NORDSJÖN KARTANO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (SUPPEA)

NORDSJÖN KARTANO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (SUPPEA) ARKKITEHTITOIMISTO LEHTO PELTONEN VALKAMA OY 31.05.2016

Sisällys Taitto: Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy/Karoliina Periäinen Kuvat, ellei toisin mainita: Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy Muiden kuvalähteiden lyhenteet: Helsingin kaupunginmuseon arkisto HKMA Helsingin kaupunginarkisto HKA Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto HRVA Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskuksen arkisto HTA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto KSV Kansallisarkisto KA Museoviraston arkisto MVA Vantaan museon arkisto VMA -- Perustiedot 5 Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkistosta löytyvät rakennusluvat 5 Nordsjön kartano 7 Ratsutilasta kartanoksi 7 Oy Saseka Ab:n omistuksesta esikaupunkiliitosalueeksi 9 Nordsjön kartanorakennus 11 Waldemar Aspelinin laajennus- ja muutossuunnitelmat vuodelta 1897 12 Kivikellari 17 Oy Saseka Ab:n ja Oy Tuen aika 1937-1978 17 Kriisipalvelu ry:n päihdehuollon terapia- ja ruokailutilakäytössä 1984-1997 21 Lasten päiväkodiksi vuonna 1997 21 Yhteenveto säilyneisyydestä ja arvio 25 Lähteet 34 Viitteet 34

Perustiedot Osoite: Itäremarinkuja 14 Rakennustunnus: 54-54163-1 Omistaja: Helsingin kaupunki Arvioitu valmistumisaika: 1800-l, 1897 arkkitehti Waldemar Aspelin laajennus Rakennuksen kerrosala: n. 400 kem2 Suunnittelija: 1897 arkkitehti Waldemar Aspelin laajennus Käyttötarkoitus: alkuperäinen käyttötarkoitus kartanon päärakennus Kaavatilanne: Asemakaava nro 11110, saanut lainvoiman 7.11.2003 Suojelutilanne: sr-1. Suojeltava rakennus. rakennus on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa ja tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä korjattava rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Tilaaja: Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto, Tilakeskus Selvityksen tekijä: Arkkitehti Karoliina Periäinen /Arkkitehtitoimisto LPV Oy Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan arkistosta löytyvät rakennusluvat 54-2810-C-87 vahvistettu 18.12.1987 411. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Lupaa haettiin autiona olleen rakennuksen kunnostamiselle Kriisipalvelu RY:n ryhmäterapian toimipisteeksi (toimisto ja ryhmätyötiloja, perhemäinen keittiö ja ruokasali, talonmiehen asunto). Entinen kylpyhuone sisustettiin sauna- ja pesuhuonetiloiksi ja 2.kerroksen aulasta erotettiin WC-tila. 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Rakennus kunnostettiin entiseen käyttöönsä Kriisipalvelu ry:n toimitiloiksi. Lupaa haettiin vaurioituneen alapohjan rakenteelliselle muutokselle sen uudelleen rakentamiseksi. 54-2536-C-97 vahvistettu 25.9.1997 560. Rakennuttajapalvelu Laavi Oy/ rakennusmestari Pertti Laavi. Pääosin kaksikerroksisen kartanorakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros muutetaan tilapäisesti lasten päiväkodiksi. Toisesta kerroksesta rakennettu kaksi uutta uloskäytävää, joista toinen kokonaan rakennusrungon ulkopuolelle. Liikkumisestejärjestelyt otettu huomioon rakentamalla le-wc ja sisäänkäynti. Kolmannen kerroksen tornihuone erotettu muista tiloista ja käyttö päiväkotitilojen yhteydessä estetty. Rakennus muutettu paloa hidastavasta paloa pidättävään luokkaan. Päiväkodin piha-alue aidattu. Nordsjön kartano 14 5

6 Nordsjön kartano14 KA Lalin, Erik 1768. Geometrisk Charta ofver Norsiö Rusthålds Åker och Äng Viereinen sivu: KA Senaatinkartta

Nordsjön kartano Ratsutilasta kartanoksi Ensimmäinen karttamerkintä tästä Helsingin merkittävimpien kartanoympäristöjen joukkoon kuuluvasta kartanosta on vuodelta 1540. 1 Kartano sijaitsee Vuosaaressa, Helsingin itäosassa, Itäreimarintiestä erkanevan Itäreimarinkujan varrella. Kartanon ohi sen itäpuolella on kulkenut historialliselta Porvoon maantieltä Kalvikiin johtava vanha kylätie, jolta erkani suora puukujanne kartanolle vielä 1800-luvulla ns. Senaatinkartanon laatimisen aikaan. 2 Nordsjön kartano on entinen Henriksbergin eli Backmansin ratsutila. Kantatilaan liitettiin kaksi taloa 1600-luvun puolivälissä. Näiden lisäksi kartanoon liitettiin kahdessa vaiheessa, ensin 1870-luvulla ja myöhemmin 1910-luvulla Postlarsin ratsutila sekä 1880-luvulla Skatan perintötila. 1500-1600-luvulla tilan omisti Henrikssonin suku, 1600-1700-luvun luvun taitteessa Backmanien suku. Backmans-nimen tila sai tilan omistaneen Helsingin pitäjän kappalaisen Karsten Backmanin mukaan, jonka samannimiseltä jälkeläiseltä tila siirtyi perinnönjaon ja lunastussopimusten seurauksena samaan sukuun alenevassa polvessa kuuluneelle Henrik Forsiukselle vuonna 1744. Vuonna 1723 oli annettu asetus kruununtilojen ja augmenttien eli kartanoiden aputilojen perinnöksi ostosta. Tämä vauhditti talonpoikaistilojen ja ratsutilojen siirtymistä säätyläisten omistukseen. Nordsjön kartanon omistajat vaihtuivat useasti, eivätkä omistajat ilmeisesti asuneet kartanolla, vaan Helsingissä. 1800-luvun alkuun tultaessa kartanoa hallitsi tunnetuksi mainittu helsinkiläinen kauppias Mathias Enning puolisonsa Sophia Sederhomin kanssa aina Venäjän vallan alkuun vuoteen 1809 saakka. Myös 1800-luvulla kartano vaihtoi useamman kerran omistajaa, joukossa mm. majuri Karl Fredrik Hagelstam sekä ylikomissaari Anders Johan Chydenius perillisineen. Nordsjön kartano 14 7

