Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry EKSAKTI www.talentia.fi/etelakarjala ektalentia@gmail.com facebook: Talentia Etelä-Karjala ry 1/2016
Talentia Etelä-Karjala ry Hyvää alkanutta vuotta! Aloitimme tämänvuotisen alueyhdistystoiminnan aikuissosiaalityön seminaarilla, jossa oli ennätysmäärä osallistujia. Opiskelijat ovat tehneet koosteet esitelmistä ja ottaneet kuvia seminaarista tähän lehteemme. Seminaari oli aikaisemman palautteen innostamana tällä kertaa puolen päivän mittainen. Näin työssäkäyvät päässevät paremmin irrottautumaan töistään. Aikuissosiaalityö etsii vielä muotoaan tulevissa muutoksissa ja nähtäväksi jää miten työntekijät lopulta sijoittuvat. Pääasia on, että sosiaalinen säilyy sosiaalialan ammattilaisten tehtävänä, ollaanpa missä hyvänsä kontekstissa. Sosiaalinen osaaminen on myös erilaisten kokonaisuuksien näkemistä ja myös lainsäädännön hallintaa. Sitä ei opita hetkessä kirjekurssilla vaan osaaminen kertyy koulutuksen kautta käytännön töissä. Edunvalvontaklinikkatoiminta alkoi loppuvuodesta ja ensimmäinen tilaisuus tänä vuonna on jo pidetty Lappeenrannassa Lasten ja Nuorten talolla tammikuussa. Tilaisuudessa syntyi mukavasti keskustelua, ja myös Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki ennätti käväistä paikan päällä. Olemme tällä toiminnalla mukana Talentian Alueella yhdessä pilottina, yhtenä tarkoituksena on yhdessä tekemisen lisäksi tuoda luottamusmiestoimintaa tutummaksi jäsenille. Luottamusmiehiltä saa usein nopeimmin tietoa ja apua pulmatilanteissa. Tiesithän että kaikki Jukolaiset luottamusmiehet ovat käytettävissämme samalla tavalla. Seuraava edunvalvontaklinikka on sovittu pidettäväksi Imatralla Lasten ja nuorten talolla, Kauppakatu 7, torstaina 10.3. klo 15. Sinne voi tulla myös kaverin kanssa, vaikka tämä ei olisikaan talentialainen. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen vaikka yhdistyksen sähköpostiin tai kysyä paikan päällä. Seuraa ilmoitteluamme kotisivulla ja Facebook-sivustolla! Valviran ylläpitämään sosiaalialan ammattihenkilörekisteriin voi alkaa ilmoittautua maaliskuun alusta, käsittelyajat ovat n. 6 kk. Rekisteröintiohjeet tulevat aikanaan valvira.fi sivustolle. Tähän liittyvä ammattihenkilölaki- kiertue rantautuu Lappeenrantaan 28.4. Huhtikuun lopulla on varmaan jo jotain kokemuksia ja tietoakin enemmän kuin nyt. Se on jo kerrottu, että siirtymäajan jälkeen rekisteröinnin hinta tulee nousemaan, joten nyt kannattaa toimia ajoissa! Iltaan mahtuu mukaan 50 ensimmäistä, ja pientä iltapalaa on luvassa. Tähän kannattaa osallistua, koska vastaavaa ei näillä näkymin ole tulossa lähialueille. Talentia lähettää jäsenille vielä tarkemman viestin illan ohjelmasta, joten nyt kannattaa tarkistaa että sähköpostiosoite (ja muutkin jäsentiedot) on jäsenrekisterissä oikein. Tsekkaus hoituu parhaiten talentia.fi sivuston e-asiointi-palkista. Kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset. Jäsentiedoissa on vielä paljon vanhentuneita tai muuten virheellisiä tietoja, jotka olisi saatava ajan tasalle tiedonkulun sujuvuuden ja tavoitettavuuden vuoksi. Esimerkiksi opiskeluaikaiset sähköpostiosoitteet tulee muuttaa valmistumisen jälkeen, samoin työpaikan vaihduttua. Muista tallentaa joka kohdassa erikseen, niin tiedot välittyvät oikein. Liittovaltuustoon saamme tulevalle kaudelle kaksi varsinaista jäsentä ja enintään neljä varajäsentä. Nyt kannattaa asettua ehdolle käyttämään Talentian ylintä päätösvaltaa! Nykyinen liittovaltuutettumme Raija-Liisa Anttonen on ilmoittanut, ettei asetu enää ehdolle oltuaan liittovaltuustossa kahtena kautena. Kiitämme Raija-Liisaa aktiivisuudesta liittovaltuustossa sekä yhteydenpidosta alueyhdistyksen hallituksen kanssa. Mikäli harkitset ehdokkuutta, otapa yhteyttä Raija-Liisaan, hän kertoo mielellään lisää valtuustotyöstä. Raija-Liisan tavoittaa parhaiten sähköpostilla raijaliisa.anttonen@gmail.com. Olethan huomannut Saimaan ammattikorkeakoulun ylemmän(amk) koulutuksen hakuajan 16.3. 