20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

Samankaltaiset tiedostot
Elektroniikka, kierros 3

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Analogiapiirit III. Tentti

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

KANDIDAATINTYÖ. Tuukka Junnikkala SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Orcad Capture 16.6 versiolla tehdyt käyttöohjeet. Jaakko Kaski- (Ohjetta saa vapaasti käyttää opetukseen ja opiskeluun OAMK/Tekniikan yksikössä)

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku ) E a 2 ds

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

Radioamatöörikurssi 2017

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Katsaus suodatukseen

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN

VIM RM1 VAL / SKC VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx / BL 1(5)

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö 2

Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus:

1 Muutokset piirilevylle

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

TRANSISTORIASTEEN TOIMINTA- SUORAN MÄÄRITTÄMINEN

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3...

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

ZENERDIODI JA FET-VAHVISTIN

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Pinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

4. kierros. 1. Lähipäivä

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

1 db Compression point

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Itseoppivan radiojärjestelmän simulointijärjestelmän kehitys, CWC:n osahanke. DI Juho Markkula

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Radioamatöörikurssi 2014

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki

Transkriptio:

Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste asetus vs transistorin biasointi 5 8 Jännite vc taajuden funktiona 5 9 Pisteiden vc ja vin jännitteiden suhde 6 10 AC vai DC 7 11 Kyktentäkondensaattori 7 12 Ohituskondensaattori 7 13 Ohituskondensaattorin vaikutus 8 14 Mistä johtuu 8 15 Kytkennän kuva 8 16 V C ilman ohituskondensaattoria ja sen kanssa 9 17 Vahvistuksen kasvu 9 18 Emitterivastuksen tehtävät 9 19 Ominaiskäyrä 9 1

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10 21 Transistorin virtavahvistus 10 22 Transistorin ominaiskayrasto 10 23 Toimintasuora ja -piste 10 24 Amplitudivaste vout/vin 11 25 Amplitudivaste vout/vin desibeleissä 11 Viitteet 12 2

1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti Kuva 1: Theveninin ekvivalentti biasoitavalle kytkennälle Theveninin ekvivalentiksi muutettiin kaavio kuvassa 1 näkyvään muotoon. Tällöin V th ja R th saadaan kaavoista [1, sivu 16]. V th = R 2 V 1 R 1 + R 2 = 22kΩ 120kΩ + 22kΩ 10V 1,55V R th = R 1 R 2 = R 1 R 2 R 1 + R 2 = 120kΩ 22kΩ 120kΩ + 22kΩ 18,6kΩ 3

Kierretään thevenin-piiri myötäpäivään ja sovelletaan NPN-transistorin kaavoja [1, sivu 10] sekä Kirchon jännitelakia: I C = βi B I E = I B + I C = (1 + β)i B V BE = 0,7V V th = R th I B V BE + R E I E = R th I B V BE + (1 + β)r E I B = ((1 β)r E + R th )I B + V B E V th V BE = ((1 + β)r E I B = V th + V BE (1 + β)r E + R t h = 1,55V + 0,7V 201 1kΩ + 18,6kΩ 10,3µA 4

2 Simuloinnin ja laskennan vertailu Lasketaan sitten pisteiden V E ja V C jännitteet, ja niistä erojännite: V E = V 1 R C I C = V 1 βr C I B 10V 200 4,7kΩ 10,3µA 0,32V V C = 0 + R E I E = R E (1 + β)i B = 1kΩ (1 + 200) 10,3µA = 2,07V V CE = V C V E = 1,75V 3 V CE ja V BE simulointituloksista Simuloinnin perusteella: V CE = V C V E = 6,205V 812,5mV 5,4V V BE = V B V E = 1,451V 812,5mV 0,64V Simuloinnin tulosten perusteella Q2N222 vahvistus vaikuttaisi olevan luokkaa 40, eikä 200, tulokset lienevät tästä syystä vinksallaan. 4 DC Sweep kuva DC-sweepin tuottama kuvaaja kuvassa2. 5

Kuva 2: DC-sweep, x-akselilla R 2 vastus ohmeissa, y-akselilla jännite V C 5 R 2 arvon etsintä Kuvaajaa suurentamalla saadaan R 2 vastuksen arvoksi n. 27,5kΩ jotta V C olisi 5V. 6 Simuloitu V C arvo Asettamalla vastuksen arvoksi 27,5kΩ antaa Bias point V C arvoksi 5,027V, joka on melko lähellä haluttua 5V arvoa. 7 Toimintapiste asetus vs transistorin biasointi Biasointi on sama asia kuin toimintapisteen asetus, tarkoituksena on saada transistorin toiminta-alue sopivaksi, ettei se mene rikki. 8 Jännite vc taajuden funktiona Pisteen vc jännite taajuuden funktiona on esitetty kuvassa 3. 6

Kuva 3: vc-taajuusvaste, x-akselilla taajuus, y-akselilla vc-pisteen jännite 9 Pisteiden vc ja vin jännitteiden suhde Kuva 4: vc-taajuusvaste, x-akselilla taajuus, y-akselilla vc ja vin -pisteiden jännitteiden suhde Pisteiden vc ja vin jännitteiden suhde taajuuden funktiona on kuvattu kuvassa 4. Kuvasta voidaan arvioida vahvistukseksi 4,55, eli 10 log 10 4,55 = 6.6dB. 7