KA Wiberg, Håkan 1936. Karta över alla ägor tili lägenhetema Henriksberg RNo 1:65, Post lars RNo 2:39, Marielund RNo 2:41 och Skata RNo 4:43 alla i Nordsjö by av Helsinge kommun och Nylands Viereinen sivu: HKA Munkkiniemen ja Haagan asemakaava. Eliel Saarinen 1915. 8 Nordsjön kartano14

Kartanon laajentamisen aikoihin 1800-1900-luvun taitteessa se oli Janssonin suvun hallussa ja ennen Oy Saseka Ab:lle Oy Tuelle myyntiä kauppaneuvos Robert Emanuel Mattsonin perilliset olivat omistajia. 3 Kartanotalous oli tuohon aikaan miltei omavaraista ja elintarvikkeita tuotettiin myös torille myytäväksi pääkaupungin tarpeisiin. Vuosaaren kartanossa oli 1900-luvun alkupuolella runsaasti työntekijöitä, kaikkiaan 70-80 henkeä, joista puolet lapsia. Navetassa oli satakunta lehmää, tallissa useita kymmeniä työhevosia. 4 Oy Saseka Ab:n omistuksesta esikaupunkiliitosalueeksi Tiheiden omistajanvaihdostensa vuoksi kartano ei koskaan ollut aivan tyypillinen sukutila. Lopullisesti tämä vaihe päättyi, kun kartano siirtyi vuonna 1937 Lohjan Kalkkitehdas Osakeyhtiön toimitusjohtajan Petter Forsströmin perustaman tiili- ja kevytbetonitehdas Oy Saseka Ab:n omistukseen. Nordsjön kylässä asui vuonna 1930 207 ihmistä.5 Kylän maakirjataloihin kuuluvan Nordsjön kartanon (myös Backmans, Henriksberg) kylätontti N:o 1 oli pinta-alaltaan v. 1778 päättyneen isojaon mukaan 371 ha, liitosalueselvitystä tehtäessä Henriksbergin kantatilan nimellä kulkevan Nordsjön kartanon kiinteistö 162 oli kooltaan 331ha. Siitä, kuten muistakin alueen tiloista oli näistä on erotettu kesähuvilatontteja. 6 Uuden Porvoon maantien rakentaminen oli liittänyt Nordsjön kylän entistä tiiviimmin pääkaupungin vaikutuspiiriin, ja synnytti 1920-30-luvuilla ajatuksia esikaupunkiasutuksen muodostamiselle kylän alueille. Nordsjön kartanon omistajat harkitsivat liitosalueselvityksen laatimisen aikaan 1936 mahdollisuutta ryhtyä osittamaan maitaan kaupunkilaisasutusta varten. Osasyynä saattoi olla, että Nordsjön kylän verotulot pienivät huomattavasti vuonna 1930, mikä liitosalueselvityksen mukaan johtui kylän suurimman veronmaksajan taloudellisessa asemassa aiheutuneesta muutoksesta. Kartano oli kuolinpesän hallussa ja tarvitsi rahaa 7 Selvityksessä kannettiin huolta järjestämättömän esikaupunkiasutuksen synnyn ehkäisemisestä ja todettiin, että ehkäisyyn kyettäisiin tehokkaimmin silloin, kun alue kuuluisi kaupunkiin. 8 Selvitysmies esittikin lausunnossaan, että Nordsjön kylän alue yhdessä Mellunkylän ja Västersundomin alueen kassa liitettäisiin Helsingin kaupunkiin. 9 Esikaupunkien liittäminen Helsinkiin kuitenkin lykkääntyi, muiden liitosalueiden osalta toisen maailmansodan jälkeiseen vuoteen 1946 sekä Vuosaaren osalta vuoteen 1966. Kartanon tulevaisuus ratkaistiin siksi toisin 1930-luvun puolivälissä. Mattsonin perikunta myi kartanon Oy Saseka Ab:lle ja Tuki OYlle. Kartanolla oli tuossa vaiheessa maata 657ha. Kartanon mailla sijaitsi suuria hiekkavaroja, minkä vuoksi paikka oli edullinen höyrykarkaistua Siporexkevytbetonin valmistusta varten rakennettavalle tehtaalle. Maanviljelyksen harjoittaminen jatkui kuitenkin kartanolla, jonka toimintaa valvoi Sasekan palkkaamana paroni Fabian Wrede. Saseka yhdistyi Lohjan Kalkkitehdas Oy:n vuonna 1961. Siporexin tuotanto loppui Vuosaaren tehtailla vuonna 1978 kokonaan, vuosina 1976-81 tehtailla valmistettiin Lohjan Solifer-asuntovaunuja. Kartanorakennuksen toiminta maatilan päärakennuksena lakkasi kartanon maiden Helsinkiin liittämisen yhteydessä vuonna 1966. Tämän jälkeen kartano toimi ilmeisesti Sasekan tehtaiden työväen asuinrakennuksena aina tehtaan toiminnan loppumiseen saakka 1970-luvulle. 10 Nordsjön kartano 14 9