6.4. Valikoimassa on parikin kiinnostavaa vaihtoehtoa sosionomeille, uutuutena starttaa Uusyhteisöllisyyden, osallisuuden ja johtamisen koulutus. Kannattaa käydä tutustumassa tarkemmin saimia.fi sivustolla. Aktiivista kevättä, niin opiskeluun, työhön kuin vapaa-aikaankin! Mirja mirja.silvennoinen@gmail.com
AIKUISSOSIAALITYÖN UUDET ORIENTAATIOT E-K Talentian ja Saimian yhteisen seminaarin aiheena oli tällä kertaa Aikuissosiaalityön uudet orientaatiot. Aihe innosti paikalle Saimaan ammattikorkeakoululle ilahduttavan runsaasti kuulijoita, lähes 200 alamme ammattilaista, opettajaa ja opiskelijaa. Torstaina, 28.1.2016 pidetyn seminaarin avasi yhdistyksemme puheenjohtaja, Mirja Silvennoinen. Luennoitsijoina toimivat Pekka Karjalainen THL:sta, Antti Ronkainen Kaakkois-Suomen TE-toimistosta ja Timo Salmisaari Eksotesta. Tilaisuuden yhteenvedon teki ja loppusanat lausui Heikki Hirvonen. Tämän artikkelin toimittivat allekirjoittaneet Saimian sosionomiopiskelijat. Pekka Karjalainen: Toimeentulotuki Kelalle THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusyksikön erikoistutkija Pekka Karjalainen käsitteli puheenvuorossaan toimeentulotuen siirtymistä Kelalle sekä aikuissosiaalityön vaikuttavuutta. Karjalainen valotti sosiaalityön tämän hetkistä tilannekuvaa. Toimeentulotuen siirto Kelan myönnettäväksi ja maksettavaksi vuonna 2017 on merkittävä rakenteellinen uudistus sosiaalityössä. Karjalainen pohti tämän merkitystä sosiaalityölle ja -ohjaukselle sekä asiakkaille. Karjalainen painotti sosiaalityössä osaamista, metodia sekä orientaatiota. Hän näki, ettei tämän päivän sosiaalityö ole juurikaan muuttunut 80- luvusta (sosiaalityön metodista Eskola & Viheriäranta 1982). Karjalaisen mielestä on kiire, että kunnat ehtivät valmistautua toimeentulotuen uudistukseen. Välittöminä toimina on parannettava sosiaalityön tarpeen tunnistamista eri palveluissa sekä asiakkaiden ohjaamista sosiaalityöhön. Asiakkaan tilanne on otettava kokonaisvaltaisesti haltuun ja toimeentulotuen toimintatapoja sekä sisältöä on uusittava. Kaikessa sosiaalityön kehittämisessä on omaksuttava asiakaslähtöisyys. Karjalainen esitteli THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusta. Sen mukaan Kela-siirron myötä toimeentulotukiasiakkaat toivovat tuen hakemiseen liittyvän häpeän lieventyvän sekä kynnyksen tuen hakemiseen madaltuvan. Toivotaan nimettyä virkailijaa, johon saa helposti yhteyden, kun apua tarvitaan. Ihmistä, jolla on aikaa kuunnella. Pelätään, että tuesta päättää kasvoton järjestelmä, jonka toimintaa ei ymmärretä, ja jonka päätöksistä ei uskalleta tai osata valittaa. Karjalainen pohti, millaista on monen osaajan tekemä hyvä aikuissosiaalityö ja mikä on sosiaalityön paikka tulevaisuudessa. Hän painotti palveluprosessien jatkuvaa kehittämistä mm. Kelan, työhallinnon ja terveydenhuollon kanssa. Lisäksi Karjalainen haastoi kuulijat pohtimaan, mikä rajoittaa vaikuttavan sosiaalityön tekemistä nykyisten työkäytäntöjen osalta. Onko sosiaalityön tavoitteena muutoksen saaminen asiakkaan elämään vai lakien ja muiden toimistokäytäntöjen noudattaminen? Janne Aarnikko, Arja Silvo
