ALUEOHJAAJAN ABC. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 2016

ALUEOHJAAJAN ABC. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 2016

SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... 3 1. Mitä on aluetyö... 3 1.1. ALUETYÖN TAVOITTEET... 3 1.2. ALUETYÖN TYÖNJAKO... 3 1.2.1. Alueohjaaja... 3 1.2.2. Alueryhmä... 4 1.2.3. Lippukuntajaosto... 5 1.2.4. Piiritoimisto... 5 1.2.5. Keskusjärjestön aluetyö... 6 1.3. ALUEOHJAAJAN TEHTÄVÄT... 6 1.3.1. Alueohjaaja tukee... 7 1.3.2. Lippukuntien välisen yhteistyön tukeminen... 8 1.3.2. Alueohjaaja ohjaa... 10 1.4. Tukea alueohjaajan pestiin... 10 2. OHJAAMINEN... 11 2.1. YKSILÖN JA RYHMÄN OHJAAMINEN... 13 2.2. OHJAAJAN ERILAISET ROOLIT... 14 2.3. MALLI OHJAUSKESKUSTELUUN... 15 3. ALUETYÖ HALTUUN... 16 3.1. ALUEESEEN TUTUSTUMINEN... 16 3.2. LIPPUKUNNANJOHTAJIIN TUTUSTUMINEN... 16 3.3. ALUETAPAAMINEN... 16 3.4. KESKUSTELUPOHJA LIPPUKUNNANJOHTAJAN TAPAAMISEEN... 17 4. TYÖKALUJA LIPPUKUNNAN OHJAAMISEEN... 19 4.1. Partiopotentiaalitaulukko... 19 4.2. Jäsentiedot... 19 4.3. Tilastotuotteet... 19 4.3.1. Tilastot... 19 4.3.2. Piiritilasto... 20 4.3.3. Piiriviisari... 20 4.3.4. Lippukuntaviisari... 20 4.4. LPKJ-barometri... 20 4.5. LPKJ:n kouluttautumiskortti... 20 4.6. Kehittyvä lippukunta -työkalu... 21 4.6.1. Kehittyvä lippukunta Light... 21 4.7. Alueohjaajan työkalupakki... 21 4.8. Avainnippu avoimuuteen... 21 4.9. Ongelmatilanteissa ohjaaminen... 22 4.10. Toiminnalliset menetelmät alueohjaajan apuvälineenä... 22 TEKIJÄT Aluevaliokunta, Irene Paajanen. Päivitysversio 01/16 2

SINULLE ALUEOHJAAJA! Onneksi olkoon! Olet ottanut vastaan tärkeän pestin. Alueohjaajana olet aluetyön tärkein toimija. Toimit piirin luottamushenkilönä, mutta samalla lähellä lippukuntaa. Olet alueellasi toimivien lippukunnanjohtajien ohjaaja ja tuki. Tämä Alueohjaajan ABC on tarkoitettu sinulle avuksi pestissäsi. Alueohjaajan ABC:hen on koottu tarpeellista tietoa sekä työkaluja alueohjaajan pestiä silmällä pitäen. Toivottavasti näistä on sinulle hyötyä pestissäsi. Toivotamme sinulle ohjaamisen iloa! 1. MITÄ ON ALUETYÖ Aluetoiminnanala vastaa lippukuntien johtamisen tukemisesta ja lippukunnan perustoiminnan kehittämisen ohjaamisesta. Toiminnanala tukee lippukunnanjohtajaa ja luo puitteet lippukuntien väliselle yhteistyölle ja vertaistuelle. Lisäksi aluetyö toimii lippukuntien ja piirin välisenä yhteyslinkkinä. 1.1. ALUETYÖN TAVOITTEET Lippukunnanjohtajat kokevat usein toimivansa pesteissään varsin yksin. Aluetyön tavoitteena onkin, että lippukunnanjohtajat saavat tukea pestinsä hoitamiseen. Aluetyön avulla on myös mahdollista saada enemmän ja toisenlaista tietoa lippukuntien tilanteesta, kuin vuosiselosteilla ja lippukunnanjohtajabarometreilla voidaan kerätä. Aluetyöllä tavoitellaan sitä, että lippukunnilla olisi edellytykset toimia paremmin ja niiden tarjoama partiotoiminta olisi laadukasta. Aluetyössä lippukuntia kohdellaan yksilöinä, sillä kysehän on itsenäisistä yhdistyksistä, joillaa kaikilla on omat tarpeensa. Aluetyön avulla lippukunnan johtajisto saa ohjausta työhönsä sekä tukea partioohjelman toteuttamiseen lippukunnassa. Aluetyöllä rakennetaan toimiva kanava lippukunnasta piiriin ja keskusjärjestöön sekä päinvastoin. Näin saadaan kattava kuva lippukuntien tilanteesta ja tarpeista. Tavoitteena on, että aluetyön avulla saadaan myös perustettua uusia lippukuntia partion katvealueille. 1.2. ALUETYÖN TYÖNJAKO 1.2.1. ALUEOHJAAJA Aluetyön keskeisin toimija on alueohjaaja. Alueohjaaja on aikuinen partiojohtaja, joka ohjaa lippukuntaa sen tarpeista lähtien. Hän on lippukunnanjohtajan tukihenkilö sekä piirin ja lippukunnan välinen viestinviejä, joka tuntee vastuullaan olevien lippukuntien arkisen tilanteen. Hänen suhteensa lippukunnan johtajistoon on avoin ja luottamuksellinen. 3

Alueohjaajat toimivat pareittain alueella, jonka koko on noin 8 12 lippukuntaa. Alueen koko riippuu monesta tekijästä, mutta ei ole suositeltavaa kasvattaa sitä kovin suureksi. Kahden henkilön on vaikea tukea suuren alueen lippukunnanjohtajia henkilökohtaisesti. Alueen ei tarvitse olla maantieteellisesti yhtenäinen, eikä kaikkien alueen lippukuntien tarvitse olla juurikaan tekemisissä toistensa kanssa. Yksi alueohjaaja pitää henkilökohtaisesti yhteyttä noin puoleen alueen lippukunnista. Pareittain työskennellessään alueohjaajat voivat sekä tukea toisiaan että tarvittaessa toimia toistensa sijaisina. Kun alueella on kaksi ohjaajaa, on tilanne lippukuntien kannalta vakaa. Alueohjaajapari voi itse sopia keskinäisestä työnjaostaan, kuten siitä, mitä lippukuntia kumpikin ensisijaisesti ohjaa. Ihanteellista olisi, ettei alueohjaajan tarvitsisi ohjata omaa lippukuntaansa. Alueohjaaja koordinoi myös alue-, koulutus- ja ohjelmaohjaajien yhteistyötä lippukuntien tukemisessa 1.2.2. ALUERYHMÄ Alueryhmä vastaa piirin tekemästä aluetyöstä. Se kokoaa eri alueiden kuulumisia, seuraa piirin lippukuntien tilannetta, suunnittelee piirin aluetyötä ja perehdyttää ja kouluttaa alueohjaajia. Alueryhmä kokoontuu säännöllisesti siten, että kokoukset rytmittyvät mielekkäästi piirihallituksen kokousrytmiin. Näin varmistetaan, että lippukunnista nousevat asiat tulevat tarvittaessa ripeästi myös piirihallituksen käsittelyyn. Alueryhmän asialistat ja muistiot kannattaa jakaa kaikille alueohjaajille. Kokouksissaan alueryhmä käsittelee piirin lippukuntien tilaa. tekee johtopäätöksiä eri puolilta piiriä esille tulleista ilmiöistä. käsittelee lippukunnista nousevia ajankohtaisia asioita, esimerkiksi koulutustarpeita. keskustelee yhteisistä linjauksista ja toimintatavoista. vaihtaa kokemuksia ja hyviä toimintatapoja alueohjaajien kesken. saa tietoa piirin ja keskusjärjestön ajankohtaisista hankkeista ja muista asioista. saa tietoa piirin lippukuntajaoston toimenpiteistä ja suunnitelmista. On erittäin tärkeää, että alueryhmän keskusteluissa kunnioitetaan alueohjaajien ja lippukuntien luottamuksellista suhdetta ja asioista puhutaan vain niin yksityiskohtaisesti kuin se on mahdollista luottamusta loukkaamatta. Alueryhmän kokoonpano Alueryhmän puheenjohtajana voi toimia alueministeri tai sillä voi olla erillinen puheenjohtaja. Alueministeri on piirihallituksen jäsen ja näin hyvin perillä koko piirin tilanteesta ja resursseista. Hänellä onkin tärkeä rooli viestinviejänä lippukunnista piirihallitukseen, piirin muille ryhmille ja toisaalta piirihallituksesta alueohjaajille 4

