TOIMINTAKERTOMUS metallityöväen liitto Metallityöväen työttömyyskassa

Transkriptio

1

2

3 TOIMINTAKERTOMUS 2012 metallityöväen liitto Metallityöväen työttömyyskassa

4 SiSältö Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys... 3 Edunvalvonta...5 Sopimusyksikkö... 5 Oikeudellinen yksikkö... 8 Työsuojeluyksikkö... 9 Tutkimusyksikkö Kansainvälinen yksikkö...12 Järjestötoiminta...13 Alueellinen teollisuus- ja elinkeinopolitiikka Jäsenrekisteriyksikkö Edunvalvontaa tukevat toiminnot...25 Koulutustoiminta Ahjon toimitus ja sisäinen tiedotus Hallinnon toiminta-alue Viestintä- ja yhteiskuntasuhteet...30 Henkilökunta...31 Liiton hallintoelimet Liiton talous Metallityöväen Työttömyyskassa...41 METAllITYöväEN liitto RY METAllITYöväEN TYöTTöMYYSKASSA 2013 PAinO JAArLi Oy

5 YHtEiSKUNNAlliNEN JA taloudellinen KEHitYS YHtEiSKUNNAlliNEN KEHitYS Maan hallituksen toiminta oli jo keväällä ajautunut sisäisiin ristiriitoihin, kinasteluun ja nokitteluun. Perussuomalaisten uhka aiheutti vasemmistopuolueissa hämmennystä ja ylivarovaisuutta. Oikeisto puolestaan kamppaili sisäisien paineidensa pusertamana, kun uudet, jyrkän oikeistolaiset painotukset haastoivat vallalla olevaa linjaa. Ay-liikkeen ja hallituksen välit ohenivat ja heikkenivät vuoropuhelun vähetessä ja ajatustenvaihdon osoittautuessa hedelmättömäksi. Hallituksen ja hallituspuolueiden mielenkiinto suuntautui talouden ja työelämän kysymysten sijasta hallinnolliseen säätämiseen ja poliittiseen kikkailuun. Kilometrikorvausjupakka oli kesällä tuskin ehtinyt päättyä hallituksen itsepintaiseen juputtamiseen, kun Turun telakalle luvassa ollut jättiristeilijätilaus ajautui rahoitusvaikeuksiin. Vuoden lopulla tapahtui se, mitä vielä syksyllä ei kukaan voinut uskoa todeksi; risteilijätilaus menetettiin Ranskaan Suomen hallituksen tukipäätösten vuoksi. Turun telakka ja sen alihankkijat jäivät vaille yli miestyövuotta. Edellisen sopimuskierroksen pyykinpesu työnantajaleirissä tuli täysimittaisesti näkyviin kun Teknologiateollisuus ilmoitti syksyllä julkisesti haluavansa irti raamisopimuksesta. Koko syksyn jatkunut kyräily ja kampitus johtivat vuoden lopussa useisiin henkilövaihdoksiin Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n johdossa. Tasavallan presidentiksi valittiin keväällä Sauli Niinistö. Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella oli ehdolla kaksi työväenpuolueiden ehdokasta. Heidän yhteenlaskettu äänimääränsä oli 12,2 prosenttia annetuista äänistä. Prosentti on sattumalta lähes sama kuin Perussuomalaisten kuntavaaleissa syksyllä saama kannatus, joka oli 12,3 prosenttia. Kuntavaaleissa 182 metalliliittolaista tuli valituksi 107 kunnanvaltuustoon. taloudellinen KEHitYS Vuoden alkupuolta leimasi myönteinen ilmapiiri, kuten edellisenkin vuoden alkua. Näytti siltä, että eurokriisi oli saatu jollakin tavalla hallintaan (vaikkakaan ei ratkaistua) ja ongelmamaiden korot laskivat. Myönteisen ilmapiirin taustalla oli Euroopan keskuspankin massiiviset miljardin pitkäaikaiset edullisin ehdoin pankeille annetut luotot ja valtionlainojen 200 miljardin ostot jälkimarkkinoilta. Kevään ja kesän aikana myönteinen ilmapiiri hävisi euroalueen rahoitusmarkkinoilta ja ongelmamaiden korot alkoivat nousta voimakkaasti. Talouskehitys Euroopassa kääntyi heikompaan suuntaan. Kesällä Euroopan keskuspankki alensi ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Lisäksi EKP:n pääjohtaja ilmoitti, että keskuspankki tekee kaikkensa euron pelastamiseksi. Lupaukseen sisältyi päätös aloittaa ehdolliset, mutta määrältään rajoittamattomat lyhytaikaisten valtion lainojen ostot jälkimarkkinoilta. Tämän jälkeen ongelmamaiden korot alkoivat laskea, mutta Euroopan kokonaistuotannon heikko kehitys jatkui yhä. Euroalueen ja koko EU:n kokonaistuotanto supistui noin puoli prosenttia. USA:ssakin oli omat vaikeutensa, mutta talous kasvoi noin kahden prosentin vauhdilla. Kehittyvien talouksien kehitys eriytyi voimakkaasti. Kiinassa kasvu jatkui noin kahdeksan prosentin vauhtia, mutta Brasiliassa kasvu hyytyi alle prosenttiin. Suomessakin vuosi alkoi varovaisen myönteisissä merkeissä. Suomen kokonaistuotanto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä, mutta vain noin prosentin vauhtia. Toisella vuosineljänneksellä tuotanto supistui edellisestä neljänneksestä, kuten myös kolmannella ja neljännellä neljänneksellä. Supistuminen oli pientä, mutta koko vuoden kokonaistuotanto jäi noin 0,2 prosenttia pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskysynnän eristä investoinnit supistuivat selvästi edellisvuodesta. Sekä yksityinen että julkinen kulutus kasvoivat hieman. Tavaraviennin arvo pysyi suunnilleen ennallaan, mutta tavaroiden tuonnin arvo supistui. Kauppatase pysyi kuitenkin YHtEiSKUNNAlliNEN KEHitYS 3

6 reilut kaksi miljardia alijäämäisenä. Myös vaihtotase pysyi alijäämäisenä. Huolimatta heikosta talouskehityksestä työttömyysaste jopa laski aavistuksen. Keskimääräinen työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 7,8 prosenttia. Metalliteollisuuden toimialojen kehitys eriytyi voimakkaasti viime vuonna. Koneiden valmistuksen liikevaihto kasvoi selvästi ja se saavutti vuoden 2008 tason. Muilla tilastoiduilla toimialoilla liikevaihto supistui. Kokonaisuutena metalliteollisuuden liikevaihto supistui hieman edellisestä vuodesta. Metalliteollisuuden työllisyys heikkeni noin prosentin edellisestä vuodesta. Työllisyyden heikkeneminen kohdistui erityisesti tuotannon työntekijöihin. Alkuvuodesta tuotannon työntekijöiden työllisyys vielä parani ja työttömyys väheni, mutta loppuvuodesta irtisanomiset ja erityisesti lomautukset lisääntyivät selvästi. Koko vuoden aikana maksettiin yhteensä hieman yli jäsenelle työttömyyspäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä. Edellisenä vuonna päivärahaa maksettiin jäsenelle. Metalliteollisuuden palkkakehityksestä ei vielä ole saatavilla tietoa kuin viime vuoden toiselta neljännekseltä. Metalliteollisuuden nimellispalkat nousivat 3,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä, kun koko teollisuudessa palkat nousivat 3,6 prosenttia. Inflaatio oli 3,0 prosenttia vastaavalla jaksolla, joten reaaliansiot nousivat metallissa 0,7 prosenttia ja koko teollisuudessa 0,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Metallityöväen työttömyyskassan päivärahan saajat kuukausittain lomautetut Muut päivärahan saajat* * sis. kokonaan työttömät, lyhennettyä työviikkoa tai päivää tekevät henkilöt sekä koulutuksessa olevat työttömät työnhakijat yms v2006 v2007 v2008 v2009 v2010 v2011 v2012 Terveys ja toimintakyky Osaaminen 4 Asenteet MEtAlliliittO ja motivaatio 2012 Työ, työn organisointi Työ, perhe-elämä Terveys ja toimintakyky Osaaminen Asenteet ja motivaatio Työ, työn organisointi ja Työ, perhe-elämä ja

