on otettava huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Uudempi päärakennus Käyttötarkoitus ennen: asuminen Käyttötarkoitus nyt: paja/varasto Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 6 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 300. 17 (66)

Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus huopa tyydyttävä Punaisessa hirsirunkoisessa rakennuksessa on umpikuisti ja se on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Osa rakennuksen ikkunoista on rikki. Historia Talo on toiminut Pykälämäen syytinkitupana. Rakennuksessa on viimeksi asuttu 1950-luvulla. 7 tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 3. Aitta Entinen käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 neliö Perustus kivi maalattu hirsi - hyvä Pienikokoinen maalattu aitta. tyypillinen edustaja 7 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 300. 18 (66)

Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 4. Talousrakennus Nykyinen käyttötarkoitus: talousrakennus Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 Perustus L-muoto kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla niityn keskellä. Rakennuksen ikkunat ovat puoliympyrän muotoiset lunetti-ikkunat. 5. Talousrakennus; navetta 6. Asuinrakennus; v. 1989 19 (66)

7. Talousrakennus 8. Ulkorakennus; mahd. v. 1989 2. ulkorakennus. Punainen, puinen. 3. ulkorakennus. punainen, puinen. 3.2 Suojärven kylä Suojärven kylä (kylä numero 409) sijaitsee Keuruun keskustaajama-alueesta n. 15 luoteeseen. Laajassa kylässä sijaitsee kaksi pientä järveä: Viinikanjärvi sekä Taipaleenjärvi. Maisemarakenne on mäkinen ja alueelle sijoittuu korkeitakin harjanteita, joiden välissä on metsää, soita ja pieniä lampia. Metsämaiseman keskellä siellä täällä avautuu avaria peltomaisemia. Suurin osa kylän harvasta asutuksesta sijaitsee Myllymäentien varressa. Kuva 3. Mäkimaisemaa läheltä Multian rajaa sijaitsevalta Soutuntieltä. 20 (66)

Kuva 4. Peltomaisemaa Soutuntieltä mäen alapuolelta 3.2.1 Kohteet (Suojärvi) 113. Varvikko Kiinteistötunnus: 249-409-1-22 Rakennusten lukumäärä: 5 Varvikko sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 länsipuolella, Myllymäentiestä poikkeavalla Ruinunpurontiellä. Pihapiirin ympärillä kasvaa metsää ja siihen kuuluvia rakennuksia ovat: Päärakennus, mökki, sauna ja kaksi varastoa. Pihapiirin uudisrakennukset alentavat kohteen kokonaisarvoa. 21 (66)

1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Hirsirunkoinen punainen omakotitalo on peruskorjattu v. 1946. 8 Taloon on luultavasti tuolloin lisärakennettu korkea rakennuksen räystäslinjaa noudattava kuisti (kuistin julkisivulaudoitus eri). Kaikki ikkunat on myös uusittu. Muutostyöt alentavat kohteen kokonaisarvoa. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Mökki 3. Varasto 8 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 82. 22 (66)

4. Sauna 5. Varasto 114. Kortemäki a) Kiinteistötunnus: 249-409-1-45 a)rakennusten lukumäärä: 1 b) Kiinteistötunnus: 249-409-1-42 b)rakennusten lukumäärä: 1 Kortemäki sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 itäpuolella, aivan Myllymäentien varressa. Metsän ympäröimä pihapiiri on autio; siihen kuuluu kaksi rakennusta: aitta ja navetta 1. Aitta Käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: mahdollisesti 1800-luvulta Kerrosluku 1 1/2 Perustus kivi Hirsi 23 (66)

profiilipelti hyvä tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Talousrakennus Käyttötarkoitus: entinen navetta, nykyään autio Rakennusajankohta: mahdollisesti 1800-luvulta. 116. Mäki Kiinteistötunnus: 249-405-5-1 Rakennusten lukumäärä: 4 kuvaus Mäki sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 itäpuolella, Alhonperäntien varressa. Metsän ympäröimä pihapiiri sijoittuu nimensä mukaisesti mäen päälle. Pihassa on paljon istutuksia ja kasvimaa. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus sekä kolme ulkorakennusta. 24 (66)

