2015 toimintakertomus Edunvalvonta on joukkuelaji METALLItyöväen LIITTO I METALLItyöväen työttömyyskassa
TOIMINTAKERTOMUS 2015 metallityöväen liitto Metallityöväen työttömyyskassa
Sisältö YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN KEHITYS... 3 Taloudellinen kehitys...3 Sopimusyksikkö...5 YHTEISKUNNALLINEN JA TALOUDELLINEN KEHITYS Edunvalvonta... 5 Oikeudellinen yksikkö...7 Työympäristöyksikkö... 8 Tutkimusyksikkö...10 Kansainvälinen yksikkö...11 Järjestötoiminta...12 Järjestäminen ja jäsenhankinta... 12 Jäsenrekisteri... 15 Edunvalvontaa tukevat toiminnot...19 Koulutustoiminta...19 Murikka-opisto... 20 Ahjon toimitus ja sisäinen tiedotus... 21 Hallinto ja talous...22 Metallityöväen Työttömyyskassa...33 Valvonta ja tarkastus...33 Katsaus vuoteen 2015... 35 Maksetut etuudet...37 Palvelut ja asiointi... 40 Hallinto...42 Toimisto-organisaatio...43 Henkilöstö...43 Talous...45 Tuleva kehitys ja toiminta...47 Työttömyyskassan hallintoelimet... 48 Metallityöväen liitto ry Metallityöväen työttömyyskassa 2016 Paino Brand id oy, pori Vuosi alkoi työmarkkinoilla siitä, mihin se oli edellisenä vuonna päättynyt: neuvotteluilla työelämän pelisäännöistä. Helmikuun puolivälissä kävi selväksi, että työnantajien tavoitteet neuvotteluissa olivat epärealistiset. Joustamaton työnantajapuoli näytti työelämän pelisääntöjen uudistamisen sijaan lähinnä tavoittelevan vain työrauhavelvoitteen rikkomisesta määrättävien sakkojen roimaa korotusta. Lopputuloksena oli siis pelisääntöneuvottelujen katkeaminen. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö sama ongelmakenttä olisi haasteineen ay-liikkeen edessä jatkossakin. Kevään eduskuntavaaleissa keskusta nousi odotetusti suurimmaksi puolueeksi. Vasemmistopuolueet kärsivät vaaleissa tappion, samoin perussuomalaiset ja kokoomus. Kaksi viimeksi mainittua puoluetta valikoitui kuitenkin Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitukseen. Vasemmistopuolueiden kannatus vaaleissa putosi historiallisesti yhteensä vain 23,6 prosenttiin. Vielä ennakkoäänien valossa näytti siltä, että sosialidemokraatit nousevat toiseksi suurimmaksi puolueeksi, mutta perussuomalaisten raju kiri muutti tilanteen. Vaalikampanjat käytiin talouspainotteisesti ja samat teemat hallitsivat koko toimintavuotta. Sipilä käynnisti jo ennen hallituksensa muodostamista neuvottelut ns. yhteiskuntasopimuksesta. Tämän ensimmäisen yrityksen keskeisenä tavoitteena oli mm. lisätä vuosityöaikaa sadalla tunnilla. Yritys koki odotetusti mahalaskun. Elokuussa yritettiin uudelleen, mutta hallituksen esittämä, vain palkansaajien rasitteita lisäävä malli kaatui taas. Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkankorotuksista päästiin sopuun kesäkuussa. SAK:ssa sopimus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Palkansaajien keskusjärjestöt järjestivät syyskuussa yhteisen suurmielenosoituksen Helsingissä Rautatientorilla. Paikalla oli noin 30000 mielenosoittajaa puolustamassa työmarkkinajärjestöjen vapaata oikeutta sopimiseen ja vastustamassa hallituksen yksipuolisia päätöksiä, joilla heikennettäisiin palkansaajien työehtoja. Kaikkiaan mielenilmauksiin osallistui ympäri maata reilut 300000 työntekijää. Metalliliittolaisia heistä oli noin 50000. Jo haudatuksi luultu yhteiskuntasopimus nousi uudelleen jaloilleen, kun SAK teki esityksen työmarkkinoiden kriisisopimukseksi. Vastaesitys hallituksen ns. pakkolaeille piti sisällään hyvin radikaaleja toimia: palkkojen jäädytyksen, työnantajamaksujen alennuksia ja uuden palkankorotusmallin luomisen. Vastoin odotuksia tämäkin malli karahti kivelle työnantajien vastustuksen vuoksi joulukuussa. Yhteiskuntasopimuksen käsittely paljasti monta asiaa. Maan hallitus asettui hyvin selkeästi työnantajien puolelle. Kun Etelärannassa muutenkin oli niskan päällä ideologinen, ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseen tai peräti nujertamiseen tähtäävä enemmistö, ei lopputulos ollut odottamaton. Neuvotteluihin kuitenkin palattiin taas tammikuussa, kun järjen valo oli alkanut pilkottaa työnantajaleirissä ja maan hallituskin luopui vähän kerrallaan tiukimmista tavoitteistaan. Metalliliitossa valmistauduttiin jo voimallisesti 22. liittokokoukseen. Edellä mainittujen tapahtumaketjujen ohella työmarkkinakentässä eteni kaksi isoa muutosprosessia. Hyvässä myötätuulessa olivat niin uuden keskusjärjestön rakentaminen kuin neljän teollisuusliiton fuusioon tähtäävä yhdistymishanke. Työmarkkinakentässä näytti vihdoin tapahtuvan kauan odotettua voimien kokoamista, jolla pystyttäisiin vastaamaan koko ay-liikkeelle yhteisiin haasteisiin. Suomen ja koko Euroopan keskustelua hallitsi pakolaiskriisi. Poikkeuksellinen tilanne johti poikkeuksellisiin ratkaisuihin ja eri maiden ja väestöryhmien välien kiristymiseen. Pakolaiskriisin lopulliset seuraukset pystytään arvioimaan vasta myöhemmin. Taloudellinen kehitys Vuonna 2015 ei nähty kauan odotettua ja ennusteissa usein ennakoitua talouden käännettä. Suomen talouden kokonaiskuva pysyi edellisvuoden kaltaisena. Kokonaistuotanto kasvoi 0,4 prosenttia, mutta toisaalta työttömyys yleistyi ja valtion velkaantuminen Yhteiskunnallinen kehitys 3
jatkui. Kokonaistuotannon kasvu johtui etupäässä yksityisen kulutuksen lisääntymisestä. EU-alueella talous kehittyi varsin hyvin, mutta Suomi ei onnistunut hyötymään EU:n paranevasta taloustilanteesta. Osittain tämä johtui siitä, että EU:ssa teollisuuden investoinnit eivät ole merkittävästi kasvaneet, mikä on huono asia Suomen investointitavaroihin keskittyvälle taloudelle. Euroalueella pahimmat ongelmat ovat väistyneet ja talouskasvu nousi kohtuulliseen 1,5 prosenttiin. Suomelle tärkeän Venäjän talous ongelmat vaikeuttivat talouden elpymistä. Kiina on toiminut maailmantalouden veturina viime vuosina, ja sieltä kuullut huonot talousuutiset heikensivät talousnäkymiä jonkin verran myös Euroopassa. Kokonaisuudessaan maailmantalouden kasvuvauhti laski aavistuksen, kolmeen prosenttiin. Teollisuustuotanto kehittyi heikosti vuonna 2015. Koko teollisuustuotannon määrä laski prosentin edellisvuodesta. Tämä oli neljäs peräkkäinen vuosi, kun teollisuustuotanto laski. Kaiken kaikkiaan laskua on kertynyt 19 prosenttia vuodesta 2008. Metalliteollisuuden tuotanto pysyi suunnilleen ennallaan viime vuonna. Tuotanto jäi kuitenkin hieman edellisvuoden tason alapuolelle huolimatta vuoden viimeisten neljän kuukauden korkeista tuotantolukemista. Metalliteollisuuden lisäksi myös muiden teollisuudenalojen, varsinkin metsäteollisuuden, tunnelmat olivat paranemassa varovaisesti. Tämän seurauksena investointien käynnistymisestä oli vahvoja merkkejä sekä suuremmissa yrityksissä että pk-yrityksissä. Metalliteollisuuden toimialoista tuotanto kasvoi vuonna 2015 metallien jalostuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa. Varsinkin metallin suurimman toimialan koneiden ja laitteiden tuotannon kääntyminen kasvuun oli erittäin hyvä uutinen, sisältäähän toimiala suurimman osan maamme korkeimman jalostusasteen ja osaamistason yrityksistä. Ainakin tilastojen mukaan kulkuneuvoteollisuuden tuotanto laski huolimatta telakka- ja kulkuneuvoteollisuudesta kuuluneista monista hyvistä uutisista. Lasku on tosin ristiriidassa sen kanssa, että Tullin mukaan kulkuneuvojen vienti lisääntyi merkittävästi. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto laski neljä prosenttia. Työllisyys heikkeni Suomessa viime vuonna. Työttömyys nousi kuitenkin varsinkin loppuvuonna hitaammin kuin aikaisemmin ennakoitiin. Työttömyysaste oli keskimäärin 9,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli lähes prosenttiyksikön pienempi. Työllisten määrä heikkeni kahdeksallatoistatuhannella ja oli keskimäärin 2 368 000. Myös metalliteollisuuden työllisyys heikkeni. Metalliteollisuus työllisti 163 000 henkeä, joka oli 4 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstön vähennys painottui toimihenkilöihin, mutta myös työntekijöiden määrä laski jonkin verran. Metallin työttömyys kassasta sitä vastoin maksettiin työttömyyskorvauksia harvemmalle kuin edellisvuotena. Vuoden 2015 alussa päivärahan saajien määrä oli vielä suunnilleen sama kuin vuotta aiemmin, mutta vuoden viimeisinä kuukausina määrä oli jo pari tuhatta alempi. Koko vuonna maksettiin työttömyyskorvausta 29 500 henkilölle. Vastaava lukema oli edellisvuonna 32 000. Esimerkiksi joulukuussa saajia oli 13,1 prosenttia kassan jäsenistä, kun vuotta aiemmin saajia oli vielä 14,6 prosenttia. Metalliteollisuuden toteutuneesta palkkakehityksestä ei ole viime vuodelta saatavilla vielä tietoa. Vuodelle tehdyt palkkaratkaisut nostivat palkkoja noin 0,6 prosenttia. Kaikkien palkansaajien keski määräinen ansiotaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisten ennakkotietojen mukaan 1,2 prosenttia. Kasvulukema sisältää sopimus koro tukset ja liukumat. Inflaation ollessa poikkeuksellisesti negatiivinen reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia. Reaaliansioiden nousu heijastui myös yksityisen kulutuksen kasvuun. Edunvalvonta Edunvalvonnan ydintehtävinä olivat liiton sopimusalojen työehtosopimusten soveltaminen ja kehittäminen jatkuvan neuvottelun periaatteella, sopimusten ja lainsäädännön noudattamisen valvominen, luottamushenkilöiden aseman parantaminen, paikallisen sopimisen kehittäminen, kansainvälinen edunvalvonta, työympäristön ja työyhteisöjen kehittäminen sekä ennakoivan työsuojelu- ja kehittämistoiminnan edistäminen. Sopimusyksikkö Sopimusyksikön perustehtäviä olivat erimielisyysasioiden hoitaminen, sopimusalojen edunvalvonta ja työskentely erilaisissa liittojen yhteisissä työryhmissä. Vuoden painopisteinä olivat edunvalvonnan päivystyksen ja erilaisten koulutuksien sekä asiantuntijatehtävien hoitaminen. Liittokokoukseen valmistautuminen aloitettiin syksyllä. Sopimusalojen edustajistojen yhteiset sääntömääräiset kokoukset pidettiin helmikuussa Murikka-opistolla ja yhteiset johtoryhmien kokoukset syksyllä. Työehtosopimus Sopimus työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkankorotuksista allekirjoitettiin 18.6.2015 työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä saavutetun neuvottelutuloksen pohjalta. Työehtosopimuksen vuoden 2015 palkankorotukset toteutettiin aiempien vuosien mukaisella tavalla. Palkkaratkaisusta neuvoteltiin paikallisesti ottaen huomioon työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne. Paikallisissa neuvotteluissa oli tarkoituksena löytää kunkin työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Jos paikallisessa palkkaratkaisussa ei saavutettu neuvottelutulosta, palkkoja korotettiin 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella 1.3.2015 ja 1.11.2015 palkkoja korotettiin 10 senttiä/tunti tai 16 euroa/ kuukausi, kuitenkin vähintään 0,43 % tai lähinnä näiden jälkeen alkavan palkanmaksukauden alussa. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen työryhmät Työaikatyöryhmä Työaikatyöryhmä teki työpaikkakohtaisia tiedotusja koulutustilaisuuksia edistääkseen hyviä työaikakäytäntöjä, joilla tuettiin työpaikan tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. Palkkamääräysten kehittämistyöryhmä Palkkarakennetyöryhmä järjesti yhteensä neljä avointa koulutustilaisuutta, joihin osallistui 69 henkilöä. Yrityskohtaisia palkkarakennekoulutuksia pidettiin 13 ja niihin osallistui 221 henkilöä. Osaamispohjaista palkkausjärjestelmää on edelleen kehitetty liitoissa ja pilottiyrityksissä. Liitot ovat yhdessä järjestäneet palkkauksesta yhden työseminaarin maaliskuussa. Tämän lisäksi on annettu yrityskohtaista opastusta ja neuvontaa asiasta kiinnostuneille yrityksille. Henkilöstöedustuksen toimivuus -työryhmä Työryhmän keskeiset asiat olivat varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun työsuhdeturvan parantaminen, luottamusmiesalueiden koko sekä työrauhakysymykset. Työryhmä ei vuoden aikana päässyt vaikeissa asioissa yksimieliseen ratkaisuun. Muut teknologiateollisuuden työryhmät Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuuden yhteisiä jatkuvan neuvottelun työryhmiä ovat myös seuraavat: koulutusasiat, työehtojen määräytyminen, työehtosopimuksen edustavuus, työpaikkakohtaiset kokeilut, vuokratyö, huolto ja kunnossapito, metalliteollisuuden kehittäminen, yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen, verkko- ja muu koulutus, ulkomainen työvoima, ikääntyneet työntekijät ja nuoret työntekijät. Työryhmien tehtävänä on ollut edesauttaa työpaikkoja tekemään rakentavaa ja hyvää yhteistoimintaa sekä kehittää työehtosopimuksen sisältöä. Työryhmät järjestivät työpaikkakäyntejä ja koulutustilaisuuksia yhteistoiminnasta sekä paikallisesta sopimisesta. 4 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 5
Auto- ja konealat Autoalan työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset tulivat voimaan 1.3.2015 sekä 1.11.2015. Yleiskorotus 1.3 oli 0,4 % ja 1.11 korotus oli 0,10 /h tai 16 /kk, kuitenkin vähintään 0,43 %. Uusia ensirekisteröintejä tehtiin vuonna 2015 yhteensä 123 476 kpl, joka oli 2,8 % enemmän kun edellisenä vuonna. Henkilöautojen osuus niistä oli 108 812 (+2,4 %) ja pakettiautoja 11 431 (+7,6 %). Kuorma-autojen myynti oli 2 707 (+5,7 %) ja linjaautoja 526 (-23,9 %). Vuoden aikana järjestettiin romutuskampanja, jossa vähintään 10 vuotta vanhasta henkilöautosta maksettiin 1 500 euron romutuspalkkio vaihdettaessa auto uuteen vähäpäästöiseen henkilöautoon. Kampanjan turvin hankittiin Suomen teille noin 8 000 uutta vähäpäästöistä henkilöautoa. Murikassa järjestettäviä, työantajan tuen piirissä olevia kursseja pidettiin viisi ja järjestökursseja kolme. Alueellinen kurssi järjestettiin Häme Pirkan maan toiminta-alueella, ja ammattiosastot pitivät useita omia koulutustilaisuuksia. Autoalalla järjestettiin kaksi yhteistoimintapäivää Etelä- sekä Pohjois-Suomessa. Työllisyystilanne heikkeni alalla edelleen. Työttömyys kasvoi varsinkin korjaamo- ja varaosapalveluiden ammattiryhmissä. Metalliliiton jäsenmäärä autoalalla putosi yli sadalla jäsenellä. Malmikaivokset Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän tuotantotoiminnassa olevaa metallurgiakaivosta. Kaksi kaivosta meni vuoden aikana konkurssiin ja yksi on ylläpitotilassa. Malmikaivosten työehtosopimuksen paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehtiin pääluottamusmiehen kanssa. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavutettu, palkkoja korotettiin 1.3.2015 0,4 % yleiskorotuksella ja 10 senttiä/tunti tai 16 euroa/kuukausi, kuitenkin vähintään 0,43 %:n yleis korotuksella 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Liittojen välinen kehittämistyöryhmä on toiminut aktiivisesti. Alan ammatillista koulutusta järjestävät useat tutkinnonjärjestäjät eri puolella Suomea ja toimialaa kohtaan on opiskelijoilla ollut kiinnostusta. Kaivosalan johtoryhmä kokoontui kolmesti ja lisäksi johtoryhmä osallistui alkusyksystä pidettyyn sopimusalojen johtoryhmien yhteiskokoukseen sekä puhelinkokouksia pidettiin tarvittaessa. Pääluotta mus miesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskurssi pidettiin Murikka-opistolla toukokuussa, ja kokousja koulutuspäivät olivat Kalajoella. Neuvotteluja retkeilypäivät pidettiin ammattiosasto 213:n järjestämänä Levillä. Jalometalliala Jalometallin sopimusalalla työllisyystilanne oli vaihteleva, lomautukset vaikuttivat alalla työllistymiseen. Jalometallin johtoryhmä on osallistunut sopimusalojen yhteisiin tilaisuuksiin sekä alan yhteiseen edustajiston kokoukseen tammi helmikuun vaihteessa. Jalometallialan koulutus ja opintopäivät toteutettiin marraskuussa ruotsinlaivalla. Järjestöpuolella Kuopion Jalometallityöväen ammattiosasto 125 yhdistyi Hämeenlinnan Jalometallityöväen osasto 88:aan. Palkantarkistukset toteutettiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Jalometallialalla palkkoja korotettiin 1.3.2015 0,4 % yleiskorotuksella ja 1.11.2015 siten, että työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman erillisiä lisiä korotettiin yleiskorotuksella, jonka suuruus on 9 senttiä tunnilta tai 16 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 0,43 %. Metsäteollisuuden korjaamoala Metsäteollisuuden korjaamoalan edustajiston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 31.1. 