7 Edunvalvonta Edunvalvonnan ydintehtävinä olivat liiton eri sopimusalojen työehtosopimusten soveltaminen ja kehittäminen jatkuvan neuvottelun periaatteella, sopimusten ja lainsäädännön noudattamisen valvominen, luottamusmiesten aseman parantaminen, paikallisen sopimisen kehittäminen, kansainvälinen edunvalvonta, työympäristön ja työyhteisöjen kehittäminen sekä ennakoivan työsuojelu- ja kehittämistoiminnan edistäminen. Alkuvuoden toimintaa leimasivat liittokokoukseen valmistautuminen ja kokouksen päätösesitysten tekeminen. Edunvalvonnan toiminta-alueelle tehtiin yhteensä liittokokousaloitetta. Toiminta-alueen henkilöstö on kouluttanut itseään osallistumalla erilaisille omaa ammattitaitoa kehittäville kursseille. SOpiMUSYKSiKKö Sopimusyksikön perustehtäviä olivat erimielisyysmuistioiden ja oikeusapujen hoitaminen, teknologiateollisuuden sekä muiden sopimusalojen edunvalvonta ja työskentely liittojen välisissä työryhmissä sekä edunvalvonnan päivystyksen ja erilaisten koulutuksien sekä asiantuntijatehtävien hoitaminen. Vuoden toiminnan painopisteinä olivat eri työryhmissä työskentely ja liittokokoukseen valmistautuminen sekä riita-asioiden ratkaisumenetelmien kehittäminen. Sopimusalojen edustajistot pidettiin helmikuussa Murikka-opistolla. Teknologiateollisuus Palkkaratkaisusta neuvoteltiin paikallisesti, tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta oli sovittava pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti mennessä. Mikäli paikallista ratkaisua ei työpaikalla saavutettu, toteutettiin korotus 1,3 %:n yleiskorotuksena ja 0,6 %:n erällä. Jos erän käytöstä ei sovittu, toteutettiin korotus 1,9 %:n yleiskorotuksena. Työpaikoista alle 1,9% ei tietoa / 1% 90 prosentissa korotusten taso oli tasan 1,9 1% %, mikä kattoi 88 % työntekijöistä. yli 1,9% 10% alle 1,9% 1% yli 1,9% alle ei tietoa 1,9% Työaikatyöryhmä alle 1,9% 2% yli 1,9% 6% alle 1,9% 2% ei tietoa / 1% tasan 1,9% 88% tasan 1,9% ei tietoa / 2% tasan 1,9% 90% Työaikatyöryhmä yli 1,9% alle ei teki tietoa 1,9% työpaikkakohtaisia tiedotusja koulutustilaisuuksia edistääkseen hyviä työaikakäytäntöjä, joilla tuetaan tasan yritysten 1,9% tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista. Joustavien työaikojen ja yhden ylityökorvauksen käytännöistä toteutettiin syksyllä kysely teknologiateollisuuden työpaikoille. Osastoja TYöpAIKAT Osastoja yli 1,9% 10% tasan 1,9% 88% yli 1,9% 6% ei tietoa / 2% tasan 1,9% 90% TYöNTEKIjäT toimintakertomus 5 Osastoja Osastoja Jä

8 vuokratyöryhmä Vuokratyöryhmä on toimintakauden aikana suorittanut sille annettua työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan tehtävää selvittää yhdenvertaisuuslain vaikutuksia Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen. Työryhmä laati laajan listauksen asioista, joita toimeksianto kosketti. Ruotsinkielinen työehtosopimustoiminta Ruotsinkielinen työehtosopimustoiminta keskittyi yleisesti työehtosopimuskysymyksiin ja yhteistoiminta-asioihin laajasti. Työsuhdeturva oli suosittu iltakurssin aihe monessa ammattiosastossa. Täydennyskurssilla Murikka-opistossa aiheena oli mm. työttömyysturva. Työehtosopimuksen rakenteen ja ulkoasun kehittäminen Työehtosopimuksen rakenteen ja ulkoasun kehittäminen (layout) -työryhmä on kokoontunut noin joka toinen kuukausi. Työryhmä on laatinut luonnoksen työehtosopimuksen uudeksi rakenteeksi ja määräysten sanamuodoiksi. Työryhmä on laatinut lisäksi uuden rakenteen mukaisen työehtosopimuslyhennelmän. Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen -työryhmä Työryhmä on tuottanut tekemänsä julkaisun pohjalta yhteistoimintaan ja paikalliseen sopimiseen liittyvän koulutusaineiston. Liittojen toimitsijoille annettiin selvitys aiheesta. Muutamaan yritykseen järjestettiin aiheeseen liittyvää valmennusta. Tavoitteena oli saada työntekijät ja työnantajat tasavertaiseen vuoropuheluun. Kehittämistyöryhmä Työryhmä kokoontui kahdesti. Kokouksissa keskusteltiin edellisen vuoden lopulla tehdyn toimintasuunnitelman pohjalta työryhmän työskentelystä sekä päivitettiin Tuottavuuden tienviitat -vihkonen. palkkamääräysten kehittämistyöryhmä Palkkamääräysten toimivuuden selvittämiseksi työryhmä teki 20 yrityskäyntiä. Lisäksi toteutettiin sähköinen kysely palkkamääräysten toimivuudesta sekä selvitettiin palkkatilastojen perusteella palkkarakenteen käyttöaikana tapahtuneita rakenteellisia muutoksia työtehtävissä. Liittojen yhteiset koulutustilaisuudet järjestettiin Murikka-opistossa ja Rantasipi Congress Centerissä. Avoimia kursseja pidettiin viisi, alueellisia 6 MEtAlliliittO kaksi, 000 yrityskohtaisia kursseja 27. Osallistujia oli yhteensä 219. Yrityskohtaisia Kannustavat palkkaustavat -kursseja pidettiin kolme, joille osallistui 37 henkilöä Hyvä työ pidempi työura -hanke Liittojen yhteisiin Hyvä työ pidempi työura -hankkeen tilaisuuksiin, seminaareihin Muut päivärahan sekä työpaikkojen info- ja koulutustilaisuuksiin osallistuttiin saajat* kattavasti. Lisäksi osallistuttiin hankkeen jalkauttamiseen, kehittämiseen ja tiedottamiseen. Hankkeen pilottivaihe saatiin valmiiksi vuoden alussa. Pilottiin osallistui 19 työpaikkaa, jotka kattoivat kooltaan ja toiminnoiltaan toimialan erityispiirteet Hankkeen 2007 ohjausryhmissä 2008 ovat edus tettuna työpaikkojen luottamushenkilöt. Laajennusvaihe käynnistyi vuoden alusta ja mukana oli vuoden lopussa kaikkiaan 51 alan työpaikkaa. Yhteismitallisen tiedon saamiseksi työpaikoilla käytettiin viimeisteltyjä tutka-työkaluja. Pilottivuonna testatut työkalut ja toimintamallit olivat työpaikkojen käytössä. Hankkeessa tehdyt mittaukset osoittavat, että työhyvinvointi on lisääntynyt henkilöstöryhmistä erityisesti työntekijöillä ja alle 35-vuotiailla. Lisäksi nuorilla ja yli 54-vuotiailla parani myös oma arvio jaksamisesta vanhuuseläkeikään asti. Konkreettisia parannuksia viihtyvyyteen ja työn sujuvuuteen työpaikoilla ovat 5000 tuoneet vuorovaikutuksen ja palautteenannon lisääntyminen sekä yhdessä tekeminen ja kehittäminen. 0 Työhyvinvoinnin v2006 kehitys v2007 nuorilla työntekijöillä v2008 v2009 (alle 35-v.) hankkeessa mukana olevilla työpaikoilla. Terveys ja toimintakyky Osaaminen Asenteet ja motivaatio Työ, työn organisointi Työ, perhe-elämä Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 Työsuojelupäällikkö 88 Metsäteollisuuden Työsuojeluvaltuutettu korjaamoala 84 I varavaltuutettu 61 Metsäteollisuuden Työsuojelutoimikunta korjaamoalan työehtosopimusneuvottelutulos II varavaltuutettu allekirjoitettiin Neuvottelu tulos Työsuojeluasiamies oli raamisopimuksen mukainen ja kestoltaan 7 23 kuukautta. Pääluottamusmies 62 Metsäteollisuuden korjaamoalan edustajiston Varapääluottamusmies 43 sääntömääräinen YT-toimikunta vuosikokous pidettiin Murikassa. Luottamusmies 21 Yhdyshenkilö % lom 2010 v2010

