Nuorten kokemuksia kohdennetusta tuesta: millaiset palvelut tukevat nuorten osallisuutta Mirja Määttä Tutkija, Kohtaamo-hanke 17.9.2015 Joensuu
Osallistumisen ongelmia palveluissa Vaikeimmassa asemassa olevien nuorten tilanne on paradoksaalinen: he tarvitsevat eniten yhteiskunnan palvelujärjestelmän tukea, mutta heidän äänensä kuuluu siinä heikoiten. Heidän toimijuutensa tarvitsee eniten vahvistumista, mutta palvelujärjestelmä saattaa jopa lamaannuttaa sitä lisää. (Aaltonen ym. 2015) Nuoret kohdataan usein palveluissa diagnoosin kautta: yhtäällä päihdeongelmainen, toisaalla vaikeasti työllistyvä tai adhd-nuori. Kokonainen nuori ja hänen näkökulmansa hukkuvat helposti erilaisten diagnoosien ja työelämä- ja opiskelulähtöisten statusten joukkoon. Yksi syy palvelujärjestelmän ja nuorten tarpeiden kohtaamattomuuteen on se, että palvelut ponnistavat usein käyttäjien tarpeiden sijaan palvelujärjestelmän toimintalogiikasta ja asiakastyöstä etääntyneiden asiantuntijoiden ja johtajien näkemyksistä. (Alanen, YHSY 2015, luku 9) Normatiiviset nuorten osallisuutta koskevat odotukset: eriarvoisia mahdollisuuksia odotuksia saattaa olla vaikea täyttää jos ei tarvittavaa tukea, koulutuspaikkoja tai työtä ole tarjolla Ylimitoitetut odotukset, velvoitteet ja kontrolli voivat osaltaan ajaa nuoria pois palvelujen piiristä
Aktivointi, velvoitteet ja sanktiot Aktivoiva sosiaalipolitiikka ja työvoimapolitiikka sekä osallistava sosiaaliturva ovat keskeisiä nuorten ohjauspolitiikkaa kuvaavia termejä. Oleellista on saattaa nuoria aktiivitoimenpiteisiin: koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen. Periaatteet sosiaali- ja työttömyysturvan kannustavuudesta ja vastikkeellisuudesta ovat vahvistuneet hyvinvointivaltion murroksessa. (Julkunen 1998; Saarinen Salmenniemi Keränen 2014.) Lainsäädäntöön on 1990-luvun puolivälin jälkeen tehty muutoksia, joilla on kiristetty erityisesti työmarkkinatuen ja toimeentulotuen ehtoja. Työttömän oikeus toimeentuloturvaan kytkeytyy aiempaa tiiviimmin yksilön vastuuseen ja velvollisuuteen osallistua työhön tai koulutukseen. (Keskitalo & Karjalainen 2013.) Nuorten tukemiseen kytkeytyy nuoria velvoittavia toimenpiteitä sekä sanktioita, joilla pyritään sitouttamaan ja vastuuttamaan toimeentulotuen ja työhallinnon asiakkaita.
Nuorten osallisuus ja osallistaminen osallistuminen johonkin toimintaan kokemus kuulumisesta ryhmään, yhteisöön, yhteiskuntaan tunnustus ja kuulluksi tuleminen osallisuus yhteiskunnan voimavaroista: oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen, terveydelliseen, taloudelliseen hyvään kiinnittyminen yhteiskuntaan, oman panoksen antaminen omaan elämään ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen tavoitteena vastuunotto, autonomisuus, täysivaltaisuus palvelujen / toiminnan kehittäminen osuvaksi, nuorille sopivaksi demokraattisen osallistumisen vahvistaminen, uusien muotojen kehittäminen ja hyödyntäminen
Nuorten osallistumisen ja osallistamisen moninaisuus Valinnan mahdollisuudet Suuret Virallinen tuki ja ohjaus Pientä Epämuodollinen nuorten osallistuminen Huonoosaisuudesta nouseva osallistuminen Perinteinen, formaali nuorten osallistuminen Palvelujen ja etuuksien edellyttämä osallistuminen Suurta Määttä & Aaltonen 2016 Alhaiset
Kohdennettu nuorten tukeminen ja osallistumisen dilemmat Puuttumisen dilemma: Kuinka nuoret hyväksyvät palveluihin, koulutukseen tai työelämään liittyvän tuen ja velvoitteet, kun mutkia ja pettymyksiä on jo kertynyt? Millaisen tuen ja kontrollin nuoret hyväksyvät? Mikä on oikea ja hyvä tapa tukea tätä nuorta? Eteenpäin pääsyn dilemma: Onko yhteiskunta valmis ottamaan vastaan erilaisia nuoria? Löytyykö paikkoja nuorille? Onko kärsivällisyyttä ohjaukseen ja siirtymien tukemiseen?
