Henkilöstöasioista vastaavien yhteistyö- ja perehdytyspäivä 19.5.2016
Ohjelma Klo 10.00 Tervetuloa! Palveleva Keva - asiakaspäälliköt Liisa Sillantaka, Marja Nikama ja Minna Rihtniemi 11.00 Eläkemaksut Lyhyt oppimäärä - KuEL: erityisasiantuntija Satu Ruuskanen - VaEL ja KiEL: aktuaaripäällikkö Roman Goebel 11.30 Eläkeuudistus 2017 - johtava asiantuntija Markku Salomaa 12.15 Lounas 13.00 Keva työurien edistäjänä - työelämäasiantuntija Susanna Gardemeister - kuntoutuspalvelupäällikkö Sirpa Reijonen 14.30 Kokemusten vaihtoa iltapäiväkahvin lomassa 15.00 Näkemisiin! 19.5.2016 2
Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava sijoittaja Ylläpitää osaltaan suomalaista sosiaaliturvaa Vakavaraisuus perustuu kuntien yhteisvastuuseen Valtiovarainministeriön, Finanssivalvonnan ja Valtiontalouden tarkastusviraston valvoma Valtuuskunnassa 26 jäsentä Kuntaliiton ehdotuksesta ja 4 jäsentä pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta, hallituksessa 9 jäsentä 19.5.2016 3
Avainluvut 31.12.2015 (1/2) KuEL palkkasumma KuEL maksutulo KuEL maksetut eläkkeet VaEL maksetut eläkkeet KiEL maksetut eläkkeet KelaL maksetut eläkkeet 16,8 mrd eur 5,0 mrd eur 4,6 mrd eur 4,4 mrd eur 180 milj. eur 93 milj. eur Henkilöasiakkaita 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) 522 000 Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) 172 000 Eläkkeensaajia (KuEL) 368 000 Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 272 000 19.5.2016 4
Avainluvut 31.12.2015 (2/2) Kunta-alan jäsenyhteisöt - kunnat ja kuntayhtymät - kunnalliset osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt 1 023 465 558 Valtion ja kirkon työnantajat 1 329 Eläke- ja etuuspäätökset Toimintakulut 67 701 kpl 81,5 milj.eur Kevan vakinainen henkilöstö 530 Sijoitusten arvo (31.12.2015) 44,2 mrd eur Sijoitusten tuotto (2015) 4,8 % Reaalituotto v. 1988-2015 - pääomapainotettu - pääomapainottamaton 4,0 % 5,3 % 19.5.2016 5
Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 44,2 Asiakkaiden määrä 2015 Keva 1 260 000 ** 41,3 Ilmarinen 885 000 Varma* 861 000 * Varman tilinpäätöskertomus 11.2.2016 ** Ilmarisen tilinpäätös 19.2.2016 35,8 Keva Varma * Ilmarinen ** Lähde, ETK 5 4 3 2 1 0 5 Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika ja hylkäysprosentit 2015 2015 KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Vanhuuseläke 23 22 24 23 46 Osa-aikaeläke 19 23 19 14 53 Perhe-eläke 10 9 22 8 21 Tk-eläke 38 39 42 34 63 Kuntoutuslupaukset 13 15 14 12 32 2015 KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Uusi tk-eläke 21,8 % 17,6 % 26,1 % 24,7 % 30,8 % 4,6 4,3 Keva Varma * Ilmarinen ** 19.5.2016 6
Kevan palveluilla ratkaisuja Koulutukset, valmennukset, seminaarit Konsultointi eläketurvan rahoituksessa 0 - Yhtiöittäminen - Eläkevastuiden jakautuminen - Vaikutukset henkilöstön eläketurvaan ASIAKAS Konsultointi työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa O - Työkyvyttömyyden kustannukset - Työurien tukeminen - Toimintamallit sujuvaan työhön (Aktiivinen tuki) - Työhyvinvoinnin johtaminen - Työterveyshuollon hyödyntäminen Sähköiset palvelut 19.5.2016 7
19.5.2016 8
Asiakaspäällikkö käytössäsi Jokaisella työnantaja-asiakkaalla on oma asiakaspäällikkönsä tukena toimii Kevan asiantuntijoista koottu asiakasryhmä Asiakaspäällikkö toimii yhteyshenkilönä kaikissa Kevan palveluita koskevissa asioissa ja vastaa asiakkuuden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta 19.5.2016 9
Asiakaspäälliköt alueittain Asiakaspäällikkö Jaana Kekäläinen Asiakkuuspäällikkö, yksikön vetäjä Marja-Leena Suhonen Tony Blomster Sari Huunonen Jorma Rautakoski Minna Rihtniemi Liisa Sillantaka Marja Nikama Jutta Jylhä Jorma Rautakoski Alue Espoo, Helsinki, Vantaa, HUS Valtion organisaatiot, kirkko, Kela Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Keski-Suomi Kaikki alueet: yhtiöittämiset ja ulkoistamiset 19.5.2016 10
Asiointipalvelut työnantajille - Asta-palvelut
Asta-palvelut Kirjautuminen Katso-tunnisteella Oman työnantajan Katso-pääkäyttäjä ylläpitää käyttövaltuuksia Käyttövaltuudet työtehtävien mukaan Keskeinen sisältö: Eläkemaksut-palvelu Tilastot Palvelussuhderekisteri Sähköinen eläkehakemus vrt. Omat eläketietosi palvelu 19.5.2016 12
19.5.2016 13
Asta-palveluiden käyttäjät Palvelut helpottavat työnantajien eläkkeisiin ja eläkemaksuihin liittyvää asiointia Astan käyttäjiä ovat: ylin johto, talous- ja henkilöstöjohto henkilöstö- ja työsuojeluasioista vastaavat palkanlaskijat ja palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteen hoitajat kirjanpitäjät ja maksuliikenteen hoitajat eläkeasiamiehet 19.5.2016 14
Tilastot-palvelu Omaa henkilöstöä ja sen eläkkeelle siirtymistä koskevia tilastoja Kaikilla Katso-rooleilla näkyy kaikki tilastot tilastoista on poistettu henkilön suoran tunnistamisen mahdollistavat tiedot esimerkiksi eläkelajikohtaiset eläketilastot julkaistaan tilastopalvelussamme vain niille työnantajille, joilla on vähintään 1000 vakuutettua jos eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä on vähemmän kuin 4, keski-ikää ei julkaista Tilastot Eläketilastot Vakuutettujen tilastot Eläköitymisennuste 19.5.2016 15
19.5.2016 16
Eläkemaksut-palvelu Eläkemaksut-palvelussa voi tarkastella eläkevakuutusmaksuihin liittyviä tietoja helpottaa eläkemaksulaskujen tarkistamista esimerkiksi palkkaperusteisen maksun osalta nähtävissä ennakkomaksun viite- ja eräpäivätiedot, lopullisen maksun määräytymiseen liittyviä palvelussuhderekisterilistauksia sekä oikaisulaskujen tietoja Työnantajakohtaiset tulosteet on ryhmitelty sivuilla eri eläkelakien (KuEL, KiEL ja VaEL) maksurakenteen mukaisesti Tulosteiden lukuohjeet ovat Eläkemaksut-palvelussa 19.5.2016 17
19.5.2016 18
Omat eläketietosi -palvelu www.keva.fi
Hoida eläkeasiasi sujuvasti verkossa: Omat eläketietosi -palvelu Käyttö helppoa, vaatii ainoastaan pankki-, siru- tai mobiilitunnisteen Eläkkeen hakeminen nopeaa ja vaivatonta Vanhuuseläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen laskurit käytettävissä toukokuussa Ajan tasalla pysyminen tilaamalla tekstiviestin saapuneista asiakirjoista 19.5.2016 20