9 Opintopäivät pidettiin Tampereella Metsäteollisuuden liittotapaaminen oli toukokuussa Pertunmaalla. Osallistujia oli Metalli-, Sähkö-, Puuliitosta ja Ammattiliitto Prosta. Aiheena olivat työehtosopimustilanne ja yhteistyön kehittäminen. Liittokokouksessa metsäteollisuuden korjaamoalan liittokokousedustajia oli kaksi. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamoalalla oli viisi ammattiosastoa ja niissä 378 jäsentä. pelti- ja teollisuuseristysala Pelti- ja teollisuuseristysalan edustajiston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Murikassa. Kokouksessa oli kaikista viidestä osastosta edustajat paikalla. Opintopäivät pidettiin Tampereella Liittokokouksessa pelti- ja teollisuuseristysalan liittokokousedustajia oli viisi. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Sopimusalan viidessä ammattiosastossa oli noin jäsentä. puolustusministeriön korjaamoiden työpaikat Puolustusministeriön korjaamoiden toiminnan painopiste oli puolustusvoimien uudistuksessa. Uudistus tulee koskemaan merkittävää osaa puolustusvoimissa työskentelevää jäsenistöä. Uudistuksen yhteydessä on osallistuttu Kunnossapito hankkeen työryhmiin. Hankkeen pohjalta tullaan päättämään huollon ja kunnossapidon säilymisestä puolustusvoimien omana tehtävänä tai siirtymisestä laajaan kumppanuuteen Millog Oy:n kanssa. Vuoden aikana jatkettiin palkkarakenteen uudistamista. Tarkoituksena on rakentaa tehtäväpohjainen palkkausjärjestelmä, joka nojautuu parakkeen periaatteisiin. Puolustusvoimien uudistuksen ratkaisujen jälkeen voidaan järjestelmää käyttää riippumatta toiminnan organisoinnista. Puolustusministeriön korjaamoiden luottamusmiehille järjestettiin luottamusmieskokous marraskuussa. Tässä kokouksessa käytiin lävitse puolustusvoimien uudistusta sekä uusien työpaikkojen hakuun liittyviä asioita. Tietoliikenneala Tietoliikennealan toiminta keskittyi järjestöllisten asioiden hoitoon, kun liitolla ei ole enää työehtosopimusta alalle. Tietoliikennealan osalta Relacom Oy:ssa neuvoteltiin edelleen Metallityöväen Liittoon kuuluvien asentajien luottamusmiesjärjestelmästä. Vuoden lopussa tietoliikennealalla oli 22 ammattiosastoa, joissa jäseniä oli Vuoden aikana järjestettiin yksi piirikurssi Pyhätunturilla. Tekninen huolto ja kunnossapito Palkkarakenne ja työaikakysymykset ovat työllistäneet alan toimitsijoita. Kesäkuussa saatiin neuvoteltua uusi palkkarakenne, joka otettiin valmistumisen jälkeen käyttöön. Malmikaivokset Suomessa on vireillä useita kaivoshankkeita. Uusien kaivosten osalta on ilmennyt erityisiä tarpeita saada työehtosopimuksen oikein soveltaminen kuntoon. Malmikaivosten työehtosopimuksen palkkoja korotettiin palkkaratkaisun mukaisesti 1,9 %:n yleiskorotuksella. Tes-ratkaisussa sovittu työehtosopimustyöryhmä vieraili vuoden aikana kolmella kaivoksella Lapissa. Alan koulutusta annettiin useissa oppilaitoksissa ja hakijoita on ollut hyvin. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskurssi toteutettiin Murikka-opistolla toukokuussa. Kaivosalan edustajisto kokoontui helmikuussa ja johtoryhmän kokouksia oli vuoden aikana neljä. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokous- ja koulutuspäivät pidettiin Virossa ja alan neuvottelu- ja retkeilypäivät Sotkamossa. Kaivosalan kahdeksassa ammattiosastossa oli jäsentä. jalometalliala Alan työtilanne oli kohtuullisen hyvä. Irtisanomisten ja lomautusten määrä oli alalla vähäinen. Alalta valittiin liittokokoukseen kaksi edustajaa. Jalometallialan työehtosopimuksen palkkoja korotettiin 1,9 prosentin yleiskorotuksella alkaen. Alan edustajiston kokous pidettiin helmikuussa. Lokakuussa oli johtoryhmien yhteiskokous Virossa. Marraskuussa pidettiin opinto- ja neuvottelupäivät. Palkkarakennetyöryhmä työskenteli koko toimintavuoden. Jalometallialalla on neljä ammattiosastoa ja niissä 496 jäsentä. toimintakertomus 7

10 Energia-ala Edustajisto pidettiin Murikassa tammi-helmikuun vaihteessa. Liittokokoukseen valittiin alalta yksi edustaja. Syksyn sopimuskierroksella oltiin mukana tekemällä esityksiä Sähköliitolle, joka neuvottelee alan sopimuksen. Osallistuttiin Virossa pidettyyn koulutustilaisuuteen. Ammattiosastot järjestivät koulutustilaisuuksia, joissa oli aiheena jäsenhankinta ja alueellinen edunvalvonta. Energia-alalla on kaksi valtakunnallista ammatti osastoa, joissa oli yhteensä 105 jäsentä. Auto- ja konealat Vuonna 2012 ensirekisteröitiin henkilöautoa, mikä on 11,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna Uusia pakettiautoja rekisteröitiin , ja laskua edellisvuoteen kirjattiin 20,9 prosenttia. Työllisyystilanne korjaamoissa oli kohtuullisella tasolla. Työttömyysluvut pysyivät edellisvuoden tasolla kaikissa ammattiryhmissä. Murikassa järjestettäviä työnantajan tuen piirissä olevia koulutustilaisuuksia oli kahdeksan. Järjestettiin yksi alueellinen kurssi, jossa oli noin 20 osallistujaa. Lisäksi ammattiosastot järjestivät omia koulutustilaisuuksiaan, joissa alan toimitsijat olivat vetovastuussa. Autoalan edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kokoukseen helmikuussa. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Johtoryhmä osallistui sopimusalojen johtoryhmien yhteiskokoukseen. Liittokokoukseen autoalan edustajia valittiin 36. Alan palkkarakennetyöryhmä, korvaavan työn työryhmä sekä toimihenkilöiden palkkarakenteen työryhmä työskentelivät aktiivisesti. Vuoden aikana toteutettiin työpaikoilla aktiivista jäsenhankintaa. OiKEUDElliNEN YKSiKKö Käsiteltäväksi tulleiden uusien riita-asioiden kokonaismäärä kasvoi edellisvuosien tasosta. Yhä useammin riita kuitenkin sovitaan joko valmistelussa tai ennen oikeudenkäyntiä. Erimielisinä oikeuteen vietyjen muistioiden määrä on laskenut 11:een. Työrauhakanteet ovat vähentyneet 37 kanteesta (huippuvuosi 2010) 18 kanteeseen. Palkkasaamiset ovat yleisin oikeusapuhakemusten syy. Tuotannollisten ja taloudellisten irtisanomisriitojen määrä on pysynyt melko korkeana. Alkaneet oikeusjutut Vuoden aikana on alkanut 139 juttua. Näistä 128 on ammattiosastoista saapuneita oikeusapuhakemuksia ja 11 erimieliseksi jääneitä muistiota (8 käräjäoikeuteen ja 3 työtuomioistuimeen). Jutuissa on päädytty seuraaviin ratkaisuihin: oikeusapu myönnetty 34 oikeusapua ei tarvittu 28 oikeusapua ei myönnetty 16 asia on selvittelyssä 61 yhteensä 139 Erimielisyydet ovat koskeneet asiaryhmittäin: irtisanomista (työnantajasta johtuva) 18 irtisanomista (työntekijästä johtuva) 10 lomautusta 5 lm-henkilöön kohdistuvaa riitaa 4 muuta syytä 13 palkkasaatavia 53 palkkaturvan hylkäämiä palkkasaatavia 3 työsuhteen purkua 10 työsuojelurikkomusta 23 yhteensä 139 päättyneet oikeusjutut Vuoden aikana päättyi kaikkiaan 133 juttua: käräjäoikeuden, hovioikeuden tai korkeimman oikeuden ratkaisuun 49 työtuomioistuimen ratkaisuun 6 ei oikeudenkäyntiä 78 yhteensä MEtAlliliittO 2012