1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n. 1900-luvun alku. Kerrosluku 1 ½ Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Punaisessa torpassa on rakennuksen räystäslinjaa noudattava kuisti. Rakennusta on laajennettu. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2 ja 3 Ulkorakennus 4. Ulkorakennus 25 (66)

117. Rauhala Kiinteistötunnus: 249-405-5-5 Rakennusten lukumäärä: 4 Mäki sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 itäpuolella, Alhonperäntieltä haarautuvan Pesäperäntiellä. Aution maatilan pihapiiri on metsän ympäröimä. Rakennuksia pihapiirissä ovat: Päärakennus, navetta, talousrakennus, lato ja varasto. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään autio tai kesäkäytössä. Rakennusajankohta: 1800-luku Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi maalattu hirsi profiilipelti hyvä Punaisessa torpassa on räystäslinjan alapuolelle ulottuva kuisti, joka on luultavasti rakennettu 1900-luvun alussa. Rakennuksen ikkunoita ja ulko-ovi on uusittu. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 26 (66)

2. Talousrakennus; navetta 3. Talousrakennus 4. Lato 5. Varasto 118. Tarha-Aho Kiinteistötunnus: 249-405-5-54 Rakennusten lukumäärä: 4 Rauhala sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 itäpuolella, näkyvällä paikalla Alhontien ja Soutuntien risteyksessä. Entisen maatilan pihapiiri sijoittuu kahden pellon väliin, josta on hienot maisemat peltojen yli. Pihapiiriä ollaan par aikaa kunnostamassa, sen rakennuksia ovat: aitta, uusi ulkorakennus sekä vanha navetta. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 27 (66)

1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1800-luku Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi peiterimoitettu pystylaudoitus huopa hyvä Rakennuksessa on korkea räystäslinjaa noudattava kuisti. Peruskorjauksia on tehty paljon, ikkunoita ja ulko-ovi on uusittu. Suurin osa ikkunoita on kaksijakoisia. tyypillinen edustaja Peruskorjaus- ja muutostöitä tehdessä suositellaan huomioitavan rakennuksen alkuperäinen julkisivu, muutosten tulisi olla rakennusperinteisiä arvoja huomioivia, niin että rakennuksen rakennusperinteisesti arvokas luonne säilyy. 2. Aitta Käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1800-luku Kerrosluku 1 28 (66)

Perustus kivi maalattu hirsi konesaumattu pelti hyvä Vanhaa aittarakennusta on jatkettu, mutta jatke-osaa ollaan purkamassa, mikä korottaa rakennuksen kokonaisarvoa. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. Rakennuksen arvoa korottavat korjaukset ovat laadultaan rakennuksen alkuperäiseen muotoon palauttavia. 3. Talousrakennus Käyttötarkoitus: navetta Rakennusajankohta: 1800-luku Kerrosluku 1 Perustus kivi maalattu hirsi konesaumattu pelti & huopa tyydyttävä Rakennusta on laajennettu ja korjattu. Rakennuksen arvoa korottavat korjaukset ovat laadultaan rakennuksen alkuperäiseen muotoon palauttavia. 29 (66)

4. Ulkorakennus Käyttötarkoitus: Ulkorakennus Rakennusajankohta: v. 2012-120. Iso-Viinikka Kiinteistötunnus: 249-405-2-8 Rakennusten lukumäärä: 6 kuvaus Iso-Viinikka sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 itäpuolella, Myllymäentien varrella, Viinikanjärven länsipuolella. Mäenpäälle sijoittuvan maatilan pihapiirin kahdella sivulla on peltoa; tilan läheisyydessä on kaksi muuta tilaa. Pihapiirin rakennuksia ovat: vanha päärakennus, uusi päärakennus sekä aitta, jotka muodostavat yhdeltä sivulta auki olevan neliöpihan, lisäksi pihapiirissä on kaksi pientä uutta ulkorakennusta ja vanha talousrakennus. Pihapiirin uudisrakennukset laskevat kohteen kokonaisarvoa. 1. Entinen päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen, nykyään asumaton Rakennusajankohta: n. 1880-luku 30 (66)

Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti tyydyttävä Hyvin alkuperäisessä muodossaan säilynyt hirsirunkoisessa rakennuksessa on räystäslinjan alle ulottuva kuisti, mikä on luultavasti lisätty 1900-luvun alussa. Ikkunat ovat T-ikkunoita. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen sekä rakennuksen luonteen säilyttäminen. 2. Aitta Käyttötarkoitus ennen: aitta Rakennusajankohta: 1800-luvun loppu Kerrosluku 2 Perustus kivi maalattu hirsi profiilipelti hyvä tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 31 (66)

3. Uusi päärakennus; 3. Talousrakennus n. 1900-luvun loppu. - 5.Ulkorakennus 6. Sauna 121. Pyry Kiinteistötunnus: 249-405-1-44 Rakennusten lukumäärä: 8 kuvaus Iso-Viinikka sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 länsipuolella, Myllymäentien varrella. Peltoaukion reunalle sijoittuva aktiivisen maatilan pihapiiri on laaja. Pihapiirin rakennuksia ovat: vanha päärakennus, kaksi uutta päärakennusta, kaksi siirrettyä aittaa, maakellari sekä kaksi uutta talousrakennusta. Pihapiirin uudisrakennukset laskevat kohteen kokonaisarvoa. 32 (66)

1. Entinen päärakennus Käyttötarkoitus: asuttu ennen, nykyään autio tai varastokäytössä Rakennusajankohta: 1840-luvulla Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi peiterimoitettu pystylaudoitus huopa huono Hyvin alkuperäisessä muodossaan säilynyt korkea, kuistillinen päärakennus sijoittuu n. 3m päähän maantiestä 621. Rakennuksen julkisivun ikkunat ovat yhdeksänruutuiset ja päädyn ikkunat kuusiruutuiset. Rakennuksen päädyssä on kissanpenkit. Romahtanut kuisti ulottuu n. ½ metriä räystäslinjan alapuolelle. tyypillinen edustaja Rakennuksen huono kunto laskee sen kulttuurihistoriallista arvoa, minkä vuoksi suositellaan rakennuksen peruskorjausta, jolloin korjaustöiden tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen ja samalla rakennuksen luonteen säilyvyys. Jos rakennusta ei peruskorjata sen arvo laskee entisestään. 2. Aitta Käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1900-luvun alku 33 (66)

Kerrosluku 2 Perustus kivi hirsi sekä peiterimoitettu pystylaudoitus huopa tyydyttävä Siirrettyyn hirsirunkoiseen aittaan on lisätty etuosa. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. Rakennuksen arvoa korottavat korjaukset ovat laadultaan rakennuksen alkuperäiseen muotoon palauttavia. 3. Aitta Käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 2 Perustus kivi hirsi profiilipelti hyvä Siirretty aitta. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 34 (66)

4. Asuinrakennus; uusi 5. Asuinrakennus; uusi 6. Talousrakennus 7. Lato 8. Navetta; uusi 9. Maakellari 3.3 Suolahden kylä Suolahden kylä (kylä numero 410) on Keuruun suurin kylä, myös Keuruun kaupunkikeskus kuuluu Suolahden kylän alueeseen. Kaukaisimmillaan kylä sijaitsee Keuruun keskustaajama-alueesta n. 13 kilomeriä pohjoiseen. Suolahden alueella sijaitsee useita järviä ja jokia mm. Suolahden järvi, jonka pohjoispohjukkaan laskee Suojoki. Alueeseen kuuluvassa Lihjamon kylässä, joka sijaitsee Multialta Keuruuseen kulkevan maantien varrella, virtaa Multian Tarhapäänjärvestä lähtevä Tarhianjoki, jossa on useita selkiä ja koskia: Järvenpäänkoski, Tamppikoski, Kärjenkoski, Rajalankoski, Vääräkoski, Kiuaskoski ja Virtalankoski. Maisemarakenne on harjujen väliin sijoittuvien pienten lampien ja 35 (66)

mäkien päällä komeilevien peltojen pirstoma. Kumpuilevan Myllymäentien varrella avautuu siellä täällä jylhiä peltomaisemia. 9 Mainittakoon, että Suolahden kylään kuuluvassa Kivijärven kylässä sijaitsee maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi listattu Keuruun Ekokylä, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella n. 1 kilometriä länteen. Kuva 5. Peltomaisemaa Myllymäentien varrelta Ala-Etelämäeltä. 9 http://www.keuruu.fi/asuminen_ja_rakentaminen/keuruun_kylaet/lihjamo.html, 20.7.2012 36 (66)