10 AC vai DC AC. Kytkennässä on käytetty kytkentäkondensaattoria eikä DC-komponenttia vahvisteta. 11 Kyktentäkondensaattori Kytkentäkondensaattorin tarkoituksena on pitää jännitteet oikeilla arvoalueilla. Kytkentäkondensaattori yleensä aiheuttaa taajuusvasteen alemman rajataajuuden. [2, sivu 16] /V 12 Ohituskondensaattori Kuva 5: vc-taajuusvaste, x-akselilla taajuus, y-akselilla virtavahvistus desibeleissä Ohituskondensaattorin jälkeinen amplitudivaste desibeleissä on esitetty kuvassa 5. 8

13 Ohituskondensaattorin vaikutus 400kHz kohdalla amplitudivaste on n. 45dB, joka on lähes nelinkertainen ilman ohituskondensaattoria saatuun 13.2dB amplitudivasteeseen. Vaste säilyy melko vakiona 1M Hz arvoon asti. 14 Mistä johtuu Kytkentäkondensaattori mahdollistaa korkeilla taajuuksilla suoran reitin maahan emitterivastuksen R E ohi ja näin nostaa vahvistusta. [2] 15 Kytkennän kuva Kuva 6: vc-taajuusvaste, x-akselilla taajuus, y-akselilla virtavahvistus desibeleissä Ohituskondensaattorikytkentä on esitetty kuvassa 6. 9

Kuva 7: vc-taajuusvaste, x-akselilla taajuus, y-akselilla jännite 16 V C ilman ohituskondensaattoria ja sen kanssa Ohituskondensaattorikytkennän ja ilman olevan kytkennät V C -jännitteet on esitetty kuvassa7. Valitettavasti PSpice ei ole täysin yhteensopiva Windows7:n kanssa eikä Append Waveform toiminut, joten kuvat on liitetty kuvankäsittelyohjelmalla yhteen. 17 Vahvistuksen kasvu Vahvistus ei juurikaan muuttunut taajuusalueella 0Hz 1kHz, mutta alueella 400kHz 1M Hz amplitudivahvistus oli n. 30dB suurempi, eli 1000 kertainen. 18 Emitterivastuksen tehtävät Emitterivastuksen tehtävänä on tasapainottaa vahvistusta jos transistorin β vaihtelee ja kasvattaa kaistanleveyttä. Se myös pienentää piensignaalin vahvistusta. [2, sivu 10]. 19 Ominaiskäyrä Transistorin ominaiskäyrä on esitetty kuvassa 8. 10

Kuva 8: vc-taajuusvaste, x-akselilla taajuus, y-akselilla jännite logaritmisella asteikolla 20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Luettu kuvaajasta (myös merkattu): 8,2mA. 21 Transistorin virtavahvistus 1 + h F E = I E I B 8,2mA 40µA h F E 8,2mA 40µA 1 204 22 Transistorin ominaiskayrasto Transistorin ominaiskäyrästö on esitetty kuvassa 9. 23 Toimintasuora ja -piste Toimintasuora ja -piste on piirretty kuvaan 9. 11

Kuva 9: Transistorin ominaiskäyrästö 24 Amplitudivaste vout/vin Kuva 10: Kytkennän amplutudivaste vout/vin taajuuden funktiona Kytkennän lineaarinen amplutidivaste on esitetty kuvassa 10. Kytkennän vahvistus on 2.0. 25 Amplitudivaste vout/vin desibeleissä Kytkennän logaritminen amplitudivaste on esitetty kuvassa 11. Kytkennän vahvistus desibeleissä on 20 log 10 2.0 = 6dB. 12

Kuva 11: Kytkennän amplutudivaste vout/vin taajuuden funktiona 26 Minkä tyypin suodin Kytkentä on alipäästösuodin, suodin päästää taajuudet väliltä 0-200 khz, jonka jälkeen vaimenee ja lopulta suodattaa taajuuksia. 27 Suotimen rajataajuus Suotimen rajataajuus on n. 250 khz. Tässä kohtaa jännitevahvistus laskee alle 1 2 maksimista. 28 Suotimen kaistanleveys Kaistanleveys on rajataajuuksien väli, ja koska alempi rajataajuus on 0, kaistanleveys on suoraan ylempi rajataajuus, eli 245 khz. 29 Kommentit työstä PSpice ei enää ole täysin yhteensopiva uusimpien käyttöjärjestelmien kanssa, mikä saattaa aiheuttaa turhia ongelmia työn tekijöille. 13

Viitteet [1] TTY Elektroniikan Laitos, Ele-1020 8.luento. http://www.ele.tut. fi/teaching/ele-1020/luennot06/ele1020luento8_netti.pdf, luettu 05.02.2010. [2] TTY Elektroniikan Laitos, Ele-1020 9.luento. http://www.ele.tut. fi/teaching/ele-1020/luennot06/ele1020luento9_netti.pdf, luettu 05.02.2010. 14