ja alueryhmän muille jäsenille. Alueryhmän puheenjohtaja vastaa ryhmän työskentelystä ja hän edustaa ryhmää sen ulkopuolella. Alueryhmässä tulee olla jäsen, joka on myös keskusjärjestön laajennetun aluevaliokunnan jäsen. Yleensä tämä on luonteva tehtävä piirin alueministerille tai alueryhmän puheenjohtajalle. Alueryhmän apuna piirissä toimii lippukuntajaosto, jonka tehtävä on antaa erityistä tukea uusille ja uudelleen käynnistyville tai muuten haastavissa tilanteissa oleville lippukunnille. Yleensä lippukuntajaoston puheenjohtaja on myös alueryhmän jäsen. Yleensä vähintään toinen alueohjaajaparista kuuluu piirin alueryhmään. Alueryhmään kuuluvan alueohjaajan velvollisuus on pitää parinsa ajan tasalla alueryhmän asioista. Alueryhmän toimintaa tukee nimitetty piiritoimiston toimihenkilö. 1.2.3. LIPPUKUNTAJAOSTO Lippukuntajaoston tehtävä on uusien lippukuntien perustaminen ja hiipuneiden lippukuntien elvyttäminen. Lippukuntajaosto etsii aktiivisesti uusia paikkakuntia, kaupunginosia ja muita alueita, joissa partiotoiminnan voisi käynnistää. Tavoitteena on, että uusi lippukunta saa erityisen hyvää ja tiivistä tukea kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Lippukuntajaosto arvioi, missä vaiheessa uusi lippukunta siirtyy alueohjaajan vastuulle. Uusien lippukuntien perustamisen lisäksi lippukuntajaosto tukee niitä lippukuntia, jotka tarvitsevat tavallista enemmän tukea. Tämä tarkoittaa tilanteita, joissa alueohjaajan ajasta erittäin suuri osa kuluisi vain yhden lippukunnan tukemiseen. Syitä vahvan tuen tarpeeseen voivat olla esim. johtajuuskriisi, toiminnan käynnistyminen uudelleen tai taloudelliset vaikeudet. Lippukuntajaostoon kuuluu puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä kokeneita lippukuntatoiminnan osaajia. Jaoston jäsenet kokoavat työryhmiä hoitamaan lippukuntien tukemista. Lippukuntajaosto toimii läheisessä yhteistyössä piirin aluetyötä tekevien toimihenkilöiden kanssa. 1.2.4. PIIRITOIMISTO Piiritoimisto käyttää resurssejaan lippu-kuntien tukemiseen. Piiritoimiston työntekijöistä jonkun toimenkuvaan kuuluu lippukuntien tukeminen. Työntekijät toimivat aluetyötä tekevien luottamushenkilöiden tukena ja apuna sekä hoitavat osaltaan yhteydenpitoa lippukuntiin. Työntekijät osallistuvat myös uusien lippukuntien perustamiseen ja hiipuvien elvyttämiseen ja enemmän työtä vaativien lippukuntien tukemiseen. Piiritoimisto kerää ja kokoaa aluetyön tarvitsemaa tietoa. Tietoja voidaan käyttää apuna muun muassa uusien lippukuntien perustamisessa ja lippukuntien toiminnan suunnittelun avustamisessa. 5

1.2.5. KESKUSJÄRJESTÖN ALUETYÖ Keskusjärjestön laajennettu aluevaliokunta on päätöksenteko- ja keskustelufoorumi. Sen jäsenet toimivat yleensä piiriensä alueministereinä tai alueryhmien puheenjohtajina. Aluevaliokunnan puheenjohtajana toimii keskusjärjestön hallituksen aluetyöstä vastaava jäsen tai erillinen aluevaliokunnan puheenjohtaja. Lisäksi valiokuntaan voi osallistua muita jäseniä, esimerkiksi valiokunnan alaisten projektien johtajia. Aluevaliokunnan alla toimii projektiryhmiä, jotka tukevat ja kehittävät aluetyötä. Partioasemalla aluetyötä tekee ja tukee kasvatuskoordinaattori, jonka työnkuvasta merkittävä osa on piirien aluetyön tukemista. Koordinaattori avustaa aluevaliokuntaa. laajennettua aluevaliokuntaa ja kokoaa aluetyön tarvitsemaa tietoa. 1.3. ALUEOHJAAJAN TEHTÄVÄT Alueohjaajan pestikuvaus: Alueohjaaja on lippukunnan tukihenkilö sekä lippukunnan lähin kontakti piiriin ja keskusjärjestöön. Alueohjaajan pestiin kuuluu lippukunnan tukeminen partion päämäärän toteuttamisessa. Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Alueohjaajan pesti jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: tukemiseen, alueelliseen yhteistyön rakentamiseen ja ohjaamiseen. Kukin osa-alue on jaettu kolmeen tasoon: minimi, hyvä ja erinomainen. Tavoitteena on, että jokainen lippukunta saa piirin aluetyöltä vähintään minimitason palvelua. Alueohjaamisen mittarit ja alueohjaajan tehtävät 1. Alueohjaaja tukee Minimi: Alueohjaaja tapaa lippukunnanjohtajan ainakin kerran vuodessa. Hyvä: (lisäksi) Alueohjaaja käy tapaamisessa läpi LPKJ-kortin ja kehityskeskustelun. Erinomainen: (lisäksi) Alueohjaaja käy LPKJ -kortin osalta palautekierroksen vuoden aikana. Huom. Tapaamisella tarkoitetaan kasvotusten tai puhelimitse henkilökohtaisesti kontaktissa olemista. Ryhmämuotoinen aluetapaaminen on hyvää lisätukea. 2. Alueellisen yhteistyön rakentaminen Minimi: Alueohjaaja tuntee alueensa lippukunnat ja tutustuu lippukuntien tilaan ja yhteistyömahdollisuuksiin tilastojen avulla. Alueohjaaja tarjoaa/järjestää kaksi kertaa vuodessa tilaisuuden yhteistyön rakentamiselle. Hyvä: (lisäksi) Alueohjaaja käy läpi yhdessä lippukuntien kanssa pidemmän aikavälin kehitystarpeita, joita voidaan käyttää yhteistyön muotoina. 6

Erinomainen: (lisäksi) Alueohjaaja hyödyntää muita piirin toiminnanaloja yhteistyön rakentamisessa ja ylläpidossa. Huom. Yhteistyön rakentaminen voi olla osa aluetapaamisen sisältöä. Alueohjaaja voi kutsua aluetapaamiseen esim. piirin koulutusohjaajan tai ohjelmaohjaajan tukemaan ikäkausitoiminnan kehittämistä. Tilastoja lippukuntien tueksi ovat mm. lippukuntaviisari ja partiopotentiaalitaulukot. 3. Alueohjaaja ohjaa Minimi: Alueohjaaja seuraa lippukunnan tilaa ja partio-ohjelman toteutumista lippukunnassa säännöllisesti. Hyvä: (lisäksi) Alueohjaaja kannustaa lippukuntaa arvioimaan omaa toimintaansa ja miettii yhdessä lippukunnan johtajiston kanssa ratkaisuja lippukunnan haasteisiin ja ongelmiin tarjoamalla esim. Kehittyvä lippukunta työkalua avuksi. Erinomainen: (lisäksi) Alueohjaaja tarjoaa ulkopuolisen näkökulman lippukuntaan ja erilaisia ratkaisuja lippukunnan toiminnan kehittämiseen. Apunaan ratkaisujen löytämisessä alueohjaaja tukeutuu myös muihin toiminnanaloihin. Huom. Alueohjaaja saa kattavan tilannekuvan alueensa lippukunnista käymällä säännöllisesti läpi lippukuntien LPK-viisareita ja keskustelemalla lippukunnan johtajiston kanssa. Huomioita on hyvä jakaa myös piirin koulutus- ja ohjelmaohjaajille, jotta piiri osaa suunnata oikeaa tukea lippukunnille. 1.3.1. ALUEOHJAAJA TUKEE Lippukunnanjohtajan lähin tukihenkilö piirissä on oma alueohjaaja. Alueohjaajalla on useita työkaluja ja välineitä tukea lippukunnanjohtajaa tämän pestissä. Tuen tarve voi vaihdella paljonkin, mutta kaikki lippukunnanjohtajat ovat oikeutettuja lippukunnanjohtajan kouluttautumiskorttiin ja siihen liittyvään ohjauskeskusteluun alueohjaajan kanssa. Kortti on lippukunnanjohtajan väline omaan henkilökohtaiseen kehittymiseen johtajana. Alueohjaaja voi olla: aikuinen tuki lippukunnanjohtajalle. asiantuntija esimerkiksi hallinnollisissa kysymyksissä. viestin välittäjä. motivoija ja innostaja Alueohjaaja voi tukea lippukunnanjohtajaa: kannustamalla kouluttautumaan, esimerkiksi osallistumaan lippu-kunnanjohtajakoulutukseen. innostamalla yhteistyöhön ja ideoiden jakamiseen tarjoamalla yhteistyökanavia. antamalla myönteistä palautetta. olemalla puolueeton kuuntelija ja ongelmanratkaisija. muistuttamalla muistakin pesteistä. 7

