Rantaviiva 1: (Ranta10) rt/js

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rantaviiva 1: 10 000 (Ranta10) 10.9.2013 rt/js"

Transkriptio

1 Rantaviiva 1: (Ranta10) rt/js Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien rantaviiva-aineistoon (1: :10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu järvet, lammet ja yli 2 m leveät joet (2 5 m leveät joet tallennetaan viivoin ja yli 5 m leveät joet tallennetaan alueina). Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu SYKEssä. Aineistoon on luotu SYKEssä viivamainen uomaverkosto pseudouomineen sekä lisätty järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km 2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km 2 yläpuolisen valumaalueen omaavia uomia. Uoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa sekä järven ja joen yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologisesti yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja, jotka on tallennettu SQLServer uoma-tietokantaan. Näitä tietoja voi käyttää yhdessä tämän paikkatietoaineiston kanssa joko HERTTA ympäristötietojärjestelmän UOMA-tietojärjestelmällä tai Arc- GIS-paikkatieto-ohjelmassa. Ranta10 on SDE:n tallennettu Feature Dataset, joka sisältää seuraavat Feature Class:t Ranta10_v Ranta10_a Uoma10 JokiAlue10 Jarvi10 JokiViiva10 JokiViiva10_EiUoma Solmupiste10 UomaLoppupiste10 aineiston kaikki viivamaiset kohteet aineiston kaikki aluemaiset (polygon) kohteet uomaverkoston uomat viivoina aluemaiset joet polygoneina järvet polygoneina aineiston viimamaiset jokia kuvaavat kohteet (sisältäen sekä uomaverkostoon kuuluvat että kuulumattomat kohteet) aineiston viimamaiset jokia kuvaavat kohteet (sisältäen vain uomaverkostoon kuulumattomat kohteet) viivojen solmupisteet, jotka osuvat uomaverkoston uomiin uomaverkoston uomien loppupisteet Lisäksi aineistoon liittyy kolme aputaulua: UomaJarviTaulu UomaTietoTaulu UomaYlaAlaTaulu selvittää uomien ja järvien väliset sijaintisuhteet sisältää uomiin liittyviä staattisia ominaistietoja selvittää uomien väliset keskinäiset sijaintisuhteet SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 1

2 Ominaisuustietojen kuvaus Ranta10_v Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 1 = uomaverkostoon kuuluva kapea, viivalla kuvattu joki 2 = pseudouoma joessa (polygon-joen keskilinja) 3 = pseudouoma järvessä (uomaverkoston osa järvessä) 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 5 = järven tai polygon-joen rantaviiva 6 = järven/joen, järven/järven, joen/meren, järven/meren välinen viiva 7 = järvessä, joessa tai meressä sijaitsevan saaren rantaviiva 9 = muut viivat 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 2 = pseudouoma joessa (polygon-joen keskilinja) 3 = pseudouoma järvessä (uomaverkoston osa järvessä) 9 = muut viivat uoman yksilöivä tunnus, kentässä arvo viivoilla, jotka muodostavat uomaverkostoon kuuluvat uomat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita Ranta10_a AlueLuokka AlueLuokka2 AlueLuokka3 JarviNro alueen kohdeluokitus kts. ranta10_luokittelu.pdf alueen kohdeluokitus II 1 = saari 2 = maa-alue (ei saari) 3 = polygon joki 4 = meri 5 = järvi, jonka pinta-ala > 1 ha 6 = järvi, jonka pinta-ala < 1 ha alueen kohdeluokitus III 1 = saari 2 = maa-alue (ei saari) 3 = polygon joki, joka ei kuulu uomaverkostoon 4 = meri 5 = järvi, joka kuuluu uomaverkostoon 6 = järvi, joka ei kuulu uomaverkostoon 7 = polygon joki, joka kuuluu uomaverkostoon jokaisen järven yksilöivä koodi SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 2