10 Nordsjön kartano14 MVA Nordsjön kartanorakennus 1930-luvulla Suomen kartanot ja suurtilat teosta varten kuvattuna

Nordsjön kartanorakennus Nordsjön kartanon päärakennuksesta ei ole ollut saatavilla vuonna 1989 laadittuja piirustuksia vanhempaa piirustusaineistoa. Vähäisen, mutta tärkeimmän lähdeaineiston muodostaa Eino Jutikkalan ja Gabriel Nikanderin teos Suomen kartanot ja maatilat vuodelta 1939, jota varten myös Nordsjön kartanosta otettiin muutamia valokuvia. Näistä valokuvista yhdessä on nähtävissä rakennuksen ulkoinen hahmo 1930-luvun muodossaan. 11 Kartanon entistävässä peruskorjausta varten Kirsti Kasnio ja Merja Härö arkkitehdit Ky laati vuosina 1987 ja 1992 pääpiirustussarjan sekä joitain työpiirustuksia. Näissä piirustuksissa myös rakenteita on selvitetty. Kantava runko on hirrestä, osittain vaakaan salvottuna, osittain myös pystyhirsirakenteena. Välipohjat ovat puuta. 12 Ala- ja välipohjarakenteissa on paikoin käytetty myös ratakiskoja. Peruskorjauksen yhteydessä perustuksia korjattiin vuonna 1992 ja niistä on saatavilla rakennekuva sekä leikkauspiirustuksia samalta vuodelta. 13 Kartanon päärakennuksen rakennusvuotta ei tiedetä, mutta Kartanot ja maatilat teoksessa esitetään, että kartanon vanhin säilynyt osa, teoksen kuvauksen mukaan eteläpäähän liittyvä siipirakennus, olisi 1800-luvun alkupuolelta. Tuolloin rakennus oli Jutikkalan mukaan pohjamuodoltaan viisihuonetyyppinen keskeissalirakennus. 14 Vanhimmaksi mainitun eteläisen siipirakennuksen kivijalka on nykyisin ulkopuolelta lautamuottipintainen betonikivijalka. Alustilaan ei ollut pääsyä selvitystä tehtäessä. Vuoden 1992 lupaan liittyvästä rakennepiirustuksessa näyttäisi kuitenkin, että kivijalan betonointi saattaa olla myöhempi korjaus ja rakennuksen alla on myös vanhempia perustuksia. Tätä tukee myös kuntokartoituksen tekijän arvio. 15 Lisäksi nykyisen siipirakennuksen päätyhuoneen seinät ovat järeää hirttä ja näkyvissä olevat hirsisten kattopalkkien reunassa on koristeura. Kartta-aineistossa vuodelta 1768 Nordsjön kartanon pihapiiri on neliömäinen ja kolmelta sivulta rakennusten rajaama. Läntisin, pohjois-eteläsuunnassa oleva rakennus on kuvattu satulakattoiseksi, kapeahkoksi pitkänomaiseksi ja vaikuttaa päärakennukselta. 16 Olisiko mahdollista, että tämä mittasuhteiltaan nykyistä Nordsjön kartanon eteläisintä siipeä, kartanon pääosan päätyhuoneet mukaan lukien, vastaava rakennus olisi tuo kartanon vanhin osa, ja rakennettu jo 1700-luvun puolella? VMA Nordsjön kartano 1960-luvulla Nordsjön kartano 14 11