konkreettisen tekemisen avulla, esimerkiksi neuvomalla taloushallinnon asioissa, auttamalla ansiomerkkianomuksen laatimisessa tai yhdistyksen rekisteröintihakemuksessa. Lippukunnanjohtajalle on tarjolla myös vertaistukea alueohjaajien järjestämissä aluetapaamisissa, joissa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin ja joissa pääsee tutustumaan alueen lippukuntiin ja niiden johtajiin. Alueohjaajan tärkein tehtävä on toimia lippukunnanjohtajan tukena hänen pestissään. Tukihenkilönä toimimisen edellytys on, että alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan välit ovat luottamukselliset. Luottamuksen syntyminen vie aikaa ja vaatii molemminpuolista vuorovaikutusta. Tavoitteena on, että lippukunnanjohtaja kokee alueohjaajan henkilöksi, jonka puoleen voi aina kääntyä. Pestinsä alkuvaiheessa alueohjaaja tutustuu ohjaamiinsa lippukuntiin ja niiden lippukunnanjohtajiin. Tarvittavasta tuesta ja yhteydenpitotahdista sovitaan kunkin lippukunnanjohtajan kanssa erikseen. Pestin päättyessä alueohjaaja osallistuu seuraajansa perehdyttämiseen. Hän myös huolehtii siitä, että alueen lippukunnat tietävät henkilömuutoksista. Kaiken yhteydenpidon alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan välillä ei tarvitse tapahtua kahden kesken tai kasvotusten, vaikka niissä saadaankin luotua parhaiten luottamuksellinen ohjaussuhde. Yhteydenpitoa voi täydentää soittelemalla, lähettämällä sähköpostia tai kyselemällä kuulumisia aluetapaamisissa tai muissa partiotapahtumissa. Tiedonvälitys lippukunnille ja lippukunnilta piirille Lippukunta saa ajankohtaista tietoa partiomaailman tapahtumista monta eri reittiä. Alueohjaajan ei tarvitse eikä pidä olla kaiken tiedon tuuttina lippukunnan suuntaan, mutta on tärkeää, että hän on perillä tärkeimmistä tapahtumista, projekteista, teemoista ja muutoksista, jotka koskettavat alueen lippukuntia. Alueohjaajan kannattaa varmistaa, että lippukunnanjohtajat tietävät tärkeimmät ajankohtaiset asiat. Tarvittaessa hän voi myös viedä tietoa lippukuntiin joko henkilö Alueohjaaja on alueensa lippukuntien arjen tuntija ja tuo alueryhmälle arvokasta tietoa lippukuntien tilasta. Hän kuuntelee lippukunnanjohtajien ajatuksia ja toiveita, ja vie viestiä edelleen alueryhmään joko itse tai alueohjaajaparinsa välityksellä. Alueryhmän puheenjohtaja välittää tietoa tarvittaessa muille piirin ryhmille ja aluevaliokunnan jäsen vie kuulumiset mukanaan keskusjärjestöön. 1.3.2. LIPPUKUNTIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN TUKEMINEN Monet lippukunnat kokevat keskinäisen yhteistyön hyödylliseksi, hauskaksi ja kehittäväksi. Jos alueella on lippukuntia, jotka eivät tee lainkaan yhteistyötä muiden lippukuntien kanssa, kannattaa niitä kannustaa miettimään yhteistyön mahdollisuuksia: yhteisiä leirejä ja kursseja, ehkä jopa yhteistä ikäkausi-toimintaa. Yhteistyö rikastaa lippu-kunnan toimintaa ja antaa siihen uutta potkua. Yhteistyö voi myös ratkaista ongelmia. Pienet tai johtajapulasta kärsivät lippukunnat voivat järjestää yhteistyössä tapahtumia, jotka muuten jäisivät molemmilta tekemättä. Yhteistyön tukemisessa on kuitenkin hyvä edetä maltillisesti. Jos yhteis-työhön on perinteitä, niistä kannattaa pitää kiinni ja kehittää edelleen. Jos taas yhteistyötä ei 8

ole ennen tehty, ei kannata heti aluksi tähdätä liian kunnianhimoisiin suunnitelmiin. Määrä ei saa korvata laatua, eikä yhteistyö syödä resursseja lippukunnan perustoiminnalta. Lippukuntien ja alueiden kannattaa tehdä yhteistyötä esimerkiksi seuraavanlaisissa asioissa: partion paikallisen näkyvyyden parantaminen esim. markkinointi- ja varainkeruutapahtumat retket, leirit, vaellukset perheiden retkipäivät tapahtumat esim. jäsenhankintatempaukset, esittelytilaisuudet, partioviikko partio-ohjelmat mukaiset tapahtumat ja kisat esim. Sepeli, KITT, ROK, siirtymät piirin tapahtumat esim. kisat vanhempien ikäkausien toiminta esim. samoaja- ja vaeltajatoiminta johtajahuolto paikallinen vaikuttaminen kunta, seurakunta jne. materiaalihankinnat ja tavaroiden lainaaminen kuljetusyhteistyö vinkki-illat Minkälaisia asioita tulee huomioida alueen/lippukuntien välistä yhteistyötä suunnitellessa ja tehdessä: Suunnitelmallisuus: Tapahtuman ajankohta ja sijoittuminen suhteessa lippukuntien omiin tapahtumiin on suunniteltava. Pidemmän aikavälin yhteinen suunnitelma auttaa. Suunnittelu pitää aloittaa ajoissa ja yhteiselle suunnittelulle on varattava riittävästi aikaa. Selkeät tavoitteet: Mitä tehdään, miksi ja milloin. Vastuunjako: Kaikki osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen (vrt. pelkkä kutsu omalle talviretkelle ei ole varsinaisesti yhteistyötä). Tarvitaan selkeä johtamisvastuu ja nimetyt vastuuhenkilöt. Vastuunkantaminen: Oma henkilökohtainen ajankäyttö kannattaa miettiä tarkkaan. Isomman tapahtuman järjestäminen vaatii usein enemmän aikaa ja vaikuttaa yhtä lippukunta suurempaan joukkoon. Toisaalta tekijöitäkin on usein enemmän ja vastuu voidaan jakaa pienempiin osiin. Eli tee mitä lupaat tai kerro, jos et ehdi. Taloudellinen vastuu: Kuka vastaa mistäkin hankinnasta. Kuinka menot/tulot jaetaan. Yhteistyöhön sopeutuminen: Yhteistyö vaatii erilaista ajattelua ja uusien ihmisten kanssa toimeen tulemista. Lippukuntien perinteistä ja toimintatavoista voidaan joutua joustamaan. Toisaalta parhaita juttuja jakamalla niistä voidaan saada jalostettua jotain vielä hienompaa. 9