11 Päättyneiden oikeusjuttujen ratkaisut ovat jakautuneet seuraavasti: juttu on voitettu 38 sovittu prosessin kuluessa 19 sovittu, oikeusapua ei tarvittu 28 ei oikeudenkäyntiä 34 palkkaturvamenettely 1 muu + vedetty oikeudesta takaisin 6 hävitty 7 yhteensä 133 Työtuomioistuinjutut Vuoden aikana liittoa vastaan nostettiin 18 työrauhakannetta. Liitto nosti työtuomioistuimessa kolme uutta työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa juttua. Työtuomioistuin antoi vuoden aikana tuomion 14:ssä työrauhaa ja 6:ssa työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa jutussa. Työehtosopimuksen tulkintaa koskevista jutuista voitettiin kaksi, hävittiin kolme ja yhden jutun kanne peruutettiin. palkkasaatavien ja oikeudenkäyntikulujen perintä Vuoden aikana on perintätoimistolle annettu perittäväksi sekä jäsenten palkkasaatavia että oikeudenkäyntikuluja. Yksi toimeksianto on lopetettu velallisen varattomuuden vuoksi ja liiton vahingoksi merkittiin tämän vuoksi euron oikeudenkäyntikulusaatavat. Perinnässä on edelleen kahdeksan jäsenen palkkasaatavia ja seitsemän jutun oikeudenkäyntikulut. palkkaturva-asiat Liiton hakemuksesta saatiin 51 palkkaturvapäätöstä, joiden mukaisesti palkkaturvana maksettiin 97 jäsenelle työsuhteesta johtuvia saatavia, korkoineen euroa, sekä liitolle jäsenmaksusaatavia euroa eli yhteensä euroa. Keskeneräiset jutut vuoden lopussa Vuoden lopussa kesken olevia asioita oli yhteensä 222, joista toimitsijoilla selvittelyssä 78 oikeusapuhakemusta ja toimeksiantoina asianajajilla yleisissä tuomioistuimissa 118. Näistä palkkasaatavia oli 61, työturvallisuuteen liittyviä (työsuojelurikkomukset) 42 ja työsuhteen päättymiseen liittyviä 58 sekä muita 35. Lisäksi työtuomioistuimessa on kesken 26 riitaa. työsuojeluyksikkö Työsuojeluyksikön avaintehtävinä olivat edunvalvonta, työsuojeluorganisaation tukeminen, koulutus, tiedotus ja yhteistyöhankkeet, sosiaali- ja työkyvyttömyysturva, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö sekä kansainvälinen toiminta. Työsuojeluyksikön keskeisenä painopisteenä olivat työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten valinnat sekä osaamisen vahvistaminen. Työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille tiedotettiin keskeisistä uudistuksista ja tapahtumista. Uusien työsuojeluhenkilöiden perehdyttämispäiviä pidettiin kaikilla toiminta-alueilla ja niihin osallistui 137 henkilöä. Liiton rekisterissä olevien työsuojeluhenkilöiden yhteystietoja päivitettiin. Yksikön toimitsijat toimivat kouluttajina Murikka-opistossa työsuojelun perus-, jatko- ja täydennyskursseilla sekä osallistuivat paikallistasolla työsuojelukurssien vetämiseen sekä koulutusaineiston tuottamiseen. Ajankohtaispäiviä järjestettiin seitsemän eri puolilla maata. Niille osallistui 276 työsuojeluaktiivia. Ajankohtaispäivillä käsiteltiin mm. viranomaisvalvontaa, liittokokouspäätöksiä, työterveyshuoltoa sekä 90 päivän sääntöä. Yksikkö järjesti Murikka-opistossa valtakunnallisen teemaseminaarin, jossa käsiteltiin myös Hyvä työ pidempi työura -hanketta, luottamushenkilöiden jaksamista ja työstressiä ja työkyvyn tukemista. Osallistujia seminaarissa oli kaikkiaan 127. Valimotyöntekijöiden neuvottelu- ja retkeilypäivien ja metallurgia- ja valimokurssin koulutusaiheina olivat mm. toimialakatsaus, liittokokouksen linjaukset sekä valimotyöntekijöiden TYK-kuntoutus. Osallistujia oli 150. Työkyvyttömyysturva ja oikeusapujen selvittäminen Erilaisia jäsenten työkyvyttömyystilanteisiin liittyviä kirjallisia selvittelyjä, työkyvyttömyys- ja eläketurvan muutoksenhakuja sekä lausuntoja tehtiin 51. Työkyvyttömyysturvaan liittyvän lainsäädännön muuttuminen kesken vuoden lisäsi neuvontapuheluiden määrää huomattavasti. Neuvontaa saivat niin jäsenet kuin työnantajatkin. Työturvallisuuteen ja vahingonkorvauksiin liittyvät oikeusavut selvitetään työsuojeluyksikössä. Näitä saapui liittoon 24, päättyi 18 ja kesken oli 42 ( ). Työsuojelupäivät Vuoden aikana järjestettiin 13 alueellista työsuojelupäivää, joiden aikana käytiin 125 työpaikalla. Kaikista alueista tehtiin yhteenveto ja annettiin toimintakertomus 9

12 Asenteet ja motivaatio 2011 Työ, työn organisointi Työ, perhe-elämä Työkyky Työhyvinvointi Työsuojelupäivän Työhyvinvointi kyselyyn vastanneissa työpaikoissa toimivat edunvalvojat 5,0 5,5 ja toimielimet 6,0 6,5 7,0(% 7,5 vastanneista 8,0 8,5 9,0 työpaikoista) Työsuojelupäällikkö 88 Työsuojeluvaltuutettu 84 I varavaltuutettu 61 Työsuojelutoimikunta 57 II varavaltuutettu 28 Työsuojeluasiamies 7 Pääluottamusmies Varapääluottamusmies YT-toimikunta Luottamusmies Yhdyshenkilö % kirjallinen palaute. Kyselyyn vastanneilla työpaikoilla työskenteli henkilöä. Osallistuttiin Työturvallisuuskeskuksen metalli- ja autoalan työalatoimikuntien, teollisuusryhmän sekä puolustusministeriön keskustoimikunnan työhön. Metalli- ja autoalan työalatoimikunnat ja teollisuusryhmä järjestivät koulutustilaisuuksia ja tuottivat mm. Turvallisesti tikkailla -oppaan, työ- ja turvajalkineiden valintaohjeen sekä ulkopuolisen palveluntuottajan arviointioppaan. Osallistuttiin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton metallialan työpaikkaonnettomuuksien TOT-tutkintaan. Kuolemaan johtaneita työtapaturmia sattui yhteensä viisi niillä toimialoilla joilla työskentelee Metallin jäseniä Asenteet ja motivaatio Työ, työn organisointi ja Työ, perhe-elämä ja Työkyky (4) Työhyvinvointi (16) Kelan tukemia Työhyvinvointi TYK-kuntoutushankkeita (22) jatkettiin yhdessä alueiden ja 5,0 Verven 5,5 kanssa. 6,0 6,5 Kuntoutushankkeen tavoitteena on kohdentaa kuntou- 7,0 7,5 tusta erityisesti luottamushenkilöihin, ja se kattaa kaikki liiton toiminta-alueet. Työsuojelupäällikkö Yksiköstä oli Työsuojeluvaltuutettu edustaja mukana useissa työryhmissä ja ohjausryhmissä. I varavaltuutettu Näitä olivat esimerkiksi Työsuojelutoimikunta SAK:n sosiaalivaliokunta ja työsuojeluvastaavat, II varavaltuutettu teknologiateollisuuden Työsuojeluasiamies ja ministeriön työryhmät, Työturvallisuuskeskuksen toimialaryhmät sekä teollisuusryhmä, Hengitysliiton Pääluottamusmies asbestityöryhmä, Suomen mielenterveysseuran Varapääluottamusmieshallitus sekä Terveyden edistämisyhdistyksen hallitus. YT-toimikunta Luottamusmies 8,0 8,5 9,0 Yhdyshenkilö Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansainvälinen toiminta Työsuojeluyksiköstä pidettiin kiinteää yhteyttä kaikkien Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden ja erityisesti metallialan tarkastajien kanssa. Liiton tavoitteena oli viranomaisvalvonnan itsenäisyyden, tason ja resurssien turvaaminen. Vaikutettiin ja osallistuttiin SAK:n ja Teollisuuden Palkansaajien kautta työsuojeluhallinnon kehittämiseen, lakiuudistuksiin, sosiaaliturvan parantamiseen sekä EU:n sosiaali- ja työsuojeluasioiden etenemiseen. Osallistuttiin pohjoismaisen IN:n työympäristöverkoston toimintaan. Verkoston kautta pyritään vaikuttamaan erityisesti EU:n päätöksentekoon. Esimerkkinä tästä on kannanotto typpidioksidin työhygieenisistä raja-arvoista. 10 MEtAlliliittO 2012