Kartanorakennuksen pääosan rakennusvuotta ei sen sijaan teoksessa tiedetä. Sen kivijalka on epäsäännöllisistä kivistä muurattu, mikä antaa olettaa sen olevan vanhempi kuin ensimmäinen tiedossa oleva rakennusvaihe, eli vuoden 1897 perusteellinen korjaus ja laajennustyö, joka tehtiin arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelmien pohjalta. 17 Aspelinin suunnitelmien mukaiset laajennusosat on perustettu säännöllisenmuotoisille luonnonkiviharkoille. Näitä ovat torni, sisääntulokuisti, sisääntulokuistin vastakkaisella puolella pihan puolella oleva kaareva erkkeri, päärungon lounaispäädyn matalampi laajennusosa sekä eteläisen siipiosan sisääntulokuisti. Waldemar Aspelinin laajennus- ja muutossuunnitelmat vuodelta 1897 Lounaispäädyn huone. Alhaalla vasemmalla lounaispäädyn huoneen kattopalkkeja, oikealla hirsiseinää Rakennus sai siten nykyisen perusmuotonsa vuoden 1897 muutostöiden seurauksena. Laajennuksen suunnitttelija, arkkitehti Waldemar Aspelin syntyi 1854 Kosken ruukkikylässä nykyisen Salon alueella. Hänen isänsä toimi Fiskarsin ruukin johtajana. Ennen opintojensa aloittamista Aspelin toimi harjoittelijana Theodor Höijerin toimistossa viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen hän opiskeli ensin Ruotsissa, j Boråsin Teknillisessä opistossa, minkä jälkeen siirtyi kolmeksi vuodeksi Polyteknilliseen opistoon, mistä valmistui arkkitehdiksi vuonna 1886. Opiskeluaikanaan Aspelin työskenteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöströmin sekä professori Gustaf Nyströmin toimistoissa Helsingissä. Vuonna 1887 hän perusti oman vuoteen1889 toimineen arkkitehtitoimistonsa Haminaan. Tänä lyhyehkönä aikana Aspelin suunnitteli useita merkkikohteita Haminaan ja muualle maahan. Vuonna 1889 Aspelin siirsi toimistonsa Helsinkiin, kunnes perusti vuonna 1894 yhteisen toimiston arkkitehti Carl Ricardo Björnbergin kanssa. Arkkitehtuurissaan Aspelin suosi uusrenessanssin muotokieltä niin puutaloarkkitehtuurissaan kuin monumentaalisemmissa kaupunkikivitaloissaankin. Helsingissä Aspelinin muita suunnitelmia on nähtävissä esimerkiksi Bulevardilla (12 ja 14). Asuinrakennusten lisäksi Aspelin suunnitteli pankkeja sekä Haminaan, Viipuriin ja Kasarmintorin laidalle Helsinkiin. Pursimiehen kadun loppupäässä sijaitseva Oy Fazer Ab:lle suunniteltu makeistehdas, niin kutsuttu Mestaritalo, on esimerkkki Aspelinin teollisuusarkkitehtuurista. Rakennusta on kuitenkin muutettu ja laajennettu myöhemmin useaan otteeseen. 18 Aspelinin suunnitelmien toteutuneen vaiheen asu on luoteis- ja koillissivujen osalta jossain määrin nähtävissä Suomen kartanot ja suurtilat - teosta varten otetussa valokuvassa vuodelta 1936. Rakennus on U:n muotoinen, pääosa on kaksikerroksinen, satulakattoinen ja siinä on keskellä poikkipääty. Poikkipäädyn alla on sisääntulokuisti jonka päällä on parveke. Koillispäädyssä on ilmeisesti ollut patio. Tälle sivulle rakennettiin myös kolmikerroksinen torni, jonka katto vielä vuonna 1936 oli nykyistä korkeampi ja jyrkempi. Kaakkoista sisäpihajulkisivua eikä lounaisjulkisivua ei näy vuoden 1936 kuvassa. Uudemmissa, 1960-luvun valokuvissa näkyy niiden Sasekan aikainen ja nykyistä pääpiirteissään vastaava tilanne. Kivijalasta voi päätellä, että nykyinen hahmo vastaa Aspelininin suunnittelemaa, muutokset koskevat tornin madaltamisen lisäksi julkisivun pintakäsittelyä sekä ainakin osaa ikkunoista. 19 Rakennuksessa oli rivipeltikatto 12 Nordsjön kartano14

