Rantaviiva 1: (Ranta10) rt/js
|
|
- Jere Lattu
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rantaviiva 1: (Ranta10) rt/js Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien rantaviiva-aineistoon (1: :10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu järvet, lammet ja yli 2 m leveät joet (2 5 m leveät joet tallennetaan viivoin ja yli 5 m leveät joet tallennetaan alueina). Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu SYKEssä. Aineistoon on luotu SYKEssä viivamainen uomaverkosto pseudouomineen sekä lisätty järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km 2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km 2 yläpuolisen valumaalueen omaavia uomia. Uoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa sekä järven ja joen yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologisesti yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja, jotka on tallennettu SQLServer uoma-tietokantaan. Näitä tietoja voi käyttää yhdessä tämän paikkatietoaineiston kanssa joko HERTTA ympäristötietojärjestelmän UOMA-tietojärjestelmällä tai Arc- GIS-paikkatieto-ohjelmassa. Ranta10 on SDE:n tallennettu Feature Dataset, joka sisältää seuraavat Feature Class:t Ranta10_v Ranta10_a Uoma10 JokiAlue10 Jarvi10 JokiViiva10 JokiViiva10_EiUoma Solmupiste10 UomaLoppupiste10 aineiston kaikki viivamaiset kohteet aineiston kaikki aluemaiset (polygon) kohteet uomaverkoston uomat viivoina aluemaiset joet polygoneina järvet polygoneina aineiston viimamaiset jokia kuvaavat kohteet (sisältäen sekä uomaverkostoon kuuluvat että kuulumattomat kohteet) aineiston viimamaiset jokia kuvaavat kohteet (sisältäen vain uomaverkostoon kuulumattomat kohteet) viivojen solmupisteet, jotka osuvat uomaverkoston uomiin uomaverkoston uomien loppupisteet Lisäksi aineistoon liittyy kolme aputaulua: UomaJarviTaulu UomaTietoTaulu UomaYlaAlaTaulu selvittää uomien ja järvien väliset sijaintisuhteet sisältää uomiin liittyviä staattisia ominaistietoja selvittää uomien väliset keskinäiset sijaintisuhteet SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 1
2 Ominaisuustietojen kuvaus Ranta10_v Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 1 = uomaverkostoon kuuluva kapea, viivalla kuvattu joki 2 = pseudouoma joessa (polygon-joen keskilinja) 3 = pseudouoma järvessä (uomaverkoston osa järvessä) 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 5 = järven tai polygon-joen rantaviiva 6 = järven/joen, järven/järven, joen/meren, järven/meren välinen viiva 7 = järvessä, joessa tai meressä sijaitsevan saaren rantaviiva 9 = muut viivat 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 2 = pseudouoma joessa (polygon-joen keskilinja) 3 = pseudouoma järvessä (uomaverkoston osa järvessä) 9 = muut viivat uoman yksilöivä tunnus, kentässä arvo viivoilla, jotka muodostavat uomaverkostoon kuuluvat uomat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita Ranta10_a AlueLuokka AlueLuokka2 AlueLuokka3 JarviNro alueen kohdeluokitus kts. ranta10_luokittelu.pdf alueen kohdeluokitus II 1 = saari 2 = maa-alue (ei saari) 3 = polygon joki 4 = meri 5 = järvi, jonka pinta-ala > 1 ha 6 = järvi, jonka pinta-ala < 1 ha alueen kohdeluokitus III 1 = saari 2 = maa-alue (ei saari) 3 = polygon joki, joka ei kuulu uomaverkostoon 4 = meri 5 = järvi, joka kuuluu uomaverkostoon 6 = järvi, joka ei kuulu uomaverkostoon 7 = polygon joki, joka kuuluu uomaverkostoon jokaisen järven yksilöivä koodi SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 2
3 JokiNro jokaisen aluemaisen (polygon) joen yksilöivä koodi JärviTunnus Lisatieto järvirekisterissä olevan järven tunnus aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita Uoma10 UomaLuokka Paareitti Pituus_m Korkeus_m ValuYlaPa_km2 ValuLuokka PaaJakoNro VirtausSuunta VhaTunnus Valtio uoman yksilöivä tunnusuoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa, uoma on uomaverkostoon kuuluva vähintään 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaava joen osa. Uomat voivat olla hyvinkin lyhyitä. uoman luokitus eli onko uomarekisterin uoma jokea vai järveä 1 = joki (joki tai jokipseudo) 2 = järvi (järvipseudo) veden pääasiallinen virtausreitti yläjuoksulta alajuoksulle (sivureitin ensimmäinen uoma määritetty aina, kun uomasto haarautuu alajuoksua kohti) 1 = päävirtausreittiin kuuluva uoma 2 = sivuvirtausreitin ensimmäinen uoma uoman pituus metreinä uoman loppupisteen korkeus (m) määritettynä MML:n korkeusmallin (DEM25) perusteella uoman loppupisteelle MML:n korkeusmallin (DEM25) perusteella mal linnetun yläpuolisen valuma-alueen koko (km2) uoman loppupisteelle mallinnetun yläpuolisen valuma-alueen kokoluokka 1 = alle 10 km2 2 = km2 3 = km2 4 = km2 5 = km2 6 = yli km2 päävesistöalue, jolla uoma sijaitsee indirection (kaikki uomat virtaavat viivan digitointisuuntaan) vesienhoitoalue, jolla uoma sijaitsee FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 3