13 tutkimusyksikkö Toiminnan yleisten painopisteiden pohjalta tutkimusyksikkö määritteli omiksi kuluneen vuoden toiminnan painopisteikseen työehtosopimustoiminnan tuen, jäsenkyselyraportin julkaisemisen ja raportista saatujen järjestäytymiseen ja jäsenyyteen vaikuttavien tekijöiden esittelemisen mm. liittokokouksen päätöksenteon ja jäsenyyskampanjan tueksi, Metallityöväen Liiton teollisuuspoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamisen edistämisen sekä metalliteollisuuden toimialojen ja muiden liiton sopimusalojen toimintaedellytysten parantamisen työllisyyden parantamiseksi. Jäsenkyselyn raportti julkaistiin maaliskuussa. Tuloksia esiteltiin eri yhteyksissä ja raportti jaettiin liittokokousedustajille. Palkankorotusten toteutumisesta tehtiin pääluottamusmiehille ja yhdyshenkilöille kysely vuoden lopulla. Autoalan tilannetta kartoitettiin syksyllä luottamusmiehille suunnatulla työllisyyskyselyllä. Jalometallialan opinto- ja koulutuspäiville tehtiin ja esiteltiin alan suhdannekatsaus. Metallityöväen Liiton teollisuuspoliittisen ja Teollisuuden palkansaajien elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista edistettiin kansanedustajatapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Järjestettiin yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa telakkaseminaari. Lisäksi osallistuttiin TEM:n epävirallisen meriteollisuustyöryhmän työhön sekä TEM:n kaivannaisteollisuustyöryhmän työhön. Tutkimusyksikkö teki kevään valtuuston kokoukseen metalliteollisuuden ja autoalan suhdanneja palkkaraportit. Syksyn valtuuston kokoukseen tehtiin metalliteollisuuden ja autoalan toimialakatsaukset sekä palkkaraportti. Ylläpidettiin Metallityöväen Liiton kotisivuilla kuukausittain päivitettyä suhdannekatsausta. Syksyllä alettiin kerätä tietoa lomautuksista ja irtisanomista sekä tehdä yhteenvetoa tiedoista, lähinnä työttömyyskassan tarpeisiin. Aloitettiin uusien neljännesvuosittaisten jäsentilastojen raportoiminen yhdessä järjestötoiminnan kanssa. Avustettiin työsuojeluyksikköä työsuojelupäivien raporttien teossa ja tehtiin yhteenveto alueellisista raporteista. Näiden lisäksi tuotettiin muille toiminta-alueille tarvittuja kurssi- ja muita aineistoja sekä kalvopaketteja. Toteutettiin seuraavat kyselyt: alueelliset kyselyt Työpaikat vuonna 2011, työsuojelukysely (yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Pron kanssa, raportti valmistui tammikuussa 2013), Metalliliiton nettisivujen käyttäjäkysely, kysely palkanmäärityksen toimivuudesta. Lisäksi osallistuttiin ammattiosastojen toiminnallisen tilan selvittämistä koskevan kyselyn suunnitteluun. Kysely toteutetaan Teetettiin yhdessä Pron kanssa Saksan työmarkkinoiden kehitystä ja tilannetta tarkasteleva tutkimus Pirstaleisuutta ja eriarvoisuutta, Saksan työelämän kehityssuuntia. Avustettiin luottamusmiehiä yritysten tilinpäätösten ja tunnuslukujen tulkinnassa. Avustettiin luottamusmiehiä myös rakennemuutoksiin ja yritysjärjestelyihin liittyvissä asioissa tekemällä tarvittavia selvityksiä. Osallistuttiin Valtran, Metson ja Wärtsilän luottamusmiesverkoston toimintaan. Lisäksi osallistuttiin TP:n elinkeinopoliittisen työryhmän toimintaan sekä erilaisiin työryhmiin. Töpinälle järjestettiin talouskoulutus ja edunvalvonnan toimitsijoille suunniteltiin yritystalouskoulutus, joka toteutettiin alkuvuodesta Osallistuttiin Hyvä työ pidempi työura -hankkeeseen sekä Tekesin Liiderihankkeeseen. Tutkijat pitivät lukuisia alustuksia ja luentoja ajankohtaisista aiheista eri toimialatyöryhmien kokouksissa sekä erilaisissa ammattiosastojen ja liiton tilaisuuksissa. Murikka-opistossa opetettiin mm. yritystaloutta ja pidettiin alustuksia eri aiheista. Yhteistyötä tutkimuslaitosten ja eri alojen tutkijoiden kanssa jatkettiin. Järjestettiin perinteinen tutkijatapaaminen, jonka aiheena oli Suomen vaihtotaseen vaje. Osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön Pohjoismaisen teollisuustyöntekijöiden järjestön (IN) elinkeinopoliittisessa verkostossa sekä Industriall Europen teollisuuspoliittisissa elimissä, toimialatyöryhmissä ja sosiaalidialogityöryhmissä. Kansainväliseen yhteistyöhön kuului myös kahden yrityksen EWC-koordinaattoritehtävien hoitaminen. toimintakertomus 11

14 K ANSAiNväliNEN YKSiKKö Toiminnan painopisteitä olivat eurooppalaisten ja globaalien teollisuusliittojen yhdentymisprosessin loppuunsaattaminen sekä oma liittokokous. Yhteispohjoismaisen Baltian järjestäytymisakatemian Viron toimintojen suunnittelu ja toteutus sekä kehitysmaiden ja kehittyvien teollisuusmaiden ammattiliittojen tukeminen ja vahvistaminen olivat myös toiminnan painopisteitä. Kansainväliset järjestöt Metallin, kemian, energian, metsäteollisuuden ja tekstiilin eurooppalaiset ammattisihteeristöt muodostivat uuden yhteisen organisaation, industriall European Trade Unionin (EIA) Brysselissä. Liitto osallistui aktiivisesti valmistelutyöhön uuden organisaation rakenteesta, säännöistä ja taloudesta. Samojen sektoreiden globaalit ammattisihteeristöt muodostivat uuden IndustriALL Global Unionin (GIA), jonka perustamiskokous pidettiin Kööpenhaminassa. Liitto osallistui aktiivisesti järjestön perustamisvalmisteluihin. Monikansallisten yhtiöiden ja etenkin Suomessa pääkonttoriaan pitävien yritysten toimintaa maailmalla on seurattu. Nokian johdon kanssa sovittiin yrityksen Intian henkilöstölle pidettävästä edunvalvontakoulutuksesta, jonka piti toteutua vuoden aikana. Yrityksestä johtuvista syistä koulutuksen aloittamista jouduttiin siirtämään kolme kertaa, minkä jälkeen totesimme yhdessä muiden mukana olleiden järjestöjen kanssa, että yrityksellä ei ole aitoa halua toteuttaa koulutusta ja joudumme harkitsemaan koulutuksen toteuttamista yksipuolisesti vuoden 2013 puolella. GIA:n ja Koneen henkilöstöedustajien kanssa aloitettiin valmistelut Koneen ay-verkoston perustamiseksi. Pohjoismaisten Teollisuustyöntekijöiden IN:n elinkeino-, sopimus- ja yrityspoliittisen verkostojen toiminta on ollut aktiivista. Lisäksi osallistuttiin työympäristö- ja koulutusverkostojen toimintaan. Sosiaalisen Euroopan kehittymiseen vaikutettiin Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö EMY:n (myöhemmin EIA) eri komiteoissa ja työryhmissä sekä EU-komission aloitteesta toimivissa sosiaalidialogityöryhmissä, joihin osallistuvat myös työnantajien ja komission edustajat. Solidaarisuustoiminta Kehitysyhteistyöhankkeilla tuettiin ay-oikeuksien, järjestäytymisen ja ammattiliittojen rakenteiden vahvistumista Intiassa, Indonesiassa, Filippiineillä, Perussa, Kiinassa, Namibiassa ja Mosambikissa sekä alueellisen nuorisohankkeen kautta viidessä Etelä-Amerikan maassa. Hankkeet etenivät pääosin suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet toteutettiin yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n ja Kansainvälisen Metallityöväen Liiton IMF:n (myöhemmin IndustriALL Global Unionin) kanssa sekä useassa tapauksessa muiden suomalaisliittojen kanssa. Perun hankkeessa tehtiin yhteistyötä Ruotsin IF Metallin ja Intian hankkeessa Ruotsin IF Metallin ja toimihenkilöliitto Unionenin kanssa. Oltiin mukana valmistelemassa SASK:lle uutta strategiaa ulkoministeriön ja SASK:n väliselle seuraavalle rahoituskaudelle. Hanketiedotusta Ahjossa jatkettiin Namibiahankkeesta kertovalla juttusarjalla. lähialuetoiminta Virossa aloitettiin yhdessä suomalaisten teollisuusliittojen kanssa Viron järjestäytymisakatemian valmistelun osana Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden suunnittelema Baltian järjestäytymisakatemia. Toiminta käynnistyi suunnitelmien mukaan, ja vuoden aikana on koulutettu seitsemän organisoijaa kolmelle teollisuus-, palvelu- ja kuljetussektorille. Teollisuussektorin liitot muodostivat Viron teollisuuden palkansaajien yhteisorganisaation. Oulun alueorganisaation kanssa käytiin Kostamuksessa tutustumassa johdinsarjatehdas AEK:n ammattiosaston uuteen puheenjohtajaan ja suunnittelemassa yhteistyömme muotoja AEK:n ja elektroniikkatehdas Elektrokosin ammattiosastojen kanssa. Pietarissa järjestettiin Kymi Savo-Karjalan alueorganisaation kanssa työsuojeluseminaari Vsevolozhskin Fordin autotehtaan ammattiosaston ja Venäjän autoteollisuustyöläisten alueitten välisen ammattiliiton sekä muiden ammattijärjestöjen jäsenille. Kymi Savo-Karjalan alueorganisaation kanssa käytiin tutustumassa Karjalan Ammattiliittojen yhdistyksen yhteistyökumppanin järjestämään työsuojelutoimintaan ja sen koulutustiloihin. Ammattiliittoyhdistyksen kanssa suunniteltiin myös seuraavan koulutustilaisuuden toteuttamista Petroskoin työsuojeluviikon yhteydessä keväällä Venäjän kaivos- ja metallurgian ammattiliiton uudelle johdolle järjestettiin tutustumisvierailu Suomeen. Liittojohdon tapaamisen aikana hahmoteltiin myös liittojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia; aiheeseen on tarkoitus palata seuraavassa tapaamisessa keväällä 2013 Moskovassa. Vierailuohjelmaan kuului myös työpaikkakäynti Hämeenlinnan Rautaruukilla. 12 MEtAlliliittO 2012