Antti Ronkaisen TE-testamentti Uusien haasteiden pariin piakkoin siirtyvä Kaakkois-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Antti Ronkainen kävi heittämässä vauhdikkaan ja kiinnostavan esityksen. Esitelmänsä johdantona Ronkainen esitteli Kaakkois-Suomen TE-keskuksen organisaation ja löi pöytään viimeisimmät luvut työttömistä työnhakijoista eri tavoin eriteltyinä. Ronkainen poimi luvuista rakennetyöttömien (kauemmin kuin vuoden työttömänä olleet) osuuden huolestuttavan kasvun. Ronkaisen mukaan ihmistä ei ehditä TE-toimistossa aina kohtaamaan kasvotusten ja ensimmäinen kohtaaminen on tärkein, se voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen kuinka nopeasti työnhakija työllistyy. Digitalisaation mukanaan tuomien verkkopalvelujen kautta voi saada paljon tietoa työpaikoista ja TE-toimistojen palveluista, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa asiakkaan tilanteen yksilöllistä kartoitusta ja työllistymissuunnitelman tekoa. Ronkaisen mukaan asiakas on saatava kokonaan haltuun ja vertaakin tapahtumaan sosiaalityöhön. Verkkopalveluiden kautta löytyvä tieto kannattaa työnhakijan hyödyntää, mutta TE-toimistosta löytyy tietoa myös piilotyöpaikoista, Ronkainen muistuttaa. Piilotyöpaikkoja ei voi kuitenkaan hakea verkkopalveluiden kautta ja se vaatiikin työnhakijalta aktiivisuutta ja käynnin virkailijan pakeilla. Oppilaitoksissa ja kouluissa tehtävä työ oli aiemmin tärkeä osa TE-toimistojen palvelua, nykyään siihen ei kuitenkaan riitä resursseja, Antti Ronkainen myöntää. Nuorta juuri koulunsa päättänyttä, työtöntä tai alan vaihtajaa kiinnostaa varmasti mikä ala on se, jonne työpaikat tulevaisuudessa syntyvät. Trendien ja kehityksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, ellei mahdotonta, mutta Ronkainen tarjoaa kuitenkin meille sosiaalialan opiskelijoille varman tiedon: " Teille riittää aina töitä". Ronkainen kohdistaa voimakasta kritiikkiä Ely-keskuksia kohtaan jotka mustasukkaisesti pitävät kiinni niiden alueille jyvitekeskuksia kohtaan jotka mustasukkaisesti pitävät kiinni niiden alueille jyvitetyistä rahoista, vaikka niille olisi tarvetta toisilla Ely-alueilla jotka kärsivät työttömyydestä. Hän perääkin rahanjakoon joustavuutta ja päätöksentekijöiltä laajempaa ymmärrystä sekä näkemystä yhteisestä hyvästä. Esitelmänsä aluksi Antti Ronkainen kehotti meitä kuulijoita pitämään huiveistamme kiinni, mutta ne olivat tainneet lentää kaikilta tiehensä jo viimeistään puolessa välissä esitelmää. Sen verran vauhdikasta meno oli. Hän vei meidät TE maailman ytimeen eikä kaihtanut pohdintoja vaikeistakaan asioista. Paljon jäi ajateltavaa. Juha Oravuo
Työpaikan yhteistoiminta jotakin syötävää vai muuten vaan pureskeltavaa? Hyvin usein saamme kuulla ja nähdä eri medioista uutisia eri työyhteisöissä alkaneista, mystisistä YT-neuvotteluista. Suojassa ei ole olleet yksityisten yrityksien saati kunta-alan työntekijät. Ensimmäisenä tulevat mieleen irtisanomiset. Harvemmin uutisten yhteydessä on kerrottu, että YT-neuvottelut tulee viedä läpi YT-lakia eli yhteistoimintalakia noudattaen. https://www.lambiek.net/artists/image/h/heila_ilkka/heila_jarvinen.jpg Aloitin Eksoten palveluksessa olevana Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) varaluottamusmiehen tehtävässä elokuussa 2015. Toimialueenani ovat Iso Avun ja Aikuisten keskuksen Talentialaisten työntekijöiden asiat. Ensimmäinen tehtäväni oli