19.5.2016 21
19.5.2016 22
Keva sosiaalisessa mediassa Facebook Keva Eläkeneuvoja www.facebook.com/kevaelakeneuvoja Twitter @Keva_fi LinkedIn www.linkedin.com/company/keva Kaari-blogi kevakaari.blogspot.fi/ 19.5.2016 23
KuEL-eläkemaksu Satu Ruuskanen erityisasiantuntija
KuEL:n eläkemaksun osat Palkkaperusteinen maksu Sisältää palkansaajan ja työnantajan osuudet Varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksu (varhe) Eläkemenoperusteinen eläkemaksu (Emeno) Euromääräinen lasku perustuu ennen vuotta 2005 karttuneisiin maksussa oleviin eläkkeisiin Maksua ei muodostu v. 2004 jälkeen KuEL:in piiriin tulleille työnantajille 19.5.2016 25
Palkkaperusteinen eläkemaksu Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkettä karttuu työntekijälle 18 ikävuodesta lähtien siihen asti kun hän täyttää 68 vuotta. Palkkaperusteista eläkemaksua maksetaan myös eläkkeellä tehdystä työstä 68-vuotiaaksi asti. Palkkaperusteiset eläkemaksut vuonna 2016: työnantajan palkkaperusteinen eläkemaksu 17,10 % (vuonna 2015 17,20 %) palkansaajan palkkaperusteinen eläkemaksu alle 53-vuotiailla 5,70 % 53 vuotta täyttäneillä 7,20 % Palkansaajan eläkemaksu peritään korotettuna 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lähtien. 19.5.2016 26
Eläkemenoperusteinen maksu Eläkemenoon suhteutettu maksu, jolla kohdennetaan eläkekustannuksia aiheuttamisperiaatteen mukaan Eläkemenoperusteisen maksun jakoperusteena käytetään sitä osuutta maksussa olevasta eläkkeestä, joka on karttunut ennen v. 2005 Jäsenyhteisöille ei aiheudu eläkemenoperusteista maksua vuoden 2004 jälkeen tehdystä työstä 1.1.2005 ja sen jälkeen perustetut jäsenyhteisöt eivät maksa lainkaan eläkemenoperusteista maksua Eläkemenoperusteista maksua peritään 880 miljoonaa euroa v. 2016 eli 66 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. 19.5.2016 27
Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Varhaiseläkemenoperusteista maksua peritään 152 miljoonaa euroa vuonna 2016 Työnantajan koko vaikuttaa varhe-maksun määrään Pienimmillä työnantajilla palkkasummaperusteinen osa, 0,90% vuonna 2016 Maksua aiheuttavat eläkkeet työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, [työttömyyseläke tai yksilöllinen varhaiseläke] eläkkeeseen liittyy tuleva aika Maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä 19.5.2016 28
Varhe-maksun määräytymisperuste ja työnantajan palkkasumma 2015 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Esimerkki keskisuuresta työnantajasta: 60 % KuELpalkkasumman perusteella Suuret yli 32,71 milj. euroa 40 % 30 % 20 % 10 % Pienet alle 2,04 milj. euroa 40 % jäsenyhteisön varhaiseläkkeestä maksetun eläkemenon perusteella palkkasummaperusteinen osa eläkemenoon perustuva osa * 0 % 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 * Eläkemenoon perustuva osa lasketaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella 19.5.2016 29
Varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe) Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa Työkyvyttömyyseläkkeelle (KuEL) tai alkaa saada kuntoutustukea (KuEL) eläkkeeseen liittyy tuleva aika Jos henkilö on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut usean kuntatyönantajan palveluksessa, varhe-maksu jaetaan näiden työnantajien kesken. (Ns. tuleva aika: Työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneet viisi kalenterivuotta) 19.5.2016 30
Varhe-maksun määräytyminen 2/2 Varhe-maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä Maksu aiheutuu, jos muuttuu täydeksi eläkkeeksi Varhe-maksua ei myöskään aiheudu omais- ja perhehoitajista, jotka eivät ole muussa kunnallisessa palvelusuhteessa työhallinnon työllistämisvaroilla työskentelevistä, joista Keva saa tiedon työ- ja elinkeinoministeriöstä 19.5.2016 31
Varhe-maksun maksaminen Kaikki alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kk eläkkeen alkamisesta laskettuna yksittäistä varhe-maksua maksetaan 36 kk, siis 3-4 vuoden aikana Yhdestä henkilöstä yksi 36 kk:n jakso Kuntoutumishyvitys, jos henkilö palaa kuntoutustuelta 36 kk:n jakson aikana 19.5.2016 32
Eläkemaksut Asta-palvelussa 19.5.2016 33
Eläkemaksut-palvelu Eläkevakuutusmaksuihin liittyviä tietoja Palkkaperusteinen maksu Viitekirjeet, palvelussuhderekisteriin ilmoitettujen ansioiden tarkistuslistat, lopullisten maksun määräytyminen Emeno- ja varhe-maksut (vain KuEL-työnantajille) Eläkemaksut-palvelu käytettävissä rooleilla: Kirjanpitäjän palvelut, taloussuunnittelusta vastaavan palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut_laaja Hieman eri tietosisältö eri rooleilla 19.5.2016 34
Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa Yhden vuoden maksuista julkaistaan Eläkemaksut-palvelussa useamman kerran tietoja Lokakuussa tulevaa vuotta koskeva ennuste, jota työnantaja voi käyttää budjetoinnin tukena Tammikuussa alkavan vuoden ennakkomaksut varhe ja emeno (tilitetään kuukausittain, kuten palkkaperusteinen maksukin) Syksyllä seurantalaskelmat koskien kuluvaa vuotta Tammikuussa edellisen vuoden tilinpäätösarvio Elokuussa edellisen vuoden lopullinen maksu 19.5.2016 35
Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa Mitä tietoja palvelusta löytyy? Maksun jakautuminen kustannuspaikoittain Yhteenveto eläkelajeittain Maksu henkilötasolla Kuntoutumishyvitykset henkilötasolla varhen osalta pientyönantajalla ei tietoja em. tarkkuustasolla 19.5.2016 36
Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa 19.5.2016 37
Varhe-maksujen arviointi varhelaskurilla www.keva.fi-sivuilla voi arvioida työkyvyttömyys-eläkkeestä suurtyönantajalle aiheutuvien varhe-maksujen yhteismäärää varhe-taulukon ja varhe-laskurin avulla Löytyy kohdasta www.keva.fi/tyonantajille > Eläkemaksut > Kunnallinen eläkelaki > Varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksu > Varhemaksujen arviointi Tarkemmat arviot työnantajan pyynnöstä: Pyyntö elakevakuutusmaksut@keva.fi Henkilön tiedot, alkamisajankohta 19.5.2016 38