15 Kansainvälinen toiminta kotimaassa Kansainvälistä yhteistyötä muiden metallialan suomalaisliittojen kanssa tehtiin myös kansallisesti järjestämällä kolmannen kerran yhteinen Kunnon työ (Decent Work) -seminaari, johon osallistui liiton hallitus. Eurooppalaista konserniyhteistyötä (EWC) toteutettiin yhteistyössä Teollisuuden Palkansaajien yhteistoimintaryhmän kanssa. Tarja Loppi Metallista jatkoi yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana. Yhteistoimintaryhmä järjesti kaksi koulutustilaisuutta. Metallin oma EWC-seminaari järjestettiin Murikka-opistossa. Liiton EWC-asiantuntijat osallistuivat kansainväliseen EWC-koulutuksen strategiayhteistyöhön IG Metallin koordinoiman EU-rahoitteisen projektin kautta. Projektissa mukana olivat Suomen lisäksi Espanja, Ruotsi, Tšekin tasavalta, Tanska, Saksa sekä ETUI. Murikassa järjestettiin ammattiosastojen kansainvälinen toiminta -kurssi, jonka osanottajamäärä oli hyvä. Metallisektorin maahanmuuttajien edunvalvontaa on tuettu ja pyritty edistämään maahanmuuttajien järjestäytymistä. Ammattiosastojen ja työpaikkojen edustajia avustettiin tietojen hankinnassa sekä kansainvälisten yhteyksien solmimisessa. Ammattiosastoille ja ay-kouluille pidettiin kansainvälisyyteen liittyviä koulutuksia esitettyjen pyyntöjen mukaisesti. JäRJEStötOiMiNtA Yleistä Järjestötoiminnan vuosi keskittyi painopisteiden mukaisesti järjestötoiminnan vahvistamiseen sekä liittokokousvaalivalmisteluihin. Valmistelutyöt liittokokousvaaleihin aloitettiin suunnitelmien mukaisesti, ja toteutus onnistui hyvin. Liittokokousvaalit käytiin ennakkoäänestyksenä postitse ja ammattiosastojen järjestämillä uurnavaaleilla. Itella Posti Oyj:n kanssa tehty sopimus ennakkoäänestyksen käytännön järjestelyjen osalta onnistui suunnitellusti. painopiste Alueellisten toiminta-alueiden toiminnan suunnittelun, toimeenpanon ja seurannan vahvistaminen, aluetoimistojen järjestöllisen toimintakyvyn turvaaminen. Toimenpiteet Aluetoiminnan toiminnan suunnittelua kehitettiin vastaamaan liiton uutta suunnittelujärjestystä. Suunnitteluun ja seurantaan tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Euroopan talouskriisi on koetellut myös Suomen vientiteollisuutta, jonka johdosta myös aluetoimistojen resursseja on enenevissä määrin käytetty jäsenistön neuvontaan yritysten yt-neuvottelujen takia. Kaikesta huolimatta alueilla kyettiin toteuttamaan perinteisiä koulutuksia ja tapahtumia suunnitellusti. järjestäminen ja jäsenhankinta Jäsenhankinta ja järjestäminen olivat liiton painopistealueina. Keskeisenä tavoitteena oli rakentaa järjestämistoiminnan strategia ja kehittää jäsenhankintaa tukevaa markkinointia. Lisäksi tavoitteena oli nostaa järjestäytyminen ja sen merkityksen ymmärtäminen osaksi kaikkea liiton toimintaa. Vuoden lopussa liittoon kuului 301 (308 vuonna 2011) ammattiosastoa, joiden yhteinen jäsenmäärä oli ( ). Uusia jäseniä liittyi (6 542). Uusista jäsenistä (4 162) oli 30-vuotiaita tai nuorempia. Vapaajäseniä oli (38 811) ja eläkeläisiä (27 723). Jäseniä poistui (7 709): (2 323) alan vaihdon vuoksi, (1 445) maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi, (1 290) kuolemantapausten vuoksi ja (2 651) muista syistä. Yleiseen Työttömyyskassaan siirtyi liiton tietojen mukaan 890 (1 346) jäsentä ja sieltä liiton ammattiosastoihin 392 (512) jäsentä. toimintakertomus 13