Ongelmienratkaisu: Ongelmatilanteet kannattaa ratkoa nopeasti, ettei ongelma kasvaa liian suureksi. Tiedotus kaikille osapuolille: Kaikki tarpeellinen tieto on jaettava kaikille mukana oleville yhtä aikaa. 1.3.2. ALUEOHJAAJA OHJAA Alueohjaaja pitää yhteyttä alueensa lippukuntiin ensisijaisesti lippukunnanjohtajan välityksellä. Hän kuuntelee lippukunnanjohtajan ajatuksia ja tukee häntä. Alueohjaaja ja lippukunnanjohtaja voivat myös yhdessä miettiä ratkaisuja lippukunnan ongelmatilanteisiin. Alueohjaaja tukee lippukunnanjohtajaa lippukunnan toiminnan ja partio-ohjelman toteutumisen arvioinnissa. Alueohjaajan on hyvä muistuttaa lippukunnan johtajistoa huolehtimaan turvallisuusnäkökohdista toimintaa suunniteltaessa. Lippukunnan pestien pohtiminen ja tehtäväjaon selkiyttäminen voi helpottaa lippukunnanjohtajan toimimista hänen omassa pestissään. Alueohjaaja kertoo lippukunnanjohtajalle piirin ja keskusjärjestön ajankohtaisista asioista sekä lähteistä, joista lippukunnanjohtaja saa tarvittaessa lisää tietoa. Alueohjaaja saattaa ehdottaa lippukunnanjohtajalle uusia toimintatapoja, yhteistyökumppaneita tai lippukuntien välistä yhteistyötä. Tarvittaessa hän kannustaa johtajistoa osallistumaan koulutukseen tai ohjaa hyödyntämään muita piirin tarjoamia palveluja. Alueohjaaja kannustaa lippukunnan johtajistoa kiittämiseen ja palautteen antamiseen. Alueohjaajan tehtäviin ei kuulu ryhtyä itse toimimaan ohjaamassaan lippukunnassa tai järjestää lippukunnalle tapahtumia. Hän ei myöskään tee asioita lippukunnanjohtajan puolesta tai rekrytoi ihmisiä lippukunnan pesteihin. 1.4. Tukea alueohjaajan pestiin Alueohjaajan tärkeimpiä tukihenkilöitä ovat oma alueohjaajapari, alueryhmän puheenjohtaja sekä ryhmän muut jäsenet. Alueohjaajapari voi sopia keskinäisestä työnjaostaan melko itsenäisesti. Oma alueohjaajapari on alueohjaajan läheisin tuki ja keskustelukumppani erityisesti silloin, kun eteen tulee uusia tai ongelmallisia tilanteita. Tarvittaessa parit toimivat toistensa sijaisina. Kokenut alueohjaaja voi myös toimia aloittelevan parinsa perehdyttäjänä. Tavoiteltavaa onkin, etteivät alueen molemmat alueohjaajat vaihtuisi yhtä aikaa. Alueryhmän puheenjohtaja pestaa alueohjaajan tehtäväänsä ja huolehtii riittävästä perehdytyksestä. Alueryhmän perehdytys on tärkein osa aloittelevan alueohjaajan perehdytystä ja siihen on syytä panostaa. Perehdytys järjestetään osittain henkilökohtaisena pestikeskusteluna, osittain alueohjaajapareittain sekä alueryhmän yhteisenä perehdytyksenä. Perehdytyksen kesto ja laajuus riippuvat pestattavan alueohjaajan kokemuksesta sekä vastuualueensa tuntemuksesta. Alueryhmän puheenjohtaja myös ohjaa kunkin alueohjaajan tarvitsemaansa koulutukseen. Partiojohtajaperuskoulutus on erinomainen pohja kaikelle partiokoulutukselle. Alueohjaajille on SP:ssä tarjolla alueohjaajakoulutus. Kurssi toteutetaan yleensä 10

yhdessä koulutusohjaajien ja ohjelmaohjaajien kanssa, mutta alueohjaajan koulutusmoduulit ovat hiukan erilaiset. Alueohjaajalle suositellaan myös lämpimästi Ko- Gi -kurssin suorittamista. Alueohjaajan peruskoulutuksen tavoitteena on syventää partio-ohjelman tuntemusta, syventää tietämystä lippukuntien toiminnasta, perehdyttää ohjaamiseen sekä tarjota välineitä lippukunnan johdon tukemiseen ja lippukunnan toiminnan arviointiin. Alueohjaajan peruskoulutuksen järjestämisestä vastaa keskusjärjestö. Peruskoulutuksen sisällöt koostuvat lippukunnan tukemisen, aluetyön, ohjaamisen sekä kasvun ja kehityksen aihepiireistä alueohjaajan työn näkökulmaa painottaen. Tyypillisesti koulutus suoritetaan viikon-loppukurssina, mutta myös monimuotokouluttautuminen on mahdollista. Alueohjaajan pestin tunnuksena on pestimerkki, jonka alueohjaaja saa piirin käytännöstä riippuen suoraan edeltäjältä tai peruskoulutuksen suoritettuaan. Merkki palautetaan pestin päättyessä. Alueohjaajan täydennyskoulutus suunnitellaan alueohjaajan omien tarpeiden mukaan. Täydennyskoulutus voi olla esimerkiksi Ko-Gi-kurssi tai piirin tai alueryhmän oma koulutusilta. Tärkeää on tunnistaa omat kouluttautumistarpeet ja huolehtia täydennyskoulutuksen säännöllisyydestä. On hyvä muistaa, että alueohjaajan ei tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Jos ohjaamasi lippukunnan johtajiston tiedot ovat esimerkiksi yhdistystoiminnan pyörittämisen osalta vajavaiset, voit kannustaa heitä osallistumaan lippukunnanjohtamiskoulutukseen. Piirit järjestävät erityiskoulutusta ja tapahtumia, joista alueohjaajan tulee olla tietoinen, jotta voi suositella niitä lippukuntien johtajistolle. Hänen ei kuitenkaan tarvitse osallistua kaikkeen koulutukseen itse. Alueohjaaja saa tehtäväänsä tukea myös piiritoimiston työntekijältä. Tietoa, neuvoja ja tukea voi pyytää myös muilta piirin ryhmiltä. Muilta piirin ryhmiltä kannattaa pyytää apua silloin, kun tarvitaan heidän toiminnanalojensa asiantuntemusta. 2. OHJAAMINEN Partiojohtajana olet tottunut johtamaan. Ohjaaminen ja johtaminen kuitenkin eroavat toisistaan. Olennaisin ero lienee vastuussa. Johtajalla on vastuu tekemisestä ja sen lopputuloksesta, kun taas ohjaus-tilanteessa vastuu on viime kädessä ohjattavalla itsellään. Ohjaajan vastuu onkin luonteeltaan toisenlaista; ohjattavan luottamus on ansaittava. On myös tärkeää muistaa, että ohjaaja toimii eri tavoin erilaisten ohjattavien kanssa. Alueohjaajana tavoitteenasi on luoda lippukunnanjohtajan kanssa vuorovaikutussuhde, jossa on tilaa luottamukselle, kunnioitukselle, kuuntelulle sekä lippu-kunnanjohtajan omille tavoitteille ja ratkaisuille. Sinun kannaltasi olennaista on halu olla avuksi ammattilainen ei tarvitse olla. Tavoitteena on, että sinun avullasi lippukunnanjohtaja pystyy paremmin hyödyntämään kykyjään lippukunnan toiminnan pyörittämisessä. Ohjaustilanteessa lippukunnanjohtaja on lippukuntansa toiminnan ja tilanteen paras asian-tuntija. Alueohjaajana voit auttaa häntä ajattelemaan uudella tavalla ja löytämään ratkaisut itse. 11