Valtion ja kirkon eläkemaksut lyhyesti Roman Goebel aktuaaripäällikkö
Tämän esityksen pääkohdat Valtion eläkejärjestelmän vakuutettujen piiri Miten valtion eläkemaksut lasketaan? Miksi ja miten työkyvyttömyys vaikuttaa työnantajan maksuun? Kuinka VaEL-maksu peritään käytännössä? Valtion eläkemaksut 2016 Lyhyesti myös KiEL:n eläkemaksusta 19.5.2016 40
VaEL-järjestelmän erityispiirteet ja tunnusluvut Eläkevakuutettuja 31.12.2015 - Valtio (pl. sotilaat) - Sotilaat - Kuntien opettajat - Yliopistot - Muut yksityiset työnantajat Noin 138 000 77 000 10 000 25 000 22 000 4 000 Palkkasumma 2015 6,2 mrd. Eläkemaksut 2015 1,6 mrd. Eläkkeensaajia 31.12.2015 380 000 Eläkemeno 2015 4,4 mrd. Eläkevastuu 31.12.2015 95,7 mrd. 19.5.2016 41
VaEL-maksun yleiset laskentaperiaatteet VaEL-maksun yleisistä laskentaperiaatteista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (863/2012): Työnantajan eläkemaksu määrätään prosentteina palkkasummasta Eläkemaksun hoitokuluosan suuruuden vahvistaa valtiovarainministeriö Valtion eläkelain (VaEL 1295/2006) 135 mukaan työnantajan eläkemaksuprosentit vahvistaa valtiovarainministeriö kunnallisen eläkelaitoksen esityksestä 19.5.2016 42
Esimerkki: Työntekijän pysyvän työkyvyttömyyden kustannus työeläkejärjestelmälle Kustannusten Palkka TKV-ikä TKV-kerroin /kk 1 500 35 14,039 3 000 4 500 6 000 Karttuneen eläkkeen osuus 250 000 510 000 Tulevan ajan osuus 760 000 1 010 000 1 500 200 000 45 10,880 3 000 4 500 390 000 590 000 6 000 790 000 55 6,105 1 500 3 000 4 500 6 000 110 000 220 000 330 000 440 000 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 Esimerkiksi 55-vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Hänen palkkansa on 2 500 /kk. Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ovat 6,105 x 12 x 2 500 = 183 150. Oletukset: Työskentely alkaa 25-vuotiaana, palkka työuran keskimääräisellä tasolla, eläketapahtuma eläkkeen alkamista edeltävänä vuonna. Kustannuskerroin laskettu miesten ja naisten keskiarvona olettaen, että sijoituksille saadaan vuosittain tuotto, joka ylittää eläkkeiden indeksikorotukset 2,5 prosentilla. Elinajan piteneminen ja matalampi sijoitustuotto korottaa kustannusta ja vastakkainen kehitys laskee kustannusta. 19.5.2016 43
Työkyvyttömyysriskimaksun määräytyminen 1(2) Työkyvyttömyysriskimaksu määritetään maksuluokkamallilla Malli TyEL-yhtiöiltä soveltuvin osin Suurtyönantajat jaetaan maksuluokkiin työkyvyttömyysriskinsä mukaan laskemalla jokaiselle suurtyönantajalle riskisuhde Riskisuhde kuvaa työnantajan työkyvyttömyysriskiä suhteessa VaEL-järjestelmän keskimääräiseen työkyvyttömyysriskiin Työnantajan maksuluokka määräytyy kahden peräkkäisen vuoden toteutuneiden riskisuhteiden keskiarvona Keskiarvomenettely tasaa vuosittaisia vaihteluja 19.5.2016 44
Työkyvyttömyysriskimaksun määräytyminen Kunkin työnantajan maksuluokkamaksu saadaan kertomalla työkyvyttömyyseläkkeen taulukkomaksu (riskimaksutariffi) maksuluokkakertoimella Työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet 2(2) Kuntoutustuet (rahastoimattomat osat) rahoitetaan maksuperusteisesti kuntoutustukimaksulla, joka on kaikille työnantajille sama prosenttiosuus palkkasummasta 19.5.2016 45
VaEL-maksuluokat 2016 Maksuluokka Luokkakerroin (kahden vuoden riskisuhteen keskiarvo) Maksuluokka-kerroin Vuoden 2016 omavastuisten työnantajien keskimääräinen tkriskimaksu (% palkasta) 11 vähintään 4,00 4,50 2,45 % 10 3,00-3,99 3,50 1,46 % 9 2,00-2,99 2,50 1,59 % 8 1,50-1,99 1,75 1,16 % 7 1,20-1,49 1,35 0,79 % 6 0,80-1,19 1,00 0,66 % 5 0,60-0,79 0,70 0,57 % 4 0,40-0,59 0,50 0,37 % 3 0,20-0,39 0,30 0,46 % 2 0,10-0,19 0,15 0,29 % 1 alle 0,10 0,05 1,07 % 19.5.2016 46
VaEL-eläkemaksu käytännössä Jokaisella VaEL-työnantajalla on oma eläkemaksuprosentti. Lisäksi työnantaja tilittää työntekijän eläkemaksut. Eläkemaksut tilitetään kuukausittain VER:n tilille Kevan ilmoittamilla viitenumeroilla ja eräpäivillä. Työnantajille tiedotetaan seuraavan vuoden maksuista ennakkotieto (budjetointiohje) kesäkuussa vahvistettu eläkemaksu ja tilisiirtolomakkeet joulukuussa Eläkemaksukirjeessä kerrotaan lisäinformaationa myös työnantajan työkyvyttömyysriskimaksun maksuluokka. 19.5.2016 47
Laskentavirhe valtion vuosien 2013-2015 eläkemaksun laskennassa Kevassa havaittiin laskentavirhe valtion vuosien 2013-2015 eläkemaksun laskennassa Laskennassa työntekijän eläkemaksun vähennys eläkeoikeutta kartuttavista ansioista kumoutuu, kun karttunut eläkeoikeus suhteutetaan palkkasummaan, josta on myös vähennetty työntekijän eläkemaksu Valtion eläkemaksut ovat vuosina 2013-2015 olleet yhteensä noin 202 milj. euroa lain asettamaa vähimmäistasoa suuremmat Laskentavirhe on syntynyt vuonna 2012 toteutetun laskentaohjelmiston kokonaisuudistuksen yhteydessä ja jäi silloin laskenta-aineistossa tapahtuneiden merkittävien muutosten (mm. yliopistot) takia huomaamatta Valtion eläkemaksu laskee merkittävästi vuonna 2016, koska Virheen jatkuminen on estetty Valtion eläkemaksun kertymää vähennetään 68 milj. euroa vuonna 2016 (ja 67 milj. euroa vuosina 2017 ja 2018) 19.5.2016 48
Valtion eläkemaksu 2016 2015 Toteuma 2016 Toteuma-arvio Kokonaiseläkemaksu keskimäärin 26,36 % 24,08 % Vanhuuseläkeosa keskimäärin 21,37 % 19,66 % Perhe-eläkeosa keskimäärin 2,32 % 2,13 % Työkyvyttömyyseläkeosa keskimäärin 2,31 % 1,97 % Hoitokuluosa 0,36 % 0,33 % Työntekijän eläkemaksu keskimäärin 6,26 % 6,26 % Palkansaaja alle 53 vuotta 5,70 % 5,70 % Palkansaaja täyttänyt 53 vuotta 7,20 % 7,20 % Työnantajan eläkemaksu keskimäärin 20,10 % 17,82 % 19.5.2016 49
Valtion eläkemaksu 2016 sektoreittain 2015 Toteuma 2016 Toteuma-arvio Kokonaiseläkemaksu keskimäärin yhteensä 26,36 % 24,08 % Valtio 26,53 % 24,51 % Yliopistot 24,81 % 22,23 % Yksityiset 25,43 % 22,96 % Kunnat 27,35 % 24,62 % 19.5.2016 50