Puuttumisen dilemma: Millaisen tuen ja kontrollin nuoret hyväksyvät? työntekijät liittolaisina, nuoren puolella pakollisten ja vaihtoehtoisten (harrastemaisten) toimintojen yhdistely tiukan raamin esim. opetussuunnitelman yksilöllinen räätälöinti ja erilaiset suoritusmahdollisuudet palveluohjauksen idea: tarvittaessa nuori viedään toiseen palveluun elämän perusedellytyksistä eli toimeentulosta, asumisesta ja tekemisistä pyritään huolehtimaan kokonaisvaltaisesti yksilöllistä psykososiaalista tukea tulevaisuuden suunnitteluun nuoren vahvuuksien etsiminen ja toiveiden kuulemine Aineistoina Sanna Aaltosen tutkimus nuorista Omaura-luokilla sekä MAS: tutkimus nuorista aikuissosiaalityössä ja valmistavassa koulutuksessa
Toivon ylläpitäjät Yksilöllistä tukea, räätälöityjä opintoja ja joustavuutta tarvitaan, jotta nuoret selviävät menneistä ja nykyisistä vaikeuksistaan ja toiveikkuus tulevaisuudesta ja motivaatio opintoihin ja työelämään kasvavat. He tarvitsevat toisaalta myös sopivia haasteita selvitäkseen tulevaisuudessa opinnoissa ja työelämässä. Ammattilaiset toivon ylläpitäjinä kun oman polun löytäminen ja pärjääminen koulutuksessa ja työelämässä on kuitenkin monelle vielä epävarmaa. (M & S)
Nuoret ovat vastaanottavaisia tukitoiminnalle joka lähtee vapaaehtoisuudesta on nuoria ymmärtävää ja arvostavaa, nuorilähtöistä, joustavaa sisältää yhteisöllisiä / ryhmäkokemuksia tuottaa tietoja ja taitoja, joista hyötyä. MacDonald & March 2005 sisältää mahdollisuuden pysyvään yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja ymmärtää muunkin kuin koulutus- ja työelämäintegraation merkityksen tietää ja tuntee asiakkaiden elämäntilanteen ja reittejä eteenpäin on hyvin organisoitua, johdettua ja riittävästi resursoitua. Geldof 1999
Aikuissosiaalityö ja valmistava koulutus (MAS) Nuoret kokivat saamansa tuen velvoitteista ja kontrollista huolimatta pääasiassa myönteisenä, monipuolisena ja parempaa tulevaisuutta rakentavana. Omaa elämäntilannetta rauhoittavana ja selkeyttävänä Tarpeellinen yhteiskunnan panostus, josta he olivat kiitollisia. He ymmärsivät, että pakottaviakin puolia tukeen liittyy ja ne tulkattiin heille. Systeemin piirissä oleminen myös suojasi heitä yhteiskunnan ja järjestelmän kohtuuttomilta odotuksilta ja vaatimuksilta; heidän ei tarvinnut olla valmiita ja varmoja. Tuki antoi heille rauhaa miettiä ja suunnitella tulevaisuutta. Aktivointipolitiikkaan liittyvät velvoitteet kohdistuvat nuorten lisäksi ammattilaisiin ja edellyttävät heidän toimiaan. Pakotteet ja kannustimet antoivat työntekijöille oikeutuksen, resursseja ja välineitä tarjota autettavilleen sitä tukea, mitä he haparoivassa elämäntilanteessa tarvitsivat.
Eteenpäin pääsyn dilemma: vastaanottaako yhteiskunta? Kun nuorilla on halu päästä ja pärjätä koulutuksessa ja löytää paikkansa työelämässä, onko yhteiskunnassa halua, keinoja ja mahdollisuutta ottaa vastaan ja tukea esim. erilaisia oppijoita ja työntekijöitä? Onko siirtymiin tarjolla tukea? Odotetaanko nuorilta liikaa? Tai onko ylipäätään korkean työttömyyden, taantuman aikana yhteiskunnassa mahdollisuuksia integroida nuoria työelämään? Yksilölliset polut, työnetsintätoiminta, yritysyhteistyö, yhteisöllinen tuki, pehmusteet?
Tarvitaan aikaa ja ohjausresursseja, ehkä ajattelutavan muutostakin Jos yhteiskunnassa halutaan pitää kiinni heikossa asemassa olevista nuorista ja aktivoida heitä taloudellisen ja psykososiaalisen tuen menettämisen uhalla, kuten nykyisen lainsäädännön puitteissa tehdään, heidän pitämisensä tuen ja palvelujen piirissä vaatii tukimuodoilta aikaa ja ohjausresursseja, jotta nuoret saavat monipuolista tukea asioidensa hoitamiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiensa edistämiseen. Nuorten syyllistäminen siirtymäongelmista tai passiivisuudesta ja eteenpäin kiirehtiminen eivät auta vaan voivat tiputtaa pois kelkasta.
Yhteiskunnan palveluissa tarvitaan pohdintaa millaisia osallistumisen paikkoja ja pakkoja nuorille on tarjolla Kun nuorille halutaan tarjota osallisuutta, kansalaisuutta ja arjen hallinnan taitoja, tasapainoillaan nuorten omien valintojen / yhteiskunnan tarpeiden ja ihanteiden välillä, auktoriteettien / itsemääräämisoikeuksien välillä realiteettien / toiveiden välillä. Tarvitaan aktiivista osallisuuteen ja osallistumisen pakkoihin liittyvää pohdintaa ja nuorten kuuntelemista ja kunnioittamista.
Lähteet Aaltonen, Sanna & Berg, Päivi & Ikäheimo Salla 2015: Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymisen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto. Geldof, Dirk (1999) New activation policies: promises and risks. In: Linking Welfare and Work, 13-26. Dublin: European Foundation. MacDonald, Robert & Marsh, Jane (2005) Disconnected Youth? Growing up in Poor Britain. Basingstoke: Palgrave Macmillan. Määttä Mirja & Aaltonen Sanna (forthcoming): Between rights and obligations Rethinking youth participation at the margins. International Journal of Sociology and Social policy. MAS Määttä, Mirja & Asikainen, Elina & Saastamoinen, Mikko (2015, käsikirjoitus) Tukeminen ja pakot nuorten vaikeutuneissa koulutussiirtymissä. Määttä, Mirja & Saastamoinen, Mikko (2014, manuscript): Supported in transition Negotiating young people s challenges and future prospects in an educational support project. Presentation in ESA Youth and Generation midterm conference in Kluszkowce, Poland, September 10th-13th 2014. Määttä, Mirja & Määttä, Anne (toim. 2015) Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja.
KIITOS Mirja Määttä mirja.maatta@ely-keskus.fi