3.3.1 Kohteet (Suolahti) 123. Sankila Kiinteistötunnus: 249-410-7-41 Rakennusten lukumäärä: 8 Sankila sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 länsipuolella, Myllymäentieltä haarautuvan Tuurentien varrella. Maatilan pihapiiri on avoin, siihen kuuluvia rakennuksia ovat: vanha päärakennus, uusi päärakennus, talousrakennus, maakellari, kaksi talousrakennusta, sekä torppa. Uudisrakennukset laskevat kohteen kokonaisarvoa. Läheisyydessä on kaksi muuta tilaa. Historia Sankilan tila on luultavasti perustettu v. 1876 (vuosikulu maakellarin oven yläpuolella). 1. Entinen päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1800-1900- luvun vaihde Kerrosluku 1 1/2 Perustus nurkkakivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Ennen toista maailmansotaa rakennetussa punaisessa asuinrakennuksessa on räystäslinjan alapuolelle ulottuva kuisti, joka on luultavasti lisätty rakennukseen myöhemmin. Rakennuksen ikkunat ovat yhdeksän- ja kuusiruutuiset. 37 (66)

tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen ja rakennuksen luonteen säilyttäminen. 2. Torppa Käyttötarkoitus ennen: asuminen Rakennusajankohta: 1800-1900- luvun vaihteessa. Kerrosluku 1 Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Pienen punaisen torpan ikkunat ovat neliruutuiset. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 38 (66)

3. Maakellari 4. Talousrakennus Vuosiluku 1876. 5.Leikkimökki 6. Talousrakennus 7. Talousrakennus; varasto 8. Uusi päärakennus 126. Tuomela Kiinteistötunnus: 249-410-8-18 Rakennusten lukumäärä: 3 Tuomela sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 itäpuolella, Myllymäentien varressa. Näkyvälle paikalle rinteeseen sijoittuva pihapiiri on kesäkäytössä, pihaa peittää runsas kasvillisuus. Pihapiirin rakennuksia ovat päärakennus, sekä kaksi ulkorakennusta, jotka muodostavat yhdeltä sivulta auki olevan neliöpihan. Historia Tuomelan tontti on lohkaistu Rajalan tilasta vuonna 1930. 10 10 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 237. 39 (66)

1. Entinen päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään kesäasunto Rakennusajankohta: v. 1930 20 Kerrosluku 1 1/2 Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus mansardikatto huopa hyvä Ennen toista maailmansotaa rakennetun punaisen omakotitalon ikkunat ovat kuusiruutuiset. Rakennus on huvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. tyypillinen edustaja. Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen sekä rakennuksen luonteen säilyttäminen. 2, 3. Ulkorakennus 40 (66)

128. Pahkamäki Kiinteistötunnus: 249-410-12-36 Rakennusten lukumäärä: 6 Pahkamäki sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 länsipuolella, Myllymäentien varressa. Maatilan pihapiiri sijoittuu korkealle näkyvälle paikalle rinteeseen peltoaukion keskelle. Pahkamäeltä on mahtavat maisemat Multian yli ja on ennen kaikkea maisemallisesti arvokas kohde. Pihapiiriin kuuluvia rakennuksia ovat päärakennus, navetta, makasiini, aitta, torppa sekä ulkorakennus. Historia Pahkamäki on kantatila, joka on ollut Pahkamäen suvulla v. 1789 lähtien. Tilalla harjoitettiin lypsykarjataloutta sekä maanviljelyä vuoteen 1995 saakka. 11 Päärakennuksia on ollut kolme v. 1789 ensimmäinen, v. 1852 toinen ja nykyinen päärakennus v. 1982. Rakennuksen pihassa on vielä jäljellä 1852 vuonna rakennetun päärakennuksen rappukivi. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Makasiini Käyttötarkoitus ennen: varastointi Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus ja hirsi 11 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 270. 41 (66)

profiilipelti tyydyttävä tyypillinen edustaja. Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 2. Torppa Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään autio Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus ja hirsi profiilipelti tyydyttävä Tien toisella puolella sijaitseva torppa rakennettiin tilan työmiehiä varten. 3. Päärakennus; asuminen 4. Aitta; varastoiminen rakennettu v. 1982 Siirretty aitta 42 (66)