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkemaksu 2016
KiEL-eläkemaksu koostuu Palkkaperusteinen maksu vuonna 2016 seurakunnilta 24% kirkon keskusrahastolta ja kirkollisilta yhdistyksiltä 28 % työntekijältä 5,7 % tai 7,2 % Omavastuumaksua ei peritä vuonna 2016 Eläkemaksun ohella seurakunnat maksavat eläkerahastomaksua, joka vuonna 2016 on 4,0 % vuoden 2014 kirkollisverosta (tämän perii Kirkkohallitus) Kirkolliskokous päättää vuosittain kirkon eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvistä maksuista lukuun ottamatta työntekijän maksua, joka on sama kuin TyELjärjestelmässä 19.5.2016 52
Kysymyksiä valtion eläkemaksuista voi lähettää: aktuaaripäällikkö Roman Goebel roman.goebel@keva.fi tai matemaatikko Antti Soininen antti.soininen@keva.fi Kiitos! 19.5.2016 53
Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Markku Salomaa johtava asiantuntija
Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät eläkkeet vahvistaa eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä vähentää työeläkemaksujen nostopainetta Miksi eläkeuudistus tarvitaan? Pidempään töissä? Riittävätkö eläkerahat? 19.5.2016 55
Miten eläketurva muuttuu? muutoksia eläkeikiin vanhuuseläkeiän alaraja nousee 63 vuodesta ylöspäin ammatilliset eläkeiät nousevat uudet vaihtoehtoiset eläköitymistavat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke poistuvat eläkettä kertyy tasaisemmin koko työuralta eläkkeen kertyminen alkaa jo 17 ikävuodesta 1,5 % vuosittaisista työansioista palkansaajan eläkemaksua ei vähennetä eläkkeen laskennassa lykkäyskorotus, jos jatkaa pidempään 19.5.2016 56
Miten eläkeikä muuttuu?
Eläkeikä alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta säilyy v. 1954 ja sitä ennen syntyneillä vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee portaittain v. 1955 ja sen jälkeen syntyneillä julkisen alan henkilökohtaiset eläkeiät (63 65 v.) säilyvät ammatillisiin eläkeikiin korotuksia 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ala- ja yläikäraja vahvistetaan sinä vuonna kun henkilö täyttää 62 vuotta Eläkeuudistus ei vaikuta ennen vuotta 2017 eläkkeelle siirtyviin. 19.5.2016 58
Vanhuuseläkeikä nousee portaittain Syntymävuosi Vanhuuseläkkeen alaikäraja 1954 63 v 68 v 1955 63 v 3 kk 68 v 1956 63 v 6 kk 68 v 1957 63 v 9 kk 68 v 1958 64 v 69 v 1959 64 v 3 kk 69 v 1960 64 v 6 kk 69 v 1961 64 v 9 kk 69 v 1962-1964 65 v 70 v 1965- vahvistetaan myöhemmin Kertymisen yläikäraja vahvistetaan myöhemmin 19.5.2016 59
Tavoite-eläkeikä jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alaraja ja tätä myöhempi tavoite-eläkeikä esimerkiksi vuonna 1955 syntyneelle se tarkoittaa noin vuoden, 1965 syntyneelle noin kahden vuoden ja 1985 syntyneelle noin kolmen vuoden lisätyöskentelyä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen Esimerkki Liisa on syntynyt vuonna 1955, ennuste ikäluokan elinaikakertoimesta on 0,958. Tavoiteeläkeikä määritellään jokaiselle ikäluokalle. Liisalle on eläkeikään (63 vuotta 3 kuukautta) mennessä kertynyt eläkettä 1600,00 e/kk, joka elinaikakertoimella tarkistettuna on 1532,00 e/kk. Jatkamalla työskentelyä noin vuoden eteenpäin on Liisa voinut kerryttää takaisin alkuperäisen elinaikakertoimen aiheuttaman vähennyksen 68 euroa/kk. 19.5.2016 60
Henkilökohtainen eläkeikä säilyy ennen v. 1960 syntyneellä työntekijällä on henkilökohtainen eläkeikä, jos palvelussuhde on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu eläkeikään saakka jos jää eläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavutettuaan, eläke on kertynyt ajalta ennen 1995 parempitasoisena 19.5.2016 61
Ammatillinen eläkeikä Ammatillinen eläkeikä täyttyy nykysäännöin 2018 + 3 kk 2019 + 6 kk 2020 + 9 kk 2021 + 1 v 2022 + 1 v 3 kk 2023 + 1 v 6 kk 2024 + 1 v 9 kk 2025 ja sen jälkeen + 2 v Ammatillinen eläkeikä nousee Ammatillinen eläkeikä voi kuitenkin nousta enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään. 19.5.2016 62
Eläkeuudistuksen muut muutokset
Muutokset eläkkeen kertymisessä 1,5 % vuosiansioista 17 ikävuodesta kertymisen yläikärajaan 63-vuotiaan 4,5 % kertymä poistuu eläkettä laskettaessa työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista lykkäyskorotus jos vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin alimmassa vanhuuseläkeiässä, eläkettä korotetaan 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamista lykätään korotettu kertymä 1,7 % vuodessa ikävälillä 53 62 v. vuoden 2025 loppuun saakka Lykkäyskorotus +0,4 % kuukaudessa 19.5.2016 64
Nykyinen osa-aikaeläke osa-aikaeläkkeelle voi jäädä vuonna 1955 tai sitä ennen syntynyt siten, että se alkaa viimeistään 1.1.2017 alaikäraja 61 vuotta osa-aikatyössä on ansiorajat, joita ei saa ylittää eikä alittaa myönnetyt osa-aikaeläkkeet jatkuvat entisellään ja niiden maksamisen edellytykset säilyvät ennallaan osa-aikaeläkkeen rinnalla tehtävästä työstä kertyy eläkettä 1.1.2017 lukien 1,7/1,5 % vuodessa Myönnetyt osaaikaeläkkeet säilyvät ennallaan. 19.5.2016 65
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ikäraja aluksi 61 vuotta, vuodesta 2025 lähtien 62 vuotta myönnetään aikaisintaan 1.2.2017 lukien ei ansio- eikä työaikarajoituksia maksuun 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä varhennusvähennys 0,4 % varhennuskuukautta kohti varhennusaika lasketaan kunkin ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä mikäli osittainen varhennettu vanhuuseläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää, julkisen alan vanhoihin parempiin kertymiin tehdään vähennys ajalta ennen vuotta 1995 (2,2 % vuodessa 1,8 %) 19.5.2016 66
Työuraeläke alaikäraja on 63 vuotta aikaisintaan 1.2.2018 edellyttää 38 vuoden työuraa, joka on tehty rasittavassa ja kuluttavassa työssä Työuraeläke voi olla pienempi kuin työkyvyttömyyseläke. työkyvyn arviointi työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt mahdollisuus jatkaa työssä on pysyvästi heikentynyt työ jatkuu tai sen päättymisestä on enintään vuosi 19.5.2016 67