Ohjaaminen on: henkilökohtaista tasaveroista kuuntelemista yhdessä pohtimista ohjaavien kysymysten esittämistä kannustamista, innostamista, tukemista Ohjaaminen on myös vaikuttamista. Alueohjaajana tuet lippukunnanjohtajaa ja ohjaat häntä myös lippukunnan toiminnan kehittämisessä, tavoitteena hyvän partiotoiminnan järjestäminen. Ratkaisu-keskeisen ohjaamisen avulla autat ohjattavaasi etsimään mahdollisia vaihtoehtoja ja punnitsemaan niitä. Ohjaaminen perustuu tasa-arvoiselle keskustelulle, jonka tavoitteena on yhteisesti löytää ratkaisuja. Kehittyäksesi ohjaajana sinun kannattaa pyrkiä kehittämään keskustelu- ja vuorovaikutustaitojasi. Keskustelutilanne muotoutuu ohjaajan kannalta erilaiseksi riippuen siitä, onko kyseessä kahden henkilön välinen keskustelu vai ryhmäkeskustelu. Monet kielellisen vuorovaikutuksen säännöt pätevät kuitenkin keskustelijoiden lukumäärästä riippumatta. Omaa keskustelutaitoa voi parantaa tarkkailemalla itseään ja keskustelukumppanin reaktioita, itsearvioinnilla ja pyytämällä palautetta. Kiinnitä huomiosi etenkin kysymisen, kuuntelemisen ja palautteen antamisen taitoihisi. Hyvä keskustelu edellyttää esimerkiksi: taitoa kysyä ohjaavia (avoimia) kysymyksiä taitoa kuunnella rehellisyyttä ja avoimuutta perusteltuja mielipiteitä kärsivällisyyttä odottaa vastauksia tilan ja ajan antamista muille keskustelijoille toisten ajatusten kunnioittamista omien reaktioiden tunnistamista keskustelun tietosisällön jäsentämistä Kysyminen Hyvä kysymys on taitavan ohjaajan väline. Parhaimmillaan kysymys aktivoi ajattelua, herättää mielenkiintoa sekä selvittää, mitä on ymmärretty ja mitä ei. Toisaalta huonosti muotoiltu kysymys saattaa tyrehdyttää keskustelua, jos se esimerkiksi sisältää syytöksen tai muun voimakkaan tunnelatauksen, ennakko-oletuksen vastauksesta tai sen vastaus on sekä kysyjälle että vastaajalle itsestään selvä. Yksinkertaisenkin asian kysyminen voi olla keskustelun kannalta hedelmällistä, jos kysyjällä on oikea tarve saada tietää asia. Tyhmää kysymystä ei ole olemassa. Kysymystä laatiessa on tärkeää pystyä pitämään tunteet kurissa. Kysymysten ei tulisi sisältää kritiikkiä tai tulkitsemista. Omista tunteista ja vaikutelmista saa puhua, mutta syyllistämättä keskustelu-kumppania. Avoimet kysymykset, joihin ei voi 12

vastata vain kyllä tai ei, ovat keskustelua ohjaavia kysymyksiä. Ne voivat alkaa esimerkiksi: mitä ajattelet, mitä tarkoittaa, mistä johtuu, mitä merkitystä, mitä sitten jos, miltä sinusta tuntuu tai miten sinun mielestäsi. Aktiivinen kuunteleminen Aktiivinen kuunteleminen edellyttää kykyä keskittyä toisen kertoman viestin sisältöön. Hyvä kuuntelija on kiinnostunut toisen ajatuksista, ymmärtää toisen peruste-luita ja antaa puhujalle tilaa. Kuunteleminenkin on siis aktiivista osallistumista vuorovaikutukseen. Kuunnellessasi pyrit katselemaan maailmaa puhujan näkökulmasta. Omien asioiden ja voimakkaiden tunteiden syrjään paneminen kuuntelemisen ajaksi on tärkeää, jotta et tulkitse toisen puheita omista lähtökohdistasi käsin. Kuunnellessa on tärkeää olla huomaavainen, sillä keskittymällä kuuntelemaan viestität, että välität puhujasta. Palautteen antaminen Palautetta antaessasi sinun on hyvä muistaa, että siitä tulee olla hyötyä vastaanottajalleen. Palautteen tulisi auttaa tavoitteiden ja odotusten selkiytymistä sekä lisätä itsetuntemusta ja henkistä kasvua. Parhaimmillaan palaute on, kun sen saa pian suorituksen jälkeen. Myönteinen palaute tuntuu vastaanottajasta kannustavalta ja motivoi jatkamaan työtä. Kuitenkin myös rakentavan palautteen antaminen on toisinaan paikallaan. Tämä ei tarkoita haukkumista tai motkotusta, vaan asiallista keskustelua tapahtuneesta sekä siitä, miten jatkossa voitaisiin toimia paremmin. Rakentavassa palautteessa olennaista onkin ratkaisukeskeisyys. Kaiken palautteen tulee olla rehellistä. Keskity palautetta antaessasi näkyvään toimintaan ja kuvaile omia tunteitasi ja ajatuksiasi tapahtuneesta. Arvioi toimintaa, älä henkilöä. Anna korjaava palaute kahden kesken, kannustava myös muiden kuullen. Palautteen antaminen on vuorovaikutustilanne. Muistathan antaa tilaa palautteen saajalle, jotta hän saa itse työstää saamaansa palautetta. Alueohjaajana voit myös muistuttaa lippukunnanjohtajaa kiittämisen ja palautteen antamisen tärkeydestä. Voit kannustaa häntä miettimään erilaisia tapoja kiittää johtajistoa heidän panoksestaan ja vaikka tarvittaessa avustaa ansiomerkkihakemuksen laatimisessa. 2.1. YKSILÖN JA RYHMÄN OHJAAMINEN Roolisi alueohjaajana on erilainen ohjatessasi lippukunnanjohtajaa henkilökohtaisesti kuin järjestäessäsi vaikkapa aluetapaamista. Lippukunnanjohtajan kanssa kasvotusten istuessasi tilanne vaatii vahvaa henkilökohtaista sitoutumista. Sinun ja alueohjaajaparisi tehtävänä on huolehtia, että jokainen alueenne lippukunnanjohtaja saa tukea pestiinsä. Henkilökohtaisissa tapaamisissa tämä toteutuukin parhaiten. Ryhmätilanteessa motiivien, toiveiden ja tarpeiden viidakko kasvaa. Ryhmän ohjaamiseen vaikuttaa paljon myös se, miten hyvin ryhmän jäsenet tuntevat toisensa. Usean lippukunnan tapaamisissa haasteena on saada kaikki lippukunnanjohtajat paikalle ja osallistumaan keskusteluun riippumatta heidän keskinäisistä suhteistaan. Ryhmäkeskustelussa on tärkeää, että kaikkien panosta kunnioitetaan. Jos tuntuu, että vain muutamat ovat aina äänessä ja toiset eivät koskaan, voit pyrkiä ohjaamaan keskustelua eri ihmisille esitetyillä kysymyksillä tai erilai- 13

silla työtavoilla. Pari- tai pienryhmäkeskustelu saattaa houkutella ujompia kuorestaan isoa ryhmää helpommin. Ideointikeskustelua kannattaa pohjustaa aivoriihellä tai muulla aktivoivalla menetelmällä. Lisäksi isolle ryhmälle tarkoitetun tilaisuuden suunnittelussa tulee huomioida keskustelun ohjaaminen, jos asioita työstetään keskustellen ja ideoiden. Erimielisyydet tai huonot henkilösuhteet saattavat olla haaste ryhmän toiminnalle. Ryhmässä mahdollisesti ilmenevät erimielisyydet kannattaa ratkoa heti. Eri-mielisyyksiä ratkottaessa on tärkeää miettiä, miten tilanteessa päästään eteenpäin 2.2. OHJAAJAN ERILAISET ROOLIT Erilaiset ohjattavat ja ohjaustilanteet vaativat ohjaajalta kykyä muuttaa ohjaustyyliä ja -roolia. Esimerkiksi aloittelevan lippukunnanjohtajan kanssa ohjaajan kannattaa omaksua erilainen toimintatapa kuin kokeneen lippukunnanjohtajan kanssa. Tyypillinen aloittelevan lippukunnan-johtajan ohjaamiseen soveltuva ohjaustapa on motivoijan rooli. Sitä käytetään, kun ohjattava ei vielä osaa, mutta on innostunut ja luottaa kykyynsä selviytyä tehtävistään. Motivoiva ohjaaja perustelee, selittää, vastaa kysymyksiin, ohjaa tietolähteiden äärelle, keskustelee ja rohkaisee. Lippukunnanjohtajan omat motiivit ovat tärkeitä ja tavoitteena on, että innostus säilyy samalla kun taidot karttuvat. Joskus alueohjaajan saattaa olla tarpeellista omaksua auktoriteetin rooli. Ohjaaja omaksuu tämän roolin, kun ohjattava on ohjaajastaan riippuvainen; ei tunne tai hallitse tehtäväänsä, ei ole sitoutunut tai ei luota itseensä. Auktoriteettia kaipaava lippukunnanjohtaja on todennäköisesti jonkinlaisessa kriisissä. Auktoriteetti antaa ohjattavalleen tarkkoja ohjeita ja valvoo, että niitä noudatetaan. Myös auktoriteetin roolissa alueohjaaja opastaa ja rohkaisee lippukunnanjohtajaa, pyrkien ohjaamaan hänet kriisitilanteen yli. Kun ohjattavan taidot karttuvat, avustajan roolista tulee alueohjaajalle luonteva. Avustaja pystyy auttamaan etenkin silloin, kun ohjattava osaa paljon, mutta on ehkä epävarma valinnoistaan. Avustaja ideoi, tekee yhteenvetoja sekä pyytää täsmennyksiä, kuvia ja vertauksia. Avustajalle ohjattavan omat havainnot ovat tärkeitä. Ohjaamisen tarkoituksena on kirkastaa tavoitteet. Hyvin kokenut lippukunnanjohtaja, joka osaa ja on sitoutunut tehtäväänsä, saattaa avustajan sijaan kaivata konsulttia. Konsultti antaa lippukunnanjohtajalle haasteita, liittää asiat kokonaisuuteen ja kysyy perusteluita. Vastuu päätöstilanteesta on kuitenkin selkeästi ohjattavalla. Konsultille keskeistä on realistisuus. Kriittisen konsultin roolin riskinä on se, että ohjattava ei olekaan valmis ottamaan vastaan kritiikkiä. Konsultin roolin käyttäminen edellyttää osaamista ja itseluottamusta sekä ohjaajalta että ohjattavalta, eikä sitä pidä omaksua ellei ohjaajan ja ohjattavan välinen suhde ole kunnossa. 14