5. Ulkorakennus 6. Talousrakennus; navetta 129. Uusimäki Kiinteistötunnus: 249-410-16-7 Rakennusten lukumäärä: 2 kuvaus Ennen Keuruun Mäkikylän työväenyhdistyksen omistama Uusimäki sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 itäpuolella, Myllymäentien varressa. Pihapiiri on metsän ympäröimä ja siihen kuuluu päärakennus sekä ulkorakennus. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen kokoontuminen, nykyään asuminen Rakennusajankohta: v. 1911 Kerrosluku 1 1/2 Perustus lyhyt L-muoto kivi peiterimoitettu pystylaudoitus 43 (66)

profiilipelti tyydyttävä Rakennuksen pohjoispäädyssä on myöhemmin rakennettu pieni ja matala kuisti. Historia Talossa toimi Mäkikylän työväenyhdistys vuodesta 1911 ja toiminta rakennuksessa jatkui 1980-luvun alkupuolelle saakka. Työväenyhdistys järjesti monenlaisia tapahtumia mm. tansseja, näytelmäkerhoja, iltamia sekä urheilukilpailuja. Talossa on toiminut myös valtion puhelinkeskus. 12 Rakennus ostettiin yksityiseen käyttöön v. 1993, jolloin se remontoitiin asumiskäyttöön. 23 H: Historialliset arvot; sosiaalihistoriallisesti arvokas. P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. Alkuperäiseen muotoon palauttavat korjaukset korottavat rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. 2. Ulkorakennus 130. Kotimäki Kiinteistötunnus: 249-410-15-39 Rakennusten lukumäärä: 5 Kotimäki sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 länsipuolella, Myllymäentien varressa. Mäyrävuoren rinteessä näkyvällä paikalla oleva maatila sijoittuu peltoaukion keskelle. Avoimessa siistissä pihassa on vanha kaivo sekä runsaasti istutuksia kuten marjapensaita, omenapuita, ja perunaa. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, navetta, kaksi aittaa, sekä makasiini. Historia 1700-luvun lopulla perustetun tilan nimi oli aiemmin Mäyrämäki, joka oli Mäyrämäen suvun omistuksessa vuoteen 1912 saakka, jolloin kantatilan koko oli 600ha. Mäyrämäen aikaan tilalla toimivat meijeri, mylly ja saha, jotka työllistivät kylän asukkaita. Vuodesta 1913 tila on kuulunut Simsiön suvulle. Vuonna 1983, tilan nimi muutettiin Kotimäeksi. Vuodesta 2000 tila on ollut kesäkäytössä. 13 12 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 318. 13 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 349. 44 (66)

Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. Historialliset arvot H: Historiallisesti arvokas; asutushistoriallisesti arvokas, teollisuus-, kauppa- ja liikennehistoriallisesti arvokas. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään kesäkäytössä Rakennusajankohta: v. 1792 Kerrosluku Perustus 1 ½ L-muoto kivi peiterimoitettu pystylaudoitus, sekä vaakasuora puoliponttilaudoitus konesaumattu pelti hyvä Kotimäen talo on seudun neljänneksi vanhin asuintalo. 14 Rakennusta on jatkettu kaksi kertaa. Julkisivussa on koko rakennuksen korkeuden kattava umpikuisti. Ikkunoita on uusittu. P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 14 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 349. 45 (66)

2. Aitta Käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1800-luku Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi hirsi profiilipelti hyvä P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 3. Makasiini Käyttötarkoitus ennen: viljamakasiini Rakennusajankohta: v. 1868 15 Kerrosluku 1 Perustus - hirsi 15 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 349. 46 (66)

profiilipelti hyvä Makasiiniin on tehty peruskorjauksia. P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 4. Makasiini 5. Talousrakennus; navetta 132. Vuorimäki Kiinteistötunnus: 249-410-20-64 Rakennusten lukumäärä: 4 Vuorimäki sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, VT18 länsipuolella, Tarhapääntieltä haarautuvan Vuorimäenraitin varrella. Korkealle näkyvälle paikalle, peltoaukion keskelle sijoittuvasta maatilan pihapiiristä on mahtavat maisemat. Tila sijaitsee rauhallisella paikalla, viereisellä tontilla Multian puolella on toinen tila; muu asutus sijaitsee kauempana. Tilan rakennuksia ovat: päärakennus, aitta ja navetta, jotka muodostavat yhdeltä sivulta avonaisen perinteisen neliöpihan, sekä kauempana sijaitseva talousrakennus. Historia 47 (66)