Työntekijän eläkemaksut eläkettä laskettaessa työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista v. 2017 alkaen 53 62-vuotiailla korotettu eläkemaksu vuoteen 2025 saakka työntekijän eläkemaksu 2016 18 52-vuotiaat 5,70 % 53 68-vuotiaat 7,20 % 19.5.2016 68
Työuraa tukemassa jatkossakin ammatillinen kuntoutus osatyökyvyttömyyseläke kuntoutustuki työkyvyttömyyseläke v. 2017 lähtien työkyvyttömyyseläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeiksi alimmassa vanhuuseläkeiässä 19.5.2016 69
Yhteenveto eläkkeen määrään jatkossa vaikuttavista asioista työuran ansiot v. 2017 lukien 17 ikävuodesta alkaen kertymisprosentit palkattomilta ajoilta kertyvä eläke indeksitarkistukset elinaikakerroin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen käyttäminen eläkkeelle jäännin myöhentäminen lykkäyskorotus ja tavoite-eläkeikä eläkkeen rinnalla kertyvä uusi eläke Näistä on tarkempaa tietoa osoitteessa www.keva.fi/ elakeuudistus 19.5.2016 70
Mistä lisää tietoa?
Hoida eläkeasiasi sujuvasti verkossa: Omat eläketietosi -palvelu käyttö helppoa, vaatii ainoastaan pankki-, siru- tai mobiilitunnisteen voit hakea eläkettä vaivattomasti ja nopeasti vanhuuseläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen laskurit käytettävissä toukokuussa pysyt helposti ajan tasalla tilaamalla tekstiviestin saapuneista asiakirjoista 19.5.2016 72
Ota yhteyttä eläkeasioissa! Omat eläketietosi palvelu joka päivä klo 6 24 www.keva.fi/elaketietosi Keva Eläkeneuvoja Facebookissa arkisin klo 8 16 www.facebook.com/kevaelakeneuvoja Eläkeneuvonta avoinna arkisin klo 8 16 suomenkielinen palvelulinja puh. 020 614 2837 ruotsinkielinen palvelulinja puh. 020 614 2868 19.5.2016 73
Kaari Työurapalvelut työhyvinvoinnin edistämiseksi Susanna Gardemeister työelämäasiantuntija
Työurien tukeminen on Kevan strateginen tavoite Kevan perustehtävä Huolehtia vakuutettujen eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta Työurien tukemisen tavoitteet Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli Turvata eläkkeiden rahoitus Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyyseläkkeelle Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut 75 19.5.2016 75
Eläkejärjestelmä ja työhyvinvointi Eläkejärjestelmällä on aikaisemmin hoidettu työvoimapolitiikkaa. Eläkejärjestelmän kautta mahdollisuus aikaiseen työnjättöön: alhaiset eläkeiät, joustavat eläkemuodot. Viime aikaisissa eläkeuudistuksissa varhaisen eläkkeellesiirtymisen mahdollisuuksia on johdonmukaisesti tiukennettu. Kiristyvä eläkepolitiikka on osaltaan korostanut työhyvinvoinnin merkitystä: ilman työhyvinvointia ei ole pitkiä työuria. 19.5.2016 76
Millainen työhyvinvointijohtaminen on yhteiskunnallisesti merkittävää? Lisää työn sujuvuutta ja tätä kautta työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Parantaa organisaatioiden valmiuksia johtaa työhyvinvointia ja työkykyä. Ennaltaehkäisy Työkykyprosessit Seuranta, arviointi ja suunnitelmallinen parantaminen työhyvinvoinnin ja työkyvyn alueella. Vähentää työkyvyttömyyttä ja sitä kautta kustannuksia: Sairauspoissaolot Työtapaturmat Työkyvyttömyyseläkkeet. 19.5.2016 77
Työhyvinvointijohtamisen ongelmat taloudellisessa mielessä STM:n tekemien laskelmien mukaan tekemättömän työn kustannukset Suomessa ovat vuositasolla noin 25 mrd euroa. Työkyvyttömyyyden aiheuttamat menot kunnille ovat noin 2,2 mrd euroa vuodessa. Kunta-alan työkyvyttömyysmenot ovat noin 440 miljoonaa euroa. Suurissa kaupungeissa menot kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. 19.5.2016 78
Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-alan organisaatioissa Työkyvyttömyyseläkekustannukset Lähde: Kevan Kaari-laskuri Sairauspoissaolokustannukset Työtapaturmakustannukset 19.5.2016 79
Työkyvyttömyyden aiheuttamien välittömien kustannusten jakautuminen suurissa kaupungeissa, %. Sairauspoissaolokustannukset 25 Työterveyshuollon kustannukset 6 7 61 Työtapaturmavakuutusmaksut Työkyvyttömyyseläkemaksut 19.5.2016 80
Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan 7 26 29 24 67 47 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv 19.5.2016 81
Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)* Välittömät kustannukset: Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. Työterveyshuoltokustannukset Välilliset kustannukset: Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta, 2009 Tapaturmamaksut Työkyvyttömyysmaksut 19.5.2016 83
19.5.2016 84
Työhyvinvointi on monella tasolla Yksilölle Työhyvinvointi on yksiköllinen kokemus: kokemus mielekkyydestä ja merkityksestä, turvallisuudesta ja terveydestä Työyhteisölle Työhyvinvointi elää ihmisten välisissä suhteissa. Työnantajalle Työhyvinvointi on - osa ennakoivaa henkilöstöjohtamista ja riskienhallintaa - kilpailutekijä & johdon strateginen valinta: minkälaista työhyvinvointia halutaan tavoitella? mikä on työhyvinvoinnin merkitys perustehtävässä ja onnistuneessa asiakastyössä? minkälaista työantajamainetta halutaan rakentaa? Asiakkaalle Toiminnalle Työntekijöiden ja organisaation työhyvinvointi välittyy hyvänä palveluna, erinomaisena kokemuksena. Työhyvinvointi on useiden toimijoiden välistä yhteistyötä saman päämäärän puolesta. Eläkejärjestelmälle Työhyvinvoinnin avulla vaikutetaan työn tuottavuuteen, tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun. Työn sujuvuus vähentää työkyvyttömyyttä ja siitä syntyviä kustannuksia. 19.5.2016 85
Työkyky ei ole pelkästään (työ)terveyttä Käsitteenä työkyky on monimutkainen, tilanne- ja kulttuurisidonnainen käsite. Sen ymmärtämiseksi, parantamiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan myös muita kuin terveydenhuollon toimenpiteitä. (Ropponen/Keva 2015, Seuri & Suominen 2010, Ilmarinen ym. 2006 ja 2003, Goud ym. 2006). Työkyky kuvastaa ihmisen toimintakykyä työympäristössä. Se kertoo mitä työntekijä tarvitsee suoriutuakseen työssä & työelämässä: Riittävää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Työtehtävien osaamista ja hallitsemista. Lisäksi työkykyyn vaikuttavat Koulutus, ikä sekä henkilökohtaisen elämän tilanteet ja motivaatio. Työn ominaisuudet, työyhteisö ja johtaminen. Yhteiskunnan arvot ja vaatimukset Kyky ansaita ansiotuloja Ihmisen voimavarat Ihmisen toimintakyky työympäristössä TYÖKYKY Työn ominaisuudet ovat tasapainossa 19.5.2016 86