2.3. MALLI OHJAUSKESKUSTELUUN Tätä keskustelurakennetta voi kokeilla, kun sinusta ohjaajana tuntuu, että työskentely lippukunnanjohtajan kanssa pyörii paikallaan tai tarvitset ohjaajana ideaa keskustelun kuljettamiseksi eteenpäin. Keskustelun teemojen alla voi tietenkin esittää kulloinkin tilanteeseen sopivia ohjaavia kysymyksiä. Alueohjaajana voit miettiä etukäteen, miten malli toimisi erilaisissa tilanteissa. Haaste voi olla myös myönteinen. 1. Tilanne Määritellään yhdessä missä tilanteessa keskusteluun lähdetään. Mikä on tilanteesi nyt lippukunnanjohtajana? Mitä on päällimmäisenä mielessä? Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun edellisen kerran tapasimme? Haaste, ydinkysymys Tarkennetaan yhdessä mihin asiaan tässä keskustelussa keskitytään. Mikä on tällä hetkellä keskeisin kehittämishaasteesi lippukunnassa tai lippukunnanjohtajana? Onko haaste muuttunut? Miten? Onko haaste kirkastunut? Ratkaisujen pohdinta Nostetaan ilmoille erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja todettuun haasteeseen. Mitä ratkaisuja on? Mikä estää ratkaisut? 2. Parhaiden ideoiden valinta Valitaan ideoinnin pohjalta parhaalta tuntuva vaihtoehto. Mikä ratkaisuista kannattaisi toteuttaa? Minkä vuoksi valittu idea voisi toimia? 3. Toiminta Hahmotellaan toimintaa valitun idean eteenpäin viemiseksi. Ideasta riippuen toimintaa voi pilkkoa ensin askeliksi tai katsoa koko prosessia. Mitä lippukunnanjohtajana teet ja milloin? Mitä voit delegoida ja kenelle? Mitä toimintaa valitun idean toteuttaminen sinulta edellyttää? 4. Tuki Keskustellaan edellytyksistä toiminnan onnistumiseksi. Millaista tukea tarvitset onnistuaksesi? Kenen tukea tarvitset? 5. Seuranta ja seuraava tapaaminen Sovitaan jatkosta. Milloin asiaan olisi syytä palata uudelleen? Onko tarvetta? 15

3. ALUETYÖ HALTUUN 3.1. ALUEESEEN TUTUSTUMINEN Tutustu alueeseesi lippukuntiin ja niiden toimintaympäristöön. Voit tutustua lippukuntaan vierailemalla vaikka lippu-kunnan joulujuhlassa tai muussa tapahtumassa. Lippukuntien tilanteeseen perehtymiseen saat apua esimerkiksi edeltäjältäsi, alueen lippukunnissa olevilta tuttaviltasi, alueryhmältä, piiritoimistolta, lippukuntien ja kuntien internet-sivuilta sekä tilastoista ja vuosiselosteesta. Perehtyessäsi alueesi lippukuntien tilanteeseen, tarkista myös aiempien tietojesi paikkansapitävyys. Muista lähdekriittisyys. Selvitä esimerkiksi: Onko lippukunta suuri vai pieni? Onko lippukunta perinteikäs vai vasta perustettu? Minkälainen johtajiston ja muun jäsenistön ikäjakauma on? Minkälaiset toimitilat lippukunnalla on (kolo, kämppä, retkeilyalue...)? Toimiiko lippukunta itsekseen vai yhteistyössä muiden lippukuntien kanssa? Toimiiko lippukunta maalla vai kaupungissa? Toimiiko lippukunta kasvavalla paikkakunnalla vai muutto-tappioalueella? Onko lippukunta ainoa partiotoimija alueellaan? Onko alueella muita (nuoriso-)järjestöjä? Millaiset taustayhteisöt lippukunnalla on? Onko yhteys toimiva? Tukeeko esim. kunta tai seurakunta lippukuntaa taloudellisesti tai muilla tavoilla? Mitä lippukunnan kanssa on aikaisemmin tehty aluetyön puitteissa? 3.2. LIPPUKUNNANJOHTAJIIN TUTUSTUMINEN Sovi henkilökohtaisia tapaamisia lippukunnanjohtajien kanssa pian aloitettuasi pestissäsi ja varaa riittävästi aikaa keskusteluille. Lippukunnanjohtajan kortti tai vuosiselostekooste voi olla tukena ensitapaamisella, mutta keskustelu voi olla myös vapaamuotoista. Tärkeintä on, että opit tuntemaan ohjaamasi lippukunnanjohtajan ja hänen toimintaympäristönsä. Jos sinulla on edeltäjä, olisi mukavaa jos hän voisi esitellä sinut lippukunnanjohtajille, ainakin sähköpostitse tai puhelimitse. Ensimmäiset tapaamiset voi järjestää vaikka yhdessä edeltäjän kanssa 3.3. ALUETAPAAMINEN Aluetapaaminen on alueohjaajan tärkeä kontaktikanava lippukunnanjohtajiin. Vinkkejä hyvän aluetapaamisen järjestämiseen saat esimerkiksi verkostoitumalla muiden alueohjaajien kanssa omassa piirissä ja SP:n tapahtumissa. Yleisesti ottaen aluetapaamisen on hyvä olla hyödyllinen, keskusteleva, toiminnallinen ja hauska. Osanottajien pitää saada laadukas tapaaminen ja tuntea että heitä kuunnellaan. 16