1.2.2015 Murikassa. Metsäteollisuuden liittotapaaminen oli toukokuussa Murikassa. Osallistujia oli Metalli-, Sähkö-, Puuliitosta ja Ammattiliitto Prosta. Aiheena oli yhteistyön kehittäminen. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Pelti- ja teollisuuseristysala Pelti- ja teollisuuseristysalan edustajiston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 31.1. 1.2. Murikassa. Kokouksessa oli kaikista viidestä osastosta edustajat paikalla. Opintopäivät pidettiin Jyväskylässä 23. 24.5, ja johtoryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Energia-ala Sääntömääräinen edustajiston kokous pidettiin helmikuussa Murikka-opistolla. Johtoryhmä kokoontui kolme kertaa, joista yksi oli sopimusalojen yhteiskokous syksyllä. Johtoryhmän kokouksissa käsiteltävinä asioina ovat olleet jäsenhankinta ja ammattiosaston mahdolliset rakenteelliset uudistukset tulevaisuudessa. Tietoliikenneala Tietoliikennealan toiminta keskittyi järjestöllisten asioiden hoitoon. Usean ammattiosaston toiminta on päättynyt, ja niiden jäsenet ovat liittyneet työssäkäyntialueiden tietoliikennealan ammattiosastoihin. Aluekurssit pidettiin Turussa ja Pohjois- Suomessa. Edustajiston kokous järjestettiin tammihelmi kuun vaihteessa. Johtoryhmällä oli neljä kokousta. Puolustusministeriön työpaikat Vuoden 2015 alussa merkittävä osa Metallityöväen Liittoon järjestäytyneistä työntekijöistä siirtyi Millog Oy:n palvelukseen. Puolustusvoimiin jäävien jäsenten osalta jatkettiin neuvotteluita mahdollisesta työehtosopimuksen vaihdosta. Metalliliiton jäseniä jää edelleen Puolustusvoimien kaikkiin aselajeihin. Puolustusministeriön ja Metalliliiton välisen työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset tulivat voimaan 1.3.2015, jolloin palkkoja korotettiin 0,4 %, ja 1.11.2015, jolloin korotus oli 10 senttiä tunnilta. Tekninen huolto ja kunnossapito Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvät asiat olivat esillä jatkuvan neuvottelun aiheena. Yksittäisillä työpaikoilla käytiin kouluttamassa alan palkkarakenteesta ja työaikakysymyksistä. Murikassa järjestettiin alan täydennyskurssi. Luottamusmiehille käytiin tiedottamassa alan sopimuksen muutoksista. Teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset tulivat voimaan 1.3.2015, jolloin palkkoja korotettiin 0,4 % ja 1.11.2015, jolloin korotus oli 10 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 0,43 %. Oikeudellinen yksikkö Liitolle lähetettyjen oikeusapuhakemusten määrä lisääntyi edellisvuodesta seitsemällä. Muutos on normaalin vaihtelun rajoissa. Liittotason neuvoteltaviksi alistettujen riitojen määrä laski viidellä, joten muutos riitautettujen tapausten määrässä oli yhteensä 12. Edunvalvonnan riita-asioiden neuvottelussa ja valmistelussa on tilastollisesti tapahtunut selkeä muutos. Kolmeen edellisvuoteen verrattuna riitai seksi on jäänyt suhteellisesti enemmän erimieli syysmuistioita. Vuonna 2015 muistioista päättyi erimielisenä noin puolet, kun edellisten kolmen vuoden aikana niitä jäi riitaiseksi alle kolmannes. Karkean jaottelun mukaan mitään oleellista muutosta riita-asioiden perusteissa ei ole tapahtunut. Liiton omien asiantuntijoiden valmistelussa ratkeaa huomattava osa tapauksista. Tämän lisäksi liiton käyttämät asianajajat ratkaisevat noin puolet saamistaan tapauksista sopimalla. Vuoden tuomioista (muut kuin lakkoasiat) suhde luku voitot/tappiot oli 21/4. Tätä on pidettävä erittäin hyvänä. Erimielisyysmuistiot Eri sopimusaloilta tuli erimielisyysmuistioita sopimusyksikölle yhteensä 65. Liittotason neuvotteluissa saavutettiin yksimielinen sopimusratkaisu 18 tapauksessa, työpaikkaratkaisu löytyi 10 tapauksessa, ja liittojen välillä sovittiin korvauksesta 6 tapauksessa. Erimielisyysmuistioista lopetettiin 3. Erimielisinä päättyneet 28 muistiota siirtyivät oikeudellisen yksikön oikeusapukäsittelyyn. Osasta oikeusapukäsittely on vasta vuoden 2016 puolella, osa ratkaistuista on vuonna 2014 erimieliseksi jääneitä asioita. Työsuojelurikkomukset Liitolle saapuneiden työsuojelurikkomusten määrä on viimeiset kolme vuotta laskenut. Kun aikaisemmin juttuja tuli vuosittain noin 40, niin nyt niitä tulee noin 20 tapausta vuosittain. Tilastosta ei selviä, johtuuko muutos tapaturmien määrän vähenemisestä vai siitä, etteivät tapahtuneet työtapaturmat tule liiton tietoon. Jos tapausten vähentymä johtuu tehostuneesta työsuojelutoiminnasta, on siitä suuri ansio annettava liiton työympäristöyksikön ennaltaehkäisevälle työlle. 6 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 7
Alkaneet oikeusjutut Vuoden aikana on alkanut 113 oikeusjuttua. Näistä 98 on ammattiosastoista saapuneita oikeusapuhakemuksia ja 15 erimieliseksi jääneitä muistioita (7 käräjäoikeuteen ja 8 työtuomioistuimeen). Jutuissa on päädytty seuraaviin ratkaisuihin: oikeusapu myönnetty 31 oikeusapua ei tarvittu 15 oikeusapua ei myönnetty 17 asia on selvittelyssä 50 yhteensä 113 Erimielisyydet ovat koskeneet asiaryhmittäin: irtisanomista (työnantajasta johtuva) 22 irtisanomista (työntekijästä johtuva) 13 lomautusta 3 luottamushenkilöön kohdistuvaa riitaa 0 muuta syytä 9 palkkasaatavia 51 palkkaturvan hylkäämiä palkkasaatavia 1 työsuhteen purkua 8 työsuojelurikkomusta 6 yhteensä 113 Päättyneet oikeusjutut Vuoden aikana päättyi kaikkiaan 112 juttua: käräjäoikeuden, hovioikeuden tai korkeimman oikeuden ratkaisuun 34 työtuomioistuimen ratkaisuun 1 ei oikeudenkäyntiä 77 yhteensä 112 Päättyneiden oikeusjuttujen ratkaisut ovat jakautuneet seuraavasti: juttu on voitettu 22 sovittu prosessin kuluessa 19 sovittu, oikeusapua ei tarvittu 23 ei oikeudenkäyntiä 38 palkkaturvamenettely 1 muu + vedetty oikeudesta takaisin 5 hävitty 4 yhteensä 112 Työtuomioistuinjutut Vuoden aikana liittoa vastaan nostettiin 13 työrauhakannetta. Liitto nosti työtuomioistuimessa 8 uutta työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa juttua. Työtuomioistuin antoi vuoden aikana tuomion 14 työrauhaa ja 1 työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa jutussa. Työehtosopimuksen tulkintaa koskeva juttu voitettiin. Lisäksi 1 juttu sovittiin ennen kanteen nostamista ja 2 juttua jätettiin sillensä heikkojen menestymismahdollisuuksien vuoksi. Palkkasaatavien ja oikeudenkäyntikulujen perintä Vuoden aikana perintätoimistolle ei ole annettu perintätoimeksiantoja. Perinnässä on vielä kahden jutun palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja. Liitto ja asianajotoimistot ovat antaneet ulosottoon useita jäsenten palkkasaatavia ja oikeudenkäyntikuluja koskevia saatavia. Ulosoton kautta saadut varat on tilitetty edelleen jäsenille ja liitolle. Palkkaturva-asiat Liiton hakemuksesta saatiin 15 palkkaturvapäätöstä, joiden mukaisesti palkkaturvana maksettiin 28 jäsenelle työsuhteesta johtuvia saatavia korkoineen 68 351 euroa sekä liitolle jäsenmaksusaatavia 970 euroa, eli yhteensä 69 321 euroa. Työympäristöyksikkö Työympäristöyksikön toiminnan keskiössä olivat työpaikkojen työsuojeluorganisaation tukeminen ja edunvalvonta. Painopistettä vahvistettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osaamisen lisäämisellä ja tukemalla työpaikkojen kehittämistyötä. Työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille tiedotettiin monella tavalla keskeisistä uudistuksista, tapahtumista ja toimista. Yksikön asiantuntijat toimivat kouluttajina Murikka-opistossa työsuojelun perus-, jatko- ja täydennyskursseilla. Yhden tai kahden päivän koulutusosuuksia oli yhteensä 33. Yksikön asiantuntijat osallistuivat myös paikallistasolla edunvalvonta - ja työsuojelukurssien vetämiseen sekä koulutusaineiston tuottamiseen. Ajankohtaispäiviä järjestettiin eri puolilla maata seitsemän. Niille osallistui 230 työsuojeluaktiivia. Ajankohtaispäivillä käsiteltiin muun muassa eläkeuudistusta, työsuojelukyselyä, vuokratyötä, työsuojeluvalintoja. Yksikkö järjesti perinteisen valtakunnallisen teemaseminaarin Murikassa, jossa aiheina olivat mm. tapaturmat, stressi, työsuojeluvalvonta sekä suomimiehen kuntotesti. Osallistujia seminaarissa oli 84. Valimotyöntekijöiden neuvotteluja retkeilypäiville ja metallurgia- ja valimokurssille osallistui 71 henkilöä. Työympäristöpäivät Vuoden aikana pidettiin 10 alueellista työympäristöpäivää, joissa käytiin 106 työpaikalla. Työympäristöpäivien yhteydessä työpaikat täyttivät yhteistyössä kyselyn. Kyselyyn vastanneilla työpaikoilla työskenteli 4 279 henkilöä. Viideltä alueelta tehtiin kyselyn yhteenveto sekä annettiin kirjallinen palaute työpaikoille. Arviot työpaikalla esiintyvistä tapaturmariskeistä Riski erittäin suuri melko suuri ei suuri Meluvamma 26 55 19 Allergia (astma, ihottuma, nuha) 10 46 43 Rasitusvamma 5 50 45 Syöpä (ilm. ASA-rekisteriin) 9 37 54 Tärinän aiheuttama sairaus 3 29 68 0 20 40 60 80 100 % Työkyvyttömyysturva ja oikeusapujen selvittäminen Erilaisia jäsenten työkyvyttömyystilanteisiin liittyviä kirjallisia selvittelyjä, työkyvyttömyys- ja eläketurvamuutoksenhakuja sekä lausuntoja tehtiin 51. Aikaisempien vuosien juttuja päättyi 9. Avoimia juttuja, jotka ovat selvittelyssä tai odottavat päätöstä, on 124. Työkyvyttömyysturvaan ja muutoksenhakuun liittyvää neuvontaa hoidettiin pääosin puhelimitse. Neuvontaa annettiin sekä jäsenille että työnantajille. Työturvallisuuteen ja vahingonkorvauksiin liittyvät oikeusavut selvitetään työympäristöyksikössä. Näitä saapui liittoon viisi, päätökseen saatiin 13 juttua, ja avoimiksi jäi vielä 14. Yksiköstä osallistuttiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton metallialan työpaikkaonnettomuuksien TOT-tutkintaan. Kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui niillä toimialoilla, joissa työskentelee metallin jäseniä, yhteensä kaksi. Työhyvinvointi Hyvä työ Pidempi työura -hankkeessa oli mukana reilut 90 yritystä. Hankkeen tuloksia on julkaistu eri tilaisuuksissa ja julkaisuissa. Hanke työkaluineen siirrettiin keväällä 2015 Työturvallisuuskeskukseen. Siirrolla turvattiin se, että metallialan yritykset saavat jatkossakin tukea työpaikkojen kehittämiseen. Työkaari kantaa -hanketta valmisteltiin teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteistyönä. Kolmivuotiselle hankkeelle palkattiin oma projektipäällikkö ja sille saatiin ESR-rahoitusta. Tavoitteena on tuottaa työkaluja työpaikkojen työuria pidentäviä toimenpiteitä varten. Toimenpiteet on tarkoitus suunnata koko työuran ajalle. Tiedottaminen ja toimintojen suunnittelu alkoi keväällä 2015. Työkaarimallin osa-alueet Poissaolojen seuranta Työaikajärjestelyt Johtaminen ja tiedonkulku Eri-ikäisyys huomioon Työn muokkaaminen Yhteistyö, vaikuttaminen ja kansainvälinen toiminta Työuran suunnittelu Osaaminen ja ammattitaito Yksiköstä oli edustaja mukana useissa työryhmissä ja ohjausryhmissä. Näitä olivat esimerkiksi SAK:n sosiaalivaliokunta ja työsuojeluvastaavat, tekno logiateollisuuden sekä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmät, Työturvalli suuskeskuksen toimialaryhmät ja teollisuusryhmä, Suomen mielenterveysseuran hallitus sekä Terveyden edistämisyhdistyksen hallitus. Työympäristöyksiköstä pidettiin kiinteää yhteyttä kaikkien aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden ja erityisesti metallialan tarkastajien kanssa. Liiton tavoitteena oli viranomaisvalvonnan saatavuuden parantaminen sekä itsenäisyyden, tason ja resurssien turvaaminen. Vaikutettiin sekä osallistuttiin SAK:n ja Teollisuuden palkansaajien kautta työsuojeluhallinnon kehittämiseen, lakiuudistuksiin, sosiaaliturvan parantamiseen sekä EU:n sosiaali- ja työsuojeluasioiden etenemiseen. Osallistuttiin pohjoismaisen IN:n työympäristöverkoston toimintaan. Verkoston kautta pyritään vaikuttamaan erityisesti EU:n päätöksentekoon. 8 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 9
Tutkimusyksikkö Toiminnan yleisten painopisteiden pohjalta määriteltiin tutkimusyksikössä vuoden 2015 toiminnan painopisteiksi seuraavat kolme: ➊ Työelämän ja teollisuuden pitkän ja lyhyen aikavälin muutostrendien hahmottaminen ja vaikutusten arviointi painottaen Metalliliiton tarpeita ➋ kyselyjen, katsausten, selvitysten ja laskelmien tekeminen liiton käyttöön, mukaan luettuna uudistettu teollisuuspoliittinen ohjelma ➌ metallialan työpaikkojen avustaminen suhdanne- ja rakennekriisien yhteydessä ja muun avun antaminen kentälle Tutkimusyksikkö teki valtuuston kevätkokoukseen metalliteollisuuden ja autoalan suhdanne- ja palkka katsaukset. Valtuuston syyskokoukseen tehtiin metalli teollisuuden ja autoalan toimialakatsaukset. Lisäksi tehtiin sopimusaloille raportteja alan kehityksestä ja näkymistä. Osallistuttiin luottamusmies verkostojen toimintaan. Ylläpidettiin liiton kotisivuilla kuukausittain päivitettyä suhdannekatsausta. Loppuvuonna päätettiin aloittaa alakohtainen toteutuneiden työaikojen seuranta ja siitä raportointi. Tutkimusyksikkö teki yritysanalyysejä ja selvityksiä järjestäjien tarpeisiin sekä kustannuslaskentaa liitto-organisaation tarpeisiin. Tehtiin jäsentilastokatsaus (neljästi vuodessa) sekä palkkakatsaus. Varsinaisia kyselyjä toteutettiin useita: jäsenkysely, työsuojelukysely, kyselyt palkankorotusten toteutumisesta ja edunvalvonnan puhelinpalveluista sekä Ahjon lukijatutkimus. Lisäksi avustettiin liiton naisjäsenille tehdyn kyselyn toteutuksessa. Metalliliiton Teollisuuspoliittisen ohjelman uudistustyö aloitettiin syksyllä. Aiemman ohjelman ja Teollisuuden palkansaajien elinkeino poliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista edistettiin kansanedustajatapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Tehtiin taustaselvityksiä Metalliliiton teollisuuspoliittisen vaikuttamisen tueksi. Osallistuttiin erilaisten työryhmien toimintaan. Luottamusmiehiä avustettiin yritysten YTneuvotteluissa ja kriisiryhmissä. Muutenkin tehtiin työpaikkavierailuja ja kuunneltiin kentän ääntä. Lisäksi avustettiin luottamusmiehiä yritysten tilinpäätösten ja tunnuslukujen tulkinnassa sekä rakennemuutoksiin ja yritysjärjestelyihin liittyvissä asioissa tekemällä tarvittavia selvityksiä. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti TP:n elinkeinopoliittisen työryhmän toimintaan sekä erilaisiin työryhmiin ja seminaareihin. Edunvalvonnan ja järjestötoiminnan toimitsijoille järjestettiin kansantalous- ja yritystalouskoulutusta. Pidettiin kursseja ja alustuksia eri aiheista sopimus alojen johtoryhmille, seuturyhmille, ammatti osastoille ja Murikan kursseilla sekä laadittiin tilannekatsauksia eri aiheista. Ylläpidettiin suhteita ammattiyhdistysliikkeen ja ulkopuolisten tutkimuslaitosten tutkijoihin. Järjestettiin perinteinen tutkijatapaaminen, jonka työelämän tutkimukseen liittyvänä aihe oli Työelämän tutkimuksen rakentavat avaukset. Osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön IndustriAll Europen teollisuuspoliittisissa elimissä, toimialatyöryhmissä ja sosiaalidialogityöryhmissä sekä IN:n ja IndustriAll Globalin työryhmissä. Osallistuttiin EWC-toimintaan, kahteen kansainväliseen toimialaa kehittävään projektiin sekä lukuisten kannanottojen muotoilemiseen. Kansainvälinen yksikkö Kansainvälisen toiminnan keskeisenä sisältönä olivat etenkin EU-edunvalvontaan ja globaaliin edunvalvontaan liittyvät asiat. Solidaarisuushankkeiden keskeisenä tavoitteena oli kehitysmaiden ja kehittyvien teollisuusmaiden ay-liikkeen vahvistaminen kansallisina edunvalvojina. Yhteispohjoismaisen Baltian järjestäytymis akatemian toteutuksessa liitto oli toimija Virossa. Työelämän perusoikeudet ja elämiseen riittävä palkka sekä monikansallisten yhtiöiden globaalin toiminnan ja työmarkkinasuhteiden seuranta olivat kansainvälisen toiminnan sisältöinä. Työelämän perusoikeuksia ja elämiseen riittävää palkkaa kampanjoitiin Decent Work -teemalla yhdessä Teollisuuden Palkansaajien ja SASKin kanssa. Kansainväliset järjestöt Pohjoismaisessa toiminnassa keskityimme Pohjoismaisten Teollisuustyöntekijöiden IN:n edustajakokousasiakirjojen valmisteluun. Edustajakokous pidettiin kesäkuussa Ruotsissa. IndustriALL European Trade Union (EIA) keskittyy eurooppalaisten teollisuustyöntekijöiden edunvalvontaan. Osallistuimme aktiivisesti sen komiteoiden työskentelyyn. Etenkin teollisuuspoliittinen komitea työsti useita työelämää koskevia kannanottoja. Sopimuspoliittinen komitea käsitteli minimipalkkaan ja työaikaan liittyviä aloitteita, joissa pohjoismaiset liitot painottivat kansallisen sopimusoikeuden turvaamista. Lisäksi oltiin aktiivisesti mukana useissa sosiaalidialogityöryhmissä, joihin myös EU komissio ja alan työnantajajärjestöt osallistuvat. IndustriALL Global Unionissa (GIA) toiminta keskittyi erityisesti monikansallisten yhtiöiden valvontaan ja niihin perustettavien globaalien ay-verkostojen rakentamiseen. Yritysvastuu ja ay-verkostot Wärtsilän työmarkkinasuhteista Intiassa ja Mosambikissa tehty tutkimus valmistui. Se paljasti neuvottelu- ja sopimuskäytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa sekä ILO:n työntekijöiden perusoikeuksien että yrityksen omien vastuulinjausten kanssa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä SASKin, Finnwatchin ja suomalaisten toimihenkilöliittojen kanssa. Osallistuttiin GIA:n autoteollisuustyöryhmän sekä konepajatyöryhmän työhön. Tuettiin Koneen globaalin ay-verkoston muodostamista yhdessä yrityksen suomalaisen henkilöstön kanssa. Lisäksi osallistuttiin John Deere -verkoston perustamiseen. Solidaarisuustoiminta Kehitysyhteistyöhankkeilla tuettiin veljesliittoja ay-oikeuksien, järjestäytymisen, sopimustoiminnan ja liittorakenteiden vahvistamisessa Intiassa, Indonesiassa, Filippiineillä, Kiinassa, Namibiassa, Mosambikissa, Malawissa ja Uruguayssa sekä alueellisessa nuorisohankkeessa viidessä Etelä- Amerikan maassa ja kaivosalalla Latinalaisessa Amerikassa. Ghanassa ollaan mukana Ylen Hyvän Nenäpäivä -hankkeessa, jolla tuetaan kaivosyhteisöjen naisten aseman parantamista ja perheiden elämänlaadun kohentamista. Hankkeet toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömääräleikkauksesta johtuen liiton edustajat SASKin hallinnossa olivat normaalia työllistetympiä hanketoimintaan liittyvissä kysymyksissä, koska budjettileikkaukset tarkoittivat käytännössä sekä hankkeiden ennenaikaisia lopetuksia että henkilöstö vähennyksiä SASKin organisaatiossa. Hanketiedotusta jatkettiin uutisilla Ahjossa ja sosiaalisessa mediassa. Namibialaisen hankekumppanimme MANWU:n pääsihteeri vieraili Suomessa ja tutustui erityisesti toiminnansuunnitteluun, koulutus toimintaan sekä jäsenrekisterin toimintaan. Lähialueyhteistyö Yhdessä Kymi Savo-Karjalan aluejärjestön kanssa jatkettiin yhteydenpitoa Karjalan tasavallan ammattiliittoyhdistyksen kanssa ja aloitettiin kahden välinen koulutuksellinen toiminta Rosatomin Petrozavodskmash-tehtaan ammattiosaston kanssa. Kymi Savo-Karjalan aluejärjestön kanssa myös jatkettiin koulutusyhteistyötä Autoteollisuustyöväen alueittenvälisen ammatti liiton (MPRA Työn yhdistys) ja Vsevolozhskin Fordin autotehtaan ammattiosaston kanssa. Yhteistyö Viron metalliliiton kanssa toteutui suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena ollut Viron uuden teollisuusliiton muodostaminen toteutui kuluneen vuoden aikana, ja IMTAL perustettiin kesäkuussa 2015. Sen säännöt mahdollistavat koko Viron teollisuustyöntekijöiden kokoamisen saman organisaation sisälle. Toiminta kotimaassa Eurooppalaista konserniyhteistyötä (EWC) tehtiin yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmän kanssa. Yhteistoimintaryhmä järjesti kaksi koulutustilaisuutta. Ammattiosastojen kansainvälinen toiminta -kurssilla Murikassa käsiteltiin työelämän perusoikeuksia, niiden toteutumista suomalaisomisteisissa yrityksissä sekä ay-liikkeen valvonta- ja vaikutusmahdollisuuksia. Yhteistyössä Murikan, JHL-opiston, Kiljavan ja Aktiivi-instituutin kanssa käynnistettiin usean vuoden tauon jälkeen uudelleen Kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelma, johon Metallista osallistui neljä aktiivia. Vuorovaikutusta ja tiedotusta ammattiosastojen kansainvälisten vastaavien verkostossa tiivistettiin. Kuusi kv-vastaavaa kouluttautui SASKin Kunnon työn lähettilääksi. Ammattiosastojen ja työpaikkojen edustajia avustettiin tietojen hankinnassa ja kansainvälisten yhteyksien solmimisessa. Ammattiosastoille ja ay-kouluille pidettiin kansainvälisyyteen liittyviä koulutuksia. Osallistuttiin metallisektorin maahanmuuttajien edunvalvontaan ja pyrittiin edistämään maahanmuuttajien järjestäytymistä. 10 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 11
Järjestötoiminta Järjestäminen ja jäsenhankinta Järjestämistiimit toteuttivat vuoden 2015 alueellisia järjestämis- ja jäsenhankintasuunnitelmia. Vuoden aikana oli käynnissä 55 sisäistä ja 59 ulkoista työpaikkakampanjaa. Näistä 47 päättyi ennen vuodenvaihdetta. Kokonaisuudessaan järjestämis- ja jäsenhankintatyöllä saavutettiin 881 uutta jäsentä. Työpaikkakampanjoissa pystyttiin saamaan 584 uutta jäsentä, puhelinmarkkinoinnilla 110 ja pyyhkäisyillä 188 uutta jäsentä. Työpaikkakampanjat tuottivat 49 luottamusmiestä ja 30 työsuojeluvaltuutettua. Työhuonekuntia perustettiin 7. Edunvalvontavoittoja tuli 10. Luottamushenkilöistä Murikan peruskurssille sitoutettiin 29 valituista. Kampanjoinnin toiminnallisuutta kuvaa se, että työpaikoilla toteutettuihin vetoomuksiin osallistui yli 1 000 yksittäistä työntekijää. Järjestäjät kävivät 1 281 järjestämiskeskustelua ja 3 229 puhelinkeskustelua toteuttaakseen työpaikkakampanjat. Vuoden aikana opittiin, että keskeistä on löytää työpaikoilta johtohahmoja ja aktiiveja, joiden osaamista kehitetään. Näiden avainhenkilöiden kanssa työpaikkakampanjoissa pystyttiin toteuttamaan suunnitellut toimenpiteet. Kun tällaisia henkilöitä onnistuttiin tunnistamaan, sitouttamaan ja kehittämään, kampanjat onnistuvat, jolloin työpaikkojen liitto-organisaation toimintakyky vahvistui. Vuoden aikana kampanjoiden aktiiveja pystyttiin sitouttamaan työpaikkojen luottamustoimiin sekä toimintaan oman työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi ammattiosastoihin. Kampanjoinnin avulla löytyneisiin aktiiveihin panostaminen on erityisen tärkeää koko liiton organisaation kehittymisen kannalta. Vuoden aikana toteutettiin 82 pyyhkäisyä, joissa vierailtiin 740 työpaikalla ja käytiin 1 729 keskustelua. Pyyhkäisyjen tuloksena värvättiin 188 uutta jäsentä. Niihin osallistui sekä liiton henkilökuntaa että ammattiosaston aktiiveja. Pyyhkäisyt soveltuivat hyvin jäsenhankintaan ja työpaikkakartoitukseen. Pyyhkäisyjen avulla pystyttiin liiton aktiivien taitoja kehittämään, jotta he pystyisivät yhä paremmin tekemään ammattiosaston perustyötä. Toiminta kehitti myös liiton henkilökunnan taitoja johtaa ja koordinoida vapaaehtoistoimintaa. Viikolla 43 toteutettiin Ylivoimaviikko, joka oli liiton ensimmäinen valtakunnallinen kampanjatempaus. Suurin osa pyyhkäisyistä tehtiin tuolloin. Ylivoimaviikon aikana yhdistettiin kampanjatyö kentällä koordinoituihin viestintä- ja markkinointitoimiin. Ylivoimaviikko kehitti koko liiton kykyä toteuttaa vaativampia ja laajempia järjestämis- sekä jäsenhankintakampanjoita. Järjestämis- ja jäsenhankintatyön tehokkaaseen toteuttamiseen kuuluu toimiva tietohallintajärjestelmä. Vuoden 2015 aikana kehitettiin järjestämistyökalu Jaana, joka otettiin vaiheittain käyttöön syksyn aikana. Jäsenrekisterissä on työstetty erilaisia listoja ja tulosteita järjestämiskampanjoita varten sekä opastettu jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Vuoden aikana markkinointityöryhmä on käynnistänyt toimintansa ja hakenut itselleen sopivia työskentelymalleja. Valitun mainosyhteistyökumppanin, Viestintätoimisto Drumin, kanssa on toteutettu vuodelle 2015 2016 hyväksyttyä markkinointisuunnitelmaa ja -strategiaa. 25.5. järjestettiin henkilöstölle ja 26.5. valtuustolle lanseeraustilaisuus, jossa esiteltiin uusi ilme, slogan ja tapa markkinoida liittoa. Jäsenistölle uusi materiaali tehtiin tutuksi yhdessä Drumin kanssa toteutetun Ylivoimaviikon aikana. Samassa yhteydessä lanseerattiin joukkuelaji.fi-sivusto. Liiton some-työryhmää on laajennettu, ja sen toiminta on muodostunut säännöllisten tapaamisten ansiosta entistä vakiintuneemmaksi ja ammattimaisemmaksi. Some-työryhmälle perustettiin oma sähköpostiosoite, johon ammattiosastot ja luottamushenkilöt voivat lähettää omaa materiaalia liiton sosiaalisessa mediassa jaettavaksi. Liittokokousvaaleihin liittyvän markkinoinnin ydinajatus on uusi slogan Edunvalvonta on joukkuelaji. Sen ajatusmaailmaan on kytketty koko liiton uusi tapa viestiä erilaisissa kanavissa. Liittokokousvaalien materiaalituotantoa on ohjannut äänestysaktiivisuuden lisääminen. Uuden ilmeen mukaisia rolluppeja, telttaseiniä, rintanappeja, tarroja ym. materiaalia sekä myös muuta materiaalia, kuten työsuojelukoulutuksen mainontaa, on tuotettu tarpeen mukaan. Puhelinmarkkinoinnin ensimmäisenä vuotena keskityttiin toimivan kohderyhmämateriaalien, koulutuksen ja järjestelmien luomiseen. Koulutus ja järjestelmät toteutettiin niin, että ne toimivat kolmessa eri tasossa osallistujien tarpeiden mukaan. Puhelinmarkkinoinnin pysyvään tiimiin saatiin mukaan yhdeksän henkilöä eri puolilta Suomea. Liiton henkilökuntaa kaikilta osastoilta osallistui peruskoulutukseen 46 henkeä ja jäsenistä koulu tuksessa mukana oli kahdeksan. Kaikkiaan eri tasoisissa koulutuksissa oli mukana 54 henkilöä. Kohderyhmiä oli kaksi. Valmistuvia oppilasjäseniä tavoitettiin 785 nuorta, joista jäseniksi saimme 107. Kampanjaviikon aikana soittoja oli tekemässä 19 työntekijää, jotka tavoittivat 370 luottamusmiestä. Alueellisia soittorinkejä järjestettiin vuoden aikana viisi. Mukana olivat Pirkanmaa, Kaakkois- Suomi ja Helsinki-Uusimaa sekä Häme. Aluetoimistoihin on toimitettu 0-jäsenten luetteloita rästitysten jälkeen. Jäsenrekisteri tekee tiivistä yhteistyötä puhelinringin kanssa ja tuottaa materiaalia kyseistä työtä varten. Puhelinkontaktin aikana kontaktoitava voidaan liittää jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä nyt sähköisesti, ilman vahvaa tunnistautumista (=ilman pankkitunnuksia), ja liittymislomakkeen voi täyttää verkossa vaikka työpaikalla yhdessä luottamusmiehen kanssa tai puhelinkontaktin aikana. Keväällä 2015 valmistuneista oppilasjäsenistä tehtiin kontaktointiluettelot puhelinmarkkinointikierrosta varten. Keväällä 2015 valmistui 2 772 oppilasjäsentä alan oppilaitoksista. Metallin nuorten kevään Operaatio Vakiduuni -kampanjapäivillä keräsimme allekirjoituksia Tampereen Hervannassa käyttäen hyväksi ovikoputtelua. Kerääjien vastaanotto oli erittäin hyvä, ja kampanjatempauksen avulla koulutimme osallistujat uuteen tapaan tehdä kampanjatyötä ihmisten parissa. Syksyn Metallimeetingissä nuoret järjestivät Operaatio Vakiduunin puitteissa taiteellisen tempauksen Tampereen Stockmannin edessä. Tarkoituksena oli avata ohikulkijoille nolla tuntisopimusten ongelmakohtia, kuten talousvaikeuksia, sairasloman palkattomuutta ja yllättävän työmenon sattuessa lastenhoidollisia ongelmia. Metallimeetingissä osallistujat soittelivat Operaatio Vakiduunin tukijoita ja sitouttivat heitä aloitteen luovutustilaisuuteen 4.12. Aktiivit soittelivat yli 1 400 puhelua, joista 655:een vastattiin, ja 99 lupasi tulla jättämään aloitetta eduskunnalle. Rekisteröityjä työpaikkakäyntejä vuonna 2015 tehtiin 310 (477). Yhteensä käyntejä on kirjattu 1 607. Näissä luvuissa on vain ne tapahtumat, jotka on merkitty kuuluviksi vuoden 2012 liittokokouspäätöksen mukaisiksi käynneiksi. Toteutettujen työpaikkakampanjoiden ansiosta saatiin huonosti järjestäytyneiden työpaikkojen jäsenistö mukaan paikalliseen edunvalvontatyöhön. Työpaikoilla tapahtuneen kampanjoinnin toiminnallisuutta kuvaa se, että toteutettuihin vetoomuksiin osallistui yli 1 000 yksittäistä työntekijää. Työmarkkinatiedotus oli heikkoa alkuvuodesta 2015, koska SAK:n kesäduunari kiertueeseen osallistuminen oli alueellisesti vähäistä. Nuorisotoiminnan resurssit kuluivat lähinnä Operaatio Vakiduuni -kampanjan pyörittämiseen, mutta silti saimme kohtuullisen tuloksen uusien oppilas jäsenten määrässä. SAKKI ry:n kiertueeseen osallistuminen tuotti 1 800 uutta opiskelijajäsentä Metalliliittoon. Alueellisten ja paikallisten organisaatioiden kehittäminen ja tukeminen Ammattiosastojen järjestöllistä, taloudellista ja toiminnallista selvitystyötä tehnyt työryhmä sai työnsä päätökseen ja teki esityksiä ammattiosastorakenteista ja jäsenmaksujen porrastuksista, jotka lähetettiin ammattiosastoille keskustelujen pohjaksi liittokokousesitysten tekemiselle. Järjestämis- ja jäsenhankintatyön tulokset vaihtelivat voimakkaasti aluetoimistoittain. Eroihin vaikuttivat järjestämis- ja jäsenhankintatyötä tekevän henkilökunnan aikaresurssit, motivaatio ja osaaminen. Järjestämis- ja jäsenhankintatyöhön koulutettiin henkilöstöä ja aktiiveja kevään ja syksyn järjestäjäkursseilla 19 henkilöä. Järjestävä ammattiosasto -hankkeeseen osallistui 5 ammattiosastoa. Hanke lähti käyntiin toukokuussa. Tarkoituksena on järjestää ammattiosaston vastuualue ja kehittää ammattiosaston valmiutta tehdä järjestämis- ja jäsenhankintatyötä. Vuoden 2015 loppuun mennessä ammattiosastojen järjestämiskartoitukset on tehty ja niiden pohjalta on valmisteltu ammattiosastojen järjestämis- ja jäsenhankintasuunnitelmat vuodelle 2016. Järjestämistyön 3 kuukauden mittaiselle harjoittelu- ja valmennuskurssille osallistui 14 aktiivia. Luottamusmiehen jatkokurssilla oli oma järjestämisen osio. Alueellisesti on järjestetty luottamushenkilöiden perehdyttämispäiviä. Ruotsinkielinen toiminta Ruotsinkielisissä tapahtumissa, mm. luottamusmieskoulutuksessa ja järjestöpäivillä käydään läpi ajankohtaiset jäsenyyteen liittyvät asiat ja muutokset. Kaikki jäsenrekisteristä lähtevät tiedotteet ja jäsenmateriaalit lähetetään myös ruotsinkielisenä. Jokaiselle ruotsinkieliselle perehdyttämis päivään osallistuneelle luottamusmiehelle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. 12 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 13