Hyvä työkyky, hyvät työnteon edellytykset ja hyvä työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttavat työssä onnistumiseen ja hyviin tuloksiin. Lopputuloksena on tyytyväinen asiakas. työ ja työolot Selitysosuus 33% yksilön henkilökohtaisia voimavaroja Selitysosuus 14% Selitysosuus 13% Selitysosuus 39% Juhani Ilmarisen Työkykytalo; Keva 19.5.2016 87
Työhyvinvoinnin merkityksestä ollaan yksimielisiä, sillä. Työkyvyn- ja työhyvinvoinnin strategisella johtamisella voidaan Vaikuttaa työn mielekkyyteen ja sujumiseen sekä asiakkaan saaman palvelun laatuun. Tukea työkykyä työuran eri vaiheissa. Vaikuttaa työkyvyttömyyskustannuksiin ja työnteon laatuun. Työ joustaa Ihmiset voivat hyvin Hyvässä & tuloksellisessa työpaikassa Auttaa työntekijöitä tiedostamaan työkyvyn alenemisen tai sen menettämisen seuraukset esim. toimeentulossa. Omaan työhön voi vaikuttaa Työilmapiiri on myönteinen Esimiestyö on oikeuden mukaista Vahvistaa ennakoivaa henkilöstöjohtamista ja tukea työterveysyhteistyötä ja aktiivisen tuen toimintatapaa. STM:n raportti 2015:5 Inhimillinen pääoma Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? 19.5.2016 88
Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa? Työhyvinvointijohtamisen kulmakivet Strateginen tavoitteenasettelu Roolit ja vastuut Mittarit Seuranta, johtopäätökset, ratkaisut 19.5.2016 89
Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa? Henkilöstövoimanäkökulma on selkeästi kirjattu organisaation strategiaan ja toiminnan ja talouden suunnitteluun Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää. Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla on määritelty ja ovat selkeitä. Toimintamallit ovat olemassa ja hiottuja. Muutostavoitteet, mittarit, seuranta ja arviointi on kuvattu Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan tuloksellisuutta, työn sujuvuutta ja työhyvinvointia. 19.5.2016 90
Strategisuus Seuranta ja arviointi Aktiivinen tuki Rakentaminen Perusrakenne Hyvän työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen piirteitä Johtamisen tavoitteet näkyvät strategiassa, toimialajohto ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen, työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on tavoitteellista. Tavoitteet on kirjattu muutostavoitteina ja niiden onnistumisen arvioinnille on selkeät mittarit. Arvioinnin tueksi esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat HR-järjestelmistä raportteja. Esimiehillä on hälytysjärjestelmä sairauspoissaolojen seurantaan. Organisaatio on rakentanut käyttöönsä aktiivisen tuen toimintamallin ja sen yhtenäistä käyttöä arvioidaan säännöllisesti Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana. Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa. Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät. Koulutus Esimiehet ja työntekijät on koulutettu aktiivisen tuen toimintatapaan 19.5.2016 91
Strateginen työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen = henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky osana palvelutoiminnan ja talouden tasapainottamista PALVELUT Palvelutuotannon vaihtoehdot ja taloudelliset raamit Palvelujen tuottamiseen sopiva henkilöresurssi Työhyvinvointi, työkyky TALOUS Henkilöstöresursseihin kohdistuvat kulut ja panostukset HENKILÖS TÖ 19.5.2016 92
Työhyvinvointijohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa Työssä jatkamisen tukeminen strategisena kysymyksenä: suunnan valinta, päätökset tavoitteista, resursoinnista ja seurannasta Kuntastrategia Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Poliittinen johto Ammattijohto - Ylin johto - Talous ja rahoitus - Henkilöstöjohto - Toimialajohto - Luottamusmiehet Valmistelee linjaukset strategiselle tasolle sekä ja vastaa toimeenpanosta ja käytäntöjen kehittämisestä osana henkilöstöjohtamista. Luo edellytyksiä henkilöstön osallistumiselle Vastuu työn sujumisesta ja työnteon edellytyksistä huolehtiminen omassa yksikössä. Esimiehet Innovointi toiminnan kehittämiseksi Työyhteisöt & työntekijät Työterveys Kehittää työkykyä tukevia toimintatapoja yhteistyössä asiakkaan kanssa. Raportoi sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista jne. Työyhteisön toimivuudesta huolehtiminen. Omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen 19.5.2016 93
Mitä toimenpiteitä kuntaorganisaatioissa seurataan ja ennakoidaan säännöllisesti? % (Pekkarinen & Pekka, Keva 2015) 0 20 40 60 80 100 Työntekijöiden siirtymistä eri eläkelajeille 5 vuoden aikana 81 Kehityskeskustelujen tavoitteiden ja toimien toteutumista 80 Työhyvinvointia tai työkykyä kyselyjen avulla 77 Organisaation osaamistarpeita 71 Henkilöstöraportti perustuen esim. kunta-alan suosituksiin 68 Henkilöstön osaamista 61 Kunta- ja palvelurakenteen muutoksia ja henkilöstövaikutuksia 59 Työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia 53 Työhyvinvointi- tai työkykyriskejä muutostilanteissa 51 säännöllisesti (esimerkiksi vuosittain) 19.5.2016 94
Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta (Pekkarinen & Pekka, Keva 2015) Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Säännöllinen seuranta 98 1 Lukumääräinen tavoite 56 43 1 Kustannusten seuranta 78 21 1 Syiden tunnistaminen 91 8 1 Suunnitelma vähentämiseksi 57 41 2 Työtapaturmat Työtapaturmat Säännöllinen seuranta 95 41 Lukumääräinen tavoite 40 58 2 Kustannusten seuranta 67 30 1 Syiden tunnistaminen 81 15 4 Suunnitelma ehkäisemiseksi 61 34 5 Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Säännöllinen seuranta 64 30 6 Lukumääräinen tavoite 15 79 6 Varhe-maksun seuranta 79 17 4 Syiden selvittäminen 64 28 8 Suunnitelma ehkäisemiseksi 19.5.2016 32 60 8 95 kyllä ei en osaa sanoa
