Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020 komponenteittain, indeksipistettä ARVIO Ennustettu kokonaiskasvu koko maassa 5,1 % ilman palvelurakennemuutoksia (perustuen historialliseen asukaskohtaiseen kustannuskasvuun) 4 % Maksukyvyn kasvu 3 % Maksukyvyn kasvu 2 % Maksukyvyn kasvu Julkisten menojen hintaindeksin oletetaan kasvavan 3,2 % Väestön määrän oletetaan kasvavan 0,5 % vuodessa Ennustetut komponenttien vuosikasvut perustuvat viiden vuoden historialliseen kasvuun Lähteet: Tilastokeskus; Kela; Kuntaliitto; NHG analyysi 2

Yleiseen hintojen nousuun verrattuna keskimääräinen sotekustannusten vuosikasvu ollut lähes kaksinkertainen Tärkeistä palveluista on haluttu maksaa, mutta kehitys kestämätön yhdessä huoltosuhteen heikkenemisen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten* vuosittainen kasvu asukasta kohden 2006-2013, (%) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Keskimääräinen kasvu 2006-2013 Sote-meno 2013 ( /asukas) Asikkala 7.4 % 7.6 % 16.4 % 3.2 % -1.8 % 11.6 % 8.3 % 8.9 % 7.6 % 3 589 Hartola 8.1 % 12.7 % 4.1 % 2.5 % -7.8 % 17.6 % 12.1 % 6.1 % 6.5 % 4 092 Heinola 8.5 % 8.6 % 11.5 % 1.7 % 1.4 % 4.9 % 7.7 % 4.5 % 5.7 % 3 334 Hollola 7.9 % 11.8 % 2.8 % 2.5 % 2.6 % 6.4 % 9.8 % 6.2 % 6.0 % 2 774 Hämeenkoski 13.0 % 3.7 % 8.7 % 5.2 % 10.9 % 9.1 % 6.7 % -3.5 % 5.7 % 3 187 Kärkölä 5.3 % 14.2 % 0.5 % 6.0 % -0.3 % 14.1 % 13.5 % 7.4 % 7.7 % 3 530 Lahti 3.7 % 4.0 % 13.6 % 1.5 % 0.6 % 3.9 % 7.4 % 8.7 % 5.6 % 3 173 Nastola 4.2 % 2.7 % 14.0 % 4.5 % -3.9 % 0.7 % 13.5 % 11.2 % 5.9 % 2 854 Orimattila 8.4 % 8.4 % 8.5 % 1.2 % -0.1 % 7.5 % 7.8 % 5.6 % 5.5 % 3 176 Padasjoki 9.5 % 13.2 % 13.7 % 2.1 % -2.2 % 6.1 % 7.5 % 12.2 % 7.4 % 3 938 Sysmä 7.3 % 6.6 % 16.0 % 2.3 % 1.9 % 6.3 % 9.3 % 3.8 % 6.5 % 3 664 Iitti 10.5 % 2.4 % 17.1 % 3.6 % 4.8 % 7.9 % 8.0 % 8.0 % 7.3 % 3 481 Myrskylä 7.0 % 12.9 % 5.3 % 5.2 % -11.7 % 12.3 % 11.1 % 10.4 % 6.2 % 3 313 Pukkila 8.8 % 14.9 % 11.5 % 8.7 % 1.9 % 16.0 % 2.0 % 13.1 % 9.6 % 2 973 Päijät-Häme 5.8 % 6.3 % 11.6 % 2.2 % 0.3 % 5.6 % 8.3 % 7.7 % 5.9 % 3 193 Julkisten menojen hintaindeksi** 2.7 % 3.4 % 3.3 % 5.2 % 1.5 % 2.5 % 3.5 % 3.5 % 3.6 % *Ei sisällä lasten päivähoitoa **Sosiaali- ja terveys Huom: Jokaisen vuoden kasvuprosenttien alin 25% on merkitty vihreällä ja korkein 25% punaisella. Lähteet:, Kuntaliitto 3