Ruotsinkielistä ay-koulukonseptia testattiin Pohjanmaalla teemalla järjestäminen. Koulutus alkoi viikolla 39, ja syksyn aikana toteutettiin kolme eri koulutustilaisuutta. Osallistujina olivat luottamus miehet sekä ts-valtuutetut kahdesta eri yrityksestä. Kampanjaviikolla kierrettiin ruotsinkielisiä työpaikkoja Pohjanmaalla suunnitelman mukaisesti. Tasa-arvo ja naistoiminta Ammattiosastoihin valittiin ja niissä toimi 36 nais jaostoa. Naisjaostoja koulutettiin aiheista, jotka perustuivat heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Toteutettiin osana naisjäsenille suunnattua järjestämiskampanjaa Naisia edunvalvonnan eturiviin -kysely 16.2. 9.3. Kyselyssä kartoitettiin mm. naisjäsenten mielipiteitä, aktiivisuutta, kiinnostusta osallistua toimintaan sekä halua vaikuttaa työpaikkojen edun valvontakysymyksiin. Vastauksia tuli 977. Naiset toimijoina -kurssi järjestettiin 15. 17.4. Kurssille osallistui 16 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa naisjäsentä. Kurssi oli ensimmäinen ns. pilottikurssi ja se toimi järjestämiskoulutuksena nais jaostojen vetäjille. Kurssin tavoitteena oli keskusteluiden ja kysymysten kautta tuoda esiin työelämän ja yhteiskunnan muutokset naisnäkökulmasta. Kurssilla harjoiteltiin 1:1, tavoitteena uusien jäsenten aktivointi. Naisten seminaari Naisia edunvalvonnan eturiviin järjestettiin 12. 13.9. Seminaariin osallistui 40 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa naisjäsentä. Seminaarissa käsiteltiin ja purettiin naisjäsenille suunnatun kyselyn tulokset. Tasa-arvoja yhdenvertaisuuslainsäädännöt uudistuivat ja muuttuivat 1.1.2015. Informoitiin jäseniä Työkaari kantaa -hankkeesta sekä eläkeuudistuksesta. Osallistuttiin SAK:n tasa-arvoviikonloppuun 23. 24.5. Tampereella. Aiheena olivat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus sekä tasa-arvotyön käytännön kokemukset. Kultuuri- ja vapaa-ajantoiminta Esiintyjätyöpaja-koulutus järjestettiin 17. 18.10. Murikka-opistolla. Koulutus toteutettiin kolmessa erilaiseen harrastustoimintaan keskittyvässä työpajassa. Työpajoihin osallistui 25 jäsentä. Työpajojen aiheina olivat mm. tekstin tulkinta, laulamisen perusasiat ja mikrofonitekniikka. Kesänäyttely järjestettiin 1.6. 16.10. Murikkaopistolla. Näyttelytyöt olivat toiminta-alueiden Vaasa Keski-Suomi ja Oulu Lappi jäsenten harrastajatöitä. Näyttelyyn osallistui 14 taiteiden harrastajaa, ja töitä tai kokonaisuuksia oli esillä yhteensä 52. Komennusmiesten muistitiedon keruu aloitettiin 1.3.2015 ja se päättyy 29.2.2016. Tavoitteena on kerätä ja arkistoida komennusmiesten muistitietoja vuosien varrelta. Kirjoituskilpailua on markkinoitu komennusmiehille Ahjossa, ammattiosastokirjeissä sekä liiton netti- ja Facebook-sivuilla. Lisäksi informaatiota on annettu erilaisilla komennusmiehille suunnatuilla kursseilla. SAK:n kulttuuriapurahoja myönnettiin seuraaville jäsenillemme: Kari Glödstaf, elokuva; Lassi Niiranen, soitinrakennus; Vesa Ruohtula, käsityö taide. Metalliliiton vuoden 2015 kulttuuriteko palkinto luovutettiin tärkeästä kulttuuri toiminnasta metalli työn tekijöille ja Metallityöväen Liitolle. Operaatio Vakiduuni -kampanjalle kasvonsa ja tukensa antanut Paleface valittiin palkinnon saajaksi. Edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Osana eduskuntavaaleihin valmistautumista pyrittiin nostamaan keskusteluun kunkin toiminta-alueen tai vaalipiirin keskeisiä teollisuus- ja elinkeinopoliittisia kysymyksiä. Kansanedustajaehdokkaita pyrittiin lähestymään teollisen valmistuksen toimintaedellytysten parantamisen sekä investointien ja työllisyyden lisäämisen teemoilla. Samat teemat toistuivat viranomaisten ja elinkeinoelämän etujärjestöjen sekä yritysten kanssa tehdyssä yhteistyössä. Poliittista vaikuttavuutta pyrittiin lisäämään yhteyksillä tiedotusvälineisiin. Tavoitteita edistettiin konkreettisesti aluejärjestöissä erikseen päätetyillä tavoilla. Operaatio Vakiduunin kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi pantiin vireille 15.1.2015. Kampanjan kautta mukaan saatiin aktivoitua uusia toimijoita. Työpaikka- ja ammattiosastotasolla kampanja sai positiivisen vastaanoton. Alkuun tukijailmoitusten keräys toimi hyvin, mutta hiljentyi kansalaisaloitteen mukaantulon jälkeen. Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen maalitettiin aluksi isoihin työpaikkoihin, ja keräys eteni hyvin. Samalla rakennettiin alueellisia tiimejä ja heille tarjottiin koulutusta ja käytännön työmene telmiä, jotta he pystyvät toimimaan itsenäisesti kampanjan edetessä. Sosiaalista mediaa käytettiin aktiivisesti tiedottamisessa ja siinä onnistuttiin hyvin. Kampanja saavutti hyvin myös näkyvyyttä valta kunnallisessa ja paikallisessa mediassa (tv, radio, printti, web). 50 000 allekirjoituksen tultua täyteen kansalaisaloitteeseen kenttätoiminnassa alkoi näkyä taantumisen merkkejä. Muiden liittojen mukaan saaminen kampanjatoimintaan ei onnistunut odote tulla tavalla. Päävastuu kampanjan organisoi misessa, johtamisessa sekä hallinnoinnissa pysyi Metalliliitolla. Vuoden 2015 alussa pidettiin kuusi alueellista Operaatio Vakiduuni -mielenilmausta. Paikkoina olivat Turku, Kuopio, Tampere, Jyväskylä, Helsinki ja Oulu. Tapahtumissa osallistujat osoittivat mieltä vakiduunin puolesta sekä keräsivät kansalaisaloitteeseen alle kirjoituksia. Tapahtumiin osallistui paikkakunnittain noin 30 150 ihmistä ja Helsingin päämielen ilmaukseen noin 1 000 ihmistä. Operaatio Vakiduunia markkinoitiin jäsenistölle mm. tekstiviestein ja sähköpostin kautta. Operaatio Vakiduuni kampanjan perustama kansalaisaloite nollatuntisopimusten väärinkäytön kieltämiseksi keräsi yhteensä 62 516 allekirjoitusta. Metalliliiton työpaikoilta kampanjaan kerättiin ainakin 20 000 allekirjoitusta. Vuoden 2015 loppuun mennessä kampanjalla oli 4 320 tukijaa, joihin pidettiin yhteyttä jatkuvasti sähköpostilla. Tukijoista 144 oli luokiteltu vuoden loppuun mennessä ns. johtohahmoiksi, jotka ottivat suuremman vastuun kampanjan pyörittämisestä. Kansalaisaloite luovutettiin 4.12.2015 eduskunnan puhemies Maria Lohelalle. Aloitteen jättämisen jälkeen kampanjassa siirryttiin selkeästi kansanedustajien kontaktoimiseen. Loppuvuonna aloitimme kansalaisdelegaatiot työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenten luokse. Tapaamisilla kerroimme Operaatio Vakiduunista ja nollatuntisopimuksiin liittyvistä ongelmista. Jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä on valmistettu luottamusmiehille suunnattu jäsenyyden peruspaketti, joka otetaan käyttöön 2016 keväällä. Jäsenistölle lähetettiin kaksi kertaa äänestysaktivointiin tähdänneet tekstiviestit. Ammattiosastojen nettijäsenrekisteriin on lisätty uusia palvelevia ominaisuuksia. Osastot voivat viedä jäsenilleen jäsenmaksuvapautustietoja, muuttaa osoite- ja toimipaikkatietoja sekä tehdä jäsenmaksuviitteitä. Uudet ominaisuudet otettiin käyttöön jäsenhuoltajien ajankohtaispäivien yhteydessä. Sähköinen liittyminen on lisääntynyt viime vuoden aikana: 28 % uusista jäsenistä liittyi sähköi sesti (itsemaksavista jopa 46 %). Neljännes vuositilastoihin on lisätty osio ulkomaalaisten jäsenten määristä. Jäsenmäärätilastoja ja listauksia tehdään jatkuvasti eri toiminta-alueiden tarpeisiin ja tilaisuuksiin. Sähköisen asioinnin puolelle tekstit tullaan tuottamaan kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja englanti. Sähköisestä liittymisestä on tehty jo ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Jäsenhuoltajien ajankohtaispäivät järjestettiin 23. 24.5. Murikassa ja paikalla oli 100 henkilöä 66 ammattiosastosta. Ajankohtaispäivillä oli ammattiosastojen vastaanotot, joissa käsiteltiin jäsenyysasioita. Päivien painopiste oli sähköiset palvelut, toimipaikkarekisteri ja ammattiosastojen netti jäsenrekisteri. Päivillä kuultiin myös liiton puheenjohtajan ajankohtaiskatsaus sekä yhteistyökumppaneiden luentoja mm. työttömyysturvaan liittyvistä uudistuksista ja ajankohtaisista vakuutus asioista. Jäsenmääriä ja tunnuslukuja Liittoon kuuluvien ammattiosastojen määrä toimintavuoden lopussa 2015 2014 275 280 Osastojen yhteinen jäsenmäärä 142 578 144 182 Uusia jäseniä vuoden aikana 5 731 4 896 näistä 30-vuotiaita tai nuorempia 3 428 3 283 näistä sähköisesti liittyneitä joista itsemaksavia 13 % 46 % 9 % 38 % Vapaajäseniä 39 435 38 949 Eläkeläisiä 36 186 39 067 Seniorijäseniä 29 16 Oppilasjäseniä 6 472 6 895 näistä varsinaisiksi jäseniksi siirtyi 366 371 Jäseniä poistui 7 322 8 605 alan vaihdon vuoksi 1 320 1 488 maksamattomien 2 323 2 734 jäsenmaksujen vuoksi kuolemantapauksen vuoksi 1 405 1 343 muista syistä 2 274 3 040 Yleiseen työttömyyskassaan (YTK) 934 1065 vuoden aikana siirtyneet liiton tietojen mukaan YTK:sta liiton ammattiosastoihin siirtyneet 626 425 Ammattiosastot ja seuturyhmät Helsingin ja Uudenmaan toiminta-alue Helsingin seuturyhmä, jäseniä 8 150 (8 194) Ammattiosastot: 5, 27, 41, 70, 77, 78, 82, 84, 128, 155, 337 Espoo Kirkkonummi Vantaa seuturyhmä, jäseniä 4 470 (4 568) Ammattiosastot: 11, 12, 168, 254, 255, 271, 287, 424 Länsi-Uudenmaan seuturyhmä, jäseniä 2 384 (2 452) Ammattiosastot: 8, 35, 178, 225 Eteläkärjen seuturyhmä, jäseniä 2 364 (2 513) Ammattiosastot: 21, 44, 93,117, 121, 125, 232, 379 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan seuturyhmä, jäseniä 3 585 (3 623) Ammattiosastot: 4, 42, 48, 58, 90, 151, 281, 338 Itä-Uudenmaan seuturyhmä, jäseniä 1 566 (1 588) Ammattiosastot: 25, 86, 136, 177, 229, 246, 359 Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alue Turun seuturyhmä, jäseniä 10 348 (10 508) Ammattiosastot: 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343 Turunmaan seuturyhmä, jäseniä 466 (500) Ammattiosastot: 54, 69, 295, 336 Vakka-Suomen seuturyhmä, jäseniä 2 915 (2 662) Ammattiosastot: 36, 268, 365 Loimaan seuturyhmä, jäseniä 634 (636) Ammattiosasto: 29 14 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 15
Salon seuturyhmä, jäseniä 4 004 (4 276) Ammattiosastot: 57, 62, 180, 211, 286, 315, 433 Kaakkois-Satakunnan seuturyhmä, jäseniä 2 530 (2 583) Ammattiosastot: 127, 190, 193, 249, 273, 312, 381 Porin seuturyhmä, jäseniä 5 488 (5 610) Ammattiosastot: 6, 91, 92, 122, 163, 294 Pohjois-Satakunnan seuturyhmä, jäseniä 557 (557) Ammattiosastot: 318, 329 Rauman seuturyhmä, jäseniä 3 205 (3 261) Ammattiosastot: 66, 102, 160, 299, 376 Hämeen ja Pirkanmaan toiminta-alue Hämeenlinnan seuturyhmä, jäseniä 2 935 (2 946) Ammattiosastot: 43, 88, 101, 186, 250 Riihimäen seuturyhmä, jäseniä 1 240 (1 237) Ammattiosastot: 103, 244, 352 Forssan seuturyhmä, jäseniä 1 237 (1 200) Ammattiosastot: 2, 79, 158, 179 Päijät-Hämeen seuturyhmä, jäseniä 5 760 (5 792) Ammattiosastot: 14, 23, 47,111, 114, 323 Tampereen seuturyhmä, jäseniä 11 081 (10 818) Ammattiosastot: 7, 38, 80, 97, 134, 140, 149, 195, 231, 239, 305, 402 Läntinen seuturyhmä, jäseniä 1 641 (1 688) Ammattiosastot: 220, 340, 345, 363 Eteläinen seuturyhmä, jäseniä 1 538 (1 588) Ammattiosastot: 105, 169, 335 Pohjoinen seuturyhmä, jäseniä 719 (710) Ammattiosastot: 16, 166, 236, 349 Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan toiminta-alue Metallin Pohjois-Kymenlaakson seuturyhmä, jäseniä 1 914 (1 930) Ammattiosastot: 116, 133, 145, 175, 209, 245 Metallin Etelä-Karjalan seuturyhmä, jäseniä 3 147 (3 183) Ammattiosastot: 3, 30, 52, 96, 188, 230, 242, 266 Metallin Kotka-Hamina seuturyhmä, jäseniä 2 284 (2 315) Ammattiosastot: 13, 20, 109, 301 Saimaan Metallit seuturyhmä, jäseniä 1 097 (1 109) Ammattiosastot: 17, 234 Ri-Mi seuturyhmä, jäseniä 1 013 (1 007) Ammattiosastot: 61, 71, 113, 156 Metallit 201 ja 354 seuturyhmä, jäseniä 581 (599) Ammattiosasto: 201 Keski-Karjalan seuturyhmä, jäseniä 317 (341) Ammattiosastot: 22, 333 Ylä-Karjalan seuturyhmä, jäseniä 328 (339) Ammattiosastot: 76, 153, 341 Joensuun seuturyhmä, jäseniä 3 933 (3 918) Ammattiosastot: 19, 59, 196, 216, 221, 320 Ylä-Savon seuturyhmä, jäseniä 1 834 (1 777) Ammattiosastot: 107, 148, 224, 328 Kuopion seuturyhmä, jäseniä 2 114 (2 154) Ammattiosastot: 60, 112, 147, 176, 279 Keski-Savon seuturyhmä, jäseniä 2 330 (2 386) Ammattiosastot: 18, 24, 233, 304, 414 Vaasan ja Keski-Suomen toiminta-alue Pohjoisen Keski-Suomen seuturyhmä, jäseniä 1 862 (2 245) Ammattiosastot:115, 141, 197, 262, 358 Jyvässeudun seuturyhmä, jäseniä 4 484 (4 210) Ammattiosastot: 26, 34, 74, 120, 131, 150, 170, 182, 410 Läntisen Keski-Suomen seuturyhmä, jäseniä 1 720 (1 747) Ammattiosastot: 68, 110, 167, 205, 344 Vaasan ja Laihian seuturyhmä, jäseniä 5 624 (5 760) Ammattiosastot: 28, 172, 174, 261, 272, 292, 330, 417 Seitsemän Sillan seuturyhmä, jäseniä 3 023 (3 094) Ammattiosastot: 10, 67, 104, 135, 228, 308, 426 Järvilakian seuturyhmä, jäseniä 2 206 (2 240) Ammattiosastot: 146, 204, 214, 366, 370 Kuusiokuntien Metalli, jäseniä 750 (793) Ammattiosastot: 51,142, 187,257 Seuturyhmä Seinänaapurit, jäseniä 1 091 (1 111) Ammattiosastot: 248, 307, 357, 434 Suupohjan seuturyhmä, jäseniä 1 837 (1 882) Ammattiosastot: 64, 252, 274, 317, 334 Oulun ja Lapin toiminta-alue Oulun seuturyhmä, jäseniä 4 876 (5 026) Ammattiosastot: 56, 72, 108, 118, 210, 219, 289 Raahen seuturyhmä, jäseniä 4 423 (4 417) Ammattiosastot: 55, 200 Jokilaaksojen seuturyhmä, jäseniä 3 048 (3 150) Ammattiosastot: 227, 235, 259, 275, 309, 332, 353, 368, 377 Kainuun seuturyhmä, jäseniä 2 322 (2 331) Ammattiosastot: 63, 256, 302, 346, 367, 369, 419 Koillismaan seuturyhmä, jäseniä 372 (368) Ammattiosastot: 129, 202, 280 Meri-Lapin seuturyhmä, jäseniä 2 709 (2 729) Ammattiosastot: 75, 81, 83, 213, 284 Keski- ja Ylälapin seuturyhmä, jäseniä 2 521(2 511) Ammattiosastot: 46, 99, 208, 276, 306, 313, 316, 404 Toimintansa purkaneet ammattiosastot vuonna 2015 031 Västra Nylands telefonmontörer - Länsi-Uudenmaan Puhelinasentajat r.f 124 Kuopion Jalometallityöväen ammattiosasto r.y. 157 Oitin Metallityöväen ammattiosasto r.y. 183 Lempäälän metallityöväen ammattiosasto r.y. 300 Vuohijärven Metallityöväen ammattiosasto r.y. 403 Turun auto -ja konealan ammattiosasto r.y. Uusi ammattiosasto perustettu vuonna 2015 305 Tampereen Tekninen Tekstiili r.y. (siirtyi TEAM Teollisuualojen ammattiliitosta Metallityöväen Liiton jäsenjärjestöksi) Ammattiosastot 31.12.2015 Toiminta-alue Toiminta-alue Ammattiosastoja Jäseniä Muutos edell. vuoteen % jäsenmäärästä Auto- ja koneala Naisia % Miehiä % Helsinki Uusimaa 46 22 519 15,8 4 458 19,8 18 061 80,2 Varsinais-Suomi Satakunta 45 30 147 21,1 6 446 21,4 23 701 78,6 Häme Pirkanma 41 26 151 18,3 4 047 15,5 22 104 87,8 Kymi Savo-Karjala 50 20 892 14,7 2 550 12,2 18 342 87,5 Vaasa Keski-Suomi 52 22 597 15,8 3 479 15,4 19 118 84,6 Oulu Lappi 41 20 272 14,2 3 734 18,4 16 538 81,6 Yhteensä 275 142 578 100,0 24 714 17,3 117 864 82,7 Peltiala Ammattiosastoja Metalliala Tietoliikenneala Energiaala Metsäteoll. korjaamoala Kaivosala Jalometalliala Helsinki Uusimaa 46-1 33 6 3 1 2 1 Varsinais-Suomi Satakunta 45-1 35 5 1 1 1 Häme Pirkanmaa 41-1 30 4 1 1 1 Kymi Savo-Karjala 50-2 28 12 6 3 1 Vaasa Keski-Suomi 52-3 39 9 4 2 1 Oulu Lappi 41-2 27 8 3 6 YHTEENSÄ 275-5 192 44 12 2 5 5 8 3 Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio Pääluottamusmiehiä oli rekisterissä maaliskuussa 1 631 (1 670). Heistä ensimmäistä kauttaan tehtävässä on (toimikauden alku 2015) 412 (342). Varapääluottamusmiehiä on 1 288 (1 347), joista uusia on 536 (492). Luottamusmiehiä on 641 (698), joista ensimmäistä kauttaan on 226 (225). Liiton rekisterissä (maaliskuussa) oli 1 459 (1 472) työsuojeluvaltuutettua, joista ensimmäiselle kaudelle (2016 alkavalle) valittuja oli 424 (455). Työsuojeluvaltuutettujen lisäksi toimi 742 (742) työsuojeluasiamiestä, joista ensimmäistä kauttaan 207 (278). Yhteensä liittoon rekisteröityinä pääluottamusmiehinä, luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina, -asiamiehinä ja heidän varahenkilöinään ja yhdysmiehinä toimi 8 190 (8 299) henkilöä. Kokonaisuudessaan työpaikkojen edunvalvontaorganisaatio kattoi noin 2 378 (2 334) työpaikkaa ja noin 95 046 (95 345) jäsentä. Todellista kattavuutta on vaikea tietää, koska luvuissa on huomioitu vain kirjallisen ilmoituksen aluetoimistoon toimittaneet luottamushenkilöt. PLM VPLM LM YHD TSV TSV1 TSV2 TSA Helsinki Uusimaa 284 (282) 223 (233) 134( 139) 20 (22) 215 (212) 178 (173) 97 (95) 115 (105) Varsinais-Suomi Satakunta 280 (291) 213 (224) 114 (119) 20 (24) 245 (268) 210 (220) 147 (137) 127 (129) Häme Pirkanmaa 323 (309) 248 (251) 129 (140) 9 (13) 308 (294) 256 (231) 159 (147) 123 (111) Kymi Savo-Karjala 299 (308) 242 (246) 75 (79) 45 (46) 279 (286) 232 (226) 135 (132) 106 (109) Vaasa Keski-Suomi 273 (303) 224 (247) 99 (119) 33 (44) 252 (268) 214 (221) 121 (118) 155 (159) Oulu Lappi 172 (176) 138 (146) 90 (101) 6 (9) 151 (144) 112 (122) 74 (75) 116 (129) YHTEENSÄ 1 631 (1 669) 1 288 (1 347) 641 (697) 133 (158) 1 459 (1 472) 1206 (1 193) 733 (704) 742 (742) 16 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 17