Tietoa on, mutta Kunnissa kerättävää tietoa työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työkyvyttömyyden kustannuksista ei aina osata muuttaa tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Poliittisilla päättäjillä on harvoin käytössään mittareita työhyvinvoinnin seurantaan. Työkyvyn aktiivinen tuki edellyttää toimivaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, mutta toimintatapaa kehitetään silti usein itsenäisesti. Myös esimiesten kouluttamisesta on huolehdittava. Lähtökohdat työterveysyhteistyölle ovat kunta-alalla hyvät. Työterveyshuollon painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseviin toimiin. Kunnissa kaivataan myös asiantuntijatukea ja tietoa työkykyjohtamisen tueksi ja muutostilanteissa. 19.5.2016 96
Kevan Kaari- työurapalvelut työnantajaorganisaatioille Työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisen tuki Ammatillisen kuntoutuksen prosessit Konsultointipalvelu Tilannekartoitus Aktiivinen tuki Työterveysyhteistyö Verkkopalvelut Työkalut Menetelmät Tuki Tieto Tilaisuudet Uudistettu Keva-päivä Kaari-foorumit ja Kaaritapaamiset, webinaarit Tutkimusseminaarit Erityispalvelut Kaarityöhyvinvointikysely Kaari-laskuri Tystra-valmennus Hankkeet (2016) EKJ-koulutusohjelma (KT, Kuntaliitto, FCG ja Keva) Helsinki-pilotti Tutkimukset Julkisen sektorin työhyvinvointi Strateginen työkyky, työhyvinvointi ja työterveys Kuntajohtajien työhyvinvointi Kevan toimintaympäristö Erityistutkimukset 19.5.2016 97
Lähtökohtanamme konsultatiivinen kumppanuusyhteistyö Tehdään yhdessä asiakkaan ja Kevan asiantuntijan kanssa Yhteinen arviointi Palvelupyyntö / -tarjoius Asiakkaan yhteydenotto Kevaan tai Kevan asiakkaaseen Palvelutarpeen täsmentäminen* Kartoitetaan asiakkaan kanssa lähtötilanne Kevan konsultoivan tuen avulla Sovittua kehittämistyötä Palvelusuunnitelma Täsmennetään palvelutarve ja laaditaan suunnitelma Kevan asiantuntijoiden kanssa 19.5.2016 98 *Joihinkin palveluihin on hakumenettely
Kehittämistoiminnan kehä 1.TILANNE/MITEN ASIAT OVAT? tiedon koonti mm. henkilöstön tilasta ja riskeistä, taloudesta, toiminnasta tiedon analyysi suhteessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin, riskien tunnistaminen johtopäätökset mitä tiedot kertovat ja merkitsevät suhteessa nykyhetken ja tulevaisuuden toiminnallisiin tavoitteisiin 2. TAVOITE / MITEN ASIOIDEN TULISI OLLA? Missä asioissa tavoitellaan muutosta ja millaista? Miten muutos kuvataan konkreetteina tunnuslukuina tai laadullisena muutoksena? Millä mittareilla muutosta mitataan, todennetaan? T P 1b. TILANNE/MITEN ASIAT OVAT NYT? Seurannan ja arvioinnin johtopäätökset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja suhteessa toimintaympäristöön. 3. TOIMINTA/MITÄ TEHDÄÄN? Miten toimimme tavoiteltujen muutosten aikaansaamiseksi? millä toimin halutut tulokset saadaan ajoiksi? millä tavoin, millä mittareilla prosessin toimivuutta ja käyttöä arvioidaan ja seurataan? (sov. P. Liukkonen 2006 ) 19.5.2016 99 H P= palvelut H= henkilöstö T= talous
Seuraa Kaarta Kaari-uutiskirjeen avulla pysyt ajan tasalla työssä jatkamisen ajankohtaisista asioista tapahtumista koulutuksista. Kaari-uutiskirjeen voit tilata osoitteesta kevapalvelu@keva.fi 19.5.2016 100
Ota yhteyttä Kaari-työurapalvelut www.keva.fi > Työurien tukeminen Pauli Forma, työelämäpalvelujen johtaja Satu Ijäs, työelämäpalvelujen koordinaattori Taina Tuomi, tiimipäällikkö, kehittämistiimi etunimi.sukunimi@keva.fi 19.5.2016 101
Kaari-työurapalvelut verkossa Konsultointipalvelut Kaari-työhyvinvointikysely, työhyvinvointijohtaminen, työkyvyttömyyskustannukset, aktiivinen tuki, työterveysyhteistyö, ammatillisen kuntoutuksen prosessit Työvälineet aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointi, työhyvinvointikysely, esimiehen opas muutokseen Tietoa ja koulutusta tutkimukset, Työhyvinvointia strategisesti valmennus, Kaari-työpajat ja verkostotapaamiset, Kaari-uutiskirje, Kaari-blogi, Kaari-foorumi LinkedIn:ssa Lue lisää osoitteessa www.keva.fi/kaari 19.5.2016 102
Ammatillinen kuntoutus kannattaa Sirpa Reijonen kuntoutuspalvelupäällikkö
Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että osatyökykyinen työntekijä voi jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteistaan huolimatta Vakiintuneen työhistorian omaavat hakevat ammatillista kuntoutusta työeläkelaitoksestaan, julkisen sektorin työntekijät Kevasta Olennaista, että työntekijä, esimies ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä. 19.5.2016 104
Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kenelle? alle 63-vuotias työkyvyttömyyseläkkeen uhka ansioita edeltävältä 5 vuodelta yhteensä vähintään 34 508,16 ammatillinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista Korvataan työkokeiluja koulutusta elinkeinotukea kuntoutussuunnitelman laadintaan tarvittavia palveluja taustalla ei ole työtapaturmaa, liikennevahinkoa tai ammattitautia 19.5.2016 105
Ammatillinen kuntoutus kannattaa Ennenaikainen eläköityminen maksaa Yhteiskunnalle menetettynä työpanoksena Työnantajalle varhe-maksuina ja vaihtuvuuskustannuksina Työntekijälle heikompana toimeentulona Ammatillisesta kuntoutuksesta ei aiheudu työnantajalle erillisiä kustannuksia Työntekijän toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana varsin hyvä Neljä viidestä Kevan kuntoutuksen asiakkaasta palaa työelämään, kaikilla ammatillisen kuntoutuksen asiakkailla on kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeen uhka 19.5.2016 106
Ammatillinen kuntoutus saattaa koskea ketä tahansa jossain vaiheessa työuraa Tilastotietoja vuodelta 2015 Hakijoiden keski-ikä 46,7 vuotta Naisia 82,5% hakijoista Yleisimmät asiakasryhmät: lähi- ja perushoitajat sairaanhoitajat lastenhoitajat Yleisin ikäryhmä 55-59 vuotiaat, yli 60-vuotiaita asiakkaitakin lähes 300 Yleisimmät terveydelliset rajoitteet tuki- ja liikuntaelinsairaudet mielenterveydelliset syyt 19.5.2016 107