Tilalla harjoitettiin perinteistä lypsykarjataloutta sekä heinän- ja viljan viljelyä, kunnes v. 1986 tehtiin tuotannon lopettamissopimus, jolloin karjanpito lopetettiin. 16 Tilalla on asunut torppareita 1800-luvulla. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. Perinteinen neliöpihamalli suositellaan säilytettävän tunnistettavassa muodossa. 1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1900-luvun alku. Kerrosluku 1 ½ Perustus - vaakasuora puoliponttilaudoitus profiilipelti hyvä 1900-luvun alussa rakennettu kookas maalaistalo on peruskorjattu v. 1970; rakennuksen ikkunoita ja ulko-ovi on uusittu. Suurin osa rakennuksen ikkunoita on kaksijakoisia. Leveä n. ½ metriä räystäslinjan alapuolelle sijoittuva kuisti on luultavasti lisätty rakennukseen myöhemmin. Julkisivun yläikkunat ovat haukanikkunoita ja katosta pilkottaa frontoni. P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen sekä rakennuksen luonteen säilyvyys. Alkuperäiseen muotoon palauttavat korjaukset korottavat rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. 16 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 168. 48 (66)

2. Aitta Käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: v. 1810 Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi hirsi profiilipelti hyvä Aittaan on lisätty leveyttä. P: rakennusperinteisesti arvokas; oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. Alkuperäiseen muotoon palauttavat korjaukset korottavat rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. 3. Talousrakennus 4. Talousrakennus; navetta 49 (66)

134. Häkkisenmäki Kiinteistötunnus: 249-410-4-46 Rakennusten lukumäärä: 6 Korpela sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 länsipuolella, peltoaukion keskellä Myllymäentieltä poikkeavan Lankkuantien varressa. Pihapiirissä on sekä uutta että vanhaa rakennuskantaa. Uudisrakennukset laskevat pihapiirin kokonaisarvoa. Pihapiirin rakennuksia ovat: entinen päärakennus, uusi päärakennus, sauna, kaksi ulkorakennusta sekä pihapiiristä hieman syrjässä sijaitseva pieni aitta. Historia Häkkisenmäki oli tunnettu käräjäpaikka ennen. 17 1. Entinen päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: v. 1935 Kerrosluku Perustus 1 ½ kivi pystypaneeli tiili hyvä Historia Häkkisentilalla oli ennen iso ja koristeellinen päärakennus, joka paloi v. 1935 ja tilalle rakennettiin kuvauksen päärakennus. 18 17 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 414. 18 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 414. 50 (66)

tyypillinen edustaja. Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Aitta Entinen käyttötarkoitus: säilyttäminen Rakennusajankohta: n. 1900-luvun alku Kerrosluku 1 ½ Perustus - hirsi tiili tyydyttävä/huono tyypillinen edustaja. Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 3. Asuinrakennus; uusi 4. Sauna 51 (66)

5. Vanha ulkorakennus 6. Ulkorakennus 135. Ylätalo Kiinteistötunnus: 249-410-4-30 Rakennusten lukumäärä: 8 Ylätalo sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 länsipuolella, mäen päällä Myllymäentieltä poikkeavan Lankkuankujan varressa. Pihapiirissä on paljon pieniä talous- ja ulkorakennuksia, joista suurin osa sijoittuu Jouhtimäentien varteen. Pihapiirin rakennuksista arvokas on entinen n. 1800-luvulla rakennettu päärakennus. Pihapiirin uudisrakennukset laskevat pihapiirin kokonaisarvoa. Rakennuksia ovat: entinen päärakennus, uusi päärakennus sekä kuusi ulko- jatalousrakennusta. 1. Entinen päärakennus Entinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n. 1800-luku Kerrosluku 1 ½ Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus 52 (66)

huopa tyydyttävä/huono tyypillinen edustaja. Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Asuinrakennus; uusi 3. Ulkorakennus 4. Ulkorakennus 5. Ulkorakennus 6. Aitta 7. Ulkorakennus 53 (66)