tutustua kunnalliseen yhteistoimintalakiin, mikä löytyy kunta-alan raamatun eli KVTES:n (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2014-2016) opuksen lakiosan viimeisenä liitteenä. Koin tämän luonnolliseksi tavaksi aloittaa tutustuminen tehtäväni hoitoon, koska Imatran liittyessä Eksoteen vuoden 2016 alusta oli ennustettavissa monille työntekijöillä muutoksia työsuhteeseensa. Siihen liittyi myös organisaatiomuutoksia, joista välillisesti seurasi muutoksia työntekijöiden työsuhteissa. Tätä juttua valmistellessani pohdin miten käsitellä asiaa, joka on monille mystinen ja aiheuttaa monille vain negatiivisia mielikuvia. Löysin useita Ilkka Heilän piirtämiä B.Virtanen sarjakuvastrippejä, jotka vaikuttivat kovin ajankohtaisilta. Otin niitä juttuni tueksi kuvaamaan millaisia tuntemuksia YT-neuvottelut monissa herättävät. Löysin myös Turun Sanomissa 14.12.2009 julkaistun artikkelin B. Virtaseen liittyen. Siinä silloinen Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) kertoi puheessaan, Heilän saadessa maakuntahallituksen Aurora-mitalin sarjakuvatyöstään, että B. Virtanen on sijaiskärsijä. Virtanen kärsii YT-neuvottelujen, lomautusten ja irtisanomisten keskellä, jotta muiden olisi helpompi kestää. Kanervan analyysin mukaan Virtanen on suomalaisen arkitodellisuuden toimija, joka ei anna periksi ja sitä arvostetaan. Käsittelen tässä jutussa kunnallisen yhteistoimintalain (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 13.4.2007/449) erityispiirteitä. Lain periaatteet on toki pääpiirteissään sovellettavissa muihin toimijoihin, kuten yksityisiin yrityksiin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat YTlain 3 :n mukaan työntekijä, jota yhteistoimintamenettelyssä oleva asia koskee, hänen esimiehensä (tai henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat) sekä työnantajan edustaja. Liikkeen luovutustilanteessa voi osapuolena olla myös luovutuksen saaja. Henkilöstöä edustaa YT-neuvottelutilanteessa työ- ja virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja.
Tavoitteena on antaa työntekijöille mahdollisuus vaikuttamiseen YT-lain 1 kertoo, että yhteistoiminnan tavoite on antaa työntekijöille mahdollisuus osallistua työnantajan kanssa kunnan toiminnan kehittämiseen, omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin vaikuttamisen. Samalla on tarkoitus edistää palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Tätä nimitän työnantajan ja työntekijän yhteiseksi palapeliksi, jossa on tarkoitus löytää mahdollisimman yksimielinen kokonaisuus, jossa usein kuitenkin on mukana kompromissien tekeminen. Yhteistoiminta muutoksessa http://static-sls.aws.sanomacloud.net/etlehti.fi/s3fspublic/styles/large_main_image/public/main_media/1412844247_ original_tyohyvinvointi_123rfi.jpg?itok=rulnvpfe YT-lain 4 :n mukaan yhteistoiminnallisesti käsiteltäviä asioita ovat henkilöstön asemaan vaikuttavat merkittävät muutokset. Merkittävä muutos voi liittyä työn organisointiin, kunnan palvelurakenteeseen, kuntajakoon tai kuntien väliseen yhteistyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa mielestäni toiseen yritykseen tai kuntayhtymään liittymistä ja uuden yksikön perustamista, joilla on vaikutusta työntekijöiden työtehtäviin, töiden ja työtilojen järjestelyyn). Kyseessä voi olla myös liikkeenluovutus- tai vuokratyövoiman käyttötilanne esimerkiksi oman toiminnan ulkoistamisen yhteydessä. YT-lain mukaisesti käsiteltäviä asioita on henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat. Tällaisia