Onnistumisedellytyksiä Aktiivisen tuen toimintatapa juurrutettu, roolit ja vastuut selkeät Toimitaan oikea-aikaisesti Esimies tuntee aktiivisen tuen toimintatavan ja toimii sen mukaisesti Työterveysyhteistyö toimivaa Toimintatavat selvät esimerkiksi pitkittyvien sairauspoissaolojen suhteen Työntekijällä itsellään merkittävä rooli ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa Uskallusta hypätä tuntemattomaan Halua ammattitaidon kehittämiseen ja työuran jatkamiseen Työnantajalla näkemys tulevista kehityssuunnista/- tarpeista 19.5.2016 108
Oikeat toimet oikeaan aikaan - Mitä toimia missäkin vaiheessa? Korvaava työ Kelan osasairauspäiväraha Ammatillinen kuntoutus Osatk-eläke Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkykyriski kasvaa Viikkoja Kuukausi-pari Työkyvyttömyys jatkunut vuoden Onhan varhaisen tuen keskustelu käyty? Onko työjärjestelyjä mietitty? Onko työajan lyhennys riittävä toimi vai pitääkö työnkuvaa muuttaa? 19.5.2016 109
Pitkittyvät sairauspoissaolot - tarkistuslista 90 300 päivän välille Käydäänkö 30-60-90 lausunnon laatimisen yhteydessä aina työterveysneuvottelu työhön paluun mahdollisuuksista? Jos 90pv kohdalla ei synny konkreettista työhön paluun suunnitelmaa: - miten varmistutaan siitä, ettei yhteys työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä katkea? Onko suunnitelma yhteydenpidosta tehty? Miten työterveyshuolto koordinoi hoitoa erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen suuntaan ja miten tästä siirtyy tieto (salassapito huomioiden) työpaikalle? Milloin ja kuka kutsuu koolle seuraavan työterveysneuvottelun ratkaisun löytämiseksi? Miten työpaikalla pystytään hyödyntämään osatyökykyisten työpanos? Onko selvitetty: Työpaikan omat joustot ja työterveyshuollon kanssa sovittavat korvaavan työn käytännöt ja osasairauspoissaolon hyödyntäminen Eläkelaitosyhteistyö osatyökykyisen työntekijän työpanoksen hyödyntämiseksi: ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, uudelleenkoulutus) sekä osakuntoutustukija osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut Ennen 300pv täyttymistä työterveysneuvottelu ja työnantajan lausunto lääkärin B- lausunnon liitteeksi eläkelaitokselle, mikäli päädytään hakemaan eläkettä määräaikaisesti tai toistaiseksi. 19.5.2016 110
30-60-90 - kuntoutusselvittely
30-60-90 -kuntoutusselvittely Kaari-laskurin kautta on havaittu, että työnantajilla haasteita pitkittyvien sairauspoissaolojen hallinnassa Keva tarjonnut 1.1.2015 lukien suurimmille kuntatyönantajille ns. 30-60-90 kuntoutusselvittelyä, jonka tarkoituksena on löytää ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttävät asiakkaat jo hyvissä ajoin ennen sairauspäivärahakauden pitkittymistä Käytännössä: 90 päivän kohdalla tehtävä B-lausunto lähetetään Kelan lisäksi Kevaan. Kevan kuntoutusasiantuntija selvittää kriteerien täyttymisen ja ohjaa asiakas ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa. 19.5.2016 112
Ammatillinen kuntoutus ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeisiin nähden - lakimuutos 1.1.2015 Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle annetaan päätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen suoraan, jos ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät Tämä kuitenkin usein liian myöhäinen vaihe Motivaatio ammatilliseen kuntoutuksen ja työhön paluuseen yleensä laskee merkittävästi sairausloman pitkittyessä 19.5.2016 113
Työkyvyttömyyseläkehakemukseen johtava prosessi
Työkyvyttömyyseläkehakemukseen johtava prosessi Lyhytaikaiset sairauspoissaolot: Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden (30 päivän sääntö) Kela selvittää kuntoutustarpeen, kun sv-päivärahaa on maksettu 60 päivää Työnantajan on haettava Kelalta sv-päivärahaa maksamansa palkan korvaamiseksi viimeistään 2 kuukauden sisällä työkyvyttömyyden alkamisesta (60 päivän sääntö) 19.5.2016 115
Pitkittyvät sairauspoissaolot: Kela edellyttää sv-päivärahan maksamisen jatkumiseksi työterveyshuollon lausunnon, kun sv-päivärahaa on maksettu 90 päivää. Lausunnossa on otettava kantaa jäljellä olevaan työkykyyn ja työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssä (90 päivän sääntö) 150 sv-päivärahapäivän jälkeen Kela ohjaa tarvittaessa hakemaan eläkettä, mikäli työkyvyttömyys tulisi jatkumaan yli 300 päivää 19.5.2016 116
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen Pitkät sairauspoissaolot (yli vuoden): Kelan sairauspäivärahakausi (max. 300 päivää) edeltää yleensä täyttä työkyvyttömyyseläkettä Eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että työkyvyttömyys jatkuu tai sen arvioidaan jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan Eläkettä haetaan työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeella Osatyökyvyttömyyseläkkeestä mahdollisuus hakea ennakkopäätös (voimassa 9 kk) 19.5.2016 117
Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat Osakuntoutustuki (määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke) Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) Täysi työkyvyttömyyseläke 19.5.2016 118
Eläkehakemuksen liitteet Hakemuksen liitteenä on oltava B-lääkärinlausunto/-lausunnot, joista käy ilmi vuoden yhdenjaksoinen työkyvyttömyysaika Työterveyslääkärin lausunto on suositeltava Mukaan voi liittää myös muita lääketieteellisiä selvityksiä, jotka selventävät hakijan työkykyä 19.5.2016 119
Työnantajan lausunto työntekijän työtehtävistä ja työssä suoriutumisesta Sairauspoissaolot Työnantajan mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä Valmis lomake mm. Kevan nettisivuilla Muistiot mahdollisista työkykyneuvotteluista työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken Hyvä olla kirjattuna ne työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet, joita työpaikalla on tehty 19.5.2016 120
Kiitos osallistumisestasi! 19.5.2016 121