jalkarännein. Tyyliltään Aspelinin suunnitelmat edustivat vuoden 1936 kuvan ja nykyisin nähtävillä olevan kartanorakennuksen perusteella 1800-luvun huvilatyyliä. Rakennus oli yhdistelmä porvarishuviloille ominaista epäsymmetristä, vapaata sommittelua ja perinteisempää klassistista kartanoarkkitehtuuria. Tämä oli tietenkin jo rakennuksen kartanohistorian vuoksi selvää, mutta vastaava tyylillinen yhdisteleminen oli ominaista 1800-luvun varhaisemmalla huvilaarkkitehtuurille myös muutoin. Yksityiskohdiltaan Aspelinin suunnitelmat olivat ajalle ominaisesti nikkarityylisiä. Ulkovuorauksessa ja ikkunoiden vuorilaidoissa on runsaasti yksityiskohtia. Toisen kerroksen ikkunoiden kolmiomaiset yläosat, kolmijakoinen, keskeltä korkeampi ikkunasommitelma ja ensimmäisen kerroksen ikkunoiden jyhkeät vuorilaudat hammastettuine korniiseineen yhdistelivät uusgotiikkaa ja uusrenessanssia. Rakennuksen vuorilaudoitus oli jäsennöity pystypontti, vaakapontti, pystypontti-jaolla ja erotettu toisistaan vaakalistoin. Räystäiden kannakkeet olivat sahatut koristeelliseen muotoon. Alkuperäinen ikkunajako on vaikea valokuvasta erottaa, mutta nykyisin jäljellä olevista ikkunoista ne, joiden yläosa on vinoin, ristikkäisin välipienoin jaettu kärjellään oleviin ruutuihin saattaa hyvin olla Aspelinin suunnitelmien mukainen. Sisätilat muodostuivat kartanon keskellä olevasta kaksikerroksisesta pääosasta, koilliskakkoisnurkkaan sijoitetusta tornisiivestä sekä eteläisimmästä yksikerroksisesta siipiosasta rakennuksen lounais-luoteisnurkassa. Sisäänkäynti tapahtui keskiosan keskellä sijaitsevan rakennuksen rungosta erkanevan kuistin kautta. Eteisen nurkassa sijaitsi kakluuni, joka yhä on jäljellä samoin kuin kolme muuta kakluunia ensimmäisen kerroksen entisessä salissa sekä tornin ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tornin kolmannessa kerroksessa on myös mahdollisesti ollut tulisija, mutta mikäli sellainen on ollut, sitä ei enää ole jäljellä. Eteisen vasemmalla, lounaisella seinällä on nykyisin porras, joka vaikuttaa kartanon eteistilaan hieman ahtaasti sijoitetulta ja mieleen tulee, että se on saatettu rakentaa Aspelinin suunnitelmien jälkeenkin. Toisaalta käsijohteet ovat koristeellisesti sahatut ja ahdasta vaikutelmaa voi luoda L:n muotoisen portaikon jälkimmäisen sivun nykyinen levykotelointi. Eteistilan takana oli erkkerillinen halli, josta nykyisin ainakin on uloskäynti rakennuksen lounaispuolen sisäpihalle. Eteisestä vasemmalla, rakennuksen koillispäädyssä sijaitsi koko rakennuksen levyinen huone, todennäköisesti kartanon sali. Sen pitkän, eteisen puoleisen seinän keskellä on koristeellinen, valkoisia sileitä kaakeleja sekä alaosan reunojen hermipilareissa ja yläfrontonlistoissa punavihersävysiä. Kakluunia vastapäätä oli sijoitettu pariovi, jolta oli käynti salin edessä, rakennuksen kaakkoissivulla sijaitsevalle patiolle. patio on purettu, mutta pariovet ovat edelleen jäljellä, peilioviksi muutettuina. Ovien molemmin puolin oli ikkuna, samoin salin päätyseinällä. Salin lounaispään takana sijaitsi tornin ensimmäinen kerros. Sen luoteisseinältä on erotettu kapea tila, jossa nykyisin on portaikko tornin toiseen kerrokseen. Portaikko on rakennettu vuoden 1997 suunnitelmien perusteella kun rakennus muutettiin päiväkodiksi. Koska myös yläpuolella Nordsjön kartano 14 13

Tämä sivu: Sali, viereinen sivu vasemmalla erkkeri, oikealla eteisen kakluuni vastaavassa tilassa on portaikko tornin toisen ja kolmannen kerroksen välillä on mahdollista, että portaikko on sijannut Aspelinin suunnitelmissa myös ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä tässä, sittemmin purettu ja nykyinen portaikko on siten rakennettu vanhalle paikalleen. Eteishallista oikealla, rakennuksen lounaispäädyssä on nykyisin kaksi huonetta, Perustuksia koskevan rakennekuvan perusteella näyttää siltä, että näin on voinut olla myös Aspeleinin suunnitelmissa. Eteläisin, lounais-luoteiskulmassa sijaitseva siipiosa muodostuu kahdesta rakennuksen levyisestä huoneesta, joissa molemmissa on ollut tulisija. Näistä keskimmäinen, nykyinen keittiö, on mahdollisesti ollut Suomen suurtilat ja kartanot-teoksessa mainittu ensimmäisen, vanhimman rakennusvaiheen keskeissali. Rakennuksen päädyssä oleva huone on toiminut talonmiehen asuntona sekä myöhemmin keittiön emännän toimistona. Suomen kartanot ja suurtilat teoksessa mainitaan, että rakennuksen toinen kerros olisi ollut vielä 1930-luvulla korkeaa ullakkotilaa. Sisäänkäynnin yläpuolisen parvekkeen vuoksi voisi kuitenkin olettaa, että ainakin rakennuksen keskiosa oli jo tuolloin otettu asuinkäyttöön.20 Kakluunista tai sen puretusta paikasta päätellen, asuinkäytössä olivat tornin toinen ja kolmas kerros. 14 Nordsjön kartano14

Nordsjön kartano 14 15

16 Nordsjön kartano14 Ylhäällä vasemmalla ensimmäisen kerroksen tornihuoneen kakluuni Alhaalla vasemmalla toisen kerroksen tornihuoneen kakluuni