7. Talousrakennus 4. TYHJILLEEN JÄÄNEET PIHAPIIRIT 102. Iso-Välkky (a) Kiinteistötunnus: 249-405-3-104 Rakennusten lukumäärä: 4 102. Iso-Välkky (b) Kiinteistötunnus: 249-405-3-105 Rakennusten lukumäärä: 1 Iso-Välkky sijaitsee Keuruun Liesjärven kylässä maantien 621 eteläpuolella Myllymäentien varressa. Peltoaukion keskelle sijoittuva maatilan pihapiiri on näkyvällä paikalla ja edustaa perinteistä neliöpihamallia. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, torppa, aitta, maatalousrakennus sekä lato/varastorakennus. Rakennukset ovat autioita ja pihapiiri hoitamaton. Pihapiirin rakennukset muodostavat tunnistettavassa muodossa olevan neliöpihan, joka on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Historia Välkyn tilalla on harjoitettu lihakarjataloutta 1980-luvulle saakka, nykyään tilaa ympäröiviä peltoja viljelevät naapurit. 19 Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä; pihapiiri on tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. Ympäristöarvoiltaan merkittävä pihapiiri tulisi edelleen säilyttää. Erityisesti neliöpihamalli. 19 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 415. 54 (66)

1. Päärakennus (a) Käyttötarkoitus: ennen asuminen ja koulurakennus, nykyään mahdollisesti autio. Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Perustus L-muoto kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Punainen suurehko maalaistalo on rakennettu 1900-luvun alussa. Osa rakennuksen ikkunoista on uusia, mutta ikkunajaotus on pysynyt alkuperäisessä muodossaan. Historia Talossa on toiminut koulu vuosina 1922-1928. 20 tyypillinen edustaja H: Sivistyshistoriallisesti arvokas; rakennuksessa on toiminut koulu. Rakennuksen korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulisi olla sellaisia, että rakennuksen rakennusperinteisesti arvokas luonne säilyy. 2. Torppa (a) Käyttötarkoitus ennen: asuminen Rakennusajankohta: 1800-1900- luvun vaihde 20 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 415. 55 (66)

Kerrosluku 1 Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti tyydyttävä tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 3. Aitta (a) Käyttötarkoitus ennen: aitta Rakennusajankohta: v. 1862 Kerrosluku 1 Perustus - maalattu hirsi profiilipelti hyvä Punaisen aitan ikkunat/listoitukset ja katemateriaali on uusittu. Rakennuksen päädyssä on kissanpenkit. tyypillinen edustaja. 56 (66)

Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen ja rakennuksen luonteen säilyminen. 4. Ulkorakennus (a) 5. Navetta (b) 112. Huvila Kiinteistötunnus: 249-409-1-32 Rakennusten lukumäärä: 1 Huvila sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä maantien 621 pohjoispuolella, aivan Myllymäentien vieressä. Autio pihapiiri on metsän ympäröimä. Toinen tontilla sijaitsevista rakennuksista on purettu; tämän paikalla on jäljellä rakennusjäänteitä. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään rakennus on autio Rakennusajankohta: 1800-luvulla Kerrosluku 1 ½ 57 (66)

Perustus nurkkakivi maalattu hirsi profiilipelti tyydyttävä Hirsirunkoiseen maalattuun omakotitaloon on rakennettu kuisti luultavasti 1900- luvun alussa. Kuisti on korkea, rakennuksen räystäslinjaa noudattava. Rakennuksen ikkunat ovat kuusiruutuiset. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. Rakennuksen arvoa korottavat korjaukset ovat laadultaan rakennuksen alkuperäiseen muotoon palauttavia. 115. Alho Kiinteistötunnus: 249-409-5-14 Rakennusten lukumäärä: 5 Alho sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 itäpuolella, Myllymäentieltä Soutuntielle johtavan Alhonperäntien varrella. Aution maatilan pihapiiri on pintaalaltaan hyvin laaja ja hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus ja neljä talousrakennusta. Historia Alhon tila on kanta-tila, joka oli alun perin kooltaan n. 700 ha. Suurin osa ympäristön maatiloista onkin lohkottu Alhosta. 21 21 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 402. 58 (66)