16 Ammattiosastot ja seuturyhmät 2012 Helsingin ja Uudenmaan toiminta-alue Helsingin seuturyhmä (jäseniä [8 854]) Ammattiosastot: 5, 27, 41, 70, 77, 78, 82, 84, 128, 155, 337 Espoo Kirkkonummi Vantaa seuturyhmä (jäseniä [4 950]) Ammattiosastot: 11, 12, 168, 254, 255, 271, 287, 424 Länsi-Uudenmaan seuturyhmä (jäseniä [2 840]) Ammattiosastot: 8, 35, 178, 225 Eteläkärjen seuturyhmä (jäseniä [2 903]) Ammattiosastot: 21, 31, 44, 93, 100, 117, 121, 125, 232, 379 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan seuturyhmä (jäseniä [3 838]) Ammattiosastot: 4, 42, 48, 58, 90, 151, 281, 338 itä-uudenmaan seuturyhmä (jäseniä [1 826]) Ammattiosastot: 25, 86, 136, 177, 229, 246, 359 Varsinais-Suomen ja Satakunnan toiminta-alue Turun seuturyhmä (jäseniä [11 602]) Ammattiosastot: 1, 40, 45, 49, 87, 143, 152, 191, 270, 343, 403 Turunmaan seuturyhmä (jäseniä 580 [602]) Ammattiosastot: 54, 69, 295, 336 Vakka-Suomen seuturyhmä (jäseniä [2542]) Ammattiosastot: 36, 268, 365 Loimaan seuturyhmä (jäseniä 675 [687]) Ammattiosasto: 29 Salon seuturyhmä (jäseniä [ 5 468]) Ammattiosastot: 57, 62, 180, 211, 286, 315, 433 Kaakkois-Satakunnan seuturyhmä (jäseniä [2 746]) Ammattiosastot: 127, 190, 193, 249, 273, 282, 312, 381 Porin seuturyhmä (jäseniä [5833]) Ammattiosastot: 6, 91, 92, 122, 163, 294, 296 Pohjois-Satakunnan seuturyhmä (jäseniä 605 [622]) Ammattiosastot: 243, 318, 329 rauman seuturyhmä (jäseniä [3 647]) Ammattiosastot: 66, 102, 160, 299, 376 Hämeen ja Pirkanmaan toiminta-alue Hämeenlinnan seuturyhmä (jäseniä [2 938]) Ammattiosastot: 43, 88, 101, 186, 250 riihimäen seuturyhmä (jäseniä [1 231]) Ammattiosastot: 103, 157, 244, 352 Forssan seuturyhmä (jäseniä [1 270]) Ammattiosastot: 2, 79, 158, 179 Päijät-Hämeen seuturyhmä (jäseniä [6 377]) Ammattiosastot: 14, 23, 47,111, 114, 144, 323 Tampereen seuturyhmä (jäseniä [11 571]) Ammattiosastot: 7, 38, 65, 80, 97, 134, 140, 149, 183, 195, 231, 239, 402 Lounainen seuturyhmä (jäseniä 747 [732]) Ammattiosastot: 327, 345, 363 Eteläinen seuturyhmä (jäseniä [1 699]) Ammattiosastot: 105, 169, 335 Luoteinen seuturyhmä (jäseniä [1 093]) Ammattiosastot: 220, 340 Pohjoinen seuturyhmä (jäseniä 758 [788]) Ammattiosastot: 16, 166, 236, 349 Kymen ja Savo-Karjalan toiminta-alue Metallin Pohjois-Kymenlaakson seuturyhmä (jäseniä [1 986]) Ammattiosastot: 116, 133, 145, 175, 209, 245, 300 Metallin Etelä-Karjalan seuturyhmä (jäseniä [3 457]) Ammattiosastot: 3, 30, 52, 96, 188, 230, 242, 266 Metallin Kotka-Hamina seuturyhmä (jäseniä [2 550]) Ammattiosastot: 13, 20, 109, 301 Saimaan Metallit seuturyhmä (jäseniä [1 172]) Ammattiosastot: 17, 234 ri-mi seuturyhmä (jäseniä [1 078]) Ammattiosastot: 61, 71, 113, 156 Metallit 201 ja 354 seuturyhmä (jäseniä 654 [678]) Ammattiosastot: 201, 354 Keski-Karjalan seuturyhmä (jäseniä 356 [361]) Ammattiosastot: 22, 333 ylä-karjalan seuturyhmä (jäseniä 371 [388]) Ammattiosastot: 76, 153, 341 Joensuun seuturyhmä (jäseniä [4 011]) Ammattiosastot: 19, 59, 196, 216, 221, 320 ylä-savon seuturyhmä (jäseniä [1 868]) Ammattiosastot: 107, 148, 224, 328 Kuopion seuturyhmä (jäseniä [2 244]) Ammattiosastot: 60, 112, 124, 147, 176, 223, 279 Keski-Savon seuturyhmä (jäseniä [2 670]) Ammattiosastot: 18, 24, 233, 251, 304, 414 Keski-Suomen ja Vaasan toiminta-alue Pohjoisen Keski-Suomen seuturyhmä (jäseniä [2 492]) Ammattiosastot:115, 120, 141, 197, 198, 262, 358 Jyvässeudun seuturyhmä (jäseniä [4 637]) Ammattiosastot: 26, 34, 74, 131, 150, 170, 182, 410 Läntisen Keski-Suomen seuturyhmä (jäseniä [1 799]) Ammattiosastot: 32, 68, 110, 167, 205, 344 Vaasan ja Laihian seuturyhmä (jäseniä [6 291]) Ammattiosastot: 28, 172, 174, 261, 272, 292, 311, 330, 417 Seitsemän Sillan seuturyhmä (jäseniä [3 230]) Ammattiosastot: 10, 67, 104, 135, 228, 308, 362, 426 Järvilakian seuturyhmä (jäseniä [2 392]) Ammattiosastot: 146, 204, 214, 366, 370 Kuusiokuntien Metalli (jäseniä 733 [793]) Ammattiosastot: 51,142, 187,257 Seuturyhmä Seinänaapurit (jäseniä [1 181]) Ammattiosastot: 248, 307, 357, 434 Suupohjan seuturyhmä (jäseniä [2 169]) Ammattiosastot: 64, 226, 252, 274, 317, 334, MEtAlliliittO 2012

17 Oulun ja Lapin toiminta-alue Oulun seuturyhmä (jäseniä [5 717]) Ammattiosastot: 56, 72, 108, 118, 210, 219, 222, 288, 289, 418 raahen seuturyhmä (jäseniä [4 551]) Ammattiosastot: 55, 200 Jokilaaksojen seuturyhmä (jäseniä [3 551]) Ammattiosastot: 227, 235, 259, 275, 309, 332, 353, 368, 377 Kainuun seuturyhmä (jäseniä [2 427]) Ammattiosastot: 63, 164, 256, 302, 346, 367, 369, 419 Koillismaan seuturyhmä (jäseniä 383 [396]) Ammattiosastot: 129, 202, 280 Meri-Lapin seuturyhmä (jäseniä [2 851]) Ammattiosastot: 75, 81, 83, 213, 284, 413 Keski- ja ylälapin seuturyhmä (jäseniä [2 440]) Ammattiosastot: 46, 99, 208, 276, 306, 313, 316, 404 Toimintansa lopettaneet ammattiosastot 130 Virkkalan metallityöväen ammattiosasto r.y. 138 Suolahden metallityöväen ammattiosasto r.y. 194 Haminan Teletyöntekijäin ammattiosasto r.y. 283 Äänekosken Elektroniikkatyöntekijäin ammattiosasto r.y. 310 Haapajärven teletyöntekijäin ammattiosasto r.y. 351 Pyhäjoen Metallityöväen ammattiosasto r.y. 436 Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton ATH Lohjan osasto r.y. Ammattiosastojen nimen muutokset 328 iisalmen Autokorjaamotyöväen Ammattiosasto r.y. Uusi nimi: iisalmen Auto- ja Konealan ammattiosasto r.y 046 Suomen Malmin työntekijäin ammattiosasto r.y. Uusi nimi: napapiirin malmikaivosalan ammattiosasto ry Jäsenmäärän kehitys alueittain vuosina , indeksi (2000=100) 110 KOKO MAA 105 Oulu ja Lappi KOKO 95 Vaasa MAA ja 105 Keski-Suomi * 90 Oulu Kymi ja Lappi 100 ja Savo-Karjala * 9585 Vaasa Häme ja Keski-Suomi ja Pirkanmaa * 9080 Kymi Varsinais-Suomi ja Savo-Karjala 75 Satakunta * * 85 Häme Helsinki ja 70 Pirkanmaa ja Uusimaa * 80 * Varsinais-Suomi * piirirajamuutoksia vuonna ja Satakunta * Helsinki 70 Jäsenmäärä Ammattiosastojen ja Uusimaa lkm * Jäsenmäärän ja ammattiosastojen määrän 2012 kehitys 500 vuosina Jäsenmäärä Ammattiosastojen lkm Jäsenmäärä aluejärjestöittäin v80 v81 v82 v83 v84 v85 v86 v87 v88 v89 v90 v91 v92 v93 v94 v95 v96 v97 v98 v99 v00 v01 v02 v03 v04 v05 v06 v07 v08 v09 v10 v11 v Oulu / 50 Lappi v80 v81 v82 v83 v84 v85 v86 v87 v88 v89 v90 v91 v92 v93 v94 v95 v96 21 v97 v v99 v00 v01 v02 v03 v04 v05 v06 v07 v08 v09 v10 v11 v v Ammattiosastojen lkm Ammattiosastojen lkm Varsinais- Suomi / Satakunta Keski-Suomi / Vaasa Häme / Pirkanmaa Helsinki / Uusimaa Kymi / Savo- Karjala toimintakertomus

18 liiton jäsenosastot sekä jäsenmäärä vuosina Osastoja Osastoja Jäseniä Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä Vuosi Osastoja Jäseniä v v v v v v v v v v v v * *vuoden 1959 i neljänneksen tiedot 16 MEtAlliliittO 2012