HKMA J. Peltonen 24.7.1970 (sivun kuvat) Kivikellari Rakennuksen pohjoispuolella sijaitsee neliömäinen kivikellari. Kivikellari vaikuttaa kivityönsä perusteella vuden 1897 rakennusvaiheessa rakennetulta. Kellaria on käytetty ilmeisesti jäiden säilyttämiseen. Alapohja on maavarainen. Rakennukseen on kolme ovea ja sen kattoa on mahdollisesti muutettu. Oy Saseka Ab:n ja Oy Tuen aika 1937-1978 Rakennuksen Sasekan aikaisista muutoksista ei ole ollut lähdemateriaalia käytettävissä, lukuun ottamatta muutamaa ulkovalokuvaa, sekä vuosina 1987 ja 1992 tilojen kriisikeskukselle käyttöä varten laadituista suunnitelmista ilmeneviä tietoja. Ulkoarkkitehtuuri koki valokuvista päätelleen selviä muutoksia. Tornia madallettiin 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä otetuista valokuvista käy myös ilmi, että julkisivujen koristeellisuutta karsittiin mm. toisen kerroksen yläikkunat suorakaiteen muotoiseksi muuttamalla sekä koristeelliset vuorilaudat poistamalla. Rakennuksen julkisivut myös rapattiin sementtirappauksella. Sisätiloihin on varmasti vaikuttanut rakennuksen siirtyminen Sasekan tehtaan työväen asunnoiksi kartanon toiminnan lakattua vuonna 1966 kun Vuosaaren alueet liitettiin helsinkiin. Nordsjön kartano 14 17

Julkisivu koilliseen 1992. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Julkisivu kaakkoon 1992. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. 18 Nordsjön kartano14

Julkisivu lounaaseen 1992. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Julkisivu luoteeseen 1992. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Nordsjön kartano 14 19

20 Nordsjön kartano14 Pohjapiirrokset 1992. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky.

Työväen asuntoina rakennus toimi siten vuosien 1966-78 välisenä aikana, minkä jälkeen se jäi tyhjilleen. Kriisipalvelu ry:n päihdehuollon terapia- ja ruokailutilakäytössä 1984-1997 Nordsjön kartanon koko pihapiirin vuokralaiseksi tuli Kriisipalvelu ry:n päihdehuoltoyksikkö. Rakennuksen kunnostamista varten haettiin lupa Kirsti Kasnio ja Merja Härö Arkkitehdit Ky suunnitelmiin perustuen vuonna 1987 ja työt suoritettiin vuoteen 1989 mennessä. Rakennuksen julkisivut jäivät tässä vaiheessa lupapiirustusten mukaan pääasiassa siihen tilaan missä ne olivat Sasekan aikana olleet. Lounaisjulkisivulle, sisäpihalle rakennettiin uusi ulkoporras. Sisätilojen osalta rakennukseen sijoitettiin talonmiehen asunto eteläisimmän siipirakennuksen lounaispäähän, sen viereen keittiö, kartanon luoteispäätyyn ruokailuhuone sekä ryhmähuone. Erkkerihuone ja sali toimivat myös ryhmähuoneina, ensimmäisen kerroksen tornihuone toimistona. Toimiston yläpuolinen huone tornissa oli ryhmähuone, entisen parvekkeen edessä oleva huone toimisto ja luoteispäätyyn oli sijoitettu henkilökunnan tilat ja sosiaalitilat. Tornin kolmas kerros oli käyttämättömänä ullakkona. Siellä näyttää piirustusten mukaan sijainneen kuitenkin kaakeliuuni, joka sittemmin on ilmeisesti purettu. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole. Rakennuksen peruskorjaukselle haettiin lupaa uudelleen samojen arkkitehtien suunnitelmin vuonna 1992. Tällöin korjattiin ja vahvistettiin alapohjaa ja julkisivuja. Ilmanvaihtoa parannettiin sijoittamalla katolle huippuimureita. Julkisivut oli suunnitelmien mukaan tarkoitus palauttaa Aspelinin aikaiseen asuun. Näin tapahtui osittain, piirustusten mukaan vuorilaudoitus oli tarkoitus säilyttää rappauksen poiston jälkeen, mutta näyttäisi, että sitä on uusittu. Ikkunoiden vuorilaudoituksia, parvekkeita ja patiota ei toteutettu luvan mukaisten suunnitelmien mukaisiksi. Ikkunat jäivät Sasekan aikaisiksi, näistä osa ulkoikkunoista saattaa olla vuodelta 1897. Lasten päiväkodiksi vuonna 1997 Nordsjön kartano muutettiin lasten päiväkotikäyttöön vuonna 1997. Tällöin rakennettiin kaksi uutta hätäpoistumistietä. Toinen rakennuksen luoteisjulkisivulle, rakennusrungon ulkopuolelle alapuolisen katon päällä kulkevana kevyenä teräsrakenteisena siltana ja siltä ala johtavana niinikään teräsrakenteisena kierreportaana. Toinen sijoitettiin vastaavalle paikalle ensimmäisen ja toisen kerroksen välissä kuin toisesta kolmanteen johtava olemassa oleva porras. Tässä paikassa on mahdollisesti sijainnut porras jo aiemminkin, mutta se ehkä purettiin jossain vaiheessa. Eteisestä toiseen kerrokseen johtavan portaan paloturvallisuutta parannettiin rakentamalla portaalle levyseinä ja ovi. Kolmannen kerroksen tornihuoneen käyttö eristettiin lupa-asiakirjojen mukaan muusta rakennuksesta ja sen käyttö estettiin. Esteettömyyttä ja keittiön huoltoa puolestaan parannettiin rakentamalla luiska keittiösisäänkäyntiin. Päärakennuksen tuulikaapista tehtiin kuraeteinen kaakeloimalla pinnat ja sijoittamalla sinne kuivauskaappeja. Nordsjön kartano 14 21