Liiton ammattiosastot ja liiton jäsenmäärä vuosina 1899 2015 Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä 1899 12 550 1929 83 11 258 1959 259 38 263 1989 363 151 382 1900 15 572 1930 52 3 296 1960 263 37 668 1990 360 148 134 1901 23 564 1931 71 3 570 1961 259 40 442 1991 359 148 099 1902 23 464 1932 71 3 002 1962 287 42 875 1992 355 148 523 1903 23 300 1933 71 3 167 1963 264 41 516 1993 353 151 972 1904 18 420 1934 74 4 005 1964 268 42 164 1994 350 154 364 1905 22 380 1935 79 5 516 1965 277 45 955 1995 349 160 358 1906 40 920 1936 79 8 140 1966 288 46 025 1996 343 161 663 1907 58 1330 1937 87 12 332 1967 278 50 602 1997 338 165 338 1908 62 2391 1938 90 12 411 1968 291 57 405 1998 333 167 454 1909 75 2 080 1939 88 13 114 1969 305 81 378 1999 331 167 992 1910 71 1 628 1940 91 12 641 1970 379 105 614 2000 331 170 714 1911 70 1 815 1941 94 17 283 1971 337 117 959 2001 325 170 752 1912 81 2 657 1942 111 17 280 1972 345 123 022 2002 321 169 059 1913 90 3 548 1943 117 18 254 1973 326 134 024 2003 351 169 775 1914 95 4 292 1944 113 24 970 1974 340 145 851 2004 350 167 387 1915 95 5 573 1945 123 55 809 1975 352 151 355 2005 339 166 085 1916 111 10 288 1946 172 53 118 1976 356 155 210 2006 336 165 506 1917 152 26 288 1947 179 54 678 1977 361 154 133 2007 330 167 300 1918 1948 186 48 219 1978 367 156 079 2008 325 167 308 1919 94 6 223 1949* 188 42 416 1979 370 158 434 2009 320 160 935 1920 107 9 350 1950 192 44 984 1980 374 163 811 2010 311 158 411 1921 104 8 752 1951 244 45 007 1981 377 161 733 2011 308 156 036 1922 102 7 730 1952 233 38 902 1982 377 161 228 2012 301 152 476 1923 82 7 942 1953 211 36 560 1983 377 160 429 2013 291 147 891 1924 82 8 016 1954 239 37 104 1984 376 156 889 2014 280 144 182 1925 84 8 534 1955 356 40 596 1985 376 156 675 2015 275 142 578 1926 85 10 305 1956 265 41 120 1986 372 155 209 1927 84 11 613 1957 270 36 307 1987 366 154 255 1928 88 13 437 1958 238 35 821 1988 365 154 600 * vuoden 1950 ensimmäisen neljänneksen tiedot Edunvalvontaa tukevat toiminnot Koulutustoiminta Liiton koulutustoimintaa ohjaavat liittokokouspäätökset ja painopistealueet. Vakiintuneen tavan mukaisesti Metallityöväen liitto järjestää koulutusta kolmella tasolla: paikallisena koulutuksena ammattiosastojen ja seuturyhmien kursseilla, alueellisena koulutuksena ja valtakunnallisena opistokoulutuksena Murikassa. Lisäksi ruotsinkieliset ja eri sopimusalat järjestivät alakohtaista koulutusta. Toimintavuonna 2015 merkittävin koulutusta koskeva muutos liittyi Murikka-opiston syksyllä 2014 opetusministeriöltä saamaan ylläpitämislupaan. Toimintavuoden alusta lukien ylläpitämislupa on ollut liitolla Koulutussäätiön sijasta. Muutoksella ei ollut koulutussuunnitelmiin tai volyymeihin vaikutusta, mutta kylläkin budjetointi käytäntöihin ja palvelusopimuksiin. Lisäksi syksyllä 2015 OKM myönsi ylläpitämislupaan muutoksen, jonka mukaan Murikka-opisto voi harjoittaa kansanopistotoimintaa Tampereen ohella myös Helsingissä. Vuonna 2014 aloittanut Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden muodostama koulutustyöryhmä jatkoi työtään työnantajatuen piirissä olevan koulutuksen vuotuisesta sopimisesta. Toimintavuoden aikana edellisenä vuonna alkanut kenttäkouluttajakoulutus saatiin päätökseen ja osa kenttäkouluttajista toteutti koulutuksia paikallistasolla. Liiton teollisuuspoliittisen ohjelman kirjoittamiseen osallistuttiin laatimalla ammatilliseen ja koulutuspoliittiseen osuuteen pohjatekstit. Paikallinen ja alueellinen koulutus Alueellisen koulutuksen organisointi-, toteutus- ja budjetointivastuu siirtyi järjestötoiminnan alaisuuteen vuoden 2015 alusta, joten sitä koskevat tiedot ovat järjestön toiminta-alueen kertomuksessa. Liiton taloudellisella tuella järjestettävät ammattiosastojen ja seuturyhmien kurssit vastaavat paikalliseen koulutustarpeeseen. Ammattiosastot järjestivät 96 kurssia vuonna 2015 (2014: 111) ja seuturyhmät 73 (70). Kurssien kokonaismäärä oli siten 169 (181), joten kurssimäärä on ollut laskussa. Tämä heijastuu myös osallistujien kokonaismäärään, joka toimintavuonna 2015 oli 2 875 (2 977). Erityisesti ammattiosastojen järjestämien kurssien määrä ja osallistujavolyymit laskivat edellisvuodesta, sillä vuonna 2014 ammattiosastojen kursseilla oli yhteensä 1 731 osallistujaa, kun toimintavuonna 2015 osallistujia oli 1 428. Seuturyhmien kohonneet kurssi- ja osallistujamäärät eivät kyenneet kompensoimaan vähennystä. Kurssien aihepiirit vaihtelivat tes-aiheista järjestöllisiin kysymyksiin ja myös lähestyvä liittokokous oli hyvin esillä. Suunnitelluista kursseista toteutui n. 90 %. Paikallisen koulutuksen vastuuhenkilöinä toimi 224 ammattiosaston opintosihteeriä, joista 26:lle toimintakausi oli ensimmäinen. Murikassa järjestettiin keväällä opintosihteerikurssi, jolle osallistui 18 toimijaa. Syksyllä järjestettiin opintosihteerien neuvottelupäivät, joille osallistui 66 paikallisesta opintotoiminnasta vastaavaa. Toimintavuotena toteutettiin myös toimintaalueen ulkopuolella järjestettävien kurssien laajennusmahdollisuus niin, että tukeen oikeuttava kurssi voitiin Murikan tai liiton keskustoimiston ohella toteuttaa myös Metallirannassa tai Metallikerolla. Seuturyhmät järjestivät yhteensä 11 ay-koulua, joista 6 Uudellamaalla ja 5 Varsinais-Suomi Satakunta-alueella. Lähestyvää liittokokousta varten suunniteltiin koulutusaineistoja yhteistyössä järjestön toimintaalueen kanssa. Markkinointi Koulutuksen markkinointia toteutettiin sekä Ahjon että sähköisen viestinnän kautta. Sähköistä markkinointia pyrittiin tehostamaan suuntaamalla koulutusmarkkinointiviestit kurssien kohderyhmän mukaan. Ahjon käyttö markkinointivälineenä jatkui, ja koulutussivulla on esitelty koulutustoimintaa kattavasti. Uudet opintosihteerit perehdytettiin ja ohjattiin puhelimitse koulutukseen samalla, kun heitä opastettiin tehtävänsä hoitamisessa. Murikka-opiston ja liiton kotisivuja käytettiin tiedotuskanavana, samoin opiston Facebook-sivua. 18 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 19
Ammatillinen koulutus Metalliliiton edustajia osallistui oppilaitosten edustuselimien toimintaan edelleen mm. Keudassa, Salpauksessa ja AEL:ssä. Alvarin kehittämistä jatkettiin osallistumalla Alvar-neuvottelukunnan toimintaan. Liitto tuki myös vuotuista Kone- ja metallialan opettajien (KOME) seminaaria, joka järjestettiin Lahdessa. Tutkintotoimikuntien työtä tuettiin ja valmistauduttiin uuden tutkintorakenteen mukaisiin tutkintotoimikuntien valintoihin. Murikka-opisto Vuosi oli Murikka-opiston ensimmäinen toimintavuosi Metallityöväen liiton toiminta-alueena. Opiston ylläpitämislupaan lisättiin mahdollisuus järjestää kansanopistokoulutusta rajoitetuin ehdoin myös Helsingissä. Opiston koulutustoiminnan tulos on suunnitelmaan nähden heikohko. Kansanopiston valtionosuus toteutui edellisvuoden tasossa. Tilinpäätös osoittaa alijäämää. Opisto solmi Murikanranta Oy:n kanssa sopimuksen kansanopistokoulutuksen ruoka- ja majoituspalvelun ostamisesta. Murikanranta Oy:n palvelukseen siirtyi vuoden alussa ns. vanhoina työntekijöinä opiston palvelu- ja huoltohenkilökunta. Vuoden päättyessä Murikka-opiston toimintaalueella työskenteli 5 päätoimista opettajaa, kaksi koulutuksen toiminta-alueen kanssa jaettua opettajaa, rehtori sekä koulutussihteeri. Vuoden kuluessa kaksi opettajaa siirtyi eläkkeelle ja yksi uusi opettaja astui opiston palvelukseen eläkkeelle jääneen tilalle. Lisäksi opistolla työskenteli talouden toiminta-alueelle siirretty toimistonhoitaja. Metalli liitto tuotti opiston talouspalvelut. Opisto osallistui T-opistot ry:n arviointihankkeeseen ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin. Vuoden aikana tuotettiin opettaja Marjo Nurmen tekemä pitkäkestoisen koulutuksen vaikuttavuuden arviointitutkimus. Se kohdistui Muutoksen eväät -kurssin vuosina 1998 2013 käyneisiin opiskelijoihin. Tutkimuksen mukaan kurssin yksilöllinen tuloksellisuus ja vaikuttavuus koettiin asiantuntijuuden vahvistumi sena ja osaamisen paranemisena. Kurssin arvioitiin vaikuttaneen itsetuntoa ja pystyvyyttä parantavasti. Opiskelijat arvioivat kurssin vaikuttaneen vahvasti myös ajattelu- ja toimintatapojensa kehittymiseen. Toiminnalliset tulokset kansanopistokoulutuksessa Kansanopistokoulutuksesta kertyi yhteensä 2 104 opiskelijaviikkoa, mikä oli 72 % suunnitellusta ja lähes edellisvuoden tasoa. Metalliliiton kanssa vuodelle laadittu suunnitelma oli edellisvuoden tasoa, mutta tavoitteisiin ei päästy. Yhteistyö Työväen Musiikkiliiton kanssa jatkui, ja orkesterikurssi toteutui 226 opiskelijaviikon volyymilla. Kaikkiaan työnantajan tuen piirissä olevaan koulutukseen osallistui 1 030 opiskelijaa ja opiskelijaviikkoja kertyi 1 193. Muun kansanopistokoulutuksen opiskelijaviikkomäärä oli 911. Kansanopistokoulutuksen teholuvuksi muodostui 2,1 tavoitteen oltua alle 2. Maksupalvelukoulutukseen osallistui 236 opiskelijaa tehden 506 koulutettavapäivää. Edunvalvontakoulutus Luottamusmieskoulutus toteutui hyvin. Opiskelijaviikkoja kertyi lm-koulutuksesta yhteensä 664 kpl. Työsuojeluhenkilöstön koulutus sujui heikosti, vain 60 % suunnitelluista opiskelijaviikoista toteutui ja kurssikohtainen opiskelijamäärä pieneni. Vuosi oli työsuojeluhenkilöstön ns. mandaattikauden kakkosvuosi. Pettymys oli Muutoksen eväät -kurssin eli 3 kk:n koulutuksen peruuntuminen. Täydennyskoulutuksesta kertyi 234 opv. Kaikki ns. yhteisen koulutuksen piiriin suunnitellut kurssit peruuntuivat, kuten myös autoalan omat työsuojelu- ja luottamusmieskurssit. Järjestöllinen koulutus Järjestökurssien toteutuminen oli historiallisen hyvä, kurssitoteutus 95 %, vain yksi kurssi peruuntui. Opiskelijaviikot toteutuivat hyvin, 224 eli 82 % suunnitellusta. Järjestötehtäviin valmentava koulutus toteutui aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin. Järjestämiskoulutuksesta karttui opiskelijaviikkoja 65. Kurssisisältöjä uusittiin. Työelämätaidot ja teemaseminaarit Viestinnän, tietotekniikan ja ihmissuhdekoulutuksen suunnitelmasta toteutui 75 %. Eläkeläistoiminnan kurssille osallistui 50 opiskelijaa. Luottamusmiesten teemaseminaari järjestettiin 4. kerran ja se on vakiinnuttanut paikkansa työsuojelun teema seminaarin rinnalle. Kiinteistö Opistokiinteistöä kunnostettiin tehdyn pts-suunnitelman mukaisesti. Toteutettiin päärakennuksen katon uusiminen sekä rantasaunan peruskunnostus. Tyhjillään ollut rivitalo purettiin. Kiinteistön uudistusohjelma jatkuu vuoteen 2018 saakka. Luokkien av-laitteistot uusittiin. Ahjon toimitus ja sisäinen tiedotus Ahjoa julkaistiin 16 numeroa 48-sivuisena aikakauslehtenä. Lehti ilmestyi pääsääntöisesti joka kolmas viikko. Keväällä lehdessä seurattiin eduskuntavaaleja ja esiteltiin ehdokkaina olleet liiton jäsenet. Ahjossa pidettiin edelleen esillä vuoden 2012 liittokokouksen keskeisimpiin linjauksiin liittyviä aihealueita. Lehdessä seurattiin muun muassa järjestämistoiminnan etenemistä. Nollatuntisopimusten kieltämiseksi käynnistettyä Operaatio Vakiduunia pidettiin esillä myös muissa liiton viestintäkanavissa. Myös ajankohtainen työmarkkinatilanne ja maan hallituksen pakkolakipolitiikka olivat lehdessä vahvasti esillä. Ahjossa on omat ruotsinkieliset sivut. Keväällä toteutettiin lehden lukijatutkimus yhteistyössä liiton tutkimusyksikön kanssa. Ahjo julkaisi ammattiosastojen kokous- ja toimintailmoituksia sekä työttömyyskassan omia sivuja. Ahjo-lehti painettiin Forssa Print Oy:ssä. Verkkosivut Liiton verkkosivujen www.metalliliitto.fi ulkoasua päivitettiin vastaamaan liiton uutta Edunvalvonta on joukkuelaji -ilmettä. Luottamustehtävissä toimivien extranet-palvelun tekeminen käyn nistyi. Palvelun käyttöönotto siirtyi vuoden 2016 puolelle. Loppuvuodesta 2015 valmistui liittokokous. metalliliitto.fi-sivusto. Liiton verkkosivuille tuotetaan myös ruotsinkielisiä uutisia. Englannin- ja venäjänkielisten verkkosivujen päivittäminen sekä aineiston tuottaminen muilla kielillä oli satunnaista. Yksilöityjä kävijöitä liiton verkkosivuilla oli noin 400 000 ja käyntejä noin 750 000. Ahjo ilmestyi myös verkkolehtenä osoitteessa www.ahjo.fi. Ahjo.fi-verkkolehdelle kerääntyi istuntoja reilu 12 000. Säännöllisiä (sivustolle palaavia) lukijoita kävijöistä oli noin 75 prosenttia. Sosiaalinen media Sosiaalisen median järjestelmällistä ja tehokkaampaa käyttöä liiton tiedotuksessa ja liiton näkyvyyden parantamisessa jatkettiin. Sosiaalisen median työryhmässä tehtiin yhteistyötä eri toiminta-alueiden sekä työttömyyskassan kanssa. Sekä liiton että Ahjon Facebook-sivujen seuraajien määrä kasvoi. Facebook-sivujen tavoittavuuden huippu oli syyskuussa järjestetyllä #STOP-mielenilmausviikolla. Uutiskirje Myös Metallin uutiskirjeen ulkoasu uudistettiin. Uutiskirje lähetettiin 23 kertaa. Kirje on suunnattu liiton luottamustehtävissä toimiville. Vastaanottajien määrää laajennettiin luottamusmiehistä, työ suojeluvaltuutetuista sekä ammattiosastojen puheenjohtajista kaikkiin luottamushenkilörekisterissä oleviin. Laajennuksen jälkeen vastaanottajia oli noin 8 000. Uutiskirjeessä kerrottiin ajankohtaista tietoa muun muassa edunvalvonnasta, koulutuksesta ja järjestötoiminnasta. Uutiskirjeen keskeisiä artikkeleita käännettiin ruotsin kielelle. Markkinointi ja painotyöt Toiminta-alue osallistui liiton markkinointityöhön. Markkinointiin liittyviä materiaaleja ja sisältöjä tehtiin yhteistyössä markkinointityöryhmän ja mainostoimiston kanssa. Markkinointi-ilme oli esillä myös Ahjossa. Toiminta-alue tuotti jäsenille suomen- tai ruotsinkieliset kalenterit sekä muita liiton ja toiminta-alueiden käyttöön tarkoitettuja painotöitä. Oman graafisen suunnittelun tuotannon määrää lisättiin muun muassa liittokokouksen painotöissä. Vuoden 2016 liittokokoukseen ja vaaleihin liittyvien painotöiden valmistelu aloitettiin jo keväällä. Talous Talous toteutui budjetin mukaisesti. 20 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 21