4 SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla RajaTieto KvNro 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) 72 = joki tulee ulkomailta (uoman alkupiste on ulkomailla ja loppupiste Suomessa) 73 = joki laskee ulkomaille (uoman alkupiste on Suomessa ja loppupiste ulkomailla) 74 = joki käy ulkomailla (uoman alku- ja loppupiste Suomessa) 75 = joki käy Suomessa (uoman alku- ja loppupiste ulkomailla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille JokiAlue10 JokiNro Valtio RajaTieto KvNro jokaisen polygon joen yksilöivä koodi FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille Jarvi10 JarviNro JarviTunnus J_Jarvi_Id Nimi jokaisen järven yksilöivä koodi Ranta10-aineistossa järvirekisterissä olevan järven tunnus järvirekisterissä olevan järven yksilöivä numerokoodi järven nimi MML:n maastotietokannassa SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 4
5 PAla_Ha Valtio RajaTieto KvNro järven pinta-ala hehtaareina FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille JokiViiva10 Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 1 = uomaverkostoon kuuluva kapea, viivalla kuvattu joki 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 9 = muut viivat uoman yksilöivä tunnus, kentässä arvo viivoilla, jotka muodostavat uomaverkostoon kuuluvat uomat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita JokiViiva10_EiUoma Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 9 = muut viivat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 5
6 Solmupiste10 SolmupisteNro UomaSolmupiste jokaisen uomarekisteriin kuuluvan solmupisteen yksilöivä tunnus solmupisteiden (node) luokitus 1 = uoman alku- tai loppupiste 2 = uomarekisterin uomaan liittyvät muut pisteet UomaLoppupiste10 SolmupisteNro UomaSolmupiste jokaisen uomarekisteriin kuuluvan solmupisteen yksilöivä tunnus solmupisteiden (node) luokitus 1 = uoman alku- tai loppupiste Aputaulut UomaJarviTaulu J_Jarvi_Id JarviNro YhteysTyyppi uoman yksilöivä tunnus järvirekisterissä olevan järven yksilöivä numerokoodi jokaisen järven yksilöivä koodi Ranta10-aineistossa 0 = järven läpi virtaava uoma 1 = järveen tuleva uoma 2 = järvestä laskeva uoma UomaTietoTaulu Nimi LeveysAlle5_m uoman yksilöivä tunnus uoman nimi (tietoa ei toistaiseksi ole tallennettu) uoman osuus, joka on alle 5 m leveää (m) SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 6
7 LeveysYli5_m uoman osuus, joka on yli 5 m leveää (m) LeveysYli5_m_pros uoman osuus, joka on yli 5 m leveää (%) KorkeusYla_m KorkeusAla_m KorkeusLuokka StrahlerLuokka uoman alkupisteen korkeus (m), korkeustiedon lähde KM25 uoman loppupisteen korkeus (m), korkeustiedon lähde KM25 uoman loppupisteen korkeusluokka uomahierarkiaa kuvaava indeksi (tietoa ei toistaiseksi ole tallennettu) Kaltevuus_pros uoman kaltevuus (%) Mutkaisuus uoman todellisen pituuden suhde linnuntie-etäisyyteen UomaYlaAlaTaulu UomaYla UomaAla SivuUoma yläpuolisen uoman tunnus jos arvo alkaa 2:lla, kyseessä on järvi, josta uoma alkaa alapuolisen uoman tunnus jos arvo = 0 uoman alapuolella ei ole enää uomia, eli yleensä päättyy mereen 1 = sivureitti (bifurkaation toissijainen virtausreitti) -99 = muut uomat SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 7
8 UML-malli SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 8
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus
LisätiedotTUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotSUUNNITELMA. Juha Rouvinen
LIEKSANJOEN ALUEEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA SUUNNITELMA 2007 Suu Etukannen kuvat on otettu Naarajoen Käpykoskesta. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 6 2. Valuma-alueet ja jokien
LisätiedotKAAVAN POHJAKARTTA 1997
KAAVAN POHJAKARTTA 997 KARITAKOHDEMALLI Käsikirja karttakohteiden mallinnuksesta ja esitystavasta suurimittakaavaisissa kartoissa Maanmittauslaitoksen julkaisuja n:o 85 Maanmittauslaitos Keskushallinto
LisätiedotSimpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012
Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen 17.2.2012 2 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien 2010-2012 aikana toimivaa Yhdessä
LisätiedotKOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ
KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ Kosteikot ovat yksi uhanalaisimmista, ja samanaikaisesti rikkaimmista, ekosysteemeistä maailmassa. Arvioiden mukaan Euroopassa vielä viime vuosisadan alussa olleista
LisätiedotKoko Suomen reititystä tukeva tieverkko maastotietokannasta Spatialite:lle
Koko Suomen reititystä tukeva tieverkko maastotietokannasta Spatialite:lle Jukka Rahkonen, http://latuviitta.org Lisenssi Creative Commons Attribution 3.0 Unported Viimeksi muokattu 28. maaliskuuta 2014
LisätiedotValuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet
Valuma-alue - vesi valuu ja virtaa Kun sadepisara tipahtaa maan pinnalle, se joko haihtuu, imeytyy maahan tai jatkaa matkaansa valumalla alamäkeen. Jos matkalla tulee kuoppa vastaan, pisaroita kertyy siihen
LisätiedotSUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS
SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Ympäristöteknologia Hämeenlinna, 12.12.2011 Ville Tanskanen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Ympäristöteknologian koulutusohjelma
LisätiedotITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT
REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja
LisätiedotHiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma
Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Esko Vuorinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 234/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU
LisätiedotUlkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi
VYYHTI raportti: Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi Risto Paakkonen, 2014 Sisällys 1 Johdanto, 2 Kohdealue ja työkuvaus, 3 Havainnot ja esimerkkikohteet 4 Muuta
LisätiedotMaanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)
Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:
LisätiedotMAASTOTIETOJEN LAATUMALLI
MAASTOTIETOJEN LAATUMALLI Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3 1. Maastotietojen laatumalli...4 1.1. Laatuluokat...5 1.2. Laatumallin rakenne...5 2. Maastotietojen laatutekijät...5 2.1. Tietojen
LisätiedotTuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi
Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Päijät-Hämeen liitto 19.5.2014 Sisällys Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema-
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2
TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014 Teksti: Kannen kuvat: Jenna
LisätiedotImatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011
Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue... 3 2 Vesiensuojelurakenteita... 4 2.1 Pohjapato...
LisätiedotALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi
3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo
LisätiedotD I G I T A A L I N E N K U VA N K Ä S I T T E L Y, O S A I I. origo x
D I G I T A A L I N E N K U VA N K Ä S I T T E L Y, O S A I I origo f ( x, y ) x y 4 1 Segmentointi...43 1.1 Epäjatkuvuuskohtiin perustuva segmentointi... 43 1.1.1 Pisteentunnistus (point etection)...
LisätiedotTieverkon tulvariskikohteiden määrittelyssä käytettävät tiedot
Kalervo Mattila, Veli-Pekka Koskela ja Jouko Noukka Tieverkon tulvariskikohteiden määrittelyssä käytettävät tiedot Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 52/2009 Kalervo Mattila, Veli-Pekka Koskela
LisätiedotLokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 2013
AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 KEMIJOKI OY Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 213 Vesistötarkkailu vuonna 213 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN
Lisätiedot1.Kuvauksen lähtöaineisto
1.Kuvauksen lähtöaineisto 1 Tieteen tehtävänä on uuden tiedon hankkiminen. Käyttäytymistieteet tutkivat elollisten olioiden käyttäytymistä voidakseen ymmärtää sitä tai ainakin löytääkseen siitä säännönmukaisuuksia;
LisätiedotJohdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön
OULUN YLIOPISTON MAANTIETEEN LAITOKSEN OPETUSMONISTE NO. 42 Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön Harri Antikainen & Piia Kortsalo Oulu 2012 2 Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön Tekijät ja taitto:
LisätiedotCondes. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7 KOULUTUSMATERIAALI. Copyright 2004 OL-Fellows. Kopiointi kielletty Sivu 1 (78)
Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 KOULUTUSMATERIAALI Copyright 2004 OL-Fellows. Kopiointi kielletty Sivu 1 (78) Sisältö KOULUTUKSEN SISÄLTÖ... 3 MIKÄ ON CONDES?... 4 CONDESIN OSAT JA
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotJokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa
Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa (RM) Ilmari Valovirta Pekka Tuulenvire Vili Englund Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsinki 2003 Jokihelmisimpukan
LisätiedotLiminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA
Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA 1 1 Johdanto Liminganlahti ranta-alueineen, laaja peltotasanko ja Rantakylän ja Virkkulan vanhat kyläalueet muodostavat ainutlaatuisen,
LisätiedotLappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014
1 Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 Antti Bilund Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö
LisätiedotMUUTTUVA SELKÄMERI. Ilmastonmuutos Selkämeren alueella. Anna Hakala (toim.)
MUUTTUVA SELKÄMERI Ilmastonmuutos Selkämeren alueella Anna Hakala (toim.) MUUTTUVA SELKÄMERI Ilmastonmuutos Selkämeren alueella Anna Hakala (toim.) Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 19 ISBN:
LisätiedotLiminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun
Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen
Lisätiedot