22 Nordsjön kartano14

Nordsjön kartano 14 23

24 Nordsjön kartano14

Yhteenveto säilyneisyydestä ja arvio matalampi aj loivempi. Sisätiloissa huonejako saattaa monien tilojen osalta vastata Aspelinin suunnitelmia. Varmuutta piirustusaineiston puuttuessa tästä ei ole. Rakennuksen neljä säilynyttä kaakeliuunia ovat ilmeisesti tämän kolmannen rakennusvaiheen ajalta. Sisätiloissa on säilynyt peiliovia, jotka ovat joko tästä rakennusvaiheesta tai mahdollisesti varhaisempia. Säilyneistä ulkoikkunoista poiketen sisäikkunat sen sijaan on miltei kaikkialla vaihdettu uusiksi jaottomiksi ikkunoiksi, vaikka tyypiltään edelleen edustavat sisään-ulos aukeavaa tyyppiä. Rakennuksen pintamateriaalit ovat pääsoin uusia, seiniä on levytetty ja sisäkattoina on uusia akustoivia materiaaleja. Lautalattia on kuitenkin jätetty monissa tiloissa näkyviin, jalkalistat ovat vanhoja, mutteivät välttämättä 1897 korjausten aikaisia. Nordsjön kartano on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas. Kartanorakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-1.kartano ympäristöineen on mainittu Helsingin arvokkaimpien kartanoympäristöjen joukkoon kuuluvaksi. Kartano on rakentunut ilmeisesti kolmessa eri vaiheessa ja sitä on kolmannen varsinaisen vaiheen jälkeen muutettu yksityiskohdiltaan joiltain osin. Ensimmäinen vaihe oli ilmeisesti nykyisen rakennuksen eteläisimmän siiven muodostaman rakennuksen rakentaminen mahdollisesti 1800-luvun alussa. Tuosta vaiheesta on jäljellä rakennuksen siiven lounaispääty, jonka tilajako saattaa olla alkuperäisen mukainen. Päädyssä olevassa huoneessa on näkyvillä paljasta hirsiseinää ja myös näkyvillä olevat kattopalkit vaikuttavat vanhoilta. Siitä seuraavana sijaitseva huone on muutettu keittiötilaksi. Toisessa rakennusvaiheessa tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana 1800-luvulla rakennettiin kartanon pääasiallinen rakennusosa, kaksikerroksinen suorakaiteen muotoinen luodekaakko suuntainen rakennus. Sen hirsirunko, kivijalka, mahdollisesti kattomuoto poikkipäätyineen sekä ehkä tilajako vastaa edelleen tuota rakennusvaihetta. rakennuksessa on myös useita korkeita ja matalampia peiliovia, jotka saattavat olla jo tästä rakennusvaiheesta peräisin. Kolmannessa rakennusvaiheessa kartanoa laajennettiin ja korjattiin arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelmien mukaisesti. Rakennus sai kolmikerroksisen suippohattuisen tornin, uuden sisäänkäyntikuistin parvekkeineen, puolipyöreän erkkerin sekä toisen erkkerin rakennuksen luoteispäätyyn. Rakennus oli aikakauden huvilatyylejä edustava, julkisivujen yksityiskohdat uusrenessanssia ja nikkarityyliä. rakennuksen hahmo ja julkisivujen ikkunajako on tästä vaiheesta peräisin. Rakennuksen kivijalassa tämä vaihe näkyy harkon muotoon työstettyinä kivinä. Tornin kattoa on madallettu, julkisivujen yksityiskohtia muutettu ensin yksinkertaistamalla osaa ikkunoista ja poistamalla koristeelliset ikkunoiden vuorilaudoitukset sekä rappaamalla. Myöhemmin 1990-luvun alun korjauksissa rakennusta on palautettu kohden Aspelinin aikaista ulkoasua, mutta osittain parvekkeen tai parvekkeiden, patioiden ja joidenkin ulkoikkunoiden sekä ikkunoiden vuorilautojen osalta työ jäi toteutumatta. Tornin katto on edelleen alkuperäistä Nordsjön kartano 14 25

Säilyneisyys julkisivu kaakkoon KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

Säilyneisyys julkisivu koilliseen KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

Säilyneisyys julkisivu lounaaseen KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

Säilyneisyys julkisivu luoteeseen KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

15 12 8 11 10 9 14 KU KU KU 13 6 5 4 2 3 7 1 Säilyneisyys ja arvokkaat tilat 1. kerros KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