3 JokiNro jokaisen aluemaisen (polygon) joen yksilöivä koodi JärviTunnus Lisatieto järvirekisterissä olevan järven tunnus aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita Uoma10 UomaLuokka Paareitti Pituus_m Korkeus_m ValuYlaPa_km2 ValuLuokka PaaJakoNro VirtausSuunta VhaTunnus Valtio uoman yksilöivä tunnusuoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa, uoma on uomaverkostoon kuuluva vähintään 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaava joen osa. Uomat voivat olla hyvinkin lyhyitä. uoman luokitus eli onko uomarekisterin uoma jokea vai järveä 1 = joki (joki tai jokipseudo) 2 = järvi (järvipseudo) veden pääasiallinen virtausreitti yläjuoksulta alajuoksulle (sivureitin ensimmäinen uoma määritetty aina, kun uomasto haarautuu alajuoksua kohti) 1 = päävirtausreittiin kuuluva uoma 2 = sivuvirtausreitin ensimmäinen uoma uoman pituus metreinä uoman loppupisteen korkeus (m) määritettynä MML:n korkeusmallin (DEM25) perusteella uoman loppupisteelle MML:n korkeusmallin (DEM25) perusteella mal linnetun yläpuolisen valuma-alueen koko (km2) uoman loppupisteelle mallinnetun yläpuolisen valuma-alueen kokoluokka 1 = alle 10 km2 2 = km2 3 = km2 4 = km2 5 = km2 6 = yli km2 päävesistöalue, jolla uoma sijaitsee indirection (kaikki uomat virtaavat viivan digitointisuuntaan) vesienhoitoalue, jolla uoma sijaitsee FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 3

4 SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla RajaTieto KvNro 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) 72 = joki tulee ulkomailta (uoman alkupiste on ulkomailla ja loppupiste Suomessa) 73 = joki laskee ulkomaille (uoman alkupiste on Suomessa ja loppupiste ulkomailla) 74 = joki käy ulkomailla (uoman alku- ja loppupiste Suomessa) 75 = joki käy Suomessa (uoman alku- ja loppupiste ulkomailla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille JokiAlue10 JokiNro Valtio RajaTieto KvNro jokaisen polygon joen yksilöivä koodi FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille Jarvi10 JarviNro JarviTunnus J_Jarvi_Id Nimi jokaisen järven yksilöivä koodi Ranta10-aineistossa järvirekisterissä olevan järven tunnus järvirekisterissä olevan järven yksilöivä numerokoodi järven nimi MML:n maastotietokannassa SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 4

5 PAla_Ha Valtio RajaTieto KvNro järven pinta-ala hehtaareina FI = kohde sijaitsee Suomessa RU = kohde sijaitsee Venäjällä SE = kohde sijaitsee Ruotsissa NO = kohde sijaitsee Norjassa FIRU= kohde sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla FINO= kohde sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla FISE= kohde sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla FINOSE= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Ruotsin rajalla FINORU= kohde sijaitsee Suomen, Norjan ja Venäjän rajalla 71 = rajavesi (järvi tai joki on rajalla) kv-koodi annetaan vain valtakunnan rajaa leikkaaville kohteille JokiViiva10 Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 1 = uomaverkostoon kuuluva kapea, viivalla kuvattu joki 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 9 = muut viivat uoman yksilöivä tunnus, kentässä arvo viivoilla, jotka muodostavat uomaverkostoon kuuluvat uomat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita JokiViiva10_EiUoma Tyyppi UomaTyyppi LeveysLuokka Lisatieto viivan kohdeluokitus, kts. ranta10_luokittelu.pdf viivan kohdeluokitus II 4 = uomaverkostoon kuulumaton kapea, viivalla kuvattu joki 1 = kapeat alle 5 m leveät joet 9 = muut viivat aineisto on muokattu maastotietokannan rantaviiva-aineistosta, tässä kentässä on tarkistukseen liittyviä huomioita SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 5

6 Solmupiste10 SolmupisteNro UomaSolmupiste jokaisen uomarekisteriin kuuluvan solmupisteen yksilöivä tunnus solmupisteiden (node) luokitus 1 = uoman alku- tai loppupiste 2 = uomarekisterin uomaan liittyvät muut pisteet UomaLoppupiste10 SolmupisteNro UomaSolmupiste jokaisen uomarekisteriin kuuluvan solmupisteen yksilöivä tunnus solmupisteiden (node) luokitus 1 = uoman alku- tai loppupiste Aputaulut UomaJarviTaulu J_Jarvi_Id JarviNro YhteysTyyppi uoman yksilöivä tunnus järvirekisterissä olevan järven yksilöivä numerokoodi jokaisen järven yksilöivä koodi Ranta10-aineistossa 0 = järven läpi virtaava uoma 1 = järveen tuleva uoma 2 = järvestä laskeva uoma UomaTietoTaulu Nimi LeveysAlle5_m uoman yksilöivä tunnus uoman nimi (tietoa ei toistaiseksi ole tallennettu) uoman osuus, joka on alle 5 m leveää (m) SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 6