1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään autio Rakennusajankohta: v. 1936 Kerrosluku 1 1/2 Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Alhon päärakennus on ennen toista maailmansotaa rakennettu hirsirunkoinen omakotitalo. Rakennukseen on lisätty räystäslinjan alapuolelle ulottuva kuisti, kaksija kolmiruutuisten ikkunoidensa perusteella, n. 1950-60-luvulla. Kuistin julkisivulaudoitus on tyyliltään eri, kun muussa rakennuksessa. Rakennuksen muut ikkunat ovat yhdeksän- ja kuusiruutuisia. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Talousrakennus 3. Talousrakennus 59 (66)

4. Talousrakennus 5. Talousrakennus 119. Löyttylampi Kiinteistötunnus: 249-409-4-56 Rakennusten lukumäärä: 5 Löyttylampi sijaitsee Keuruun Suojärven kylässä, maantien 621 itäpuolella, näkyvällä paikalla Alhontieltä risteytyvän Janhosperäntien varrella. Autio kasvillisuuden peittämä pihapiiri sijoittuu peltoaukion laidalle. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, riihi/makasiini ja ulkorakennus (mahdollisesti sauna). 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, on toiminut kesäasuntona 22 Rakennusajankohta: 1930-luvulla 15 Kerrosluku 1 ½ 22 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 48. 60 (66)

Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti hyvä Hirsirunkoisen ennen toista maailmansotaa rakennetun omakotitalon ikkunoita on uusittu. Rakennuksessa on kuisti. tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 2. Makasiini Käyttötarkoitus ennen: varastoiminen Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 Perustus kivi hirsi pelti hyvä tyypillinen edustaja Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 61 (66)

3. Ulkorakennus Käyttötarkoitus ennen: mahdollisesti saunarakennus Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 neliö Perustus - hirsi pelti hyvä 127. Onnela Kiinteistötunnus: 249-410-12-10 Rakennusten lukumäärä: 3 Onnela sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 länsipuolella, Myllymäentien varressa. Tila on jäänyt autioksi, siihen kuuluvia rakennuksia ovat: päärakennus, sekä kaksi talousrakennusta. 62 (66)

1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään varastokäytössä Rakennusajankohta: 1940-luvulla 21 Kerrosluku 1 1/2 Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus huopa tyydyttävä Rakennuksessa on räystäslinjan alle ulottuva avokuisti. Ulko-ovi on uusittu. Historia: Rakennus on peruskorjattu 1960-luvulla. 23 tyypillinen edustaja. Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Talousrakennus 3. Talousrakennus 23 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, 79. 63 (66)

133. Korpela Kiinteistötunnus: 249-410-10-86 Rakennusten lukumäärä: 6 Korpela sijaitsee Keuruun Suolahden kylässä, maantien 621 länsipuolella, metsäaukiolla Myllymäentien varressa. Tila on jäänyt autioksi. Vanhaa rakennuskantaa on pihapiirissä jäljellä entinen päärakennus, lato sekä vanha ulkorakennus. Uudisrakennukset: uusi päärakennus, navetta sekä autotalli laskevat pihapiirin kokonaisarvoa. 1. Entinen päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään autio Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus konesaumattu pelti tyydyttävä tyypillinen edustaja. Mahdollisia korjaus- ja muutostoimenpiteitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 64 (66)

2. Uusi päärakennus 3. Autotalli 4. Navetta 5. Vanha ulkorakennus 6. Lato 5. LÄHTEET Painetut lähteet: Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, Oy Arkmedia Ab Vaasa, 2001. Internet-lähteet: http://www.keuruu.fi/yleistae_tietoa_keuruusta.html, 23.7.2012. http://www.keuruu.fi/kylat/liesjarvi/index.htm, 20.7.2012. http://seurantalot.fi/talot/liesjarven_maamiesseura_ry, 25.7.2012. http://www.keuruu.fi/asuminen_ja_rakentaminen/keuruun_kylaet/lihjamo.html, 20.7.2012. 65 (66)

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17841&lan=fi, 20.7.2012. Painamattomat lähteet: Kiinteistöjen omistajien haastattelut, kesä 2012. 6. LIITTEET Kohdekartat 3 kpl. Rakennus- ja maisemakuvat: Ramboll Finland Oy Kohteiden sijaintikarttakuvat: Maanmittauslaitos 66 (66)