7,/$7 $592/82..$ $ NDNOXXQLQ RPDDYDW WLODMDROWDDQ VlLO\QHHW WLODW 7,/$7 $592/82..$ % 7LODMDROWDDQ PDKGROOLVHVWL VlLO\QHHW WLODW 5$.(11869$,+( /8981 $/.8 5$.(11869$,+( / 8XVL :& WLOD SlLYlNRGLNVL PXXWWDPLVHQ \KWH\GHVVl 18 5$.(11869$,+( :$/'(0$5 $63(/,1 9lOLVHLQlPX XWRNVLD YXRQQD ZF WLORLVWD KO NXQQDQ VRVLDDOLWLOD /8981 88'(7 6(,1b7 -$ 5$.(17((7 385(787 5$.(17((7.8 25 +820 6b,/<1(,6<<77b.26.(9$7 7,('27 3(586789$7 1,8..2,+,1 /b+7(,6,,1 3bb$6,$66$ 7(2.6((1 -XWLNNDOD (LQR 1LNDQGHU *DEULHO WRLP 6XRPHQ NDUWDQRW MD VXXUWLODW +HOVLQNL KU 24 5$.(11869$,+(.$$.(/,881, 23 19 20 22 8XVL KlWlSRLVWXPLVWLH SDUYHNH MD SRUUDV SlLYlNRGLNVL PXXWWDPLVHQ \KWH\GHVVl 21 6LVllQWXORNXLVWLQ SllOOl ROOXW SDUYHNH 8/$..2 2//87.b<77b0b7g17b.25.($$ 8//$..27,/$$ -87,..$/$1 -$ 1,.$1'(5,1 08.$$1 /898//$ Säilyneisyys ja arvokkaat tilat 2. kerros KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

Säilyneisyys ja arvokkaat tilat 3. kerros KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

Leikkaus ja rakenteet KAAVIO, EI MITTAKAAVASSA Kaavion pohjakuva lupakuva 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky. Tämän heteken tilanne ei täysin vastaa lupakuvaa

Viitteet 1 HKMA. Lausuntopyyntö 27.9.1995. Itäreimarintie, Vuosaaren kartano, Asuinrakennuksen purkaminen. Minna Aarnio, tutkija, Helsingin kaupunginmuseo. 2 Harvia 1936, s.12. 3 Jutikkala, Nikander 1939 s.391-392; Lipponen 2009; Harvia 1936, s.6; Kailari 2006, s.64-71.. 4 Kailari 2006, s.66. 5 Harvia 1936, s.7. 6 Harvia 1936, s.6. 7 Harvia 1936, s.8. 8 Harvia 1936, s.14-15 9 Harvia 1940, s.14 10 Honkanen, Eero 2016, Kailari 2006, s.66. 11 Jutikkala, Nikander 1939 s.391-392 12 Valkeapää 2015, s. 10 13 HRVA 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky, 54-1981-C-92 vahvistettu 21.8.1992 335. Kirsti Kasnio Merjä Härö Arkkitehdit Ky 14 HKMA Lausuntopyyntö 478/isn 20.5.1982. Vuosaaren kartanon rakennukset. Marja-Liisa Lampio, museonjohtaja, Leena Arkio, museoamaunuenssi, Helsingin kaupunginmuseo. 15 Valkeapää 2015, s. 8. 16 KA Lalin, Erik 1768. Geometrisk Charta ofver Norsiö Rusthålds Åker och Äng. 17 HKMA Lauusuntopyyntö 478/isn 20.5.1982. Vuosaaren kartanon rakennukset. Marja-Liisa Lampio, museonjohtaja, Leena Arkio, museoamaunuenssi, Helsingin kaupunginmuseo. 18 http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16442134 19 Jutikkala, Nikander 1939 s.391-392 20 Jutikkala, Nikander 1939 s.391-392 Lähteet Arkistot HKA Helsingin kaupunginarkisto Ia: Kirjeenvaihto vapaaherra Fabian Wreden ja vuonneuvos Petter Forrströmin välillä vuosilta 1938-1949. HKMA Helsingin kaupunginmuseon arkisto HKTA Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tilakeskuksen arkisto HRVA Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto KA Kansallisarkisto MVA Museoviraston arkisto SLSA Svebska Litteratursällskapet arkiv VMA Vantaan museon arkisto Kirjallisuus Harvia, Yrjö 1936. Erikoisselvitys Västersundomin liitosalueesta Sottungsby, Håkansböle, Västersundom, Mellunkylä ja Nordsjön kylä Helsingin maalaiskunnassa. Harvia, Yrjö 1940. Helsingin esikaupunkiliitos. Kolmas nide. Lausunnot (mietintö n:o 17). Honkanen, Eero 2016. Lapsuusmuistoja Vuosaaren kartanosta. vuosaarilehti 2/2016. Jutikkala, Eino, Nikander, Gabriel (toim.) 1939. Suomen kartanot ja suurtilat. Helsinki. Kailari, Kyllikki 2006. Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi. Helsnki: Itä-Helsingin kulttuuriseura Ry. Lipponen, Matti 2009. Ihmisiä Vuosaaren golfkentän reunoilla 1768. Vuosaari-lehti 37/2009. Liski, Matti 1999. Vuosaaren kartanopuisto. Ympäristöhistoriallinen selvitys ja yleissuunnitelma. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Ympäristötoimisto. Pesonen, Leo. Vuosaari - Nordsjö. Helsinki seura, vuosikitja 1966. Helsinki 1966. Valkeapää, Toni 2015. Nordsjön kartano, päärakennus, Itäreimarinkuja 14 Helsinki Rakennuksen kuntokartoitus. Wise Group Finland Oy, tilaaja Helsingin Kaupungin Tilakeskus. Painamattomat lähteet ja internet http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=16442134. 25.05.2016. 34 Nordsjön kartano14