19 jäsenmäärä Aluejärjestö Ammattiosastoja Jäseniä % jäsenistöstä Naisia % Miehiä % Helsinki Uusimaa ,00 % ,20 % ,80 % Varsinais-Suomi Satakunta ,50 % ,60 % ,40 % Häme Pirkanmaa ,90 % ,10 % ,90 % Kymi Savo-Karjala ,50 % ,70 % ,30 % Keski-Suomi Vaasa ,00 % ,10 % ,90 % Oulu Lappi ,10 % ,90 % ,10 % YHTEENSÄ ,00 % ,20 % ,80 % Aluejärjestöt Nimi Muutos edell. vuoteen Auto- ja koneala Peltiala Ammattiosastoja Metalliala Tietoliikenneala Energiaala Metsäteoll. korjaamoala Kaivosala Jalometalliala Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kymi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi YHTEENSÄ luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio Pääluottamusmiehiä oli rekisterissä (maaliskuussa 2013) (edellisvuonna 1 819), joista ensimmäistä kauttaan tehtävässä oli (toimikauden alku 2013) 354 (502). Varapääluottamusmiesten lukumäärä oli (1 414), joista uusia oli 505 (633). Luottamusmiehiä oli 751 (859), joista ensimmäistä kauttaan oli 288 (336). Liiton rekisterissä (maaliskuussa) oli (1 705) työsuojeluvaltuutettua, joista ensimmäiselle kaudelle (2012 alkavalle) valittuja oli 464 (348). Työsuojeluvaltuutettujen lisäksi toimi 842 (944) työsuojeluasiamiestä, joista ensimmäistä kauttaan oli 283 (292). Yhteensä liittoon rekisteröityinä pääluottamusmiehinä, luottamusmiehinä, työsuojeluvaltuutettuina, -asiamiehinä ja heidän varahenkilöinään ja yhdysmiehinä toimi (9 188) henkilöä. Kokonaisuudessaan työpaikkojen edunvalvontaorganisaatio kattoi noin (2 288) työpaikkaa ja noin ( ) jäsentä. Todellista kattavuutta on vaikea tietää, koska luvuissa on huomioitu vain kirjallisen ilmoituksen aluetoimistoon toimittaneet luottamushenkilöt. PLM VPLM LM YHD TSV TSV1 TSV2 TSA Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kymi Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Yhteensä toimintakertomus 17

20 jäsenhankintaan liittyvä markkinointi Vuoden aikana uudistettiin jäsenhankintamateriaali. Uudistunut materiaali oli monipuolisesti esillä liittokokouksessa. Julisteiden ja esitteiden lisäksi uudistettiin kampanjavälineistöä ja jokaiselle alueelle saatiin tapahtumia varten käyttöön teltat, rolluppeja ja dropflageja. Lisäksi tuotettiin materiaalista animaatioita, joita voidaan hyödyntää messujen ja tapahtumien yhteydessä lisähuomion saamiseksi. Keväällä avattiin liiton verkkokauppa, jonka perustuotekirjo saatiin rakennettua, ja kauppaa testattiin myös tapahtumien myyntipaikkana hyvin tuloksin. Verkkokauppaan keskitettiin materiaalienjako ja markkinointituotteiden lisäksi liiton lahjatavarat. Mobiilijäsenkortti oli pilottina kokeilussa liittokokousedustajilla. Sen mahdollisesta käyttöönotosta ja laajentamisesta tehdään päätökset vuoden 2013 aikana. Suoramarkkinointiin liittyvä eronneiden jäsenten kysely toteutettiin loppuvuodesta. Tämä antoi vahvistusta käsitykselle, että suurin osa jäsenyyksistä päättyy alan vaihdoksen johdosta. Kysely antoi myös eväitä suoramarkkinoinnin toteuttamiselle järjestäminen Liittokokous päätti käynnistää järjestämistoiminnan. Järjestämistoiminnan strategia hyväksyttiin syysvaltuustossa. Strategia kohdentaa vuoden 2013 aikana resursseja kuudelle toiminta-alueelle noin yrityksen järjestämiseen noin 50 ammattiosaston alueella. Järjestämisen ideana on rakentaa toimintakykyisiä työpaikkatason liitto-organisaatioita. Ensimmäisessä vaiheessa järjestäminen tapahtuu yrityksissä, joissa on heikko järjestöllinen tila: heikosti jäseniä, ei luottamushenkilöitä, ei aktiivisuutta. Ammattiosastot tekivät yhdessä aluetoimistojen kanssa kohdeyrityskartoituksia, joiden joukosta kampanjoiden kohdeyritykset valitaan. Ammattiosastot vastaavat järjestäjien kuluista 20 prosentin osuudella. Liiton toimisto-organisaation sisällä järjestäminen organisoitiin matriisiorganisaatioksi. Järjestämistoiminnan strategisesta suunnittelusta vastasi järjestämisvastaava. Liittoon palkattiin operatiivista kenttätyötä johtamaan järjestämiskoordinaattori. Jokaiselle kuudelle toiminta-alueelle nimettiin järjestämistiimin vetäjä. Syksyn aikana järjestettiin kaksi järjestämistoimintaan liittyvää koulutusta liiton henkilöstölle. Järjestäjäkurssi 1 pidettiin lokakuussa ja kampanjasuunnittelukurssi marraskuussa. Järjestämistoimintaan liittyvää viestintää toteutettiin lukuisissa ammattiosastojen, alueiden ja liiton toimiston tilaisuuksissa. Ahjo teki järjestämisestä laajan kokonaisuuden. Liittokokoukseen tuotettiin järjestämisen ideaa avaava järjestäjätraileri. Järjestämisen sisällöllinen oppi saatiin lukuisista kansainvälisten sisarjärjestöjen järjestämisohjelmista mm. IGM Saksasta, Baltian järjestämisakatemia, Ruotsin kuljetusliitto, Chance To Win Yhdysvalloista. Nuorisotoiminta Nuorisotoiminnan painopisteinä olivat nuorten aktiivien määrän kasvattaminen, nuorten aktivointi liittokokousvaaleissa, tapahtumien osallistujamäärien kasvattaminen, tapahtumien sisällön korkea laatu sekä toiminnan jäsenlähtöisyys. Valtakunnallisten tapahtumien osallistujamäärätavoitteissa onnistuttiin kiitettävästi, ja tapahtumien ohjelmat sekä käsiteltävät aihealueet saivat kiitosta osanottajilta. Tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi valtakunnallinen nuorisotoimikunta yhdessä liiton nuorisosihteerien kanssa. Tapahtumien sisällöt ja aiheet käsittelivät ajankohtaisia asioita ja muita teemoja, jotka valtakunnallinen nuorisotoimikunta sekä kentän jäsenet kokivat kiinnostaviksi. Valtakunnallinen nuorisotoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Nuorille järjestettiin liittokokousvaali-infoja yhteensä 10 paikkakunnalla (Vaasa, Tampere, Jyväskylä, Rauma, Turku, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Kuopio, Helsinki). Osallistujia oli keskimäärin 50/ tapahtuma. SAKKI ry järjesti poikkeuksellisesti kahdet Next Step -messut: Turussa ja Helsingissä. Turun messuille osallistuttiin Teknologiateollisuuden kanssa yhteisosastolla, Helsingin messuilla puolestaan SAK:n ja liittojen yhteisosastolla. SAKKI ry:n liittokokouksessa oli 12 liittokokousedustajaa Metalliliiton yhteisöjäsenyyden myötä. Nuorisojaostopäivät järjestettiin Rymättylässä Osallistujia tapahtumassa oli 46 (tavoite 40). Aiheina käsiteltiin SASK:n solidaarisuustyötä ja tulevaa Metalliliiton liittokokousta nuorten näkökulmasta. SAKKI-risteilyllä oli mukana noin 90 valmistuvaa Metallin oppilasjäsentä. Kokonaisuudessaan risteilylle otti osaa n opiskelijaa. Nuorten Kesäpäivillä Kuopion Rauhalahdessa oli noin 230 osallistujaa perheenjäsenet mukaan luettuna. Tapahtumassa tarjottiin osanottajille paljon erilaista liikunnallista ohjattua toimintaa. IG Metallin toimintaan oli tutustumassa 11 hengen delegaatio Ohjelmaan sisältyi paljon työpaikkavierailuja, tutustumista saksalaiseen koulutusjärjestelmään, työehtosopimustoimintaan, 18 MEtAlliliittO 2012