ovat käytännössä esimerkiksi henkilöstö-, työsuojelu- ja työhyvinvointisuunnitelmat, työyhteisön sisäiset käytänteet eli pelisäännöt, muutokset työtehtävissä ja työajoissa. Taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä toimeenpantava osa-aikaistaminen, lomautus tai irtisanominen on vahvasti kytköksissä talousarvioehdotukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että ennen kunnan tai kuntayhtymän valtuuston vahvistamaa talousarviota tulee henkilöstöön liittyvät merkittävät muutokset käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. Etelä-Saimaa 24.11.2015
Tarpeelliset tiedot annettava Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan tulee antaa muutoksiin liittyville työntekijöille asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot, jotta he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan. Asianomaiseen työntekijään liittyviä salassa pidettäviä asioita ei ilman asianomaisen lupaa voi kertoa (henkilön terveydentila, henkilökohtaiset olot, ym. yksityiselämän suojan piiriin kuuluvat asiat) (YT-laki 6 ). YT-lain 5 :n mukaan tulevista muutoksista tulee käydä niin ajoissa kuin on mahdollista neuvottelu valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista vähintään niiden työntekijöiden kanssa, joita tuleva muutos koskee ennen kuin työnantaja tekee asiasta lopullisen päätöksen. Vuosittain henkilöstölle tulee kertoa YT-lain 6 :n mukaan kunnan työllisyystilanteesta, toiminnan ja talouden tilasta sekä arvio niiden todennäköisestä kehityksestä. Neljännesvuosittain kunta toimittaa pyydettäessä henkilöstön edustajille kunnan määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määrää kuvaavan työvoimaselvityksen. http://3.bp.blogspot.com/-kacfhwm8cc4/vc1ehcwuyzi/aaaaaaaab-u/o0ypam8rhrg/s1600/021014_1.jpg Työnantajan harkitessa YT-lain 7 :n mukaista työvoiman käytön vähentämistä vähintään 10 työntekijän osalta irtisanomisen, lomautuksen tai osa-aikaistamisen keinoja käyttäen, tulee työnantajan antaa näiden työntekijöiden edustajille kirjallisesti tiedot aiottujen toimenpiteiden perusteista. Lisäksi työnantajan tulee esittää kirjallinen alustava arvio irtisanomisten, lomautuksien ja osa-aikaistuksien määrästä, selvitys periaatteista joiden mukaan edellä mainitut työntekijät määräytyvät sekä arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osaaikaistamiset tehdään. 3 :ssä tarkoitettu henkilöstön edustaja osallistuu yhteistoimintaneuvotteluun automaattisesti, mikäli lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai irtisanominen koskee vähintään kolmea työntekijää tai mikäli työnantaja tai henkilöstön edustaja niin vaatii.
YT-lain 9 :n hengessä irtisanomiseen, lomautukseen tai osa-aikaistamiseen mahdollisesti johtavat toimenpiteet tulee työnantajan toimittaa neuvotteluesityksenä tai muutoin siihen liittyvät tiedot kirjallisesti työvoimatoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa. Henkilöstön vähentäminen koskiessa vähintään 10 työntekijää, työnantaja valmistelee työllistymistä edistävää toimintasuunnitelmaa yhdessä työ- ja elinkeinoviranomaisen kanssa viimeistään kun työnantaja on tehnyt neuvotteluesityksen. Toimintasuunnitelman laatimiseen sisältyy työllistymistä edistävien julkisten työvoimapalvelujen selvittäminen. Mikäli henkilöstön vähentäminen koskee alle 10 työntekijää, työnantaja esittää YT-neuvottelujen alkaessa toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa työntekijöitä tuetaan oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen ja tukee työntekijän työllistymistä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laista tarkoitetuilla palveluilla. Etelä-Saimaa 14.11.2015 Työssäni työllisyyskoordinaattorina pitkäaikaistyöttömien lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan äärellä kohtaan enenevässä määrin työttömiä, joiden kohtalona on tuo B. Virtasen ruuhkatilanne pullojen keräämisessä puistossa. Käytännön kokemuksen perusteella, kyseinen tilanne vaikuttaa laajasti kyseisen yksilön ja tämän lähipiirin elämään merkittävästi. Nykypäivänä itselleni on tullut yhä useammin mieleen, että kukaan ei ole nykytyöllisyyden ja taantuma-ajan kourissa turvassa työelämän muutoksilta. Merkittäviä eroja varmasti kuitenkin löytyy, kuinka yksilötasolla onnistutaan välttymään syrjäytymiseltä. Työpaikoilla voimme työntekijöinä vaikuttaa itse siihen kuinka avoimena pidämme itse keskustelua eri asioista työhön ja työyhteisöön liittyen. Kannustan kaikkia ottamaan havaitsemiaan asioita matalalla kynnyksellä puheeksi. Pienemmissä paloissa asioiden pureskelu, alas nieleminen ja sulatteleminen on isoa kakkua kerralla nielaisemisen sijaan huomattavasti miellyttävämpää ja sujuvampaa. Kirjoittaja Minna Kivimäki, Sosionomi (AMK), Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, Ravintovalmentaja ja Ratkaisukeskeinen psykoterapeuttiopiskelija. Työskentelee tällä hetkellä työllisyyskoordinaattorina ja toimii Eksotella Jukon varaluottamusmiehenä (Talentialaisten asiat, ensisijaisesti Iso Avun ja Aikuisten keskuksen henkilöstö)
Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry TOIMIHENKILÖT vuonna 2016 HALLITUS puheenjohtaja Mirja Silvennoinen varapuheenjohtaja Titta Miikkulainen Varsinainen jäsen Varajäsen 1. Veikko Heikkinen Maritta Soininen 2. Teija Turunen-Iloani Minna Kivimäki 3. Seija Ojansuu Hannele Keltanen 4. Leena Cederström Tuula Ravi 5. Jenna Brisk Hanna Huhtanen 6. Mauno Nummela Eija Juusti 7. Leena Häll Laura Hoikkala 8. Petra Pusa-Soininen Sarianne Honkanen Jäsensihteeri ja yhdysjäsenvastaava Hallituksen sihteeri Rahastonhoitaja Työtaistelupäällikkö Varatyötaistelupäällikkö Tiedotusvastaava Teija Turunen-Iloani Leena Cederström Tilitoimisto Abacus Laura Hoikkala Raija-Liisa Anttonen Mirja Silvennoinen Toiminta- ja taloustyöryhmä Mirja Silvennoinen, Veikko Heikkinen, Titta Miikkulainen ja Minna Kivimäki Eksaktin toimituskunta Teija Turunen-Iloani, Veikko Heikkinen, Mirja Silvennoinen, Leena Cederström ja Seija Ojansuu Kevytenergia- ja kansainvälisyystyöryhmä Raija-Liisa Anttonen, Maritta Soininen, Leena Virsu, Tuula Ravi, Hannele Keltanen ja Ilkka Keronen Some-ryhmä (kotisivujen ja facebookin päivitys, valokuvat) Titta Miikkulainen, Jenna Brisk, Niina Blom, Minna Kivimäki, Mirja Silvennoinen, Teija Turunen-Iloani ja Leena Cederström Seminaarityöryhmä (koulutus- ja tiedotusryhmä) Ryhmän jäsenet nimetään seminaarikohtaisesti. Opiskelijatoiminta Titta Miikkulainen ja Jenni Ryynänen Eläkeläistoiminta Hannele Partamies, Mauno Nummela ja Hannele Keltanen Toimihenkilöiden sähköpostiosoitteet löydät yhdistyksen kotisivuilta www.talentia.fi/etelakarjala Yhteydenotot hallitukselle ektalentia@gmail.com