Hallinto ja talous Hallinnon ja talouden toiminta-alueen perus tehtävä on liiton kokonaistoimintojen johtaminen, toiminnan suunnittelu ja kehittäminen sekä liiton taloudellisen toiminnan turvaaminen. Toiminta-alue tukee toiminnallaan liiton perustehtävien, kuten työehto- ja järjestötoiminnan toteuttamista. Hallinnon ja talouden toiminta-alue jatkoi yhdistettynä toiminta-alueena. Hallintoyksikön johtoon valittiin hallintopäällikkö tammikuussa. Hallinto Hallintoyksikön tehtävä on tuottaa edunvalvonnassa tarvittavat tukipalvelut liiton henkilökunnalle, hallinnolle ja jäsenistölle. Palveluita ovat hallintoja toimistopalvelut, henkilöstöpalvelut sekä matkaja kokouspalvelut. Toimistopalveluiden kehittämistä jatkettiin. Valmisteluja 22. liittokokouksen ja liittokokousvaalien osalta jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Liittokokouksen ajankäyttöä ja aloitteiden käsittelyä kehitettiin. Intra eli Sorvi on keskeinen sisäisen tiedotuksen väline. Sen kehittämistä jatkettiin. Henkilöstöturvallisuusohjeistus teetettiin loppuvuodesta. Liiton historian kirjoitusta jatkettiin vuosien 1984 2000 osalta. Tietohallinto Hankittiin keväällä uudet matkapuhelimet. Matkapuhelimiin synkronoituvat sähköposti, kalenteri ja yhteystiedot ja niissä on internet-yhteydet. Uudet laitteet paransivat merkittävästi käytettävyyttä, niissä on ollut huomattavasti vähemmän laite- tai muita vikoja. Laajennettiin langaton verkko koskemaan kaikkia liiton aluetoimistoja. Lisäksi Murikan langaton verkko siirrettiin liiton langattoman verkon alle (yksi hallinnointipaikka koko langattomalle verkolle). Samassa yhteydessä päivitettiin aluetoimistojen tietoliikennelaitteet. Rakennutettiin keväällä Murikkaan kuitytyö, joka parantaa erittäin merkittävästi opiston tietoliikenneyhteyksiä. Päivitettiin palvelinten käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistoversioita viimeisimpiin versioihin sekä niiden vikasietoisuutta (mm. sähköpostijärjestelmä) ja tietoturvaominaisuuksia. Päivitettiin Helppari-ohjelmaa (vikatikettien ilmoittaminen). Päivitettiin Lync-kokousohjelmisto, uusi versio kulkee Skype For Business nimellä. Järjestettiin Skype-koulutusta. Saatettiin loppuun Sorvi-intranetin viimeistelytyöt. Kehitettiin työnantajan korvaamien henkilökunnan laajakaistayhteyksien ylläpitoa. Tehtiin koulutuskysely atk-koulutuksen tarpeista ja järjestettiin sen mukaisesti atk-koulutusta eri aihealueista. Liiton henkilökunta Liiton palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 155 työntekijää vakituisessa työsuhteessa. Naisia Miehiä Yhteensä Toimitsijat 24 74 98 Toimistotyöntekijät 56 1 57 Yhteensä 80 75 155 Toimitsijoiden luvusta puuttuvat 2 työvapaalla olevaa toimitsijaa, joilla on voimassa oleva työsuhde. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 155 työntekijää ja määräaikaisissa 8 henkilöä. Murikka-opiston opettajat ja toimistohenkilökunta siirtyivät liiton palvelukseen 1.1.2015. Muu opiston henkilökunta siirtyi Murikanranta Oy:n palvelukseen. Naisten osuus työntekijöistä oli 51,6 % ja miesten 48,4 %. Toimistotyöntekijöistä naisia oli 98,2 % ja miehiä 1,8 %. Toimitsijoista naisia oli 24,5 % ja miehiä 75,5 %. Aluetoimistoissa ja Murikka-opistolla työskenteli 49 ja keskustoimistossa 106 henkilöä. Vuoden aikana kymmenen vakituisen työntekijän työsuhde päättyi, heistä kuusi työntekijää jäi eläkkeelle ja neljän työntekijän työsuhde päättyi omasta pyynnöstä. Uusia työntekijöitä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen palkattiin kolme. Vuoden lopussa liiton palveluksessa olleen henkilökunnan keski-ikä oli 50,2 vuotta. Toimitsijoiden keski-ikä oli 50,8 vuotta ja toimistotyöntekijöiden keski-ikä 49,2 vuotta. Työsuhteen keskimääräinen kesto oli toimitsijoilla 15 vuotta ja toimistotyön tekijöillä 18 vuotta. Esimiehet ja johdettavat käyvät kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa. Liiton ja Työttömyyskassan yhteiset Henkilöstöpäivät pidettiin kaksipäiväisinä joulukuussa. Päivien teema oli työyhteisötaidot ja työssä jaksaminen. Palaute oli positiivista, päiville osallistui 181 henkilöä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa järjestettiin tarjoamalla henkilöstölle kulttuuri- ja liikuntaseteleitä sekä tukemalla henkilöstön virkistystoimintaa. Työhyvinvointiohjelma hyväksyttiin osaksi työehtosopimusta. Syksyllä järjestettiin viimeisen kerran 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työhyvinvointipäivä Harva meistä on rautaa -teemalla. Hyvinvointipäivään osallistui 40 henkilöä. Tykkuntoutusta tarjottiin liiton ja työttömyys kassan toimitsijoille ja toimistotyöntekijöille, kummallekin ryhmälle oli oma kurssi. Henkilöstökoulutusta toteutettiin vahvistetun henkilöstökoulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutuskorvausta haettiin Työttömyysvakuutusrahastosta (TVR). Vuonna 2015 korvaukseen oikeuttavia päiviä oli 185 (166). Henkilökunta toiminta-alueittain 31.12.2015 Toimitsijat Toimistotyöntekijät Yht. Edunvalvonta 36 5 41 Järjestö keskustoimisto 10 15 25 alueet 27 14 41 Koulutus 4 1 5 Murikka-opisto 7 1 8 Ahjo ja sisäinen tiedotus 7 1 8 Hallinto ja talous 7 20 27 Yhteensä 98 57 155 Edunvalvonta Järjestö/keskustoimisto Järjestö/alueet Koulutus Murikka-opisto Ahjo ja sisäinen tiedotus 41 10 15 7 1 7 1 36 5 27 14 Hallinto ja talous 7 20 Toimitsijat / toimistotyöntekijät Hallinnon ja talouden toiminta-alueella on hallinnon sihteeristön lisäksi taloustoimisto ja yleisten toimistopalveluiden työntekijät, ulkoinen viestintä ja tietohallinto. Talousyksikön 1 työn tekijä työskentelee Murikassa. Keskustoimiston järjestötoiminta-alueella on mukana jäsenrekisteriyksikkö, 10 työntekijää. 1 jäsenrekisterin työntekijä työskentelee aluetoimistossa. Murikassa työskentelee myös Murikanranta Oy:n palveluksessa 17 henkilöä. Toimitsijoista enemmistö on edunvalvonnassa ja aluetoimistoissa. Viestintä- ja yhteiskuntasuhteet Viestintä Toimintavuoden merkittävimpiin tapahtumiin lukeutuivat mm. eduskuntavaalit sekä ns. yhteiskuntasopimukseen liittyvä neuvotteluprosessi. Myös energiaratkaisut olivat edelleen voimakkaasti esillä. Monissa kysymyksissä tehtiin viestinnällistä yhteistyötä muiden ammattiliittojen ja myös työnantajajärjestöjen kanssa. Varhain syksyllä ryhdyttiin valmistelemaan seuraavan liittokokoukseen viestintään liittyviä asioita. Järjestettiin tiedotustilaisuuksia ja tavattiin monipuolisesti toimittajia sekä yksittäin että isompina ryhminä. Metalliliiton johto ja monet liiton hallinnon edustajat esiintyivät runsaasti julkisuudessa kommentoimassa sekä oman alan että laajemminkin työmarkkinakentän ja talouden asioita. Järjestettiin kotimaassa lukuisa määrä tilaisuuksia, joissa käsiteltiin mm. teollisuuden merkitystä työllistäjänä. Tämä näkökulma korostui erityisesti yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa eduskunta vaalien alla järjestetyllä vaalikiertueella. Kiertue keräsi runsaasti kansanedustajaehdokkaita. Erityisesti opposition ehdokkaat niin keskustasta kuin perussuomalaisistakin olivat hyvin liikkeellä. Oltiin voimakkaasti mukana erilaisissa tapah tu missa jo vakiintuneen tavan mukaan. Osa tapahtumista järjestettiin niin, että mukana oli toimittajien lisäksi myös merkittäviä poliittisia päättäjiä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Toiminnan painopisteenä oli edelleen maan halli tuksen ja eduskunnan päätöksiin vaikuttaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tätä työtä tehtiin mm. tapaamalla ministereitä, kansanedustajia, virkamiehiä, avustajia ja muita taustatahoja. Erityishuomiota kiinnitettiin edelleen myös kanssakäymiseen poliittisen opposition kanssa. Aiempaan tapaan suuri osa vaikuttamisesta keskittyi teollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistämiseen. Tältä osin oli luontevaa toimia usein myös yhteistyössä työnantajaliiton kanssa. Näin tapahtui mm. jo edellä viestintäosiossa mainitussa eduskuntavaalikampanjassa. Aiempaan tapaan yksittäisistä kysymyksistä nousivat paljon esiin mm. telakkateollisuus, kaivokset ja energia-asiat. Yksikkö laati lausuntoja mm. eduskunnan valiokunnille ja ministeriöille. Yhdessä tutkimus yksikön kanssa laadittiin liiton kannanottoja mm. SAK:lle. Yksikkö osallistui myös Metalliliiton uuden teollisuuspoliittisen ohjelman valmistelutyöhön. 22 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 23
Yksikkö edusti liittoa monissa työryhmissä, kuten Meriteollisuus 2020 -työryhmässä ja Vientiteollisuus tutuksi -työryhmässä. Niin ikään oltiin mukana Kestävän kaivostoiminnan verkos tossa ja sen hallituksessa. Verkosto laati oman mallinsa suomalaisesta kaivosvastuujärjestelmästä sekä teki ensimmäisen yhteiskuntavastuuraportin kaivosyhtiöiden toiminnasta. Osa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tehtiin yhteistyössä muiden ammattiliittojen kanssa. Luonnollinen yhteistyötaho oli Teollisuuden palkansaajat TP, mutta myös muiden liittojen sekä myös työnantajaliittojen kanssa tehtiin yhteistä vaikuttamistyötä. TP järjesti jälleen hyvin onnistuneen seminaarin. Liiton hallintoelimet Liittovaltuusto Liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 26. 27.5.2015 Sokos Hotel Presidentissä Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa kuultiin myös informaatio keskusjärjestöhankkeesta ja selonteko eläkekatosta. Lisäksi esiteltiin työsuojelu- ja palkkakyselyn tulokset. Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 1. 2.12.2015 Paasitornissa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Liittohallitus 2012 2016 Lisäksi valittiin Metallityöväen Liiton edustajat SAK:n 19. edustajakokoukseen. Kokouksessa kuultiin projektipäällikkö Juha Heikkalan selvitys uudesta keskusjärjestöhankkeesta. Kuultiin myös selvitys liittoyhteistyöstä ja Ammattiosastojen järjestöllinen tila -työryhmän väliraportti. Valtuuston puheenjohtajana toimi Pentti Mäkinen ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Juha Kapiainen. Toisena varapuheenjohtajana toimi Pasi Karttunen, kolmantena Mari Tuomaala. Liittohallitus Liittohallituksen kokouksia oli vuoden aikana 14. Valtuuston puheenjohtajat ovat osallistuneet kokouksiin. Puheenjohtajana toimi Riku Aalto. Keskeisiä asioita ovat olleet edunvalvontaan ja järjestötoimintaan liittyvät kysymykset sekä henkilöstö- ja talousasiat. Työvaliokunta Työvaliokunnan kokouksia oli vuoden aikana 17. Työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Riku Aalto ja jäseninä Vesa Aallosvirta, Ritva Antila 15.1.2015 alkaen, Timo Korpijärvi, Turja Lehtonen, Matti Mäkelä, Ville-Petteri Risberg ja Jyrki Virtanen. Kokouksissa on käsitelty eri toiminta-alueiden esittämiä asioita ja keskusteltu toiminta-alueiden ajankohtaisista kuulumisista. Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen III varajäsen Puheenjohtaja Riku Aalto Ilkka Jutila Olli-Pekka Kristiansson Markku Nikki Liittosihteeri Matti Mäkelä Eero Heikkinen Reino Laaksonen Hannu Kontkanen Jari Aalto Katja Vakkamaa Vesa Oja Jorma Rand Jyrki Hyykoski Jari Jormalainen Mikko Laakso Toni Keränen Jarkko Jokinen Kalevi Valonen Anttimatti Walther Markku Lappalainen Raimo Karppinen Veikko Jänönen Jarmo Vattulainen Kari Koivisto Taina Karrikka Hans Segercrantz Mirja Niskanen Pentti Rokkanen Hannu Koistinen Heikki Tsupari Pentti Issakainen Ari Häkkinen Erkki Kuusikko Heimo Niemi Juha Tuukkanen Tero Sulkakoski Keijo Larila Tenho Vehmas Sandra Roos Sanna Kujala Kari Niininen Ari Kosonen Heikki Kuutti Jari Poutala Ulla Rauhala Maria Pietari Teuvo Kuhanen Keijo Wallin Antti Salonen Rauno Lehtinen Marko Svärd Jussi Karimäki Ilpo Sirniö Jari Roslöf Ilkka Jatkola Jyrki Vuorinen Pirkko Valtanen Antti Leinonen Ari-Pekka Kurikka Heikki Ahtimaa Seppo Venho Lauri Haikonen Petra Salovaara Maija Heikkilä Bo Vilander Kim Virkama Dan Nervander Tom Lindholm Raimo Virtanen Janne Vainio Marko Iltanen Irma Salo Mika Vuoti Jari Ahokas Kari Mehtälä Jouko Luttinen Erno Välimäki 3.5.2015 asti Jari-Matti Välkkynen Jari Huuhka Matti Haavisto Liittovaltuusto 2012 2016 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Pentti Mäkinen Juha Kapiainen Pasi Karttunen Mari Tuomaala Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen III varajäsen Helsinki Ilpo Haaja Markku Nieminen Terho Laitila Pentti Ruohonen Tapio Kuhmonen Kirsi Niemelä Jani Riikonen Sami Vesanen Raija-Riitta Luiro-Piippo Karita Lahtinen Saila Kaattari Heli Hovi-Karlsson Uusimaa Juha Kapiainen Kari Purmonen Tenho Kellokangas Pasi Karttunen Kirsi Nylund Markku Helenius Petri Ijäs Jouni Linden Kalevi Turtiainen Mervi Murto Juha-Pekka Kaasinen Reija Mettovaara Hannu Huttunen Jarmo Partanen Jukka Peippo Karita Pihlström Tommy Holmblad Magnus Åkerlund Matts Englund Jouni Roponen Henri Lehtinen Tuomas Jakovesi Varsinais-Suomi Henna Heinonen Anne-Mari Toikka Sam Kuutti Olli Lahtinen Taina Degert Marjo Kallio Markku Virtanen Janne Laulumaa Are Lipponen Petri Kohtamäki Antti Tammelin Tomi Nieminen Esko Antikainen Tero Isotalo Jouko Leppälahti Antero Palomäki Mauri Partanen Sirpa Rajalampi Marko Turunen Teppo Suonpää Anne Mörsky Antero Seppälä Satakunta Seppo Kivimäki Ville Maanavilja Olli Tuominen Tuula Viitaniemi Jyrki Levonen Mika Rostedt Juha Virta Sari Mikkilä Mari Raikisto Kimmo Ruotsalainen Juha-Pekka Sopenkivi Jerri Pelkonen Vesa-Pekka Vuorenmaa Petri Ahokangas Aarne Mäkiranta Helvi Sairanen Häme Ari-Pekka Jaatinen Jukka Heinämäki Karo Suoknuuti Ville Heino Miikka Leponiemi Keijo Peltola Pirjo Laristo Ari Pihlajamäki Antti Hämäläinen Markku Alen Timo Kerkkonen Tommi Vanhala Liisa Hasu Harri Asunen Juha Ulmanen Jukka Vuorela Matti Lapiolahti Toni Vehmola Sirpa Känkänen Pirkanmaa Heidi Koivisto Susanna Huuskonen Pirjo Pesonen Mika Ovaskainen Aarne Järvenpää Jukka Joukanen Leena Palo Vesa Pohjalainen Aki Moisio Markus Haataja Petri Kallio Mikko Virolainen Pentti Paananen Antti Maijala Kimmo Mäkinen Kymi Ari Airas Heli Perätalo Sakari Muhonen Janne Hohti Ari Kunttu Kimmo Hyvärinen Timo Nikula Harri Lehtola Anssi Piirainen Erkki Savolainen Tero-Petteri Höglund Petri Ahvo Etelä-Savo Kimmo Kapanen Veli Pulkkinen Ilpo Käyhkö Risto Eklund Markku Nousiainen Juha Puikkonen Rauno Asikainen Arja Lång Pohjois-Karjala Juha Pakarinen Matti Pitkänen Tapio Maksimainen Pekka Voutilainen Timo Vänskä Samuli Hakkarainen Petri Kontkanen Pohjois-Savo Mishka Kukkonen Mika Kolehmainen Veli Pulliainen Miia Soininen Sami Piippo Juha Turunen Sara Anniina Toivonen Erkki Moisio Keski-Suomi Arto Liikanen Sami Tuominen Tuomo Liukkunen Jouko Riihimäki Tarmo Lukkarinen Janne Veikkolainen Veli Häkkinen Helena Kurvinen Pentti Mäkinen Eino Soikka Jani Korhonen Mervi Hokkanen Vaasa Sture Liljekvist Peter Sjökvist Jimmy Antfolk Kenneth Lassila Jukka-Pekka Matintupa Tommi Hautala Markku Setälä Veli-Jussi Jyllilä 30.4.2015 asti Mathias Pukkila Michel Rajala Esko Viitasaari Tapio Pajula Pekka Pörsti Hannu Aho Mikko Vuoto Ville Korpinen Ari Rintala Jari Latvakoski Pia Vuoto Janne Koskimäki 24 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 25
