Ranta10 -rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto 17.11.2015



Samankaltaiset tiedostot
Rantaviiva 1: (Ranta10) rt/js

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Kommentoitava luonnos Kansallinen maastotietokanta KMTK Käsitemalli Hydrografia

Tulvavaaravyöhykkeet, meritulvat

KMTK hydrografia. Eero Hietanen, Jarmo Annunen, Juha Oksanen, Veijo Pätynen, Riikka Repo

Luonnon virkistyskäyttömahdollisuudet

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

OIVA-palvelusta ladattavissa olevat aineistot on muunnettu ESRI Shape -tiedostoiksi tässä esitellyistä spatiaalisista näkymistä.

Vesipuitedirektiivin mukaisia vesimuodostumia kuvaavat paikkatietoaineistot on tallennettu INSIPRE3-tietokantaan kahteen eri datasettiin:

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

UUSI VALUMA-ALUEJAKO

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

M100 karttatietokannan laatutarkastus

Valuma-alueet vaivatta VALUE-työkalulla. Matti Joukola Minna Kallio Suomen ympäristökeskus SYKE LifeDatan loppuseminaari Bank, Helsinki

VYYHTI II. Paikallisen kunnostajan karttapalvelu

Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja. Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Ympäristöhallinto Versio

Tietomallien harmonisointi ja tietopolitiikan yhtenäistäminen

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa


Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Pintavesien virtausmalli

Kansallinen maastotietokanta KMTK Yhteiset ominaisuustiedot Käsitemalli

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta LUONNOS

JHS 188 Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

Valuma-alueet pilvipalvelusta Leaflet+Zoo+GeoServer -kombolla

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa

Vesien tila ja vesiluvat

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Joakim Majander LIITE 2 MUSTIKKAMAAN VOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVESIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEMIJOEN VIRTAUKSIIN JA LÄMPÖTILOIHIN

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta

Valtakunnallinen seutukaavapaikkatietokanta

Pudasjärven tulvakartta

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja

VIPU SÄHKÖINEN TUKIHAKU 2013 KARTTALIITTYMÄN KÄYTTÖOHJE

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

KMTK - Digiroad -yhteistyö. KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Tietotuoteseloste, Museoviraston Inspire-aineistot (Suojellut alueet)

Johdatus paikkatietoon

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Yleiskartta 1:1 milj., koodiavain

LENTOESTEREKISTERI ESRI SHAPEFILE FORMAATISSA

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

LENTOESTELAUSUNTOREKISTERI ESRI-SHAPEFILE-FORMAATISSA

2016/06/21 13:27 1/10 Laskentatavat

Seutukartan aineistokuvaus

Maanmittauslaitoksen nimistörekisteri

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant Sokoja Rödsö Lahnakoski

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Vesivarojen Perustietovaranto VesiPeto

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vastaukset 1. A = (-4,3) B = (6,1) C = (4,8) D = (-7,-1) E = (-1,0) F = (3,-3) G = (7,-9) 3. tämä on ihan helppoa

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Paikkatietopalveluiden tuottaminen ja käyttö Tikessä

Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet

Corine Land Cover 2012

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

PRE/infraBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

53 Kalajoen vesistöalue

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

1.1. Passituksesta vastaava

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Liikennealueiden riskiluokitus

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Asemakaavatietojen tiedonsiirron harmonisointi

Östersundomin pienvesien kartoitus

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

OpenJUMP ja OpenStreetMap-reititys

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

Transkriptio:

Ranta10 -rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto 17.11.2015 Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 rantaviiva-aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu järvet, lammet ja yli 2 m leveät joet (2 5 m leveät joet tallennetaan viivoin ja yli 5 m leveät joet tallennetaan alueina). Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu SYKEssä. Aineiston pohjalta on SYKEssä luotu uomia kuvaava verkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km 2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km 2 yläpuolisen valumaalueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa sekä järven ja joen yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologisesti yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja, jotka on tallennettu SQLServer uoma-tietokantaan. Näitä tietoja voi käyttää yhdessä tämän paikkatietoaineiston kanssa joko HERTTA-ympäristötietojärjestelmän uomatietojärjestelmällä tai ArcGISpaikkatieto-ohjelmassa. Ranta10 on SDE:n tallennettu Feature Dataset, joka sisältää seuraavat Feature Class:t Uoma10 JokiAlue10 Jarvi10 JokiViiva10 JokiViiva10_EiUoma Solmupiste10 UomaLoppupiste10 uomaverkoston uomat viivoina aluemaiset joet polygoneina järvet polygoneina aineiston viimamaiset jokia kuvaavat kohteet (sisältäen sekä uomaverkostoon kuuluvat että kuulumattomat kohteet) aineiston viimamaiset jokia kuvaavat kohteet (sisältäen vain uomaverkostoon kuulumattomat kohteet) viivojen solmupisteet, jotka osuvat uomaverkoston uomiin uomaverkoston uomien loppupisteet SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 1