7 LeveysYli5_m uoman osuus, joka on yli 5 m leveää (m) LeveysYli5_m_pros uoman osuus, joka on yli 5 m leveää (%) KorkeusYla_m KorkeusAla_m KorkeusLuokka StrahlerLuokka uoman alkupisteen korkeus (m), korkeustiedon lähde KM25 uoman loppupisteen korkeus (m), korkeustiedon lähde KM25 uoman loppupisteen korkeusluokka uomahierarkiaa kuvaava indeksi (tietoa ei toistaiseksi ole tallennettu) Kaltevuus_pros uoman kaltevuus (%) Mutkaisuus uoman todellisen pituuden suhde linnuntie-etäisyyteen UomaYlaAlaTaulu UomaYla UomaAla SivuUoma yläpuolisen uoman tunnus jos arvo alkaa 2:lla, kyseessä on järvi, josta uoma alkaa alapuolisen uoman tunnus jos arvo = 0 uoman alapuolella ei ole enää uomia, eli yleensä päättyy mereen 1 = sivureitti (bifurkaation toissijainen virtausreitti) -99 = muut uomat SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 7

8 UML-malli SYKEn paikkatietoaineistojen metatietojen viitedokumentti 8

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

SUUNNITELMA. Juha Rouvinen

SUUNNITELMA. Juha Rouvinen LIEKSANJOEN ALUEEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA SUUNNITELMA 2007 Suu Etukannen kuvat on otettu Naarajoen Käpykoskesta. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 6 2. Valuma-alueet ja jokien

Lisätiedot

KAAVAN POHJAKARTTA 1997

KAAVAN POHJAKARTTA 1997 KAAVAN POHJAKARTTA 997 KARITAKOHDEMALLI Käsikirja karttakohteiden mallinnuksesta ja esitystavasta suurimittakaavaisissa kartoissa Maanmittauslaitoksen julkaisuja n:o 85 Maanmittauslaitos Keskushallinto

Lisätiedot

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012 Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen 17.2.2012 2 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien 2010-2012 aikana toimivaa Yhdessä

Lisätiedot

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ Kosteikot ovat yksi uhanalaisimmista, ja samanaikaisesti rikkaimmista, ekosysteemeistä maailmassa. Arvioiden mukaan Euroopassa vielä viime vuosisadan alussa olleista

Lisätiedot

Koko Suomen reititystä tukeva tieverkko maastotietokannasta Spatialite:lle

Koko Suomen reititystä tukeva tieverkko maastotietokannasta Spatialite:lle Koko Suomen reititystä tukeva tieverkko maastotietokannasta Spatialite:lle Jukka Rahkonen, http://latuviitta.org Lisenssi Creative Commons Attribution 3.0 Unported Viimeksi muokattu 28. maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Valuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet

Valuma-alueen karttatutkimus. Valuma-alueen rajaus. Valuma-alueen korkeussuhteet Valuma-alue - vesi valuu ja virtaa Kun sadepisara tipahtaa maan pinnalle, se joko haihtuu, imeytyy maahan tai jatkaa matkaansa valumalla alamäkeen. Jos matkalla tulee kuoppa vastaan, pisaroita kertyy siihen

Lisätiedot

SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS

SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS SUOMENJOEN VALUMA-ALUEEN RAVINNEKUORMITUSSELVITYS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Ympäristöteknologia Hämeenlinna, 12.12.2011 Ville Tanskanen TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA Ympäristöteknologian koulutusohjelma

Lisätiedot

ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT

ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME OPPILAAN MATERIAALI LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT REHEVÖITYMISESTÄ ITÄMERI TIETOPAKETTI REHEVÖITYMISESTÄ OPPIMATERIAALI DOKUMENTTIIN SAASTUNUT MEREMME LEON GREEN BALTIC SEA MEDIA PROJECT Elokuvantekijä ja freelance-toimittaja Folke Rydén ja valokuvaaja

Lisätiedot

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Esko Vuorinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 234/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi VYYHTI raportti: Ulkoisen kuormituksen vähentäminen, Kiljanjärven valuma alue, Reisjärvi, Sievi Risto Paakkonen, 2014 Sisällys 1 Johdanto, 2 Kohdealue ja työkuvaus, 3 Havainnot ja esimerkkikohteet 4 Muuta