Oulu Jouni Lämpsä Maija Soikkeli Maija Tervakangas Raimo Hyttinen Jari Männikkö Tero Turpeinen Veli-Matti Hietaniemi Kari Ylikangas Ville Rantala 28.12.2014 asti Mikko Jurmu Olavi Oikarinen Helena Ollikainen Lappi Mari Tuomaala Teuvo Kuula Janne Jussila Terttu Ollakka Auto- ja konealat Jukka Pekka Hiltunen Helena Halttu Raimo Lehtokumpu Pasi Mantere Harri Hoviniemi Seppo Moisanen Marianne Vallius Kati Leppäjärvi Matti Kuusirati Jouko Varis Risto Rastas Mika Kalliomäki Mika Lindblad Teuvo Savander Olli Koivuniemi Vesa Nurmi Kaivosala Juha Karppinen Reijo Stenberg Leila Rantanen Juho Karsikas Ari Kukkurainen Asko Torssonen Markku Heiskanen Jalometalliala Janne Pykälistö Martti Tuhkanen Minna Polvela Heikki Kinnari Metallin edustajat SAK:n valtuustossa 2012 2016 Varsinainen jäsen I varajäsen II varajäsen Jari Aalto Jukka-Pekka Hiltunen Erno Välimäki 30.4.2015 asti Seppo Henriksson Jyrki Levonen Janne Vainio Jarkko Jokinen Ilpo Sirniö Aki Moisio Pasi Karttunen Hannu Latva-Pietilä Kaarle Brisk Mikko Laakso Aulis Torkkeli Keijo Larila Mika Saroma Raimo Karppinen Päivi Ahonen Päivi Leivo Pentti Mäkinen Arto Liikanen Timo Kemppainen Kari Niininen Hannu Koistinen Keijo Perttunen Antti Salonen Tommi Vanhala Pekka Pörsti Tarmo Lukkarinen Maria Pietari Harri Ronkainen Kai Toikka Janne Pykälistö Arja Taipale Seppo Koponen Pirkko Valtanen Kari Junnila Mikko Suonvieri Bo Vilander Sture Liljekvist Karita Pihlström Mika Vuoti Helena Halttu Juha Karppinen Talous Yleistä Vuodesta 2009 lähtien liiton varsinaista toimintaa ei ole pystytty kattamaan jäsenmaksutuloilla, vaikka liittokokouspäätös tätä edellyttäisi. Kulusäästöjä tehtiin edelleen, mutta silti liittokokouksen asettama tavoite jäi saavuttamatta. Vuoden 2015 tilinpäätös Varsinaiseen toimintaan budjetoitiin 27,1 miljoonaa euroa. Toimintakuluja kertyi 26,1 miljoonaa euroa, mikä on 700 000 edellisvuotta vähemmän. Jäsenmaksutuotoksi arvioitiin 25,9 miljoonaa euroa. Työllisyystilanne ei kohentunut toivotulla tavalla, joten toteuma jäi alemmaksi, 25,4 miljoonaan euroon. Varsinaisen toiminnan kuluihin sisältyvät järjes tämisen projektit, joiden kulut olivat 545 776 euroa. Operaatio Vakiduunin kulut olivat 17 663 ja nämä yhteensä 563 439 euroa. Sijoitustoiminnan tulos oli 8,4 miljoonaa euroa, minkä myötä tilikauden tulos oli 7,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Sijoitustoiminnan tuotto ennen arvonmuutoksia oli 7 prosenttia. Tilikauden tuloksen myötä liiton toimintavalmius ja rahoitusasema vahvistuivat. Jäsenmaksu Jäsenmaksu oli 1,75 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Liiton ja ammattiosastojen osuus säilyi entisellään: Liitto 0,905 prosenttia ja ammattiosastot 0,105 prosenttia. Työttömyyskassan osuus oli 0,65 prosenttia. Käyttöomaisuuden muutokset Tilivuoden aikana myytiin kolme asuntoa: As. Oy Viitaniementie 8 A 9 Jyväskylä, 99 974 euroa, As. Oy Katariinankatu 17 B 14 Pori, 96993 euroa ja As.Oy Lasolanpuisto, Hakatie 3 A 4 Rauma, 41618 euroa. Tilivuoden aikana ostettiin kaksi asuntoa: As. Oy Kampin Anttila, Lastenkodinkatu 9 A Helsinki, 208 802 euroa ja As, Oy Laaksola, Hämeentie 26 C Helsinki, 181 560 euroa. Tilivuoden aikana hankittiin omistusosuus Koy Lahden BW Toweriin, joka omistaa Lahden uuden matkakeskuksen yhteyteen syksyllä 2015 valmistuneen toimitalon. Talon päävuokralainen on Lahden kaupunki. Hankintahinta oli 3 660 031 euroa. Vakuutuspalvelu Metallityöväen Liiton jäsenillä on ryhmävakuutus (liittovakuutus) Vahinkovakuutusyhtiö IF:ssä sisältäen pysyvän haitan korvauksen, matkustajavakuutuksen, luottamushenkilövakuutuksen ja järjestövakuutuksen. Liittovakuutuksen puhelinpalvelu palveli vuoden aikana 18 812 kertaa. Liittovakuutus korvasi pysyvän haitan korvauksia 20 jäsenelle ja matkustajavakuutuksen hoitokuluja 844 jäsenelle yhteensä 585 987 euroa. Luottamushenkilöiden tapaturmavakuutuksen hoitokuluja korvattiin 26 henkilölle yhteensä 17 240 euroa. Liiton ja IF:n yhteiselle Turvallisuustuelle tehtiin 45 hakemusta ja tukea myönnettiin 41 hakijalle 12 000 euron arvosta. Vapaa-aikapalvelut Jäsenten käytössä on kaikkiaan 400 Holiday Clubin viikko-osaketta, jotka sijaitsevat Ylläksellä, Kuusamossa, Sallassa, Himoksella, Vierumäellä, Tampereella ja Naantalissa. Käyttöaste oli 59,2 prosenttia (58,54 vuonna 2014). Lomaosakkeiden arvosta kirjattiin alas 1,4 miljoonaa euroa eli lähes puolet. Pyhätunturilla sijaitsevassa asuntohotelli Metallikerossa oli vuoden aikana 3 388 yöpymistä (3 232 vuonna 2014). Käyttöaste oli 25 prosenttia. Metalliranta on kesäkohde, joka on auki kesä-elokuun välisen ajan. Käyttöaste säilyi näiden lomakuukausien ajalta 100 prosenttissa. Polttoaine-etu Teboilin kanssa tehty yhteistyösopimus on tarjon nut Metallityöväen Liiton jäsenille alennusta polttoaineesta keskimäärin 2 senttiä/litra ja noin 30 prosenttia jäsenistä on käyttänyt etua hyväkseen. 26 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 27
TULOSLASKELMA TASE VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.- 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 Tuotot Toimintatuotot 1 527 249,79 509 121,81 Saadut avustukset 592 753,40 20 448,45 Muut tuotot 557 954,61 2 677 957,80 677 148,40 1 206 718,66 Kulut Henkilöstökulut -10 927 038,20-10 492 995,82 Poistot -844 702,56-812 568,25 Muut kulut Muut henkilöstökulut -1 118 747,99-1 235 174,38 Vuokra- ja vastikekulut -1 789 942,34-1 783 821,17 Järjestökulut -3 474 201,53-3 952 773,47 Materiaalikulut -1 149 315,56-985 208,83 Ulkopuoliset palvelut -3 273 755,78-3 012 362,38 Jäsenmaksukulut -2 638 571,47-2 668 485,78 Avustukset jäsenille -935 860,99-828 907,22 Muut toimintakulut -2 672 437,17-28 824 573,59-2 286 622,63-28 058 919,93 Kulujäämä -26 146 615,79-26 852 201,27 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot (brutto) 49 167 086,94 49 844 993,18 Ammattiosastojen j-maksuosuus -5 478 514,09-5 553 745,14 Työttömyyskassan j-maksuosuus -18 261 826,34 25 426 746,51-18 512 814,51 25 778 433,53 Tuotto- ja kulujäämä -719 869,28-1 073 767,74 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinko- ja osuuskorkotuotot 2 616 473,24 2 043 730,22 Korkotuotot 2 350 216,90 2 455 335,01 Vuokratuotot 2 229 240,48 2 280 289,25 Muut sijoitustuotot 5 436 260,89 12 632 191,51 2 058 718,98 8 838 073,46 Kulut Yhtiövastikkeet -694 621,11-736 759,75 Korkokulut -48 180,44-74 014,27 Muut sijoituskulut -3 462 487,86-4 205 289,41-1 143 404,86-1 954 178,88 8 426 902,10 6 883 894,58 VASTAAVAA 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 343 628,05 1 783 665,92 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 3 305 616,93 3 825 616,93 Rakennukset ja rakennelmat 1 875 384,01 1 691 592,34 Koneet ja kalusto 527 483,80 706 573,61 5 708 484,74 6 223 782,88 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 340 632,23 Muut osakkeet ja osuudet 50 280 418,30 49 934 236,61 Muut saamiset 113 551 120,22 118 968 192,53 165 172 170,75 168 902 429,14 Pysyvät vastaavat yhteensä 172 224 283,54 176 909 877,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset 150 178,06 119 659,16 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 21 426,72 Lainasaamiset 812 719,76 842 488,82 Muut saamiset 338 802,38 432 702,41 Siirtosaamiset 5 745 601,76 5 898 932,64 7 068 728,68 7 293 783,03 Rahat ja pankkisaamiset 34 783 415,00 22 600 279,63 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 41 852 143,68 29 894 062,66 VASTAAVAA YHTEENSÄ 214 076 427,22 206 803 940,60 VASTATTAVAA 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 OMA PÄÄOMA Muut rahastot 158 069 301,72 152 837 867,72 Edell. tilikausien ylijäämä 33 675 586,02 33 096 893,18 Tilikauden ylijäämä 7 707 032,82 5 810 126,84 Oma pääoma yhteensä 199 451 920,56 191 744 887,74 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset Atk-projektivaraus 168 187,93 168 187,93 Muut varaukset 1 177 315,48 1 177 315,48 1 345 503,41 1 345 503,41 Pakolliset varaukset Eläkevaraus 138 519,00 212 813,00 138 519,00 212 813,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 500 000,00 1 500 000,00 500 000,00 1 500 000,00 Lyhytaikainen Saadut ennakot 8 645,76 7 823,10 Ostovelat 1 064 377,41 390 560,60 Muut velat 9 718 986,79 9 822 649,72 Siirtovelat 1 848 474,29 1 779 703,03 12 640 484,25 12 000 736,45 Vieras pääoma yhteensä 13 140 484,25 13 500 736,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ 214 076 427,22 206 803 940,60 Tuotto-/Kulujäämä 7 707 032,82 5 810 126,84 TILIKAUDEN TULOS 7 707 032,82 5 810 126,84 Tilikauden ylijäämä 7 707 032,82 5 810 126,84 28 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 29
KONSERNITULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA 31.12.2015 KONSERNITASE VASTAAVAA 31.12.2015 VASTATTAVAA 31.12.2015 Tuotot Toimintatuotot 1 175 372,85 Saadut avustukset 592 753,40 Muut tuotot 557 954,61 Myyntituotot 638 636,58 2 964 717,44 Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut -11 830 042,71 Poistot -1 013 890,48 Muut kulut -16 665 748,79-29 509 681,98 Kulujäämä -26 544 964,54 Varainhankinta Jäsenmaksutuotot 49 167 086,94 Ammattiosastojen jäsenmaksuosuus -5 478 514,09 Työttömyyskassan jäsenmaksuosuus -18 261 826,34 25 426 746,51 Tuotto-/kulujäämä -1 118 218,03 SIJOITUS JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 12 632 572,38 Kulut -4 205 310,81 8 427 261,57 Tuotto-/kulujäämä 7 309 043,54 Tilikauden tulos 7 309 043,54 Välittämät verot -124,04 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 7 308 919,50 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liittymismaksut 3 531,95 Muut pitkävaikutteiset menot 1 343 628,05 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 347 160,00 Konserninliikearvo 149 876,71 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 3 517 485,25 Rakennukset ja rakennelmat 2 087 154,63 Koneet ja kalusto 535 622,14 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 6 140 262,02 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 0,00 Muut osakkeet ja osuudet 50 338 918,30 Muut saamiset 113 551 120,22 Sijoitukset yhteensä 163 890 038,52 Pysyvät vastaavat yhteensä 171 527 337,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Vaihto-omaisuus 14 763,64 Myyntisaamiset 151 560,11 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 Lainasaamiset 812 719,76 Muut saamiset 347 035,95 Siirtosaamiset 5 758 284,04 Saamiset yhteensä 7 084 363,50 Rahat ja pankkisaamiset 35 160 716,00 OMA PÄÄOMA Muut rahastot 158 069 301,72 Edellisten tilikausien ylijäämä 33 675 586,02 Tilikauden ylijäämä 7 308 919,50 Oma pääoma yhteensä 199 053 807,24 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset Atk-projektivaraus 168 187,93 Muut varaukset 1 177 315,48 Vapaaehtoiset varaukset yhteensä 1 345 503,41 Pakolliset varaukset Eläkevaraus 138 519,00 Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 1 484 022,41 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 500 000,00 Velat saman konsernin yrityksiltä 0,00 Pitkäaikainen yhteensä 500 000,00 Lyhytaikainen Saadut ennakot 8 645,76 Ostovelat 1 033 097,36 Velat saman konsernin yrityksille 0,00 Muut velat 9 718 986,79 Siirtovelat 1 973 857,19 Lyhytaikainen yhteensä 12 734 587,10 Vieras pääoma yhteensä 13 234 587,10 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 213 772 416,75 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 42 245 079,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ 213 772 416,75 30 Metalliliitto 2015 TOIMINTAKERTOMUS 31
Metallityöväen Työttömyyskassa Sisältö Valvonta ja tarkastus... 33 Katsaus vuoteen 2015... 35 Maksetut etuudet... 37 Palvelut ja asiointi... 40 Hallinto... 42 Toimisto-organisaatio... 43 Henkilöstö... 43 Talous... 45 Tuleva kehitys ja toiminta... 47 Hallintoelimet... 48 Metallityöväen Työttömyyskassa on rekisteröity 18.2.1949. Vuosi 2015 oli työttömyyskassan 67. toimintavuosi. Tehtävä Työttömyyskassan tehtävänä on lakisääteisen ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Kassa myöntää lakien mukaisin edellytyksin jäsenilleen työttömyyden ajalta ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta. Etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston maksamalla osuudella sekä kassan jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla, joiden osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Rooli Työttömyyskassa on itsenäinen yhteisö, joka hoitaa lakisääteistä julkista tehtävää. Työttömyyskassalain mukaan kassa ei saa harjoittaa muuta kuin laissa tarkoitettua toimintaa eikä olla sidoksissa muunlaista toimintaa harjoittavaan tahoon. Kassan toiminnasta ja menettelyistä säädetään muun muassa työttömyyskassalaissa, työttömyysturvalaissa ja hallintolaissa sekä kassan omissa säännöissä. Jäsenistö Työttömyyskassan jäsenet ovat kassan toimialan mukaisesti metalli- ja teknologiateollisuuden eri alojen, huolto- ja kunnossapitoalojen, auto- ja konealojen sekä tietoliikenne-, energia-, pelti- ja teollisuuseristys-, metsäteollisuuden korjaamo-, kaivos- ja jalometallialan sekä edellä mainittuihin aloihin rinnastettavien alojen ammateissa työskenteleviä palkansaajia, jotka eivät ole täyttäneet 68 vuotta. Jäsenmäärän kehityksestä on kerrottu toimintakertomuksen sivulla 35. Säännöt Edustajiston kokous hyväksyi ja Finanssivalvonta vahvisti työttömyyskassan nykyiset säännöt vuonna 2012. Työttömyyskassa aloitti vuoden 2016 edustajiston kokoukselle tehtävien sääntömuutosesitysten valmistelun keväällä 2015. Valvonta ja tarkastus Ulkoinen valvonta Viranomaisvalvonta Valvovana viranomaisena toimii Finanssivalvonta, joka valvoo ja tarkastaa työttömyyskassan toimintaa, menettelytapoja ja taloutta. Finanssivalvonta valvoo, että kassaa johdetaan hallintolaissa säädetyn hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti ja tarkastaa etuuksien käsittelyn lainmukaisuutta. Lisäksi Finanssivalvonnan tehtävänä on vahvistaa työttömyyskassan säännöt sekä vuosittain jäsenmaksun suuruus. Työttömyyskassojen valvonta- ja tarkastustoiminta rahoitetaan kassoilta perittävällä sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä maksulla, joka muodostuu perusmaksusta ja jäsenmaksutuloon suhteutetusta osuudesta. Työttömyyskassan tarkastusmaksun suuruus oli 79 172,39 euroa. Finanssivalvonta tarkasti vuonna 2015 työttömyyskassojen taloutta ja hallintoa kymmenessä työttömyyskassassa. Tarkastuksen kohteena oli muun muassa kassan hallituksen koostumus, asiantuntemus ja toimintatavat. Erityisesti tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota muihin kuin pakollisista henkilöstökuluista aiheutuviin niin sanottuihin muihin hallintokuluihin ja niistä erityisesti kassojen toimielinten kuluihin. Huomiota kiinnitettiin myös kassan sisäiseen valvontaan edellä mainituilla alueilla. TOIMINTAKERTOMUS 33