SIIVET SELKÄÄN JA MAAILMALLE Unelmani kansainvälisyydestä ja sosiaalityöstä toteutui, kun pääsin osallistumaan Japanin CIF:n sosiaalityön vaihto-ohjelmaan Kiotoon lokakuussa 2015. Kahden viikon vaihto-ohjelman kokemukset kulkevat edelleenkin mukanani monella tavalla. Vaihto-ohjelman sisältö Vaihto-ohjelmassa oli edustajat Hollannista, Ruotsista ja Suomesta. Ohjelma oli Japanin CIF:n ensimmäinen, joten siihen oli panostettu todella paljon. Ohjelma ylitti kaikki odotukseni. Doshishan yliopistossa kuultiin luentoja sosiaalipolitiikasta, ikääntyvästä yhteiskunnasta ja perheiden asemasta. Lisäksi meillä oli tilaisuus seurata sosiaalityön opetusta ja jakaa kokemuksia opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Vierailukäyntejä oli sekä yhteisiä että oman kiinnostuksen mukaan. Itse olin kiinnostunut ikäihmisten palveluista ja sainkin tutustua ikäihmisten asumis- ja päiväkeskuspalveluihin useissa kohteissa. Lisäksi oli järjestettyjä retkiä, vierailuja museoihin ja temppeleihin, joita oli Kiotossa. Vaihdon aikana asuttiin perheessä ja näin päästiin osalliseksi tavallisesta perhe-elämästä. Lopussa jo puikoilla syöminen sujui varsin hyvin. Mitä on lähtenyt elämään Koko vaihto oli yhtä suurta kokemusta. Tärkeänä asiana itselleni oli kielitaidon kohentuminen. Ennen kaikkea rohkeus puhua englantia lisääntyi. Kun vielä illallakin perheessä puhuttiin englantia, kielikylpy oli melkoinen. Sain käsityksen Japanin ikäihmisten palveluista, sillä Suomessa ja Japanissa on väestön ikääntymisen suhteen samat haasteet. Japanin hyvät käytännöt ikäihmisten palveluista jatkuvat myös osaltaan Arjen olohuoneen suunnittelussa, jossa eri yhteistyötahojen kanssa viritellään yhteisöllistä toimintaa ikäihmisille. Sain hyviä kansainvälisiä verkostoja ja myös ystävyyssuhteita. Isäntäperheeni on tulossa kesäkuussa vieraakseni Suomeen ja Amsterdamin lentoja jo haikailen netistä. Pitäisi päästä Helenen kanssa päivittämään elämät. Hyvä kiertämään Keväällä 2016 toteutetaan Suomessa myös CIF-ohjelma. Yksi viikko toteutetaan Helsingin ulkopuolella. Ms. Ifunya Angela Tansaniasta jalkautuu Lappeenrantaan 15. -21.5.2016. Hän on kiinnostunut perheiden ja yksinhuoltajien asemasta ja palveluista. Jos olet kiinnostunut esittelemään hänelle omaa työtäsi, niin ota yhteyttä tuija.nummela@saimia.fi Jos kiinnostuit, käy katsomassa CIF:n sivuja www.ciffinland.org Siellä on haettavana monta mielenkiintoista vaihtoa. Tuija Nummela
Lähettäjä: EKAT ry jäsensihteeri Teija Turunen-Iloani Kanava-aukio 8 as 12 55100 IMATRA puh.044-2522427 topsy.turunen@gmail.com Talentia Etelä-Karjala ry KEVÄTKOKOUS Yhdistyksen kevätkokous ke 23.3.2016 klo 18.00 (hallitus klo 17.00) Cafe Violet, Karjalankatu 25, Lappeenranta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Ammattihenkilölaki (817/2015) ja ammattihenkilörekisteri tulevat voimaan 1.3.2016. Sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi tulevat laillistetuiksi sosiaalialan ammateiksi. AMMATTIHENKILÖLAKI-TILAISUUS järjestetään yhdistyksemme alueella Lappeenrannassa, Kehruuhuoneella torstaina 28.4. klo 16.30-19. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen, josta Talentia tiedottaa tarkemmin sähköpostilla. ODOTETTU OPINTOMATKA LONTOOSEEN Talentia Etelä-Karjala valmistelee opintomatkaa Lontooseen 21. 25.9.2016. Matkan hinta on noin 580. Tarkemmat tiedot mm. ohjelmasta ja hinnasta selviävät lähiaikoina. Niistä tiedotetaan yhdistyksen nettisivuilla, facebookissa ja uutiskirjeessä. Lisätietoja Leena Virsulta, puh. 040 0297557, leenavirsu@hotmail.com EKSAKTIN TOIMITUSKUNTA Leena Cederström leena.cederstrom@gmail.com Seija Ojansuu seijaojansuu@gmail.com Veikko Heikkinen veikko.heikkinen@eksote.fi Mirja Silvennoinen mirja.silvennoinen@gmail.com Teija Turunen-Iloani topsy.turunen@gmail.com Lehteen tai uutiskirjeeseen voi lähettää aineistoa: ektalentia@gmail.com