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

MAASTOTIETOJEN LAATUMALLI

MAASTOTIETOJEN LAATUMALLI MAASTOTIETOJEN LAATUMALLI Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3 1. Maastotietojen laatumalli...4 1.1. Laatuluokat...5 1.2. Laatumallin rakenne...5 2. Maastotietojen laatutekijät...5 2.1. Tietojen

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi

Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema- ja luontovaikutusten arviointi Päijät-Hämeen liitto 19.5.2014 Sisällys Tuulivoimatuotantoon soveltuviksi osoitettavien alueiden maisema-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2

TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki. Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Jenna Pihlajamäki Tampereen Aitolahti Teisko alueen pienvesiselvitys, osa 2 Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2014 Teksti: Kannen kuvat: Jenna

Lisätiedot

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue... 3 2 Vesiensuojelurakenteita... 4 2.1 Pohjapato...

Lisätiedot

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo

Lisätiedot

D I G I T A A L I N E N K U VA N K Ä S I T T E L Y, O S A I I. origo x

D I G I T A A L I N E N K U VA N K Ä S I T T E L Y, O S A I I. origo x D I G I T A A L I N E N K U VA N K Ä S I T T E L Y, O S A I I origo f ( x, y ) x y 4 1 Segmentointi...43 1.1 Epäjatkuvuuskohtiin perustuva segmentointi... 43 1.1.1 Pisteentunnistus (point etection)...

Lisätiedot

Tieverkon tulvariskikohteiden määrittelyssä käytettävät tiedot

Tieverkon tulvariskikohteiden määrittelyssä käytettävät tiedot Kalervo Mattila, Veli-Pekka Koskela ja Jouko Noukka Tieverkon tulvariskikohteiden määrittelyssä käytettävät tiedot Esiselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 52/2009 Kalervo Mattila, Veli-Pekka Koskela

Lisätiedot

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 2013

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1778 KEMIJOKI OY Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien vedenlaadun tarkkailu v. 213 Vesistötarkkailu vuonna 213 KEMIJOKI OY LOKAN JA PORTTIPAHDAN

Lisätiedot

1.Kuvauksen lähtöaineisto

1.Kuvauksen lähtöaineisto 1.Kuvauksen lähtöaineisto 1 Tieteen tehtävänä on uuden tiedon hankkiminen. Käyttäytymistieteet tutkivat elollisten olioiden käyttäytymistä voidakseen ymmärtää sitä tai ainakin löytääkseen siitä säännönmukaisuuksia;

Lisätiedot

Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön

Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön OULUN YLIOPISTON MAANTIETEEN LAITOKSEN OPETUSMONISTE NO. 42 Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön Harri Antikainen & Piia Kortsalo Oulu 2012 2 Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön Tekijät ja taitto:

Lisätiedot

Condes. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7 KOULUTUSMATERIAALI. Copyright 2004 OL-Fellows. Kopiointi kielletty Sivu 1 (78)

Condes. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7 KOULUTUSMATERIAALI. Copyright 2004 OL-Fellows. Kopiointi kielletty Sivu 1 (78) Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 KOULUTUSMATERIAALI Copyright 2004 OL-Fellows. Kopiointi kielletty Sivu 1 (78) Sisältö KOULUTUKSEN SISÄLTÖ... 3 MIKÄ ON CONDES?... 4 CONDESIN OSAT JA

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa (RM) Ilmari Valovirta Pekka Tuulenvire Vili Englund Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsinki 2003 Jokihelmisimpukan

Lisätiedot

Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA

Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA 1 1 Johdanto Liminganlahti ranta-alueineen, laaja peltotasanko ja Rantakylän ja Virkkulan vanhat kyläalueet muodostavat ainutlaatuisen,

Lisätiedot

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 Antti Bilund Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö

Lisätiedot

MUUTTUVA SELKÄMERI. Ilmastonmuutos Selkämeren alueella. Anna Hakala (toim.)

MUUTTUVA SELKÄMERI. Ilmastonmuutos Selkämeren alueella. Anna Hakala (toim.) MUUTTUVA SELKÄMERI Ilmastonmuutos Selkämeren alueella Anna Hakala (toim.) MUUTTUVA SELKÄMERI Ilmastonmuutos Selkämeren alueella Anna Hakala (toim.) Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja Sarja B nro 19 ISBN:

Lisätiedot

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen

Lisätiedot