Finanssivalvonta antoi työttömyyskassalle syyskuussa valvontaraportin ja joulukuussa kaikille kassoille loppuraportin. Valvontaraportissa Finanssivalvonta katsoi työttömyyskassan järjestäneen hallinnon ja talouden pääosin asianmukaisesti. Finanssi valvonta edellytti, että työttömyyskassa muuttaa hallinnon palkkioiden hyväksymiskäytäntöjä työttömyyskassalain mukaisiksi. Työttömyyskassan tulee myös kiinnittää huomiota kassan toimi elinten ja ulkoistettujen henkilöstöpalveluiden kustannuksiin. Valvontaraportissa esille tuodut asiat otetaan huomioon työttömyyskassan tulevassa toiminnassa Finanssivalvonnan vaatimalla tavalla. Muihin kuin valvonta- ja tarkastusasioihin liittyen Finanssivalvonta lähetti vuoden aikana kassan talouslukuja koskevia selvityspyyntöjä sekä kirjeitä liittyen työttömyyskassan vuosittaisiin maksuihin ja jäsenten tekemiin valituksiin. Tilintarkastus Työttömyyskassan tilintarkastajana toimii Tilintarkastusrengas Oy. Alkuvuoden päävastuullisina tilintarkastajina toimivat HTM Martti Haapakoski ja KHT Osmo Immonen. Immosen jäätyä kesällä eläkkeelle toisena päävastuullisena tilintarkastajana aloitti HTM Lotta Kauppila (entinen varatilintarkastaja). Tilintarkastajat ovat laatineet tarkastuskäynneistään valvontaraportit ja antaneet lausuntonsa kirjanpidon, rahavarojen, sijoitustoiminnan ja talouden hoitamisesta. Tilintarkastajilla ei ole raporttien mukaan ollut huomautettavaa työttömyyskassan taloudenpidosta tai sisäisen valvonnan hoitamisesta. Sisäinen valvonta Työttömyyskassa antoi keväällä 2015 KPMG Oy Ab:lle toimeksiannon laatia sille Finanssivalvonnan ohjeet ja määräykset 17/2013 täyttävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaperiaatteet valmistuivat kesäkuussa 2015. Toimintaperiaatteissa on määritelty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut työttömyyskassan organisaatiossa sekä kartoitettu työttömyyskassaan kohdistuvat keskeisimmät riskit. Toimintaperiaatteiden on tarkoitus toimia jatkossa työttö myyskassan tukena sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanossa. Toimintaperiaatteiden valmistuttua sisäiseen tarkastukseen liittyvät asiakirjat laadittiin sisäisenä työnä. Sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet ja tarkastussuunnitelma päätettiin ottaa käyttöön vuoden 2016 alussa. Etuuskäsittelyn sisäisen laadunvalvonnan suunnitelma ja raportti edelliseltä vuodelta laadittiin suunnitellusti. Sisäinen tarkastus Työttömyyskassan hallinnon, talouden ja organisaation toimintojen tarkastusta tehdään sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja tarkastussuunnitelman mukaisesti. Kassan hallintoa, taloutta ja toimintaa koskevien päätösten laillisuutta valvotaan sisäisesti seuraamalla päätösten valmistelua, päätöksentekovaihetta ja päätösten toimeenpanoa. Tarkastu s havainnoista kirjoitetaan vuosittain tarkastusraportti. Etuuskäsittelyn sisäistä laadunvalvontaa suoritetaan maksatusjärjestelmän raportoinnin listausten perusteella, satunnaisotannalla ja valvonta listoilta. Takaisinperintä- ja väärinkäytösasioiden, muutoksenhakuasioiden sekä hakemusasiakirjojen tallennusten tarkastus toteutetaan satunnaisotannalla, sekä valikoimalla tarkastuksen kohteeksi tiettyinä etukäteen määriteltyinä ajanjaksoina käsitellyt tapaukset. Etuuskäsittelytoiminnoissa suoritetaan lisäksi tarvittaessa käsittelijäkohtaista laadunvalvontaa osana ammatillisen osaamisen hallintaa. Tilikauden aikana on tarkastettu hakemusten ja asiakirjojen käsittelyä ja ratkaisuja, tietojen tallennuksia, annettuja etuuspäätöksiä sekä muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytös prosesseja. Riskit ja riskien hallinta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteissa määritellään yleiset puitteet sille, miten kassaa koskevat lakisääteiset ja sääntömääräiset velvoitteet toteutetaan ja miten Finanssivalvonnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan määräyksiä sovelletaan työttömyyskassan eri toiminnoissa. Toimintaperiaatteissa on määritelty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut työttömyyskassan organisaatiossa sekä kartoitettu työttömyyskassaan kohdistuvat keskeisimmät riskit. Tietoturvapolitiikkaan liittyvässä ohjeistuksessa määritellään tietoturvakäytännöt, -vastuut ja -menettelytavat. Ohjeistus sisältää tietoturvadokumentaation, riskianalyysiraportin, prosessikuvauksen tietoteknisistä hankinnoista ja asiakirjalajikohtaisen tietoturvaluokittelun. Tietoturvapolitiikan toteutumista seurataan jatkuvasti. Tietoturvaryhmä tarkistaa tietoturvatilanteen vuosittain ja tekee esitykset mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Vuonna 2015 tarkastettiin ja raportoitiin koko henkilöstön käyttöoikeudet eri tietojärjestelmiin sekä Metallityöväen Liiton käyttäjien oikeudet työttömyyskassan maksatusjärjestelmään. Käyttöoikeudet raportoidaan jatkossa säännöllisesti puolivuosittain. % 14 12 10 8 6 4 2 Katsaus vuoteen 2015 Jäsenmäärän kehitys Työttömyyskassan jäsenmäärä on vähentynyt keskimäärin 3 651 jäsenellä vuodessa viimeisen kolmen vuoden ajan. Syynä jäsenmäärän vähenemiseen on muun muassa jäsenistön ikärakenne ja rakennemuutokset metalliteollisuuden aloilla. 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013 Jäsenet yht. 110 580 114 492 114 832 Yksilöjäseniä 154 157 154 Muutos 3,4 % 0,3 % 6,0 % Työttömyystilanteen kehitys Vuodelle 2015 ennustettiin työttömyyden kasvun taittumista. Kassan jäsenten työttömyysasteen oletettiin pysyvän silti edelleen korkealla tasolla. Metallialojen työllisyystilanne seurasi asetettuja ennusteita, eikä työttömyysaste noussut vuoden 2014 tasoa korkeammalle. Vuoden 2015 yleinen työttömyysaste oli 9,4 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 8,7 prosenttia. Työttömyyskassan jäsenten ansiopäivärahaa saaneiden osuus laski vuonna 2015 12,3 prosenttiin edellisvuoden 13,2 prosentista. Alkuvuodesta ansiopäivärahaa saaneiden osuus oli edellisvuoden tasolla, mutta vuoden edetessä osuus pieneni kasvattaen eroa vuoden 2014 tasoon. yleinen 2014 jäsenet 2014 TYÖTTÖMYYSASTE jäsenet 2015 yleinen 2015 0 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Lähde: Tilastokeskus/Työvoimatutkimus Vuoden 2015 aikana noin 26 prosenttia työttömyyskassan jäsenistä sai ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahaa maksettiin yhteensä 29 602 jäsenelle. Päivärahaa maksettiin kutakin saajaa kohden keskimäärin 111 päivältä. Keskimääräinen työttömyysaste Keskimääräinen työttömyyskauden pituus Ansiopäivärahan saajien kokonaismäärä Työttömyyskassan etuusmenot olivat vuonna 2015 yhteensä 233,4 miljoonaa euroa, joista 229,8 miljoonaa euroa kertyi ansiopäivärahasta ja 3,6 miljoonaa euroa vuorottelukorvauksista. Ansiopäivärahan etuusmenot laskivat vuoteen 2014 verrattuna noin 16,3 miljoonaa euroa. Lisä päivien etuusmenot laskivat 1,0 miljoonaa ja lomautusten etuusmenot 7,3 miljoonaa euroa. Lainmuutokset 2015 2015 Muutos 2014 2013 12,3 % -7 % 13,2 % 12,8 % 111 3 % 108 103 29 602-8 % 32 094 33 462 Ansiopäivärahan laskentaa muutettiin vuoden 2015 alusta alkaen niin, että suurimpien päivärahojen taso aleni. Päivärahan taso laski niissä tilanteissa, joissa päivärahan perusteena oleva palkka on yli 3 116 euroa kuukaudessa. Lakimuutoksella alennettiin ansiopäivärahan taitekohtaa 3 443 eurosta 3 116 euroon, jonka ylittävä palkanosa kerryttää ansiopäivärahaa pienemmällä prosentilla. Muutos koskee niitä työttömyysetuuden hakijoita, joiden päivärahan taso määritellään vuonna 2015 tai myöhemmin. Myös korotettua ansio-osaa alennettiin laskentasääntöä muuttamalla. Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laski taitekohdan alittavalta osalta 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Myös tämä muutos koskee vain niitä, joiden korotettu ansio-osa määritellään uuden lain tultua voimaan. Työttömyysturvaan tuli vuoden 2015 alussa muutoksia myös TE-palveluiden toimintaan ja työnjakoon TE-toimistojen ja työttömyysetuuden maksajien välillä. Työllistymistä edistävistä palveluista poissaolon tutkinta siirtyi TE-toimistoilta työttömyyskassoille ja Kelalle. Aiemmin TEtoimisto on antanut poissaoloista lausunnon. Koulutuksen järjestäjä ja hakija ilmoittavat poissaolot jatkossa suoraan etuuden maksajalle. Myös työmarkkinoilla olon esteiden tutkiminen siirtyi TE-toimistoilta työttömyysetuuden maksajalle. Velvollisuutta ottaa vastaan työtä myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta laajennettiin. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin säteelle kotipaikasta. Tältä alueelta työttömällä työn hakijalla on velvollisuus vastaanottaa työtä työttömyysetuuden edellytyksenä. Työnhakijan täytyy ottaa vastaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka olisi 34 Metallityöväen työttömyyskassa 2015 TOIMINTAKERTOMUS 35
kestoltaan keskimäärin enintään kolme tuntia päivässä. Jos työ on osa-aikaista, aikaraja on kaksi tuntia. TE-toimistot luopuivat joidenkin yrittäjyyteen ja opintojen päättämiseen liittyvien todistusten pyytämisestä. TE-toimistot ovat luopuneet todistusten pyytämisestä jo vuoden 2014 aikana, mutta joidenkin todistusten osalta luopuminen vaati lakikirjauksesta luopumista. Palkkatuessa luovuttiin perusosa-lisäosamallista ja siirryttiin maksamaan tukea prosenttiosuutena palkkauskustannuksista. Tuen osuutta ja kestoa voidaan muokata työttömyyden keston perusteella. Alle 25-vuotiailla ammattikouluttamattomilla nuorilla on velvollisuus hakeutua työttömyysturvan saamisen edellytyksenä koulutukseen. Vuoden 2015 alusta alkaen velvollisuus opiskelupaikan vastaanottamiseen on myös muulloin kuin syyslukukauden alussa, jos nuori on hakenut opiskelupaikkaa ja tullut hyväksytyksi. Jo aiemmin on ollut voimassa velvollisuus hakea kevään yhteishaussa syksyllä alkavaan koulutukseen. Perhepäivähoitajille, joilta ei ole varattu hoitopaikkoja, ei työsuhteesta huolimatta makseta palkkaa. Laki muuttui vuoden 2015 alussa niin, että tältä ajalta voidaan jatkossa maksaa työttömyyspäivärahaa. Samoin henkilöille, jotka ovat työ- tai virkavapaalla hoitaakseen jotakin toista työtä, ei aiemmin ole voitu maksaa työttömyysetuutta, jos he ovat joutuneet tästä toisesta työstä lomautetuksi tai työttömäksi. Jatkossa etuutta voidaan tietyin edellytyksin maksaa. Lakimuutosten vaikutukset etuusmenoihin Lakimuutoksista etuusmenoihin vaikuttivat muutokset päivärahan suuruuteen ja korotetun ansio-osan laskentakaavaan. Molempien muutokset vaikuttivat päivärahan etuusmenoja laskevasti. Päivärahansaajia, joiden perustepalkka on suurempi kuin 3116 euroa, oli vuonna 2015 yhteensä 1624 henkilöä. Korotettua ansio-osaa maksettiin vuonna 2015 yhteensä 4 930 jäsenelle, vuonna 2014 10 430 jäsenelle. Korotettua ansio-osaa saaneiden määrän lasku ei johtunut korvaustason muutoksesta. Osaltaan määrän laskuun vaikutti edelleen vuonna 2014 voimaan tullut lakimuutos, joka lopetti korotetun ansio-osan maksamisen ensimmäiseltä 20 työttömyyspäivältä. Näitä korotusosia maksettiin vielä vuoden 2014 alussa maaliskuun loppuun saakka, johon mennessä korotettua ansioosaa oli vuonna 2014 maksettu 6 964 henkilölle. Toiminnan keskeisimmät hankkeet Aloitettiin vuoden 2016 edustajiston kokoukseen valmistautuminen vaalimateriaalien ja sääntömuutosten valmistelulla. Vuoden 2012 edustajiston kokouksessa tehdyt linjaukset käytiin läpi ja laadittiin yhteenveto edustajiston kauden loppuvaiheen tilanteesta. Vuonna 2016 toteutettavan jäsentutkimuksen suunnittelu käynnistettiin. Henkilöstösuunnitelma uudistettiin ja se yhdistettiin koulutussuunnitelman kanssa. Jatkossa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. Talouden seurantajärjestelmien, raporttien ja tilastojen kehittämistyötä jatkettiin. Muun muassa budjetin pohjalta laadittavaa talousarvion perusteet -asiakirjaa kehitettiin lisäämällä siihen Finanssivalvonnan edellyttämiä tietoja. Finanssivalvonnan työttömyyskassan taloutta ja hallintoa koskevassa tarkastuksessa esille tulleet asiat otettiin ja niitä tullaan ottamaan huomioon työttömyyskassan toiminnassa. Sääntömuutoksia vaativat asiat huomioidaan tulevana vuonna. Työttömyyskassalle luotiin toimivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät laatimalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, sisäisen tarkastuksen toimintaohje sekä työttömyyskassan hallintoa ja taloutta koskeva sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma. Sähköisen arkistointijärjestelmän kehittämistä jatkettiin yhteistyössä liiton kanssa. Työttömyyskassan tekstien selkiyttämishanke, joka toteutettiin yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa, saatiin päätökseen. Hankkeen myötä työttömyyskassan kirjeiden ja kotisivujen sekä muun viestinnän tekstit saatiin kieliasultaan ja ulkoasultaan selkeiksi. Verohallinnon ja työttömyyskassojen yhteistä hanketta työttömyysturvan väärinkäytösten selvittämiseksi jatkettiin. Hanke toteutuu jatkossa säännöllisesti ja siinä vertaillaan työttömyyskassojen maksamia etuuksia sekä verottajalle toimitettuja palkka- ja sosiaalietuustietoja maksetut etuudet Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa ja kulukorvausta työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin työttömyyden, lomautuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Vuorotteluvapaalla oleville jäsenille maksetaan vuorottelukorvausta vuorotteluvapaalaissa säädetyin edellytyksin. Ansiopäivärahaa ja kulukorvausta maksettiin vuoden aikana 229 780 743,19 euroa. Maksettujen päivärahojen yhteismäärä laski vuoteen 2014 verrattuna 16 293 520,60 euroa. Tammikuussa 2016 on maksettu vuoteen 2015 kohdistuvia ansiopäivärahoja 13 008 450,61 euroa. Vuorottelukorvauksia maksettiin 3 622 776,17 euroa, mikä oli 416 262,40 euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Oheisesta kaaviosta ilmenevät ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen etuusmenojen kolmen vuoden vertailu. Ansiopäivärahaa maksettiin 29 602 jäsenelle, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Vuorottelukorvausta maksettiin 572 jäsenelle, mikä on 12 prosenttia vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten ja miesten osuus saajista pysyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan ja vastaa työttömyyskassan jäsenistön sukupuolijakaumaa. Lomautettujen osuus ansiopäivärahaa saaneista laski 45 prosenttiin, kun se vuonna 2014 oli 47 prosenttia. Lomautettujen osuus kuukausikohtaisesta saajamäärästä oli keskimäärin 27 prosenttia (29 prosenttia vuonna 2014). Lomautettujen osuuden lasku ja työttömien määrän lisääntyminen pidensi osaltaan työttömyyskassan jäsenten keskimääräistä työttömyysjakson pituutta 108 päivästä Etuuksien saajien sukupuolijakauma milj. euroa 3,9 4,0 250 3,6 Vuorottelukorvaukset -10 % 28,9 27,7 26,7 Lisäpäivien -4 % päivärahat 200 53,9 46,6 Lomautusajan 60,5-14 % päivärahat 150 100 50 0 152,1 2013 164,4 2014 2015 156,5 Muut -5 % päivärahat 111 päivään. Lomautetulle maksettiin vuoden aikana ansiopäivärahaa keskimäärin 49 päivältä ja työttömälle 140 päivältä. Lisäpäivien ajalta ansiopäivärahaa maksettiin 2 348 jäsenelle. Saajamäärä ei ole viimeisten vuosien aikana merkittävästi muuttunut. Lisäpäivärahakauden keskimääräinen kesto oli 171 päivää, kun vuonna 2014 maksettuja päiviä kertyi kullekin saajalle keskimäärin 177. Ansiopäivärahan saajista 3 473, eli noin 12 prosenttia, oli aktiivitoimenpiteiden piirissä. Aktiivitoimenpiteiden piirissä olevista suurin osa oli työttömiä ja vain 13 prosenttia lomautettuja. Aktiivitoimenpiteiden ajalta päivärahaa maksettiin keskimäärin 83 päivältä vuoden aikana. Korotettua ansiopäivärahaa maksettiin yhteensä 4 930 jäsenelle. Korotusosaa saaneiden määrä laski edelleen vuoteen 2014 verrattuna, jolloin saajia oli 10 430. Naisia Miehiä Saajia 2015 Muutos 2014 2013 Ansiopäiväraha 18,7 % 81,3 % 29 602-8 % 32 094 33 462 Vuorottelukorvaus 20,3 % 79,7 % 572-12 % 647 657 Yhteensä 30 143-8 % 32 712 34 060 Etuuksien saajat 2015 Maksetut etuudet Saajia Päivät Milj. euroa Keskim. etuus, euroa Keskim. kesto, pv Lomautusajan päivärahat 13 224 650 309 46,6 71,63 49 Lisäpäivien päivärahat 2 348 401 723 26,7 66,51 171 Koulutusajan päivärahat 2 954 257 249 23,3 90,49 87 Muut päivärahat 15 866 2 221 955 156,5 70,42 140 Ansiopäivärahat yhteensä 29 602 3 274 225 229,8 70,18 111 Vuorottelukorvaukset 572 61 163 3,6 59,23 107 Yhteensä 30 143 3 335 388 233,4 69,98 111 36 Metallityöväen työttömyyskassa 2015 TOIMINTAKERTOMUS 37