Vinkkejä hyvään aluetapaamiseen (koottu AO-kurssilla 29.10.2011 Torpalla): Aluetapaaminen 1-6 kertaa vuodessa + oman tarpeen mukaan Piiristä tulee valmisteltu tietopaketti eri toiminnanalojen kuulumisista tai muuta sisältöä aluetapaamiseen Paikalla olisi hyvä olla osallistujia jokaisesta lippukunnasta Lippukuntien kuulumiset käsitellään teemoittain samasta aiheesta koko kierros, saadaan selkeämpi kuva kokonaistilanteesta Pidä tunnelma ja keskutelu rakentava ja ratkaisukeskeisenä. Ongelmissa vellominen ei auta ketään. Voit käyttää esimerkiksi Päivän hytkyä = kerrotaan koko porukalle joku mukava asia tai sattumus, joka saa ihmiset hyvälle tuulelle eli hytkymään naurusta, tämä estää ongelmien märehtimistä ja samoissa asioissa vellomista, on hyvä puhua myös hyvistä ja mukavista asioista Sopivasti väkeä paikalla, ei liikaa, jotta keskustelevuus säilyy Parastaminen ja Anna hyvän kiertää =jaetaan jokin hyvä käytäntö kaikkien kesken, hyvät ideat saa siis varastaa toisilta, tehdä vielä paremmiksi ja laittaa kiertoon taas. Käytä asioiden käsittelyssä toiminnallisia menetelmiä Keskustelun työkaluja: SWOT ja nelikenttä (kerätään asiaan liittyvät uhat, mahdollisuudet, vahvuudet ja heikkoudet), liikennevalot (miltä joku asia tuntuu, vihreä on hyvä ja punainen huono), post-it laput (kerätään asiaan liittyvät kysymykset ja ongelmat, laput jaetaan ryhmiin näille emme voi tehdä mitään ja näihin voimme vaikuttaa ), ongelman pilkkominen pienempiin osiin (etsitään asioiden yhteyksiä, ketjutetaan ongelman osia ja etsitään uusia ratkaisuja), konkretisoidaan asioita, käännetään ongelma tavoitteeksi (esim. lpk:ssa ei ole samoajille omaa toimintaa -> puolen vuoden kuluttua lpk:ssa on samoajaryhmän yhteinen retki) ratkotaan kuvitteellisen lippukunnan ongelmaa (puhuminen on helpompaa, kun ei puhuta jostain tietystä lippukunnasta) Aluetapaamiselle on jokin teema. Teema voi nousta esimerkiksi alueen tarpeista, alueryhmältä saadusta materiaalista tai se voi liittyä piirin toimintasuunnitelmaan. Kutsu aluetapaamiseen paikalle teeman kohderyhmä, esim. ikäkausivastaavat Tarjoa hyvää ruokaa osallistujille, siitä tulee hyvä mieli! 3.4. KESKUSTELUPOHJA LIPPUKUNNANJOHTAJAN TAPAAMISEEN Yksi tapa rytmittää alueohjaajan ja lippukunnanjohtajan yhteistyötä on käyttää valmista keskustelupohjaa, jolla alueohjaajan on helpompaa luoda keskustelua lippukunnanjohtajan kanssa ja samalla kerätä lippukunnan toiminnasta oleellista tietoa. Seuraamalla tiettyjä asioita vuodesta toiseen ja säilyttämällä tiedot saadaan lippukunnasta jatkuvaa tietoa, joka siirtyy alueohjaajalta seuraajalle. Keskustelupohjien tarkoitus ei ole toimia tarkistuslistoina, eikä niiden tule korvata vapaata keskustelua ja lippukunnan muiden kuulumisten kysymistä. Niiden on tarkoitus tarjota rakennetta lippukunnanjohtajan kanssa käytävään keskusteluun antamalla sille perusrunko. Tässä tarjotaan esimerkkejä keskustelujen sisältöön. Miettikää yhdessä 17

alueryhmässänne tai alueohjaajaparisi kanssa millaisia asioita te haluaisitte seurata. Kannattaa ottaa huomioon myös yksittäisen lippukunnan erityistarpeet eli se millaisia asioita tietyssä lippukunnassa kannattaa seurata. Syksy, kauden aloitus Millaisia ryhmiä lippukunnassa toimii? Löytyykö kaikkia ikäkausia? Paljonko on uusia ryhmiä? Onko kaikilla ryhmillä johtaja, minkä ikäisiä johtajat ovat? Onko ryhmien johtajilla koulutusta pestiinsä? Miten lippukunnassa on järjestetty ikäkausijohtajien koulutus? Onko lippukunnassa käyty piirin tarjoamissa koulutuksissa? Millaisia tapahtumia lippukunnassa aiotaan järjestää syksyn aikana? Voisiko alueohjaaja vierailla jossain tapahtumassa? Onko lippukunnassa erityisiä tarpeita piirille tai lippukuntien väliselle yhteistyölle? Loppusyksy tai alkukevät, kauden puoliväli Miten ryhmät toimivat? Ovatko kaikki aloittaneet ryhmät edelleen toiminnassa? Minkälainen johtajatilanne on? Onko johtajilla tarvetta koulutukselle? Mitä haasteita syksyn aikana kohdattiin? Miten ne tulisi huomioida kevään toiminassa? Mikä meni hyvin? Mitä kannattaa jatkaa? Kevät, kauden päätös 1. Käydään yhdessä läpi vuosiselosteen palautetta ja verrataan edellisvuoteen tai -vuosiin. Mietitään yhdessä mikä on muuttunut ja miksi. Mitä hyvää ja huonoa toiminnassa oli? Mitä voidaan tehdä mahdollisten ongelmien korjaamiseksi tai poistamiseksi? Jäsenmäärä ja ikäjakauma Ryhmien määrä, ryhmien täydentäminen Retkien ja leirien määrä Ohjelman toteuttaminen Koulutuksiin osallistuminen 2. Katsotaan kohti syksyä ja uutta alkavaa toimintavuotta. Onko siellä näkyvissä jotain erityisiä haasteita, johon pitää tarttua? Mitä koulutusta tarvitaan? Millaisia tapahtumia on tulossa? 18

4. TYÖKALUJA LIPPUKUNNAN OHJAAMISEEN Alueohjaajan avuksi on kehitetty monia erilaisia työkaluja. Osa työkaluista tarjoaa tilastotietoa piirin, alueen ja lippukunnan tilasta, osa on kehitetty lippukunnanjohtajan sekä lippukunnan toiminnan kehittämisen tueksi. Alueohjaajan käytössä olevat työkalut: Partiopotentiaalitaulukko Lippukuntaviisari/piiriviisari Vuosiseloste, jäsentiedot ja piiritilasto LPKJ-barometrin tulokset LPKJ:n kouluttautumiskortti Kehittyvä lippukunta- työkalu (KeLi ja KeLi light) Alueohjaajan ABC Aluetyön työkalupakki Avaimet avoimuuteen 4.1. Partiopotentiaalitaulukko Partiopotentiaalitaulukko on Excel-taulukko, joka kertoo vuosittain, kuinka paljon Suomessa on 7-17- ja 18-22-vuotiaita partiolaisia sekä kohderyhmäikäistä väestöä. Taulukosta näkee alueen partioprosentin, ja taulukon avulla voi pohtia, millä alueilla olisi potentiaalia kasvulle. 4.2. Jäsentiedot Jäsentiedot sisältävät kuvaajia ja numerotietoa (jäsenkehitys, eronneet, liittyneet, ikäjakauma, jäsenmäärän muutos) piirien ja keskusjärjestön jäsenistöstä. Jäsentietoihin kerätään myös piirikohtaiset jäsenmäärän muutokset lippukunnittain. 4.3. Tilastotuotteet Suomen Partiolaiset kysyy lippukunnilta niiden toiminnasta vuosittain Webrobolpohjaisella Vuosiselosteella, jonka jokainen lippukunta täyttää joka vuosi joulutammikuussa. Vuosiselosteen avulla Suomen Partiolaiset ja piirit kehittävät ja kohdentavat lippukunnallenne tarjottavaa tukea. Lisäksi Vuosiselosteen tietojen pohjalta kehitetään partiotoimintaa ja -ohjelmaa koko suomessa. Vuosiselosteessa kerättyjä tietoja käytetään tilastotuotteiden tietopohjana. 4.3.1. TILASTOT Tilastot on koonti kaikista vuosiselostevastauksista sekä jäsentiedoista. Kuvaa tilastoidun vuoden toimintaa, partiolaisten määrää ja partiotoiminnan laajuutta koko maassa 19