Ominaisuustietojen kuvaus Uoma10 UomaNro UomaLuokka Paareitti Pituus_m Korkeus_m ValuYlaPa_km2 ValuLuokka PaaJakoNro VirtausSuunta VhaTunnus Valtio uoman yksilöivä tunnusuoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa, uoma on uomaverkostoon kuuluva vähintään 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaava joen osa. Uomat voivat olla hyvinkin lyhyitä. uoman luokitus eli onko uomarekisterin uoma jokea vai järveä 1 = joki (joki tai jokipseudo) 2 = järvi (järvipseudo) veden pääasiallinen virtausreitti yläjuoksulta alajuoksulle (sivureitin ensimmäinen uoma määritetty aina, kun uomasto haarautuu alajuoksua kohti) 1 = päävirtausreittiin kuuluva uoma 2 = sivuvirtausreitin ensimmäinen uoma uoman pituus metreinä uoman loppupisteen korkeus (m) määritettynä MML:n korkeusmallin (DEM25) perusteella uoman loppupisteelle MML:n korkeusmallin (DEM25) perusteella mal linnetun yläpuolisen valuma-alueen koko (km2) uoman loppupisteelle mallinnetun yläpuolisen valuma-alueen kokoluokka 1 = alle 10 km2 2 = 10-100 km2 3 = 100-200 km2 4 = 200-1000 km2 5 = 1000-10 000 km2 6 = yli 10 000 km2 päävesistöalue, jolla uoma sijaitsee indirection (kaikki uomat virtaavat viivan digitointisuuntaan) vesienhoitoalue, jolla uoma sijaitsee FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 2

RajaTieto KvNro 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) 72 = joki tulee ulkomailta (uoman alkupiste on ulkomailla ja loppupiste Suomessa) 73 = joki laskee ulkomaille (uoman alkupiste on Suomessa ja loppupiste ulkomailla) 74 = joki käy ulkomailla (uoman alku- ja loppupiste Suomessa) 75 = joki käy Suomessa (uoman alku- ja loppupiste ulkomailla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille JokiAlue10 JokiNro Valtio RajaTieto KvNro jokaisen polygon joen yksilöivä koodi FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille Jarvi10 JarviNro JarviTunnus J_Jarvi_Id Nimi PAla_Ha Valtio jokaisen järven yksilöivä koodi Ranta10-aineistossa järvirekisterissä olevan järven tunnus järvirekisterissä olevan järven yksilöivä numerokoodi järven nimi MML:n maastotietokannassa järven pinta-ala hehtaareina FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 3

FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla RajaTieto KvNro 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille JokiViiva10 Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka UomaNro Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 1 = uomaverkostoon kuuluva kapea, viivalla kuvattu joki 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 9 = muut viivat uoman yksilöivä tunnus, kentässä arvo viivoilla, jotka muodostavat uomaverkostoon kuuluvat uomat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita JokiViiva10_EiUoma Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 9 = muut viivat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 4

Solmupiste10 SolmupisteNro UomaSolmupiste jokaisen uomarekisteriin kuuluvan solmupisteen yksilöivä tunnus solmupisteiden (node) luokitus 1 = uoman alku- tai loppupiste 2 = uomarekisterin uomaan liittyvät muut pisteet UomaLoppupiste10 SolmupisteNro UomaSolmupiste jokaisen uomarekisteriin kuuluvan solmupisteen yksilöivä tunnus solmupisteiden (node) luokitus 1 = uoman alku- tai loppupiste SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 5

UML-malli SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 6