Huoltosuhteen heikkeneminen muuttaa nykytilannetta haastavammaksi: palvelutarve kasvaa, veropohja heikkenee - Selittää osan kustannusten kasvusta Tilastokeskuksen väestötilaston ja -ennusteen perusteella määritetty huoltosuhde 2000-2020 Ennuste Muutos 2010 2015 2020 '15-'20 72 % 91 % 105 % 14 % 76 % 89 % 101 % 11 % 64 % 76 % 90 % 14 % 63 % 78 % 90 % 13 % 60 % 73 % 85 % 12 % 60 % 72 % 83 % 11 % 59 % 70 % 83 % 13 % 61 % 68 % 77 % 8 % 52 % 66 % 75 % 9 % 58 % 67 % 73 % 5 % 54 % 64 % 72 % 8 % 56 % 66 % 72 % 6 % 54 % 64 % 72 % 7 % 62 % 67 % 69 % 2 % 50 % 59 % 65 % 7 % 52 % 59 % 64 % 6 % Lähde: Tilastokeskus 4

Kustannusten jäädyttäminen vuoden 2014 tasolle vastaa arviolta ~223 m * säästöjä verrattuna historialliseen kehitykseen Vuosikasvun pienentäminen 1,8%:iin tarkoittaisi ~145 m säästöjä* Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, m Tilanne jos kustannuskehitys jatkuu samanlaisena kuin viimeisen 10v aikana +5,5% Kustannusten jäädytys vuoden 2014 tasolle (0%) +1,8% +1% ARVIO Tavoitteen saavuttamiseksi toiminnan tuottavuuden on kasvettava vuoteen 2019 mennessä yhteensä: 1. ~18% eli vuosittain ~3,3%, jos kustannukset jäädytetään 2014 tasolle 2. ~10% eli vuosittain ~2,0%, jos kustannusten vuosikasvutavoite 1,0% 3. ~6% eli vuosittain ~1,2%, jos kustannusten vuosikasvutavoite 1,8% *Vuoden 2019 rahassa Lähteet: Kuntaliitto: THL; Tilastokeskus väestöennuste alueittain. Punaisella käyrällä kuvattu kustannuskehityksen perusura on laskettu asukaskohtaisten kustannusten historiallisen kehityksen perusteella. Laskelmassa on huomioitu Tilastokeskuksen väestöennuste näille vuosille. Tuottavuuslaskussa on oletettu palkkojen nousevan +4%/vuosi ja muiden kustannusten +1%/vuosi. Oletettu että 75% kustannuksista on palkkoihin sidonnaisia. 5

Verotulot ovat nousseet keskimäärin 1,2 %-yksikköä sotenettokustannuksia hitaammin 2008-2013 Verotulojen vuosikasvu pienenee 3,2 %:sta 2,0 %:iin* Päijät-Hämeen alueen verotulot ja sote-nettokustannukset 2005-2018F, m Sote-nettokustannusten keskimääräinen vuosikasvu 2008-2013: 4,4 % Verotulojen ennustettu kasvu 2013-2018: 2,0 %* Nettokustannukset vuosikasvu 4,4 % Erotus 96 m vuonna 2018 ARVIO Verotulojen vuosikasvu 2008-2013: 3,2 % 20013-2018: 2,0 % 2008-2013 kustannukset ovat kasvaneet 4,4 % vuodessa ja verotulot 3,2 % eli 1,2 %-yksikköä hitaammin. Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella verotulot kasvavat keskimäärin 2,0 % vuodessa 2013-2018. Nettokustannukset ovat kasvaneet yhteensä n. 35 m enemmän 4,4 %:n vuosittaisella sote-nettokustannusten kasvulla vuosina 2013-2018 syntyy lähes 100 m ** alijäämä, jota verotulot eivät pysty kattamaan *Perustuu Kuntaliiton veroennustekehikkoon ** 171 m -75 m = 96 m Lähde: THL; Kuntaliitto; Tilastokeskus; NHG analyysi 6