4.3.2. PIIRITILASTO Piiritilasto sisältää vuosiselosteesta ja jäsentiedoista koottua tilastotietoa piiristä. Kuvaa tilastoidun vuoden toimintaa, partiolaisten määrää ja partiotoiminnan laajuutta piirissä. 4.3.3. PIIRIVIISARI Kertoo kootusti piirin lippukuntien tilasta. Alueryhmän sekä alueohjaajien työn helpottamiseksi tiedot on jaettu myös alueittain. Piiriviisarista löytyy tietoa lippukuntien jäsenistöstä ja sen muutoksista, lippukuntienkouluttautumisesta sekä lippukuntien toiminnasta. 4.3.4. LIPPUKUNTAVIISARI Lippukuntaviisari on alueohjaajan yksi tärkeimmistä työkaluista, sillä se antaa tietoa lippukunnan jäsenmäärätilanteesta ja sen muutoksista. Lisäksi lippukuntaviisariin on kerätty tietoa lippukunnan toiminnasta partio-ohjelman näkökulmasta. 4.4. LPKJ-barometri LPKJ-barometri julkaistaan noin joka toinen vuosi Webrobol-kyselynä. Nimensä mukaisesti barometri mittaa lippukunnanjohtajienmielipiteitä ja fiilistä partiosta ja oman lippukuntansa tilasta. 4.5. LPKJ:n kouluttautumiskortti Lippukunnanjohtajan kouluttautumiskortti on lippukunnanjohtajan arviointiväline, jonka avulla hän voi arvioida omaa osaamistaan pestissään. Arviointi on tarkoitus tehdä yhdessä alueohjaajan kanssa. Alueohjaajaa varten kortista on tehty alueohjaajan tukimateriaali, johon on koottu apukysymyksiä, joiden avulla on tarkoitus viedä keskustelua eteenpäin. Lisäksi materiaalissa on kehittymisvinkkejä, joiden avulla lippukunnanjohtaja voi syventyä kyseiseen asiaan ja kehittää toimintaansa tällä osa-alueella. LPKJ-kortin sisältö on laadittu vastaamaan lippukunnanjohtajan kouluttautumiskokonaisuuteen kuuluvia moduuleita ja kortti antaakin hyvän kokonaiskuvan lippukunnanjohtajan tehtävistä. Kortissa tarkasteltavat pestin osa-alueet ovat: Partiojohtajuus LPK:n johtaminen Yhdistyksen johtaminen Aikuisryhmän johtaminen ja ohjaaminen Pesti ja aikuisen ohjaaminen Lippukunnanjohtaja voi käyttää korttia apuna myös perehdyttäessään seuraajansa pestinsä päättyessä. 20

4.6. Kehittyvä lippukunta -työkalu Kehittyvä lippukunta on työkalu lippukunnan toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Lippukuntien toiminnan kehittämisen tueksi tehtyä Kehittyvä lippukunta-työkalu on tarkoitus käyttää yhdessä alueohjaajan kanssa. Työkalu sisältää hyvin laajasti kysymyksiä lippukunnan toiminnasta. Kysymyksistä keskustellaan lippukunnan koko johtajiston kesken. Kysymyksien avulla lippukunnan toiminnasta löydetään sekä vahvuuksia että kehittämisen kohteita. Arviointi tapahtuu liikennevaloilla sekä täydentävillä kysymyksillä. Arvioiden, käydyn keskustelun ja tehtyjen havaintojen perusteella lippukunta valitsee itse mitä asiaa lippukunnassa lähdetään kehittämään - puhtia kehittämiseen saadaan olemassa olevista vahvuuksista. Työkalun kysymyksistä voi käsitellä kerralla myös vain juuri kyseiselle lippukunnalle sopivan osan. Alueohjaaja toimii ulkopuolisena tarkkailijana ja työkalun käytön ohjaajana. 4.6.1. KEHITTYVÄ LIPPUKUNTA LIGHT Kehittyvä Lippukunta työkalun kevyt versio KeLi light on nimensä mukaisesti kevennetty versio kehittyvä lippukunta työkalusta. KeLi light sopii mainiosti ensi askeleeksi lippukunnan toiminnan kehittämiseen. Keli light jakaantuu kolmeen osaan: 1. Lippukunta vastaa avainkysymyksiin liikennevalojen avulla. Avainkysymysten vastausten perusteella valitaan 1-3 aihealuetta, joissa lippukunnalle on eniten haasteita tai parantamisen varaa (eniten punaisia ja keltaisia vastauksia) 2. Vastataan 1. kohdan perusteella valitun aihealueen syventäviin pohdintatehtäviin ja kysymyksiin. 3. Kootaan kohdassa 2 esitetyt vastauksetkonkreettisiksi toimenpiteiksi, joille sovitaan aikataulu ja vastuuhenkilöt 4.7. Alueohjaajan työkalupakki Alueohjaajan työkalupakki on kaikille avoin sivusto, johon kerätty paljon olennaista tietoa alueohjaajan pestistä ja pestissä toimimisen tueksi. Sivustolla on myös paljon hyödyllistä tietoa lippukuntatoimijoille. Alueohjaajan työkalupakki löytyy osoitteesta: http://toiminta.partio.fi/lippukunta/aluetyo/aluetyon-tyokalupakki 4.8. Avainnippu avoimuuteen Avainnippu avoimuuteen on avoin sivusto, johon on kerätty materiaalia partion monikulttuurisuudesta ja avoimuudesta. Sivustolle on kerätty materiaalia mm. piirien käyttöön, lippukunnan oman tilanteen arviointiin, monikulttuurisuudesta partiossa, harjoitteita johtajistolle, valmiita ohjelmavinkkejä eri ikäkausille sekä muuta hyödyllistä materiaalia. Avainnippu avoimuuteen löytyy osoitteesta: http://ohjelma.partio.fi/index.php?title=monikulttuurisuuden_ty%c3%b6kalupakki 21

4.9. Ongelmatilanteissa ohjaaminen Ongelmatilanteissa alueohjaaja ohjaa lippukuntien toimijoita tunnistamaan ongelmia ja auttaa pohtimaan niitä yhdessä. Tarkoituksena on miettiä yhdessä ratkaisuja, jotka usein tulevat toimijoilta itseltään. Alueohjaajan tärkein tehtävä on ihmettely ja asioiden osoittaminen. Omassa porukassa asiat saattavat jäädä helposti junnaamaan, jolloin ulkopuolisuus on valttia. Ongelmanratkaisumenetelmiä: 1. Viisi kertaa miksi Menetelmä, joka pureutuu ongelman syihin ja pakottaa Kysymällä viisi kertaa Miksi?. Menetelmän avulla saadaan syvempi ymmärrys asioista ja mahdollistetaan syy seuraus yhteyksien selvittäminen. Menetelmä vie usein pohjimmaisen, yksinkertaisen syyn tai perustelun luo, ja mahdollistaa siten muutoksen 2. Ratkaisukeskeiset menetelmät Oikeat kysymykset: Minkä asioiden tulisi muuttua, että ongelma poistuisi? Mitä tulisi tapahtua, jotta lippukunta voi paremmin? Kohdennetut kysymykset Ei mahdollisuutta vastata pelkästään kyllä tai ei. Perustuu teoriaan siitä, että ihmisellä itsellään on avaimet ongelmien ratkaisuun Muista, että isommissa ja varsinkin myös partion ulkopuolista elämää koskevissa ongelmissa (lastensuojelukysymykset, vihaiset vanhemma) saat apua piiritoimiston työntekijältä. Kriisitilanteissa ole AINA yhteydessä piiritoimistoon! 4.10. Toiminnalliset menetelmät alueohjaajan apuvälineenä Toiminnallisilla menetelmillä viitataan erilaisiin ohjausmenetelmiin ja välineisiin, joiden tavoitteena on aktivoida ja osallistuttaa ihmisiä. Menetelmät eivät perustu pelkästään puhuttuun kieleen ja ne auttavat pohtimaan omaa roolia/ tehtävää luovasti ilman turhaa kontrollia. Toiminnalliset menetelmät takaavat luontevasti kaikenlaisten kokemusten ilmaisemisen ja vastaanoton. Lisäksi ne selkiyttävät omia ajatuksia sekä tunteita ja auttavat löytämään uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Usein vaikeatkin kokemukset helpottuvat, kun niitä huomataan olevan myös muilla. Ohjaaja valitsee tilanteeseen ja ohjattavalle ryhmälle sopivan menetelmän. Jos ohjaustilanne on vaativa esim. ryhmässä ristiriitoja, kannattaa käyttää aiemmin kokeiltuja menetelmiä. Harjoituksen aikana ohjaaja huolehtii siitä, että ohjattavat ymmärtävät pysyä asiallisina ja toimivat sovittujen sääntöjen mukaan. Hyvää työskentelytapaa voi mallintaa osallistumalla itse. Ohjaajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on erottaa toiminnasta ja puheesta se, mikä on totta ja mikä tulkintaa ja ohjata tilannetta tältä pohjalta kysymysten avulla vieden ihmisten omaa pohdintaa eteenpäin. Kysymykset voivat olla esimerkiksi: 22