Sote-kustannusten nousu on rahoitettu valtionosuuksilla vuosina 2015-2020 valtionosuus pienenee ~7 m Ilman rakennemuutosta sote-kustannusten suhteellinen osuus nousee lähivuosina Päijät-Hämeen alueen verotulot, valtionosuudet ja sote-nettokustannusten osuus 2005-2018F Verotulot ja valtionosuus, m Sote-nettokustannusten osuus tuloista, % ARVIO + 9 %-yksikköä = 103 m Päijät-Hämeen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon talous on ollut tasapainossa, koska valtionosuuden nousu on kattanut erotuksen nettokustannusten ja verotulojen välillä : sote-nettokustannusten osuus on ollut alimmillaan 65 % vuonna 2010 ja noussut 69 %:iin vuonna 2013 Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionosuutta leikataan yli 10 m. Mikäli sote-kustannukset jatkavat kasvuaan 4,4 % historiallisella tasolla ja verotulot nousevat keskimäärin 2,0 % vuodessa, kasvaa sote-nettokustannusten osuus tuloista 9 %- yksikköä eli 78 %:iin vuoteen 2018 mennessä, mikä vastaa 103 m *Perustuu Kuntaliiton veroennustekehikkoon Lähde: THL; Kuntaliitto; Tilastokeskus; Valtiovarainministeriö; NHG analyysi 7

Työttömyyden kasvu voi aiheuttaa 20-25 m shokin talouteen Osuus sote-nettokustannuksista yhteensä 2-3 % Päijät-Hämeen alueen työttömyys, % työvoimasta Toimeentulotuen ja verotulojen muutos, % edellisvuoteen verrattuna ARVIO.samaan aikaan toimeentulotuen kustannus kasvoi ~20 %... Vuonna 2009 työttömyys kasvoi ~34 %....ja verotulojen kasvu oli vain 1,6 %, mikä on puolet keskimääräisestä kasvusta 2008-2013 Työttömyyden kasvun vuoksi aiheutui vuonna 2009 ~5 m nousu toimeentulotukeen ja ~10 m pienennys verotulojen odotettuun kasvuun eli yhteensä ~15 m vajeen. Vastaava shokin vaikutus talouteen vuonna 2018 olisi arviolta yhteensä 20-25 m eli 2-3 % sote-nettokustannuksista yhteensä Lähde: THL; Tilastokeskus; NHG analyysi 8

Nykyisellä peittävyyksillä yli 75-vuotiaiden määrä palveluissa kasvaa 16 % lisäksi peittävyyden muutos tuo 14 % lisäkasvun Yli 75-vuotiaiden kokonaismääärän kasvu 16 % Yli 75-vuotiaiden määrä, henkilöä Yli 75-vuotiaita palveluiden piirissä*, henkilöä 13-18 + 27 % +14 % 13-18 + 24 % +16 % 13-18 + 16 % *Ei sisällä omaishoitoa **Perustuu STM:n laatusuoistukseen; Kotihoito 13,5 %; Tehostettu palveluasuminen 6,5 %; Laitoshoito 1,5 % Lähde THL; Tilastokeskus; STM; NHG analyysi 9

Päijät-Hämeessä palvelujen järjestäminen kootaan yhteen ja toimintamalli uudistetaan Päijät-Häme muodostaa yhden valtakunnallisen SOTE-(tuotanto)alueen Uudistuksessa omaksutaan rullaavasti kansallisen sote-uudistuksen linjaukset Uudistettu hyvinvointiyhtymä vastaa kuntien, PHSOTEY:n, Oivan ja Aavan palvelujen järjestämisestä Uudistusta varten ei perusteta uutta kuntayhtymää, vaan PHSOTE-yhtymä uudistetaan Perussopimusluonnos kuntien lausuntokierroksella, muutokset voimaan 1.1.2016 Uudistukseen ei liity kiinteistöjen omistusmuutoksia. Yhtymä tekee tilojen käytöstä vuokrasopimuksen kiinteistönomistajien kanssa. Palvelujen saatavuus sekä työpaikat lähellä turvataan 10 10

Strategiset linjaukset uudistukseen Taloudellinen kestävyys Vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys Soten kokonaiskustannukset kasvavat enintään 1% vuodessa Otamme käyttöön kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuutta arvioivia mittareita ja niiden pohjalta muodostuvia kannustimia Asukkaiden terveyserot kaventuvat Palveluiden täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio Palveluketjut muodostavat saumattoman kokonaisuuden Innovatiiviset uudet toimintamallit sekä tietotekniikan ja digitalisaation hyödyntäminen Tavoitteellinen tiedolla johtaminen Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin paranee Hyvinvointiyhtymä on perustasovetoinen, uudelleenorganisoitu ja toimintakulttuuriltaan ennakkoluuloton, nopeasti reagoiva ja ratkaisukeskeinen Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa. Suunnittelutyössä luodaan mittaristo tavoitteiden saavuttamisen seuraamiselle 11 11